Luonnostaan monipuolinen Hossa HOSSAN MATKAILUALUEEN MASTER PLAN 2015 2025 Kehittämissuunnitelma
Tiivistelmä Hossan matkailualueen master plan -hankkeen tavoitteena oli etsiä ratkaisuja 1) yrittäjyyden uudistamiseen ja kehittämiseen Hossan matkailualueella, 2) alueen tunnettuuden lisäämiseen sekä 3) toiminnan koordinointiin yrittäjien, Suomussalmen kunnan sekä Metsähallituksen välillä. Näihin haasteisiin vastataan vision sekä strategisten ja konkreettisten tavoitteiden toteuttamisen kautta, jotka on asetettu kerättyyn haastattelu- ja kyselyaineistoon pohjautuen. Hossan matkailualueen visio vuoteen 2025 asti on Luonnostaan monipuolinen Hossa Aktiviteetteja ja kulttuurihistoriaa keskellä luontoa, jokaisena vuodenaikana. Visio pitää sisällään alueen kehittymisen valtakunnallisesti tunnetuksi ja vetovoimaiseksi luontomatkailukeskukseksi, jossa on monipuoliset aktiviteettimahdollisuudet ympäri vuoden sekä kotimaisille että kansainvälisille matkailijoille. Vision myötä tavoitellaan kävijämäärän merkittävää lisääntymistä, kansainvälisen matkailun lisääntymistä, uusien matkailuyritysten saamista alueelle sekä majoituskapasiteetin lisääntymistä ja uudistumista. Myös matkailun ympärivuotisuus on yksi kehityskohta. Strategisten tavoitteiden keskiössä ovat 1) yhteistyö ja yhteiset päämäärät yrittäjien, kunnan sekä Metsähallituksen välillä; 2) kaikkien toimijoiden ajattelutavat ja asenteet suhteessa omaan ja toisten toimintaan sekä 3) markkinointitoimenpiteiden terävöittäminen. Nämä kolme muodostavat peruspilarit vision toteutumiselle. Ilman rakentavaa yhteistyötä, onnistunutta markkinointia ja avointa asennetta Hossan matkailun kehittäminen on mahdotonta. Konkreettisia tavoitteita on asetettu koskien 1) uusia yritysideoita ja matkailutuotteita, 2) uusia investointeja, 3) markkinointia ja tunnettuutta sekä 4) yrittäjien, kunnan ja Metsähallituksen välistä yhteistyötä. Jotta Hossan matkailualue voisi uudistua ja monipuolistua, kaipaa se uusia matkailutuotteita ja -palveluja sekä uusia yrityksiä. Hossan matkailualue tarjoaa hyvät puitteet monenlaisille uusille avauksille luontoaktiviteettien, kulttuurihistorian sekä majoitus-, kahvila- ja ravintolapalvelujen suhteen. Mielenkiintoisiksi tulevaisuuden mahdollisuuksiksi voidaan nostaa esimerkiksi maastopyöräily, valokuvaaminen ja erilaiset vesiaktiviteetit sekä kulttuurihistorian parempi hyödyntäminen matkailussa. Lisäksi Hossan matkailualue kaipaa uusia investointeja etenkin majoituskapasiteettinsa osalta. Uudistumisen kautta se pystyisi paremmin vastaamaan nykypäivän matkailijoiden majoitusvaatimuksiin. Majoituksen lisäksi Hossan matkailualueen tunnettuus ja markkinointi kaipaavat pikaista uudistumista. Yksittäisten yritysten sekä koko alueen on hypättävä mukaan kehityksen junaan ja ammennettava hyödyt internetin ja sosiaalisen median markkinointimahdollisuuksista. Hossan on oltava läsnä siellä, missä sen kohderyhmät ovat. Tulevaisuudessa Hossan tulisi tavoitella aktiviteetteja luovia nuoria ja nuoria aikuisia, aktiivisia +55-ikäisiä aikuisia sekä lapsiperheitä. Näiden lisäksi läsnäolo kansainvälisillä matkailumarkkinoilla on tärkeää. Etenkin Keski-Eurooppa on Hossan matkailualueen kannalta tärkeää aluetta, josta suurkaupunkien ihmiset haluavat tulla kokemaan Suomen aitoa, puhdasta ja talvista luontoa.
Sisällysluettelo Johdanto...1 Aikaisemmat selvitykset... 3 Hossan matkailualue tänään...4 Kaavoitus ja maankäyttö... 6 Matkailun nykytila... 8 Vahvuudet ja heikkoudet...10 Retkeilyalueesta kansallispuistoksi?...12 Hossan matkailualue 2015 2025... 15 Mahdollisuudet ja uhat...15 Kohderyhmät Hossassa...19 Visio 2025...24 Strategiset tavoitteet...24 Konkreettiset toimenpide-ehdotukset...26 Uudet yritysideat ja matkailutuotteet...27 Uudet investoinnit...35 Tunnettuus ja markkinointi...37 Yrittäjät, kunta ja Metsähallitus...40 Hossan mahdollisuudet kansallispuistona... 42 Kehittämistyön seuranta... 45 Yhteenveto... 46 Lähteet... 47 Liitteet... 48 Anna-Riitta Sulander projektipäällikkö Hossan matkailualueen master plan -hanke Suomussalmen kunta Huhtikuu 2015
Johdanto Matkailu on yksi maailman suurimmista toimialoista ja se kasvaa niin jatkuvasti. Tästä johtuen matkailun merkitys näkyy lisääntyvissä määrin eri aluetasoilla niin globaalisti, alueellisesti kuin paikallisestikin katsottuna. Nopean kasvunsa lisäksi matkailu on alituisessa muutoksen tilassa. Sen kehityksen suuntaan vaikuttavat globaalit megatrendit, jotka ennen pitkää heijastuvat myös globaalilta tasolta paikallistasolle. Megatrendejä ovat muun muassa hyvinvoinnin korostuminen, eliniän piteneminen, ilmastonmuutos, teknologian integroituminen arkeen, turvattomuuden lisääntyminen sekä eriarvoisuuden kasvaminen. Matkailun muuttuminen luo paineita pienempienkin matkailukohteiden uudistumiselle. Niiden on jatkuvasti kehityttävä ja pyrittävä vastaamaan muuttuvaan kysyntään. Myös Suomussalmella sijaitsevan Hossan matkailualueen on pysyttävä ajan hermolla. Vaikka matkailulla on alueella pitkä historia, sen on uudistuttava ajan hengen mukaan, jotta sen merkitys tärkeänä kainuulaisena luontomatkailukohteena säilyisi ja vahvistuisi tulevaisuudessa myös kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Hossan matkailualueella tarkoitetaan Hossan retkeilyaluetta, Hossan kylää sekä Juntusrannan aluetta. Tätä uudistumisen tietä viitoittamaan on tehty tämä Hossan matkailualueen master plan 2015 2025 - kehittämissuunnitelma. 1
Master plan -kehittämisselvityksen keskeisimmät teemat ovat: 1) Monipuolisen yrittämisen ja kasvun mahdollistaminen a)uusien yrittäjien ja investoijien kiinnostuksen herättäminen aluetta kohtaan b)uusien matkailutuotteiden kehittäminen uusille ja olemassa oleville yrityksille 2) Alueen tunnettuuden lisääminen 3) Toiminnan koordinointi alueen yrittäjien, Suomussalmen kunnan sekä Metsähallituksen välillä Hossan matkailualueen master plan -hanke toteutettiin marraskuun 2014 ja huhtikuun 2015 välisenä aikana. Tuona aikana projektipäällikkö Anna-Riitta Sulander haastatteli tutkimusalueen matkailuyrittäjät ja muita asiantuntijoita, joilla on näkemyksiä alueen kehittämiseen. Yhteensä haastateltuja ihmisiä oli 27. Lista kaikista haastatelluista löytyy liitteestä 1. Haastatteluaineiston lisäksi hankkeen aikana tehtiin yleisökysely, joka oli esillä Suomussalmen kunnan nettisivuilla tammi-helmikuun ajan. Kysely oli esillä myös Hossan retkeilyalueen Facebook-sivulla. Kyselyyn tuli 71 vastausta. Vastaajista 56 % oli kotoisin Suomussalmelta ja loput ympäri Suomea (44 %). 41 % vastaajista oli naisia ja 59 % miehiä. Näiden aineistonkeruumenetelmien lisäksi aineistoa master planin kirjoittamiseen saatiin Suomussalmen lukion yrityskurssilaisten kanssa tehdystä projektista, kahdesta yrittäjien kanssa tehdystä opintomatkasta (Lieksa ja Kiiruna), työmatkasta Teijon kansallispuistoon, hankkeen väliseminaarista sekä sosiaalista mediaa, markkinointia ja valokuvaamista käsittelevästä teemapäivästä. Hanke oli Suomussalmen kunnan hallinnoima ja sen toteutettiin tiiviissä yhteistyössä Metsähallituksen luontopalveluiden sekä Hossan matkailualueen yrittäjien kanssa. Muodostetussa työryhmässä oli kunnan puolelta mukana elinkeinoasiamies Hannu Leinonen, Metsähallitukselta puistonjohtaja Kerttu Härkönen sekä Hossan matkailualueen yrittäjistä yrittäjä Ari Juntunen. Hanketta rahoitti Kainuun liitto, Suomussalmen kunta sekä Metsähallitus (luontopalvelut, metsätalous sekä Laatumaa). 2
Aikaisemmat selvitykset Hossan matkailualueelle on jo pitemmän aikaa kohdennettu erilaista kehittämisrahoitusta. Kehittämisrahoitusta on saatu esimerkiksi retkeilyalueen perusrahoituksen, retkeilyinfrastruktuurin kehitys- ja kunnossapitorahoituksen sekä Interreg- ja ENPI-rahoituksen kautta. Suomussalmen kunnan taholta aluetta on kehitetty muun muassa vesihuoltohankkeen kautta. Näiden lisäksi alue on ollut viimevuosien aikana mukana useissa eri matkailuhankkeissa, esimerkiksi Kainuun luontomatkailun teemaohjelman koordinointihanke II:ssa (Kainuun Etu 2011 2014) ja Ylä-Kainuun matkailun kehittämishankkeessa (KAMK 2013 2015). Koordinointihankkeen tavoitteena oli edistää Kainuun luontomatkailun kehittymistä yhdessä eri luontomatkailutoimijoiden kanssa. Kehittämishankkeen tavoitteena oli puolestaan Suomussalmen ja Hyrynsalmen eri matkailutoimijoiden välisen yhteistyön tiivistäminen yli kuntarajojen, osaamisen kehittäminen, palveluiden laatutason nostaminen, markkinoinnin ja viestinnän edistäminen sekä uusien matkailutuotteiden ja palveluiden luominen. Muita selvityksiä, joissa Hossan matkailualue on ollut mukana ovat Idän Taigan luontomatkailusuunnitelma vuonna 2011 (Kainuun Etu) sekä Hossan luontomatkailun kehittämisselvitys vuonna 2012 (Robin Wood+ -hanke, Kainuun maakunta). Hankkeiden lisäksi Metsähallitus toteuttaa säännöllisin väliajoin Hossan retkeilyalueella kävijätutkimuksen, joka antaa tietoa retkeilyalueen kävijöistä. Viimeisin kävijätutkimus on vuodelta 2011 2012. Metsähallitus on tekemässä Hossan retkeilyalueelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Sen luonnos esiteltiin Hossan luontokeskuksella joulukuussa 2014, minkä jälkeen siihen oli mahdollisuus jättää kommentteja vuoden 2014 loppuun mennessä. Hoito- ja käyttösuunnitelma valmistunee vuoden 2015 aikana. 3
Hossan matkailualue tänään Hossan matkailualue koostuu Hossan retkeilyalueesta sekä Hossan ja Juntusrannan kylien alueesta. Matkailualue sijaitsee Suomussalmella, Kainuu maakunnassa. Sitä rajaa pohjoisesta Kuusamon kaupunki, lännestä 5-tie sekä idästä itäraja (kuva 1). Hossan matkailualueelta on matkaa Suomussalmen kuntakeskukseen noin 100 kilometriä ja Kuusamon keskustaan noin 80 kilometriä. Lähin lentokenttä sijaitsee Kuusamossa (n. 90 km). Myös Kajaanin (n. 210 km) ja Oulun (n. 250 km) lentokentät ovat kohtuullisen matkan päässä. Lähin junaasema sijaitsee Kontiomäellä (n. 170 km). Suoria julkisen liikenteen yhteyksiä Hossan matkailualueelle ei tällä hetkellä ole. Nykyisiä palveluja ovat kyläkauppa ja huoltoasema Juntusrannassa sekä kesäkauppa Hossassa. Se on auki pääsiäisestä lokakuuhun. Kuva 1. Hossan matkailualue. 4
Hossan matkailualue on monipuolinen luontonsa ja kulttuurihistoriansa suhteen. Näistä kahdesta luonto on alueen tärkein matkailullinen vetovoimatekijä. Hossan matkailualueen sisältä löytyvät Hossan retkeilyalue ja Martinselkosen luonnonsuojelualue. Noin 9000 hehtaarin kokoisella retkeilyalueella on merkittyjä polkureittejä yhteensä noin 100 kilometriä, vesiretkeilyreittejä 60 kilometriä sekä ylläpidettyjä perinteisen hiihtotavan latuja 60 kilometriä. Lisäksi alueelta löytyy 11 laavua ja 5 autiotupaa. Retkeilyalueella on myös 12 Metsähallituksen ylläpitämää vuokrakämppää. Alueelle tehdään vuosittain noin 50 000 käyntiä. Myös Martinselkosessa on retkeily-, melonta-, hiihto- ja kalastusmahdollisuuksia. Kuhmosta Hossaan menevät itärajan talvi- ja kesäretkeilyreitit kulkevat Martinselkosen luonnonsuojelualueen läpi. Hossan matkailualueen luonto on retkeilyalueen osalta mäntyvaltaista kuivaa kangasta, jonka keskellä kulkee kolmen eri vesireitin virtavedet. Runsaat virtaavat vedet ja kirkas vesi luovat edellytyksiä vesiretkeilyyn ja sukellusharrastukseen. Alueella on paljon lampia ja järviä, joissa asustaa luontainen taimen-, harjus- ja siikakanta. Joihinkin lampiin ja järviin on istutettu kirjolohta ja taimenta. Seudulta löytyy myös pieniä suoalueita. Aluetta leimaa jyrkkärinteiset harjumuodostelmat ja syvät, veden täyttämät suppakuopat. Hossasta Juntusrannan kylän suuntaan mentäessä maisemaan tulee talousmetsiä, ojitettuja soita ja joenvarsimaisemia. Juntusrannan kylä on perinteistä sotien jälkeen rakennettua maaseutumaisemaa Kylmäjärven rannalla. Matkailualueen lajisto on tyypillistä kainuulaiselle luonnolle ja siellä tavataan kaikki Suomen neljä suurpetoa karhu, ahma, susi sekä ilves. 5
Etenkin retkeilyalueen rajojen sisäpuolelta löytyy monia valtakunnallisestikin merkittäviä kulttuurihistoriallisia kohteita. Näistä merkittävin on Värikallion maalaukset, joka on noin 3500 4500 vuotta vanha kalliomaalausryhmä. Lisäksi sieltä löytyy lukuisa joukko kalastukseen, metsästykseen, poronhoitoon, niittytalouteen, myllyjen toimintaan, tervanpolttoon sekä uittoperinteeseen liittyviä vanhoja rakennelmia ja jääneitä. Juntusrannan kylän historian tapahtumat liittyvät läheisesti Suomen sotahistoriaan ja kylältä löytyykin joukko sodanaikaisten rakennelmien jäänteitä. Hossan matkailualueen läheisyydestä löytyy Hossan retkeilyalueen ja Martinselkosen suojelualueen lisäksi joukko muita merkittäviä luontokohteita. Esimerkiksi retkeilyalueen välittömästä läheisyydestä, sen pohjoispuolelta, löytyy Julma- Ölkky Suomen suurin halkeamaan syntynyt kanjonijärvi (Etelä-Kuusamo). Muita läheisiä Etelä-Kuusamon puolella olevia kohteita ovat Iivaaran suojelualue sekä Närängän luonnonmetsät. Lisäksi Juntusrannan kylän lounaispuolelta löytyy valtakunnallisesti arvokas muinainen asuinpaikka, Kalmosärkkä ja Taivalkosken puolelta Kylmäluoman retkeilyalue. Kaavoitus ja maankäyttö Hossan kylän alueella on voimassa vuonna 2006 tehty maankäytön yleissuunnitelma ja yleiskaava (kuva 2). Suunnitelmassa muodostettujen tavoitteiden mukaan Hossassa pitäisi tavoitella matkailun saralla laadukasta, suhteellisen tiivistä mökkirakentamista ja samalla ohjelmapalveluiden kehittämistä, sekä muiden kuin matkailutoimintojen osalta hiukan väljempää mökkirakentamista. Kyläkeskuksen aluetta (AT) kehitetään tiiviimmän rakentamisen alueena. Sinne on kaavassa osoitettu uusia matkailupalvelujen aluevarauksia, lomaasuntojen rakennuspaikkoja sekä asuinrakennuspaikkoja. Kyläkeskuksen itä- ja poh- 6
joisreunalla on väljemmän rakentamisen loma-asuntovyöhyke (R), jonne on osoitettu omavaraisia rakennuspaikkoja. Retkeilyalueelle (VR) on osoitettu 9 uutta vuokrakämppää ja 4 uutta autio- tai varaustupaa. Seipiniemen aluetta suunnitelmassa kehitetään ohjelmapalvelutoimintojen alueena. Tavoitteiden mukaan uudisrakentamisen lisäksi on nykyisten rakennusten kohdalla harkittava niiden kunnostamista ja laatutason nostamista. Uusien rakennettavien mökkien tulisi myös olla hyvätasoisia ja ympärivuotisia. Asetettujen tavoitteiden tarkoituksena on mahdollistaa suuremmat kävijämäärät ja yritysten liikevaihto, ja samalla mahdollistaa luonnon ja hiljaisuuden säilyminen. Tavoitteiden toteutumisen myötä valmistaudutaan myös uusien yrittäjien tuloon. Vuonna 2007 Hossan kylä liitettiin kunnalliseen vesijohto- ja viemäriverkostoon ja sinne rakennettiin vedenottamo sekä jätevedenpuhdistamo. Kuva 2. Hossan yleissuunnitelma AT = Kyläkeskusvyöhyke, 5 6 rak.paikkaa/muunnettu rantaviiva-km P = Palvelukeskusalue R = Loma-asutusvyöhyke, 5 rak.paikkaa/muunnettu rantaviiva-km HA = Haja-asutusvyöhyke, 4 rak.paikkaa/muunnettu rantaviiva-km R- = Loma-asutuskeskittymä VR = Retkeilyalue L = Luontovyöhyke 7
Matkailun nykytila Hossan matkailualueella toimii yhteensä 15 matkailualan yritystä, joista suurin osa on muutaman hengen työllistäviä pien- ja perheyrityksiä. Näistä 4 tarjoaa pelkästään majoitusta, 6 pelkästään aktiviteetteja ja 4 molempia. Lisäksi yksi yrityksistä on taksipalvelu-yritys. Yrittäjillä on oma yrittäjäyhdistys, Hossan matkailuyrittäjien yhdistys, joka on toiminut vuodesta 1988 lähtien. Hossan matkailualueella voi harrastaa monenlaisia asioita sekä omatoimisesti että ohjatusti. Kesäisiä ja syksyisiä omatoimiharrasteita ovat muun muassa retkeily, kalastus, metsästys, maastopyöräily, melonta, sukeltaminen sekä sienestys ja marjastus. Talvella voi puolestaan hiihtää, pilkkiä, lumikenkäillä ja ajaa moottorikelkalla. Ohjelmapalveluyritykset tarjoavat tällä hetkellä kesällä ohjattuja kalastus-, metsästys- ja melontaretkiä sekä karhunkatselua ja valokuvausta. Talvella ohjelmapalveluyritysten tarjontaan kuuluu ohjattuja hiihto- ja lumikenkävaelluksia sekä koiravaljakkoajelua. Alueen yrittäjiltä voi vuokrata erilaisia harrastusvälineitä ympäri vuoden. Hossan matkailualueella käydään vuosittain arviolta 50 000 kertaa. Noin 80 % kävijöistä yöpyy alueella ja viipyy alueella tavallisesti kolme vuorokautta. Iän mukaan määriteltynä suurin kävijäryhmä on 45 54-vuotiaat. Näin on ollut jo kymmenen vuoden ajan, kun uusinta retkeilyalueen kävijätutkimusta vertaa aikaisempiin. Nuorten ja nuorten aikuisten (15 34-vuotiaat) osuus kaikista kävijöistä on noin 20 %. Heidän osuutensa kävijöistä on vähentynyt jonkin verran, kun taas yli 65- vuotiaiden määrä on kasvanut. Nuorten määrän väheneminen tuli esille myös yrittäjähaastatteluissa. Asiakaskunnan todettiin useampaan kertaan olevan melko iäkästä. Kävijöistä noin 90 % on kotimaisia ja loput ulkomaisia matkailijoita. Esimerkiksi talvisesongin 2014 2015 aikana Hossan matkailualueella vieraili noin 1000 ulkomaalaista matkailijaa. Ulkomaalaisten matkailijoiden keskuudessa Keski- Euroopan maat etenkin Ranska, Hollanti, Saksa, Italia ja Espanja ovat yleisimmät kansainväliset lähtöalueet. Kotimaiset kävijät ovat puolestaan kotoisin ympäri Suomea etenkin isoista kaupungeista. Kymmenen suosituimman lähtöalueen joukossa on yhdeksän maakuntakeskusta (Oulu, Helsinki, Kajaani, Jyväskylä, Tampere, Kuopio, Mikkeli, Lappeenranta ja Lahti). Näiden lisäksi kymmenen joukossa oli myös suomussalmelaiset (2. yleisin lähtöalue). 8
Hossan matkailualueen pääsesonki on kesä-syksy ja useimmin alueelle saavutaan heinä- ja elokuussa. Kesällä alueella on paljon retkeilijöitä, kalastajia ja melojia. Syksyn tullessa sesonki jatkuu metsästäjien, marjastajien ja sienestäjien voimin. Kesän ja syksyn asiakaskunnasta suurin osa tulee kotimaasta. Alueella toimivien kahden ranskalaisen yrityksen myötä talvisesonki on kehittynyt viimevuosina. Heidän asiakaskuntansa on kansainvälistä ja heitä kiinnostavat erilaiset talviset luontoaktiviteetit, esimerkiksi koiravaljakkosafarit ja lumikenkäily sekä suomalaisen luonnon rauha ja hiljaisuus. Suomalaisia asiakkaita ei sydäntalvella Hossan matkailualueella juurikaan ole, vaan he saapuvat vasta kevään tultua. Majoituskapasiteettia alueella on tällä hetkellä yhteensä 475 vuodepaikkaa. Näistä 90 % on ympärivuotisessa käytössä. Vuonna 2004 vuodepaikkoja oli noin 400, joista noin 83 % oli ympärivuotisessa käytössä. Majoituskapasiteetin määrä on näin ollen kasvanut 10 vuoden aikana vain 75 vuodepaikan verran. Majoituskapasiteetin käyttöasteista ei ole olemassa tilastoitua tietoa, mutta kesäsesongin aikaan sen on arvioitu olevan lähes 100 %:sti käytössä. 9
Vahvuudet ja heikkoudet Hossan matkailualueella on monenlaisia vahvuuksia, mitkä tekevät siitä omaleimaisen ja kiinnostavan matkailukohteen. Samalla aluetta vaivaa joukko heikkoja lenkkejä, jotka pitäisi pystyä selvittämään matkailun kehittymisen tieltä. Seuraavat vahvuudet ja heikkoudet nousivat esille haastattelu- ja kyselyaineistosta. Ehdottoman tärkeitä vahvuuksia Hossan matkailualueella ovat luonto ja monipuoliset aktiviteettimahdollisuudet. Hossan matkailualueen luonto on maisemaltaan monipuolinen sieltä löytyy niin harjuja, vaaroja, soita kuin vesistöjäkin. Luonto on erämaista ja maisemat ainutlaatuisen kauniita. Sekä haastatteluissa että kyselyssä luonto, maisema ja niihin liittyvät asiat nousivat huomattavan usein esille alueen vahvuuksista puhuttaessa. Esimerkiksi kyselyssä luontoteemat mainittiin avoimen kysymyksen vastauksissa peräti 65 kertaa (55 % kaikista maininnoista). Luontoon liittyen Hossan retkeilyalue ja luontokeskus muodostavat oleellisen osan alueen luontovetovoimasta. Ne ovatkin alueelle suuri vahvuus. Monipuolinen luonto mahdollistaa myös monipuoliset aktiviteetit sekä kesällä että talvella. Puitteet erilaisten aktiviteettien harrastamiselle ovat hyvät, samoin niitä tukevat toiminnot (esim. retkeilyalueen palveluvarustus ja kalastusmahdollisuudet). Monipuolisuus ja hyvät puitteet eri aktiviteeteille on näin ollen yksi Hossan matkailualueen vahvuuksista. Kyselyssä erilaiset aktiviteetit saivat yhteensä 29 % kaikista avoimen kysymyksen maininnoista. Etenkin polut, taukopaikat ja laavut sekä kalastusmahdollisuudet nousivat vastauksissa usein esille. Lisäksi alueella on monenlaisia yrityksiä, jotka voivat yhteistyössä toistensa kanssa tarjota kaikki matkailijan tarvitsemat palvelut. Tämä vahvistaa matkailijan kokemusta monipuolisesta Hossasta. 10
Alueen runsas kulttuurihistoria nousi haastatteluissa esille yhtenä alueen vahvuutena. Se luo lisää sisältöä matkalle. Kulttuurihistorian merkitys ei kuitenkaan noussut juurikaan esille kyselyn tuloksissa, kun vastaajilta kysyttiin Hossan alueen parhaita puolia. Kulttuurihistoria mainittiin vain 3 %:ssa kaikista vastausten maininnoista. Tämä tulos kertoo mahdollisesti kulttuurihistorian epämääräisestä merkityksestä alueella. Tällä hetkellä sillä ei vielä ole selkeää tehtävää ja roolia alueen matkailussa, eikä sitä näin ollen pidetä yleisökyselyn vastaajien joukossa merkittävänä. Alueen yrittäjät kuitenkin näkevät siinä hyödyntämätöntä potentiaalia. Kerätyn haastattelu- ja kyselyaineiston mukaan sijainti on Hossan matkailualueella sekä vahvuus että heikkous. Syrjäinen sijainti tekee alueesta rauhallisen, hiljaisen ja kiireettömän. Tämä on nykypäivän hektisen elämänrytmin rinnalla yksi hyvä syy tulla Hossaan. Etenkin kansainvälisessä matkailussa syrjäisyys, hiljaisuus ja talven pimeys ovat osa suomalaista eksotiikkaa. Sääolot ja lumivarmuus ovat myös vahvuuksia talviaktiviteettien kannalta katsottuna. Syrjäinen sijainti luo kuitenkin omat haasteensa saavutettavuuden suhteen. Etäisyydet ovat pitkiä ja suuret keskukset sekä ihmisvirrat ovat kaukana. Asiakasryhmiä voidaan joutua hakemaan pitkienkin matkojen päästä, mikä lisää kustannuksia. Myös julkisen liikenteen yhteydet ovat alueella heikot. Sijainnin tuomiin haasteisiin tuo helpotusta Kuusamon lentokentän läheisyys, johon matkaa kertyy vain noin 90 kilometriä. Lentoyhteydet kuitenkin muuttuvat usein ja joskus asiakkaita joudutaan hakemaan Oulusta asti. Hossan matkailualueella ei syrjäisestä sijainnistaan johtuen juurikaan ole ohikulkijoita, vaan paikkaan on osattava tulla. Tämä asettaa kohderyhmien tavoittamiselle ja alueen markkinoinnille paineita, koska jokainen asiakas on saatava tulemaan paikalle. Hossan matkailualueen matkailuyrittäjien keski-ikä on suhteellisen korkea. Tämä koetaan alueen heikkoutena, sillä korkea ikä vaikuttaa muun muassa investointihalukkuuteen ja näkyy esimerkiksi kielitaidon ja nykyaikaisen markkinointiosaamisen puutteena. Olemassa oleviin yrityksiin kaivataan sukupolven- tai 11
yrittäjävaihdoksia, ja näiden lisäksi myös aivan uusia, nuoremman sukupolven yrityksiä. Etenkin perheellisten yrittäjien saamista alueelle vaikeuttaa läheisen kyläkoulun loppuminen syksyllä 2014. Hossan matkailualueen heikkous on myös internet-markkinoinnin vähäisyys ja heikko taso sekä vähäinen näkyvyys sosiaalisessa mediassa. Tähän liittyy läheisesti myös uusien asiakasryhmien tavoittaminen. Monissa alueen yrityksissä asiakaskunta rakentuu pitkälti iäkkäiden kanta-asiakkaiden varaan. He saapuvat joka vuosi samaan aikaan huolimatta markkinoinnin määrästä tai laadusta. Uskollisten kanta-asiakkaiden saaminen on osoitus hyvästä työstä, mitä Hossassa on vuosien aikana tehty. Kävijäkunnan ikäjakauman siirtyminen entistä enemmän iäkkäämpien matkailijoiden suuntaan kertoo kuitenkin siitä, että uusien ja nuorempien asiakkaiden aktiivinen tavoittaminen on jäänyt sivurooliin. Markkinointiin ei panosteta, eikä sitä tehdä nykyaikaisin menetelmin. Liiallisesta luottamisesta kanta-asiakkaiden tuomaan tuloon on siirryttävä eteenpäin. On ryhdyttävä miettimään, miten pystyttäisiin tavoittamaan uusia ihmisiä eri kohderyhmissä ja sanalla palvelemaan iäkkäitä kanta-asiakkaita entistä paremmin ja miten. Matkailuntoiminnan tilastoinnin puute on myös Hossan matkailualueen heikkous. Alueelta ei ole olemassa tilastoitua tietoa esimerkiksi majoituskapasiteetin, yritysten asiakasmäärien, käyttöasteen tai viipymien kehityksestä. Tämä tekee matkailun kehityksen seuraamisen vaikeaksi, kun ei ole mitään tarkkaa numeerista tietoa vertailukohtana. Myöhemmin Hossan matkailun tulevaisuutta käsittelevässä osiossa tuodaan esille myös alueen matkailun mahdollisuudet sekä uhat. Nelikenttäanalyysin yhteenvetokuva (taulukko 1) löytyy sivulta 18. Retkeilyalueesta kansallispuistoksi? Iso osa Hossan matkailualueella tapahtuvista aktiviteeteista tapahtuu Hossan retkeilyalueen sisällä ja/tai sen retkeilypalveluvarustusta hyödyntäen. Osa retkeilyalueesta kuuluu metsätaloustoimien piiriin, mistä johtuen näillä alueilla on koko sen historian ajan tehty hakkuutöitä. Retkeilyalueen hakkuut ovat kuitenkin viimevuosina saaneet osakseen kasvavaa kritiikkiä ja vastustusta, ja ajatus Hossan retkeilyalueen muuttamisesta kansallispuistoksi on noussut esille. Hossan retkeilyalue haki kansallispuistostatusta vuonna 2012 osana useamman alueen muodostamaa kokonaisuutta, mutta tuolloin kunnan aloitetta ei otettu jatkovalmisteluun. Jatkovalmisteluun uu- 12
siksi kansallispuistoiksi pääsivät 17 ehdotuksen joukosta Käsivarren Suurtunturit, Olvassuo, Konnevesi ja Salon Teijo. Lopullinen päätös kansallispuiston perustamisesta tehtiin Konneveden ja Teijon osalta. Yrittäjähaastatteluissa sekä kyselyssä kysyttiin vastaajien näkemyksiä Hossan muuttamisesta retkeilyalueesta kansallispuistoksi. 43 % (6/14) Hossan matkailualueen yrittäjistä oli sitä mieltä, että Hossan retkeilyalueella tapahtuvat hakkuut rikkovat ainutlaatuista luontoa ja maisemaa. Luonto on alueen matkailun oleellinen osa, jota metsätaloustyöt haittaavat. Tämä joukko yrittäjistä oli sitä mieltä, että retkeilyalueen pitäisi hakea kansallispuistostatusta. Alue pitäisi säilyttää hakkaamattomana ja siten luonnollisena. Asiakkaille pitäisi päästä näyttämään aitoa, koskematonta luontoa. Tässä joukossa oli etenkin majoituspalveluyrittäjiä. Toinen samankokoinen yrittäjäjoukko (43 %, 6/14) oli hiukan varovaisemmin kansallispuiston kannalla. Tässä joukossa oli etenkin ohjelmapalveluyrittäjiä. He nostivat esille kysymyksen alueen käyttörajoituksista kansallispuistona. Olisiko Hossan tulevalla kansallispuistolla mahdollisuuksia tarjota yhtä monipuolisia aktiviteetti- ja käyttömahdollisuuksia kuin nyt retkeilyalueena? Yrittäjien mukaan kansallispuisto ei saisi rajoittaa alueen monipuolisuutta ja aktiviteettien harjoittamista, eikä sitä mahdollisuutta, että eri aktiviteetteja voi yhdistää samalla alueella. Mikäli järjestyssäännöt mahdollistaisivat esimerkiksi kalaistutukset ja sitä kautta kalastusmatkailun jatkumisen edelleen Hossan matkailualueella, kansallispuistostatus olisi heidän mielestään hyvä ja tavoiteltava asia. Sillä saataisiin maisemaa ja alueen vetovoimaa haittaavat hakkuut pois alueelta ja samalla aktiviteettien monipuolisuus säilyisi. Mikäli järjestyssäännöt rajoittaisivat liikaa aktiviteetteja ja sitä kautta ohjelmapalveluyrittäjien toimintamahdollisuuksia, olisi retkeilyaluestatus siitä näkökulmasta katsottuna riittävä. Silloin nykyisenlaisiin hakkuisiin olisi tultava kuitenkin muutos maltillisempaan suuntaan. Käytännössä tämän pitäisi tarkoittaa avohakkuiden loppumista sekä hakkuiden siirtymistä pois reittien läheisyydestä. Tulevan kansallispuiston järjestyssäännöt tulisi olla hyvissä ajoin etukäteen tiedossa ennen kansallispuistostatuksen saamista, jotta yrittäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa ja varautua muuttuvaan tilanteeseen. 14 % (2/14) yrittäjistä ei vastustanut alueella tapahtuvia hakkuita, jos ne tapahtuvat oikein ja kevyesti. Yleisökyselyn tulokset osoittavat, että sekä suomussalmelaiset että muualta kotoisin olevat vastaajat puolsivat Hossan retkeilyalueen muuttamista kansal- 13
lispuistoksi. Tätä mieltä oli 55 % vastanneista suomussalmelaisista sekä 58 % vastanneista ulkopaikkakuntalaisista. Vastaavien ryhmien kielteiset äänet kansallispuistolle olivat 26 % ja 15 %. 19 %:lla suomussalmelaisista ja 27 %:lla ulkopaikkakuntalaisista ei ollut erityistä mielipidettä asiasta. Tarkempi selostus kyselyn tuloksista kansallispuistokysymyksen osalta löytyy liitteestä 2. Haastatellut yrittäjät odottavat, että kansallispuisto tuo lisää kävijöitä alueelle. Kävijäkunnan laatua on kuitenkin vaikea sanoa etukäteen. Omatoimisten retkeilijöiden määrä tulisi mahdollisesti kasvamaan ja säädösvalmistelun tuloksista riippuen myös eri harrastajaryhmien määrä. On vaikea sanoa, tulisiko kansallispuiston kävijöistä samalla myös paikallisten yritysten asiakkaita, ja että lisääntyisikö yritysten asiakasmäärät samassa suhteessa kansallispuiston kävijämäärien kanssa. Kansallispuistostatus olisi yrittäjien mielestä ennen muuta tärkeä imagollinen tekijä, jolla on markkina-arvoa sekä Suomessa että ulkomailla. Se lisäisi omalta osaltaan alueen tunnettuutta ja arvostusta. Lisäksi alueen rahoitus ja ylläpito olisivat todennäköisesti varmempia kansallispuistona kuin retkeilyalueena. Mikäli kansallispuistostatusta ryhdytään tavoittelemaan, on tärkeää, että yrittäjien etenkin ohjelmapalveluyrittäjien toiveet otetaan huomioon järjestyssääntöjen laatimisessa. Säädösvalmistelun keskeisimmät sisällöt pitäisi olla tiedossa jo hyvissä ajoin ennen kansallispuistostatuksen saamista, ettei yrittäjiä tai muita toimijoita kohtaa ikävä yllätys kansallispuistostatuksen saamisen jälkeen. Suomussalmen kunta suhtautuu Hossan kansallispuisto-ajatukseen positiivisesti. 14
Hossan matkailualue 2015 2025 Tässä osiossa käsitellään Hossan matkailu- mennessä. Tiivistelmä teoksen sisällöstä alueen tulevaisuutta. Ensin tuodaan esille löytyy liitteestä 3. tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat, ja Osio jatkuu Hossan matkailu- sen jälkeen kohderyhmät. Tulevaisuuden alueen vision sekä strategisten tavoitteiden kohderyhmien asettamisessa on käytetty esittelyllä. Lopuksi tuodaan esille konk- pohjatietona Riikka Puhakan (2011) teosta reettiset toimenpide-ehdotuksen Hossan Matkailukysynnän trendit vuoteen 2030 matkailualueen kehittämiseksi. Mahdollisuudet ja uhat Hossan matkailualueen vahvuudet ja heik- tuotteiden ja -palveluiden tarjonnan laajen- koudet tuotiin esille aikaisemmin sivuilla taminen. Tämän mahdollistaa esimerkiksi 10 12. Tässä kappaleessa niitä peilataan laajemman maantieteellisen alueen hyö- tulevaisuuteen ja nimetään niistä seuraavat dyntäminen tuotteiden tarjoamisessa, tut- mahdollisuudet ja uhat Hossan matkailu- tujen toimintojen tekeminen uudella taval- alueen kehittämisessä. Nelikenttäanalyysi la tai aivan uusien avauksien tekeminen. Hossan vahvuuksista, heikkouksista, mah- Hossan matkailualueella si- dollisuuksista ja uhkista näkyy kokonai- jaitsee Hossan retkeilyalue ja Martinselko- suudessaan taulukossa 1. sen luonnonsuojelualue. Näiden lisäksi lä- Hossan matkailualueen iso hialueilla on useita muita hienoja luonto- tulevaisuuden mahdollisuus on matkailu- kohteita (mm. Itärajanretkeilyreitti, Kylmä15
luoman retkeilyalue, Julma-Ölkky, Näränkä kailullisia mahdollisuuksia Hossan kehit- ja Iivaara), joita on mahdollista hyödyntää tämiselle. Alueella on pohdittava lähi- ja nykyistä luontoaktiviteettien luomutuotannon hyödyntämistä ruuan ja tarjoamisessa. Laajempi maantieteellinen matkamuistojen valmistuksessa. Majoituk- alue mahdollistaa pidemmän viipymän alu- sen ja kuljetusmuotojen ympäristöystäväl- eella, kun nähtävää ja koettavaa on enem- lisyyttä on myös syytä kehittää ja tuoda män mitä erilaisimmissa maisemissa. Näi- esille markkinoinnin kautta. Ekologisuuden den alueiden kautta Hossa voisi myös kyt- kehittymisen myötä siitä voi tulla yrityksil- keytyä osaksi laajempaa kokonaisuutta ja le tai koko alueelle matkailuvaltti, jolla on yhdessä toisten alueiden kanssa muodos- vetovoimaa etenkin isoissa kaupungeissa taa jopa kilpailijan Oulangalle. Tähän kil- niin Suomessa kuin ulkomailla. enemmän pailuun Hossan rahkeet eivät nykyisessä Nuoret ja nuoret aikuiset tilassa yksinään riitä, mutta osana kokonai- muodostavat ison potentiaalin Hossan suutta sen vetovoima lisääntyisi. Hossa matkailualueen tulevaisuudelle, sillä tähän muodostaisi alueiden verkoston ytimen, asti heihin ei ole kiinnitetty erityisemmin jossa olisi runsaasti tarjolla laadukkaita huomiota. Heitä kiinnostavien aktiviteetti- palveluita. en ja palvelujen kehittämisen sekä hintahossan retkeilyalueella on laatusuhteen oikean tasapainon myötä hei- tehty valtakunnan mittakaavassa merkittä- dän osuutensa lisääminen kävijäkunnassa viä kulttuurihistoriallisia löytöjä. Näitä ei on tulevaisuuden mahdollisuus. Etenkin ole vielä osattu hyödyntää matkailussa ja heidän kohdallaan markkinointi internetis- siksi ne ovatkin suuri mahdollisuus. Kult- sä ja sosiaalisessa mediassa on esisijaisen tuurihistoria mahdollistaa erilaisten opas- tärkeää. tusten, maastossa olevien kulttuuripolku- Ympärivuotisuuden kehittä- jen, vaihtuvien näyttelyiden ja tapahtumi- minen ja sesonkien tasoittaminen ovat en järjestämisen. Kulttuurihistoriaan liitty- mahdollisuus alueen matkailulle. Tällä het- vät tuotteet tulisi jalostaa sekä kotimaisille kellä Hossan matkailualueen pääsesonki on että kansainvälisille matkailijoille. Haas- kesä-syksy. Tällöin alue on majoituskapasi- teena tässä on oikeiden kohderyhmien ja teetin osalta kutakuinkin täynnä. Tal- maksavien asiakkaiden löytäminen. visesonki on puolestaan kotimaisten mat- Matkailutrendeistä nouseva kailijoiden osalta hiljainen samalla, kun ympäristöystävällisyys, ekologisuus sekä kansainväliset matkailijat nauttivat alueen paikallisuuden arvostaminen luovat mat- talvisista mahdollisuuksista. Talven aktivi16
teettitarjontaa tulisi kehittää myös koti- Hossan matkailualueen kehittymistä uhkaa maisen matkailijan tarpeet huomioon otta- Hossan ja Juntusrannan kylien vähittäinen en. Kesämatkailun kehittyminen myös kan- näivettyminen ja viimeistenkin palvelujen sainvälisen matkailun osalta edellyttää ma- häviäminen. Tämä vaikeuttaa osaltaan uu- joituskapasiteetin lisääntymistä ja uudis- sien yrittäjien saamista alueelle etenkin tumista. lapsiperheiden. Tulevaisuuden uhkakuva Nykyisen yrittäjäkunnan ol- on myös se, että alue ei kiinnosta uusia lessa keski-iältään melko iäkästä tarvitsee yrittäjiä ja vuosien vieriessä eteenpäin ny- Hossan matkailualue uusia yrittäjiä. Tämä kyisten yrittäjien on pakko sulkea ovensa voi tapahtua joko sukupolven- tai yrittäjä- jatkaja puutteen takia. vaihdosten kautta tai siten, että alueelle Uusien asiakkaiden tavoitta- perustetaan aivan uusia yrityksiä. Uudet, misen epäonnistuminen uhkaa alueen mat- idearikkaat yrittäjät ovat alueen tulevai- kailun tulevaisuutta, jos pitkäaikainen kan- suuden mahdollisuus, jonka myötä luon- ta-asiakkaiden sukupolvi väistyy pikkuhil- tomatkailualue pysyy vireänä ja uudistu- jaa sivuun, eikä uutta nuoremman suku- vana. Myös Hossan matkailuyrittäjien yh- polven asiakaskuntaa ole siihen mennessä distyksen voimaannuttaminen esimerkiksi vielä tavoitettu. Tähän liittyy oleellisesti yhteistyössä ja markkinointitoimenpiteissä markkinointitoimenpiteiden onnistuminen. on hyvä tulevaisuuden mahdollisuus. Tä- Jos niitä ei toteuteta ammattitaidolla, nyky- hän liittyy läheisesti alueen markkinointi- aikaisesti ja laadukkaasti, uhkana on tun- menetelmien uudenaikaistaminen, mikä on nettuuden heikkeneminen uusien sukupol- tulevaisuuden kannalta välttämättömyys. vien keskuudessa sekä asiakkaiden asteit- Internetin ja sosiaalisen median hyödyn- tainen väheneminen. täminen markkinoinnissa aktiivisemmin ja Kansainvälisen matkailun ammattitaitoisemmin avaa uusia ovia koh- osalta uhkakuvia luo lentoliikenteen ailah- deryhmien tavoittamiseen sekä vetovoi- televa kehitys. Lentokenttien ja -yhteyksien maisen imagon rakentamiseen. väheneminen (Kuusamo, Kajaani, Oulu) Iso mahdollisuus Hossan mat- heikentää merkittävästi Hossan asemaa kailualueen kehittymiselle on retkeilyalu- kansainvälisessä matkailussa. Lisäksi len- een mahdollinen muuttuminen kansallis- tojen hintojen kallistuminen sekä lentoyh- puistoksi. Sen tuomia muutoksia ja matkai- teyksien äkilliset muutokset heikentävät lullisia mahdollisuuksia pohditaan tar- alueen kilpailukykyä sekä asiakastyytyväi- kemmin sivulla 42. syyttä. 17
Taulukko 1. Hossan matkailualueen vahvuudet ja heikkoudet sekä mahdollisuudet ja uhat. Vahvuudet Heikkoudet Luonto ja maiseman monipuolisuus Sijainti: Monipuoliset aktiviteettimahdollisuudet ympäri Pitkät etäisyydet ja matkustusajat vuoden Ei juurikaan ohikulkijoita Alueella on monenlaisia yrityksiä, jotka voivat Heikot julkisen liikenteen yhteydet tarjota palvelut koko matkan ajaksi Yrittäjäkunta on iäkästä, mikä näkyy esim. Hossan retkeilyalue ja luontokeskus investointihalun vähenemisenä sekä Kulttuurihistoria kielitaidon puutteena Sijainti: hiljaisuus, rauhallisuus, kiireettömyys Internet-markkinointi ja näkyvyys sosiaalisessa Sääolot, lumivarmuus mediassa Asiakaskunnan rakentuminen liikaa iäkkäiden kanta-asiakkaiden varaan Matkailuntoiminnan tilastointi Mahdollisuudet Uusien matkailutuotteiden ja -palveluiden kehittäminen: Maantieteellisesti laajemman alueen aktiivisempi hyödyntäminen luontoaktiviteeteissa Kulttuurihistorian laajempi hyödyntäminen Ympäristöystävällisyyden, ekologisuuden ja paikallisuuden hyödyntäminen Nuorten ja nuorten aikuisten tavoittaminen heitä kiinnostavilla aktiviteeteilla ja palveluilla Ympärivuotisen matkailun kehittäminen sekä kotimaisen että kansainvälisen matkailun osalta Yrittäjäkunnan uudistuminen uusien matkailuyritysten ja nykyisten yritysten sukupolven- tai yrittäjävaihdosten kautta Yrittäjäyhdistyksen voimaannuttaminen Nykyaikaisten markkinointimenetelmien hyödyntäminen Hossan retkeilyalueen muuttuminen kansallispuistoksi Uhat Kylien viimeistenkin palveluiden loppuminen Nykyiset yritykset eivät löydä jatkajaa, eikä alue kiinnosta uusia matkailuyrittäjiä Uusia asiakasryhmiä ei tavoiteta samalla, kun kanta-asiakkaiden sukupolvi väistyy Markkinointitoimenpiteitä ei toteuteta ammattitaidolla Lentokenttien ja -yhteyksien väheneminen, hintojen kallistuminen 18
Kohderyhmät Hossassa Kotimaan matkailun osalta Hossan matkai- Tämä kohderyhmä etsii mielenkiintoista lualueen kohderyhmät voidaan jakaa kol- tekemistä, tapahtumia ja turvallista vaa- meen ryhmään (kuva 3): raa luontoaktiviteettien parissa. Heille 1) kokemuksia ja elämyksiä luoviin kokemukset ja elämykset ovat tärkeitä. nuoriin ja nuoriin aikuisiin, Usein he luovat itse oman aktiviteettinsa ja 2) yhdessäoloa ja aktiviteetteja etsiviin elämyksensä esimerkiksi geokätköilemällä, lapsiperheisiin sekä maastopyöräilemällä tai kalastamalla omi- 3) luonnossa viihtyviin ja kulttuurista en aikataulujensa ja varusteidensa luomis- kiinnostuviin aktiivisiin +55-ikäisiin sa puitteissa. aikuisiin. Nuoret ja nuoret aikuiset ovat Nuorten ja nuorten aikuisten valmiita matkustamaan hyvien harrastus- määrä Hossan matkailualueella on vähen- mahdollisuuksien perässä ja toteuttamaan tynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. harrastustaan aina uusissa maisemissa uu- Hossan matkailualueella on kuitenkin va- sien elämysten saamisen toivossa. Heille on raa kasvattaa nuoremman sukupolven myös tärkeää saada mahdollisuus tehdä määrää kehittämällä ja markkinoimalla juuri itsensä näköinen matka. Tämä edel- heitä kiinnostavia aktiviteetteja. lyttää Hossan matkailuyrittäjiltä jousta- KOTIMAAN MATKAILU KANSAINVÄLINEN MATKAILU 1. Kokemuksia ja elämyksiä luovat nuoret ja nuoret aikuiset Suomalaista tavallisuutta, luontoelämyksiä ja pakallisia perinteitä 2. Yhdessäoloa ja aktiviteetteja etsivät lapsiperheet 1. Seikkailunhaluiset nuoret aikuiset 2. Varakkaat työssäkäyvät kokeneet matkailijat 3. Suurkaupunkien kasvatit etsimässä kosketusta aitoon luontoon 3. Luonnossa viihtyvät ja kulttuurista kiinnostuneet aktiiviset +55-ikäiset aikuiset Muut ryhmät, esim. harrasteryhmät ja liikuntarajoitteiset A. Mahdollisuus räätälöidä matka omien toiveiden mukaan ja matkan toteuttamisen vaivattomuus B. Ympäristöllinen vastuullisuus ja paikallisen arvostaminen D. Internet, teknologia ja sosiaalinen media C. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi, itsensä kehittäminen sekä uuden oppiminen Kuva 3. Hossan matkailualueen kohderyhmät ja tärkeimmät matkailutrendit (A-D). 19
vuutta ja halua tarjota räätälöityjä koko- Lapsiperheet etsivät yhdessäoloa ja muka- naisuuksia yhteistyössä toisten yrittäjien vaa tekemistä koko perheelle. Tarjolla ole- kanssa. vien aktiviteettien ja ohjelmapalveluiden Majoituksen tason tulee olla tulee vastata etenkin perheen pienempien hintatietoisille ja kokeneille nuorille mat- toiveisiin, sillä lapset vaikuttavat suuresti kailijoille hyvä ja hinnaltaan kilpailukykyi- perheen matkakohteen valintaan. Yhdessä- nen. Majoitus tapahtuu useimmiten lähellä olon ja yhteisöllisyyden vahvistamiseksi palveluja majoitustiloissa tulisi luoda puitteita sellaisille aktiviteeteil- (mökkikylä, hotelli tms.), mutta oman seu- le, joita koko perhe voi harrastaa yhdessä. rueen kanssa ja omissa harrasteissa viihty- Majoituksessa lapsiperheille on tärkeää vät suosivat etäämpänä sijaitsevaa mökkiä. esteettömyys, turvallisuus, siisteys sekä Kaikessa majoittumisessa siisteys, huolitel- hintalaatusuhde. sijaitsevissa tu kokonaisuus ja miellyttävä yleisilme Uusien lapsiperheiden tavoit- ovat tärkeitä. Palveluissa, tuotteissa ja taminen luo pohjaa eri sukupolvien jatku- asiakaspalvelukohtaamisissa mon rakentumiselle Hossan matkailualu- arvostetaan ammattitaitoa, laatua ja aitoutta. eelle. Hossan matkailualueesta voi tulla Tiedon, tuotteiden ja hintojen paikka, jossa eri sukupolvet kohtaavat yh- selkeä esittäminen visuaalisesti vetoavilla teisen tekemisen, luonnon ja uuden oppi- nettisivuilla sekä näkyvyys sosiaalisessa misen äärellä. Esimerkiksi luontoarvojen, mediassa auttavat tavoittamaan nuorta erätaitojen ja muiden perinteisten elämän- kohderyhmää. Heille mielekkäin tapa vara- arvojen siirtämistä sukupolvelta toiselle ta matka on sähköinen varausjärjestelmä arvostetaan yhä enemmän. yrittäjän nettisivuilla. 20
Aktiiviset +55-ikäiset aikuiset sekä eläke- potentiaalinen asiakasryhmä. Tällaisia ovat läiset ovat Hossan matkailualueella jo ny- esimerkiksi maasto- ja läskipyöräilijät, su- kyisellään vahva kohderyhmä. Etenkin keltajat, polkujuoksijat, suunnistajat, kalas- suomalaisesta luonnosta ja kulttuurihisto- tajat ja metsästäjät. Heitä varten on mah- riasta kiinnostuneet varttuneemmat ihmi- dollista räätälöidä heidän tarpeisiinsa vas- set muodostavat tärkeä osan Hossan kävi- taavia kursseja, leirejä ja tapahtumia, jotka jäkunnasta ja monet palaavatkin sinne joka voivat tuoda alueelle myös yleisöä. Liikun- vuosi. tarajoitteiset ihmiset tulisi ottaa huomioon Tälle kohderyhmälle luonto, infrastruktuurissa ja retkeilypalveluiden paikallisuus, historia, uuden oppiminen suunnittelemisessa. Hossan maastot ovat sekä näistä nouseva hyvinvointi ovat tär- luonteeltaan sellaisia, että niistä on osittain keitä. Toisaalta myös ruokakulttuuri, luk- mahdollista tehdä esteettömiä ja siten eri sus ja luontoarvot kiinnostavat. Näin on tavoin liikuntarajoitteisille helppokulkui- etenkin isompien kaupunkien aktiivisten sia. eläkeläisten parissa, jotka haluavat luontoelämysten rinnalle laadukkaita palveluja niin majoituksen, ruuan kuin ohjelmapalvelujenkin suhteen. Toisia kiinnostaa enemmän yksinkertainen viipyminen luonnon ja luontoaktiviteettien parissa. He kaipaavat lukusuksen ja ostettujen elämysten sijaan omaa rauhaa ja ajanviettoa mieliharrastusten parissa. Heille majoitus voi olla melko Kansainväliset matkailijat ovat vaatimaton, mutta tästä huolimatta siisti ja kiinnostuneita suomalaisesta luonnosta, huoliteltu. Esteettömyys on tärkeä ominai- talven kylmyydestä, luonnossa tapahtuvis- suus niin majoituksessa kuin retkeilypalve- ta aktiviteeteista ja yhä enenevissä määrin luissakin. myös paikallisten ihmisten arjesta. Jo pelkmuita huomioon otettavia ko- kä hiljaisuus, kiireettömyys ja talven pime- timaisia kohderyhmiä ovat erilaiset harras- ys ovat heille eksoottisia elämyksiä. Tämän teryhmät sekä liikuntarajoitteiset. Erilais- rinnalle he kaipaavat kuitenkin mieleen- ten harrastusten yhdistämät kaveriporukat painuvia aktiviteetteja, jossa saa nauttia tai harrastusjärjestöt ovat Hossalle hyvä vauhdista, itsensä voittamisesta tai en21
nenäkemättömistä asioista (esim. revontu- sesti (ts. Suomussalmella tai Kainuussa) let tai Suomen luonnon eläimet). Tärkeitä tuotetut ruuan raaka-aineet ja matkamuis- kohderyhmiä tot. Ekologiset arvot painavat myös yhä kansainvälisillä matkailu- markkinoilla ovat (kuva 3): enemmän kansainvälisten matkailijoiden 1) Seikkailunhaluiset nuoret aikuiset, valinnoissa. Tämä on vielä täysin hyödyn- jotka etsivät uusia elämyksiä ja ko- tämätön voimavara Hossan matkailussa. kemuksia. He haluavat ottaa kaiken Tärkein kansainvälisen mat- mahdollisen irti Hossasta (ts. Suo- kailun lähtöalue on Keski-Eurooppa, eten- mesta): luontoelämykset aktiviteet- kin Ranska. Tämän lisäksi on pohdittava tien parissa, hiljaisuus ja kiireettö- Hossan matkailualueen mahdollisuuksia myys, paikallinen ruoka, paikallinen esimerkiksi Espanjassa, Saksassa, Hollan- elämäntyyli sekä kulttuurihistoria. nissa ja Iso-Britanniassa. Lähellä sijaitseva 2) Varakkaat työssäkäyvät aikuiset se- Venäjä ei ole tärkeimpien kohderyhmien kä pariskunnat, jotka ovat kokeneita joukossa, sillä Hossasta ei löydy suuria ve- matkailijoita. He ovat matkustaneet näläisiä paljon ja käyneet yleisimmissä lo- palveluja kuten iltaelämää, ostosmahdolli- makohteissa eri puolilla maailmaa. suuksia tai laskettelukeskusta. Toisaalta Massaturismikohteet heitä Venäjältäkin löytyy luonnosta kiinnostu- enää kiinnosta ja siksi he haluavat- neita ihmisiä, mutta maan tämänhetkinen kin nyt kokea jotain aivan erilaista. taloudellinen ja poliittinen tilanne ei ole eivät 3) Suurkaupunkien kasvatit, jotka tu- matkailijamassoja kiinnostavia otollinen sen luontomatkailumarkkinoiden levat etsimään yksinkertaisuutta, valloittamiseen. kiireettömyyttä ja kosketusta ai- Aasian ja etenkin Kiinan nousu toon, puhtaaseen luontoon. kansainvälisillä matkailumarkkinoilla on Hossan matkailualueen kult- otettava huomioon Hossan matkailun ke- tuurihistorian sekä paikallisen elämänta- hittämisessä pitemmällä tähtäimellä. Hos- van parempi tuotteistaminen kansainväli- san sille matkailumarkkinoille voi osaltansa ovat Aasian markkinoilla vetovoimaisia, vastata tulevaisuuden matkailukysyntään, mutta rinnalleen ne tarvitsevat hyviä len- jossa arvostetaan aitoutta ja paikallisuutta. toyhteyksiä, laadukkaampaa infrastruktuu- Tähän liittyvät muun muassa aidot koh- ria (mm. majoitus) sekä aasialaisten kielien taamiset paikallisten kanssa, heidän elä- ja kulttuurien tuntemusta. Hossan matkai- mänmenoonsa tutustuminen sekä paikalli- lualue voisi olla Kiinan matkailumarkki22 tarjoamat luontomatkailuelämykset
noilla osana jotain isompaa kokonaisuutta, C. Henkinen ja fyysinen hyvinvointi, it- esimerkiksi yhdessä koko Kainuun tai sensä kehittäminen ja uuden oppi- IdänTaigan matkailutoimijoiden kanssa. minen erilaisten aktiviteettien, koh- Yleisiä matkailutrendejä, jotka taamisten, luonnon ja hiljaisuuden vaikuttavat sekä kotimaisen että kansain- kautta. välisen matkailijan matkakohteen valin- D. Internetin, teknologian ja sosiaali- taan, matkustuskäyttäytymiseen ja koke- sen median mukaantulo matkan jo- mukseen matkasta ovat (kuva 3): ka vaiheeseen: tiedon etsiminen ja A. Mahdollisuus räätälöidä matka omi- matkatunnelmien päivittäminen en toiveiden mukaan ja matkailijan ennen matkaa ja sen aikana; mat- kokemus matkan vaivattomuudesta kan, majoituksen, aktiviteettien, vä- aina matkan varaamisesta sen to- lineiden, opastuksen ja ruuan va- teutumiseen asti. raaminen; matkamuistojen, kartto- B. Ympäristöllinen vastuullisuus ja jen ja välineiden ostaminen sekä eri- paikallisuuden arvostaminen niin laiset aktiviteetteihin, luotoon tai majoituksessa, ruuassa, aktivitee- kulttuurihistoriaan liittyvät puhe- teissa kuin kuljetuksessakin. linsovellukset. 23
Visio 2025 LUONNOSTAAN MONIPUOLINEN HOSSA Aktiviteetteja ja kulttuurihistoriaa keskellä luontoa jokaisena vuodenaikana. Vuonna 2025 Hossan matkailualue on val- Kansainvälisten matkailijoiden osuus kai- takunnallisesti tunnettu ja vetovoimainen kista matkailijoista kasvaa 20 %:iin. Mat- luontomatkailukeskus. Matkailualue tarjo- kailuyritysten määrä kasvaa 20:een ja ma- aa monipuoliset harrastusmahdollisuudet joituskapasiteetti lisääntyy 900 vuode- luonnon keskellä sekä omatoimisesti että paikkaan. Kaiken kaikkiaan Hossan matkai- ohjatusti toteutettuna. Hossassa nautitaan lualueella käydään vuosittain 100 000 ker- rauhasta ja kiireettömyydestä sekä vauh- taa. dikkaista luontoelämyksistä, yksin tai seu- Hossan matkailualueen vesis- rassa. Hossan elämykset kiinnostavat ko- töt, harjumetsät ja hyvät palvelut kutsuvat timaisia ja kansainvälisiä matkailijoita kulkemaan ja nauttimaan mieleen jäävistä kaikkina vuodenaikoina. Alueen yrittäjät hetkistä! rakentavat laadukkaita ja monipuolisia palvelukokonaisuuksia jokaisen asiakkaan tarpeisiin laajan yhteistyöverkoston turvin. Strategiset tavoitteet Vision toteutumiseksi on asetettu joukko Ensimmäinen keskeinen strateginen tavoi- strategisia tavoitteita, jotka luovat pohjan te Hossan matkailualueella on yhteistyön myös toimenpide- tekeminen eri toimijoiden kanssa sekä näi- ehdotuksille. Hossan matkailualueen mas- den toimijoiden sitoutuminen yhteisin ter planin strategiset tavoitteet (kuva 4) päämääriin. Tämä tarkoittaa yrittäjien kes- liittyvät kinäistä yhteistyötä alueella ja sen ulko- konkreettisille 1) yhteistyöhön ja eri toimijoiden yh- puolella myös kuntarajojen yli, sekä, yh- teisiin päämääriin, teistyötä Suomussalmen kunnan sekä Met- 2) toimijoiden ajattelutapaan ja asen- sähallituksen kanssa. Yhteistyötä tulisi teisiin sekä tehdä aidosti ja avoimesti siten, että eri 3) markkinointiin. osapuolten ääni pääsee kuuluviin ja löydetään ratkaisuja. 24
Yrittäjät ja muut Hossan matkailualueeseen myötä konkreettisten toimenpiteiden ja vaikuttavat toimijat muodostavat matkai- uudistusten tekeminen on helpompaa. Si- luklusterin. Sen ajatuksena on, että jokai- toutumisen myötä kehittämistyöstä tulee nen klusterin jäsen rakentaa omalta osal- pitkäjänteisempää ja näin ollen tuloksia taan kokonaisuutta tässä tapauksessa saadaan aikaan. Hossan matkailualuetta. Mitä paremmin Toinen strateginen tavoite yksittäiset yrittäjät sekä toimijat tässä on- liittyy eri toimijoiden ajattelutapaan ja nistuvat, sen suuremman hyödyn kaikki asenteisiin. Ne vaikuttavat ihmisen kaik- saavat. Kyse on ikään kuin yhteisen piira- keen tekemisen ja siksi niiden tiedostami- kan leipomisesta: jokainen tuo omat raaka- nen ja työstäminen on tärkeää. Hossan aineensa ja työpanoksensa yhteen ja lo- matkailualueella ajattelutapoja ja asenteita puksi katsotaan kuinka ison ja hyvän piira- haastetaan etenkin kansainvälisyyden koh- kan aineksista saatiin aikaan. Mitä isompi taamisessa ja nykyaikaisten markkinointi- ja parempi piirakka, sitä isomman palan menetelmien omaksumisessa. kukin leipoja lopuksi saa. Yhteisten pää- Avoin asenne erilaisuutta koh- määrien asettamisen ja niihin sitoutumisen taan luo keskusteluyhteyksiä ja mahdollis- Kuva 4. Hossan matkailualueen master planin 2015 2025 strategiset tavoitteet. 25