Kulttuurin harrastamisen ja kulttuuritapahtumiin osallistumisen lisääminen "kulttuurikiekon" avulla Minna Sartes 19.5.2011 Kulttuurijohtaja Turun kaupunki
Kulttuuri/hyvinvointipiirakka Suositus (prototyyppi) kulttuurin hyvinvointivaikutuksista kaupunkilaisille Taustalla evidence-based tutkimustieto Osa Turku 2011 / Kulttuurikuntoilun keskuspuisto hanketta Työryhmässä liikunta- ja kulttuuritoimet, sote, amk, 2011 säätiö + asiantuntijakonsultaatio
Kulttuuripiirakan tavoitteita Tavoitteena on tukea turkulaisten hyvinvointia kulttuurin keinoin lisäämällä aikuisväestön kulttuuripalveluiden käyttöä ja omaehtoista harrastamista lisäämällä kulttuurin harrastamista ihmisten päivittäisessä elinympäristössä lisäämällä tietoisuutta kulttuurin hyvinvointivaikutuksista lisäämällä tietoisuutta kulttuuripalveluista ohjaamalla kuntalaisia sellaisten kulttuuripalvelujen piiriin, jotka ovat juuri heille mahdollisia ja kiinnostavia sekä palkitsevia. Tavoitteiden tueksi luodaan Turun kulttuuritoimen, Soten ja Liikuntapalvelukeskuksen yhteistyönä hyvinvointipiirakka, jossa kulttuurin sekä liikunnan hyvinvointivaikutuksista sekä palveluista kerrotaan kansanomaisella ja helposti lähestyttävällä tavalla. Hyvinvointipiirakalla pyritään aktivoimaan, osallistamaan sekä motivoimaan turkulaisia kulttuurin ja liikunnan harrastamiseen.
Selvitys kulttuurin hyvinvointi-vaikutuksista (Sanna Nummelin) 1. Sosiaalinen pääoma, yhteisöllisyys ja sosiaalinen osallistuminen 2. Hyvinvointi ja elämänlaatu 3. Koettu terveys ja kulttuurin fysiologiset vaikutukset 4. Kriittisiä näkökantoja
Selvitys kulttuurin hyvinvointi-vaikutuksista (Sanna Nummelin) Ei selkeitä eroja kulttuurimuotojen välillä (jotain tietoja löytyy) Ei tarkkoja määritelmiä useudesta tai kestosta Aktiivinen harrastaminen esim. 2 x / vuosi Ei eroa itse tekeminen tai katsojana / kuulijana osallistuminen Irrallisia / yksittäisiä tietoja (vrt. liikunta)
Selvitys kulttuurin hyvinvointi-vaikutuksista (Sanna Nummelin) Sosiaalisuus ja yhteisöllisyys oleellisia! Enemmän aktiivisuutta suuremmat vaikutukset Vähälläkin vaikutusta jos ei ole ennen harrastanut Sosiaalista pääomaa omaavat harrastavat enemmän, joka lisää sosiaalista pääomaa Kierre toimii myös päinvastoin, valitettavasti
Lähde! kuluttamaan kulttuuria itsesi vuoksi! Tee itse! -Maalaa, piirrä tai muotoile; oma tuotos antaa tyydytystä - laula, tanssi tai näyttele; olet elämäsi taiteilija Etsi elämyksiä ja kokemuksia! -Konsertti koskettaa -Taidenäyttely tuntuu - elävät elämykset elähdyttävät arkea Osallistu yhdessä muiden kanssa! -harrastus ja osallistuminen yhdistää erilaisia ihmisiä -Kohtaa ja tule kohdatuksi kulttuurin kautta Näe ympäristösi uusin silmin! - Oma ympäristösikin on kulttuuria, nauti siitä ja osallistu sen kehittämiseen Osallistumalla voin paremmin ja tunnen itseni terveemmäksi Kulttuuri viihdyttää minua Kulttuuri opettaa minulle uutta Saan toteuttaa itseäni
Harrastat kulttuuria, kun osallistut järjestetyn taidemuodon tekemiseen tai kokemiseen. Kulttuuria voit myös harrastaa osallistumalla kulttuuritapahtumiin yleisönä. Kulttuuria harrastamalla voit myös edistää omaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi. Vähäiselläkin harrastamisella on vaikutusta - enemmällä vielä enemmän! Tiesitkö, että Taidetoiminta lisää todistetusti hyvinvointia, terveyttä ja onnellisuuden tunnetta Kulttuurin harrastaminen lisää elinikää ja vaikuttaa myönteisesti suomalaisten terveysriskien vähentämisessä Kulttuurin harrastaminen hivelee paitsi sielua, myös ruumista: koettu ja eletty kulttuuritoiminta aikaansaa myönteisiä fysiologisia vaikutuksia Kulttuurikokemus vaikuttaa positiivisesti mielialaan Taideharrastukset synnyttävät yhteisöllisyyttä ja lisäävät sosiaalisia verkostoja, jotka ovat tärkeitä elämänlaadun elementtejä
Tulokset, mitä siitä saa Opi, viihdy, ihmettele, uusiudu, lepää Tekeminen Paikat, mihin lähdetään Teatteri, konsertti, kirjasto, taideteoskävely Koe ja eläydy! LÄHDE! Tee itse ja kokeile! Kuuntele, pohdi, rentoudu, analysoi, pidä hauskaa Kuoro, maalauskurssi, näytelmäkerho Piirrä, maalaa, kirjoita runoja, näyttele, laula
8 tuntia työtä 8 tuntia unta 8 tuntia vapaaaikaa
EViva! Uusi ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-ajan toimintaohjelma 2011-2015 Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen koordinoima hyvinvointihanke
VISIO 2015 Turussa on 10 000 uutta vapaa-ajallaan aktiivista asukasta. Kaupunkimme on aktiivisen vapaa-ajan ja asukkaiden hyvinvoinnin edelläkävijä
Toiminta-ajatus Parannamme turkulaisten hyvinvointia hallintokuntien, järjestöjen sekä asukkaiden uudenlaisella ja innovatiivisella yhteistyöllä. Hankkeen johtavana periaatteena on ennaltaehkäisevä työ sekä asukkaita osallistava toiminta
Mitä? Vapaa-ajan hallintokunnat sitoutuvat hankkeen aikana seuraaviin tavoitteisiin: Kehittämään ja tarjoamaan uusia helposti saavutettavia palveluita Luomaan uutta toimintaa vuorovaikutteisesti ja asukkaita osallistamalla Tarjoamaan yhä enemmän maksuttomia palveluita Rakentamaan käyttäjän tarpeiden mukaan räätälöityjä, innovatiivisia palveluita Kutsumaan asukkaat ja kolmannen sektorin toimijat mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan yhdessä uusia toimintamalleja Turvaamaan KPK-2011 hyvinvointihankkeiden jatkuvuuden. Asukkaiden aktivoitumista seurataan THL:n toteuttaman säännöllisesti toistuvan kansallisen ATH- seurantatutkimuksen ohessa. Vapaa-ajan hallintokunnat lupaavat, että vuoteen 2015 mennessä Turussa on 10 000 uutta aktiiviseen vapaa-aikatoimintaan osallistuvaa turkulaista.
Miksi? EVivan taustalla on huomio, että hallintokuntien tämän hetkinen toiminta ja palvelut eivät pysty vastaamaan asukkaiden moninaiseen ja jatkuvasti kasvavaan palvelukysyntään. Haasteina ovat erityisesti passiiviset väestöryhmät sekä kaiken aikaa kasvava syrjäytymisvaarassa oleva turkulaisväestö. Kuntalaisten osallisuus, liikunta- ja kulttuuriharrastukset ja muu aktiivisuus vähentävät tutkimusten mukaan merkittävästi sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Saattamalla eri väestöryhmät tehokkaammin vapaa-aikapalvelujen piiriin voidaan näitä ongelmia ehkäistä ennakkoon. Kun painopistettä siirretään korjaavista ja yhteiskunnalle kalliista palveluista ennaltaehkäiseviin toimintoihin ja palveluihin, kevennetään samalla kuntatalouden taakkaa ja vähennetään esimerkiksi lasten ja nuorten syrjäytymisestä ja masennuksesta sekä ikäihmisten yksinäisyydestä johtuvien sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle keskimäärin 1 M. Kun eri hallintokunnilla on riittävät tiedot asukkaiden palvelutarpeista sekä hyvät yhteydet vapaa-ajan palvelujen tuottajiin, voidaan aidosti toteuttaa "liikkumisreseptin", "kulttuurireseptin tai "luovan toiminnan reseptin" määräyksiä.
EVIVA 2011 2115 / TA-KE-TO Liite 1 YLEISET TAVOITTEET Turkulaisten elämänhallinnan, asumisviihtyvyyden ja hyvinvoinnin parantaminen Sosiaali- ja terveyspalvelujen kysynnän vähentäminen Syrjäytyneisyyden ehkäiseminen HANKKEEN TAVOITTEET MITTARIT 1. Kuntalaisten osallisuuden, liikunta- ja kulttuuriharrastuksen sekä muun aktiivisuuden lisääminen 2. Kuntalaisten hyvinvointierojen kaventaminen 3. Yhteisöllisyyden kasvu Turussa on vuonna 2015 10.000 uutta vapaa-ajallaan aktiivista asukasta. Päämittarit ovat kaupunkilaisten kulttuuri- ja liikunta-aktiivisuus ikäryhmittäin (20+ väestö). Lasten (alle 20 v) tilannetta mitataan muilla mainituilla mittareilla. Kaikki mittarit ovat Turun kaupungin asukkaiden hyvinvointi ohjelman mittareita eli mittaavat Turku-sopimuksen toteutumista. KEINOT Osallistumiskynnyksen Madaltaminen Vapaa-aikapalvelujen saavutettavuuden lisääminen Laajan hallintokuntayhteistyön kehittäminen Aktiivisen kaupunkikulttuurin kehittyminen TOIMINTA Alueellinen hyvinvointipaketti Viestintä & markkinointi
Kenelle? Lähtökohtana on passiivisten asukkaiden aktivointi. Vaikka hankkeen fokus on lasten ja nuorten ennaltaehkäisevässä vapaa-ajan toiminnassa, palveluita muokataan ja kohdistetaan aluerakenteen ja ATH profiilin perusteella valittaville sekä soten ja opetustoimen osoittamille kohderyhmille. Hankkeen ensisijainen kohderyhmä tulee olemaan lapset ja nuoret sekä lapsiperheet. Yhteistyössä opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kanssa otetaan lisäksi erityishaasteeksi tavoittaa nuorisotyöttömät, koulupudokkaat, syrjäytymisuhan alaiset lapset ja nuoret sekä maahanmuuttajaperheiden lapset ja nuoret. Kullekin alueelle kootaan olemassa olevan tiedon pohjalta alueprofiili. - Väestörakenne; mitkä kohderyhmät ovat kullakin alueella vallitsevia - Palvelukartoitus; mitä palveluita tarvitaan nykyisten täydentämiseksi - Viestinnällinen kartoitus; selvitetään miten nykyisistä palveluketjuista tiedottamista tulee yhdessä kehittää Toiminta käynnistetään ensin alueilla, joissa ennaltaehkäisevän vapaa-ajan toiminnan tarve on suurin.
EVIVA 2011-2015 hallintomalli Johtoryhmä Ohjausryhmä Kaupungin hyvinvointijohtoryhmä Edustajat osallistuvista hallintokunnista: Sote, opetus, kulttuuri, liikunta, nuoriso ja keskeisistä kumppaneista esim. järjestöistä Kultturilautakunta ja Kulttuuriasiankeskuksen virkamiehet toimivat hallinnollisina päätöksentekijöinä Lapset ja nuoret Työikäiset Seniorit koordinaattori Poikkihallinnollinen organisaatio, jossa nimetyt olemassa olevat työntekijät toiminnan tasolta kaikilta toimialoilta sekä 3-sektorilta koordinaattori Poikkihallinnollinen organisaatio, jossa nimetyt olemassa olevat työntekijät toiminnan tasolta kaikilta toimialoilta sekä 3-sektorilta koordinaattori Poikkihallinnollinen organisaatio, jossa nimetyt olemassa olevat työntekijät toiminnan tasolta kaikilta toimialoilta sekä 3-sektorilta Niin ohjausryhmä kuin ikäryhmittäistenkin työryhmien kokoonpano elää joustavasti toimijoiden mukaan. Valitaan koordinaattorit (3) heti kuhunkin ikäryhmään 2+3 vuodeksi. Nämä toimivat kiinteässä yhteistyössä hyvinvointijohtoryhmän alle nimettävien ikäryhmittäisten ohjausryhmien kanssa. Kukin koordinaattori vastaa oman ikäryhmänsä toiminnan suunnittelusta, toteutuksesta ja raportoinnista hankkeen ohjausryhmälle joka raportoi edelleen hyvinvointijohtoryhmälle.
Ensimmäiset toimenpiteet Vuoden 2011 alussa aloitetaan välittömästi hankkeen organisoiduttua kohderyhmien palvelutarpeiden kartoitus ja verrataan sitä nykyiseen palvelurakenteeseemme. Lähtötilanteen arvioinnissa käytetään ATH-2010:n sekä kouluterveyskyselyn määrittämää väestöryhmien ja alueiden hyvinvointiprofiilia. Tilannearvion sekä olemassa olevan toimialojen asiantuntemuksen perusteella valituilla väestöryhmillä ja alueilla käynnistetään ikäryhmittäiset hyvinvoinnin palvelupaketit. Tarkoituksena on järjestää toimintaa ikäryhmittäin (lapset ja nuoret, työikäiset, ikääntyvät) siten, että toiminnan ensisijainen painopiste on lapsissa, nuorissa ja perheissä.. Kolmannen sektorin kyseisten kohderyhmien asiantuntijajärjestöt kutsutaan mukaan suunnittelemaan hankkeen toimintaa ja samalla kartoitetaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua hankkeeseen. Hankkeelle luodaan vapaa-aikahallintokuntien yhteistyönä tiedotus- ja markkinointisuunnitelma, joka esitellään hv-jorylle
Ensimmäiset toimenpiteet Hankkeeseen osallistuva nuorisotalojen, kirjastojen sekä liikuntapalveluiden nykyinen henkilökunta (30-40 hlöä) kutsutaan mukaan Turun yliopiston täydennys-koulutuskeskuksen tarkoitusta varten räätälöimään koulutukseen (12 kk koulutus,1-2 koulutuspäivää/kk) Hankkeelle rekrytoidaan kolme koordinaattoria, jotka vastaavat hankkeen suunnittelusta, käynnistämisestä, johtamisesta sekä raportoinnista oman ikäryhmänsä osalta. Koordinaattorit toimivat kukin yhden Turun hyvinvointiohjelmassa määritellyn ikäryhmittäisen ohjausryhmän alaisuudessa. Näin varmistetaan myös yhteistyön sujuvuus soten ja opetustoimen suuntaan. Kaupungin sisäinen yhteistyö käynnistetään käytännön toiminnan kautta. Alueilla toimivat palvelut ja toimintakeskukset kuten koulut, kotipalvelut, neuvolat kutsutaan mukaan yhteistyöhön, johon sisältyy tiedotusta, asukkaiden osallistamista, sekä alueellisten palvelutarpeiden huomioimista.
Kustannusarvio 2011-2015 Rahoitussuunnitelma 2011-2015 2011 2012 2013 2014 2015 yht. Henkilöstökulut 120 000 (3 htv) 160 000 200 000 240 000 280 000 1 000 000 Henkilöstökulut (hallintokuntien oma panos) 250 000 (50 htv*10%) Palveluiden ja materiaalien ostot (ennaltaehkäisevä ohjaus- ja osallisuustyö) 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 1 250 000 Palveluiden ja materiaalien ostot (hallintokuntien oma panos) 110 000 Kumppanuussopimukset (3.sektori) 80 000 130 000 180 000 230 000 280 000 900 000 Kumppanuussopimukset kuten järjestöavustukset (hallintokuntien oma panos) 70 000 Koulutus (esim. nyk. henkilöstön. koulutus) 70 000 120 000 170 000 220 000 270 000 742 000 Hallinto- ja toimistokulut (hallintokuntien oma panos) 10 000 Markkinointi ja viestintä (osallisuu den ja saavutettavuuden varmistaminen) 80 000 150 000 200 000 200 000 200 000 830 000 Markkinointi ja viestintä (hallintokuntien oma panos) 40 000 Ennaltaehkäisevän vapaa-ajantoiminnan hankerahoitus 500 000 652 000 1 000 000 1 190 000 1 380 000 5 152 000 Omarahoitusta yhteensä 480 000 5 000 000
Yhteistyössä Opetuspalvelukeskus sekä Sosiaali- ja terveystoimi ovat osallistuneet Evivahankkeen valmisteluun liittyvään keskusteluun. Molemmissa hallintokunnissa on käynnissä toimintaa, jolla on suorat yhtymäkohdat Evivan tavoitteille (alueellinen, matalan kynnykset harrastetoiminta, aktiivisen elämäntavan tukeminen, osallistaminen ja yhdessä tekeminen). Opetuspalvelukeskus sekä Sosiaali- ja terveystoimi ovat ilmoittaneet halukkuutensa olla mukana yhteistyössä Evivan puitteissa. Hankkeelle etsitään jatkossa myös mahdollisuuksia EU rahoituksen ja ministeriöiden toimintaohjelma-rahoitusten saamiseksi sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kokemusten vaihtoon Itämeren alueen Terveet Kaupungit ry:n kanssa.
Taustaa OPM: Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia toimintaohjelma vuosille 2010-2014 Kuntien toivotaan varaavan osan terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäisevään toimintaan tarkoitetuista määrärahoista kulttuurisin keinoin toteutettaviin toimiin sekä kulttuurisen hyvinvoinnin erityisosaamisen edistämiseen. Toiminnan olisi hyvä tapahtua sosiaali- ja terveys-, kulttuuri-, opetus-, nuoriso- ja liikunta- ja teknisten lautakuntien, taide- ja kulttuurilaitosten sekä järjestöjen yhteistyönä. STM: Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma 2008-2011, STM: Liikunta - hyvinvointipoliittinen mahdollisuus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ovat kuntastrategiassa ja toiminnan suunnittelussa painoalueita. Toimia suunnataan erityisesti hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamiseen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita ja johtamista kehitetään hallinnonalat ylittävän yhteistyön suuntaan. Terveellisten elintapojen edistämisessä toimia kohdennetaan niistä eniten hyötyviin ryhmiin. Kehitetään uusia toimintatapoja, joiden avulla saadaan lisättyä riittämättömästi liikkuvien päivittäistä fyysistä aktiivisuutta. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma Vanhasen II hallituksen ohjelmassa 19.4.2007 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä tarvitaan useita samansuuntaisia toimia eri hallinnonaloilla. Tavoitteena on parantaa hallinnonalojen välistä yhteistyötä ja koordinaatiota lasten, nuorten ja perheiden asioissa. Edistetään lasten ja nuorten harrastuneisuutta ja osallisuutta liikuntaan, taiteeseen, kulttuuriin ja kulttuuriperimään, jotka ovat tärkeitä lapsen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Vanhasen II hallituksen ohjelmassa 5.12.2007 Terveyden edistämiseksi suositetaan, että kaikissa kunnissa asetettaisiin hyvinvointia ja terveyttä koskevat strategiset tavoitteet ja terveyden edistämisen johtaminen kytkettäisiin olennaiseksi osaksi kunnan johtamisjärjestelmää. Kannustetaan kuntia, järjestöjä ja muita olennaisia toimijoita säännölliseen vuorovaikutukseen ja suunnitelmalliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on terveyden edistämisen yhteiskunnallisen ja taloudellisen merkityksen omaksuminen eri päätöksentekotasoilla ja terveyttä edistävän tiedon levittäminen sekä terveyden edistämisen uusien työmuotojen kehittäminen