EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 EAKR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero 113/14 Käsittelijä Heikki Immonen Puhelinnumero Projektikoodi A32863 Tila Valmis PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Hossan matkailun Master Plan Ohjelma Itä-Suomi Toimintalinja 2 : Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Projektityyppi Kehittämisprojekti Vastuuviranomainen Kainuun liitto Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Suomussalmen kunta Projektin vastuuhenkilön nimi Hannu Leinonen Sähköpostiosoite hannu.leinonen@suomussalmi.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Anna-Riitta Sulander Sähköpostiosoite annariitta.sulander@suomussalmi.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ Hossan matkailualue tarvitsee uudistumista ja päivittymistä, jotta se pystyisi vastaamaan nykypäivän matkailijan tarpeisiin sekä kotimaisilla että kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Näin ollen alue kaipaa uusia matkailutuotteita ja -palveluja, uusia yrittäjiä, nykyaikaista markkinointia sekä koordinoitua yhteistyötä alueen yrittäjien, Suomussalmen kunnan sekä Metsähallituksen välillä. Tavoitteena on näiden toimenpiteiden kautta luoda vetovoimainen Hossan luontomatkailukeskus vuoteen 2025 mennessä, joka on ympärivuotinen ja monipuolinen kansainvälisiäkin matkailijoita kiinnostava matkailukohde.hankkeen aikana syntynyt master plan -kehittämissuunnitelma linjaa tätä tulevaisuuden tavoitetta asettamalla strategisia ja konkreettisia tavoitteita seuraavalla 10 vuodelle. Hankkeen kohderyhmänä on ollut Hossan matkailualueen matkailuyrittäjät (Hossan retkeilyalueen, Hossan ja Juntusrannan kylien alueet). Lisäksi hankkeen aikana on linjattu myös Metsähallituksen (luontopalvelut) ja Suomussalmen kunnan roolia alueen matkailun kehittämisessä ja yrittäjien tukemisessa. Alueen yrittäjät, Metsähallitus ja kunta osallistuivat kaikki hankkeen suunnittelemiseen ja toteutukseen. Suomussalmen kunta vastasi hankkeen hallinnoimisesta. EURA JÄRJESTELMÄ 1/7

2 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ Hankkeeseen osallistuneiden yritysten valinta määräytyi aluerajauksen mukaan (Hossan matkailualue) ja oli näin ollen selvä. Mukana oli näiden yritysten lisäksi joukko organisaatioita, jotka osallistuivat hankkeeseen mm. asiantuntijahaastattelujen muodossa. Niiden suhteen valinta tapahtui harkinnanvaraisesti niistä lähialueiden organisaatioista/hekilöistä, joilla työryhmän jäsenet katsoivat olevan tärkeää tietoa Kainuun tai Hossan alueen matkailuun liittyen. Käytännössä projektin toteuttaminen koostui taustamateriaaleihin tutustumisesta, aineistonkeruusta (haastattelut ja yleisökysely), aineiston analysoinnista ja varsinaisen master plan -kehittämissuunnitelman kirjoittamisesta. Taustamateriaaleihin kuului aikaisemmat Hossan ja Kainuun aluetta koskevat matkailuselvitykset sekä tutkimuskirjallisuutta ajankohtaisista matkailutrendeistä. Näiden tehtävien lisäksi työ piti sisällään benchmarkkaus-matkojen järjestämistä ja niihin osallistumista; projektipäällikön vierailun Teijon kansallispuistossa; väliseminaarin, teemapäivän ja loppuseminaarin järjestämistä ja niihin osallistumista; työryhmän palavereja; aktiivista yhteydenpitoa paikallislehteen; Suomussalmen lukion kanssa järjestetyn lyhyen projektin toteuttamista sekä master plan -markkinointiesitteen toteuttamisen yhdessä mainostoimiston kanssa. Yrittäjät, kunta ja Metsähallitus osallistuivat aktiivisesti aineistonkeruuseen, benchmarkkaus-matkoihin, väliseminaariin, teemapäivään sekä loppuseminaariin. Lisäksi työryhmä antoi aktiivisesti palautetta kirjoitustyöstä, markkinointiesitteestä sekä matkojen, teemapäivän ja seminaarien käytännön toteuttamisesta niiden suunnitteluvaiheessa. Väliseminaari ei ollut kaikille avoin tilaisuus, vaan sinne oli kutsuttu vain alueen yrittäjät sekä työryhmän jäsenet. Tällä tavoin tilaisuus haluttiin pitää intiiminä, rentona ja keskustelevana. Väliseminaarin aikana syntyi hyviä ajatuksia alueen kehittämiseen liittyen ja sen antia käytettiin myös aineistona kehittämissuunnitelman kirjoittamisessa. Väliseminaarissa oli mukana 19 henkilöä. Teemapäivä oli suunnattu ensisijaisesti Hossan matkailualueen matkailuyrittäjille. Mukaan oli kutsuttu myös WildTaigan kautta muiden alueiden matkailuyrittäjiä, Metsähallituksen väkeä sekä muutamia kunnan työntekijöitä. Teemapäivä käsitteli internet-markkinointia ja kuvien merkitystä markkinointityössä, sekä revontulien ja eläinten valokuvaamista sekä lintujen bongaamista matkailutuotteena. Osanottajia oli yhteensä 17. Lieksan ja Kiirunan benchmarkkaus-matkoista on olemassa erilliset matkakertomukset. Lieksan matkalla oli mukana 6 henkilöä ja Kiirunassa 12. Yrittäjille järjestetyistä tapahtumista erityistä kiitosta saivat osakseen Kiirunan matka sekä teemapäivä. Suomussalmen lukiolaisten kanssa järjestetty pieni projekti kesti 3 luentokertaa, jotka pitivät sisällään teoriatunnin matkailusta, tehtävänannon ja ryhmätöiden aloittamisen sekä viimeisellä kerralla valmiiden ryhmätöiden esittelemisen. Kokonaisuus oli mietitty yhdessä opettaja Heikki Nilkun kanssa. Projektipäällikkö suunnitteli ja piti luennot. Lukion projektin tavoitteena oli saada Hossan kehittämiseen nuorten näkökulmaa koskien kesä-, talvi- ja kulttuurimatkailua sekä markkinointia. Työryhmässä oli neljä jäsentä - kustakin vastuuorganisaatiosta yksi (yrittäjä Ari Juntunen Experience KL, puistonjohtaja Kerttu Härkönen Metsähallitus ja elinkeinoasiamies Hannu Leinonen Suomussalmen kunta) sekä projektipäällikkö Anna-Riitta Sulander. Kunkin henkilökohtaisten aikaresurssien mukaan, jokainen osallistui projektipäällikön aloitteesta kehittämissuunnitelman ja esitteen kommentointiin niiden toteutusvaiheessa sekä benchmarkkaus-matkojen, teemapäivän ja seminaarien suunnittelemiseen. EURA JÄRJESTELMÄ 2/7

3 Kansainvälisiä kontakteja hankkeen aikana saatiin kahden Hossassa toimivan ranskalaisen matkailuyrityksen kautta. Heitä haastateltiin aineistonkeruun aikana. Lisäksi benchmarkkaus-matka Kiirunaan, Ruotsiin toi kansainvälistä perspektiiviä ja erilaista näkökulmaa Hossan matkailualueen kehittämiseen. Matka loi myös kontakteja suomalaisten ja ruotsalaisten yrittäjien välille, kun muutamat heistä vaihtoivat käyntikortteja keskenään ja jakoivat kokemuksia matkailuyritystoiminnan harjoittamisesta. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Master plan -hankkeen alussa ja lopussa järjestettiin kaikille kiinnostuneille avoimet seminaarit. Aloitusseminaarin yhteydessä esiteltiin myös Metsähallituksen tekemän Hossan retkeilyalueen uuden hoitoja käyttösuunnitelman luonnos. Lisäksi kunnan nettisivuilla oli hankkeen alkamisesta asti esillä hankkeen lyhyt esittely. Hankesuunnitelmassa mainittiin, että tämän esittely yhteyteen voidaan lisätä myös linkki palautteen tai ideoiden antamista varten. Tätä virkaa hoiti yleisökysely, joka osaltaan myös lisäsi hankkeen näkyvyyttä ympäri Suomea. Siihen tuli yhteensä 71 vastausta, joista noin puolet oli muualta kuin Suomussalmelta. Kyselyä tuotiin esille Hossan retkeilyalueen Facebook-sivuilla. Hankkeen päätyttyä kunnan sivuille laitettiin useaan paikkaan valmis master plan -kehittämissuunnitelma kaikkien kiinnostuneiden luettavaksi. Koko hankkeen ajan paikallislehti Ylä-Kainuu pidettiin hyvin ajan tasalla hankkeen tapahtumista. Hankkeen aikana lehdessä oli yhteensä 7 master plan -hanketta koskevaa juttua (Ylä-Kainuu ja Kainuun sanomat). Ne on otettu talteen. Loppuseminarin ajankohdasta ilmoitettiin laajasti eri medioihin: Ylä-Kainuu, Kainuun Sanimat, Kaleva, Yle Kainuu, Koillissanomat, STT, MTV, Suomen latu, Helsingin sanomat, Fillari-lehti, Retki-lehti, Maaseudun tulevaisuus, Vapaa-ajan kalastaja, Erä-lehti, Melonta ja Soutaja liitto sekä Sukeltaja-lehti. Näistä Ylä-Kainuu oli mukana seminaarissa, ja Yle Kainuu ja Koillissanomat ottivat asiasta yhteyttä puhelimitse. Lisäksi Matkailu-lehti teki Hossasta lyhyen jutun lehden numeroon 3/ Projektin mahdollinen internet-osoite 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Ongelmakohdaksi hankkeen aikana muodostui yrittäjien kiireinen aikataulu kevätpuolella. Tästä johtuen emme ehtineet tehdä kuin kaksi benchmarkkaus-matkaa, vaikka tavoittena oli tehdä vähintään kolme matkaa. Vaikka tavoitteeseen ei päästy matkojen lukumäärän osalta, oli toteutuneet Lieksan ja Kiirunan matkat sisällöltään erinomaisia. Ne auttoivat Hossan matkailualueen yrittäjiä ymmärtämään omaa liiketoimintaansa paremmin ja antoivat myös ideoita uusista matkailutuotteista, joita voisi olla myös heillä Hossan matkailualueella. Master plan -hankkeen aikana nousi esille Hossan matkailualueen vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Alueen mahdollisuuksista tulee lähitulevaisuudessa ammentaa pohjaa seuraavaan matkailuhankkeeseen, joka lähtee master plan -kehittämissuunnitelman mukaisesti kehittämään Hossan EURA JÄRJESTELMÄ 3/7

4 matkailualueesta ympärivuotisesti ja kansainvälisesti vetovoimaista luontomatkailukeskusta. Hankkeen aikana monet yrittäjät ymmärsivät jotain uutta alueen mahdollisuuksista ja omasta yritystoiminnastaan. Tämä muutoshalukkuus ja innostus tulisi valjastaa konkreettisiin toimiin jatkohankkeessa. Konkreettisissa kehittämistoimenpiteissä muutoshalukkaat yrittäjät tarvitsevat kuitenkin lisää aika- ja henkilöresursseja sekä taloudellista tukea. Tämä ratkeaisi hyvin suunnitellun ja toteutetun matkailuhankkeen avulla, jossa projektityöntekijä pystyisi täysipäiväisesti keskittymään Hossan matkailualueen kehittämiseen valitusta näkökulmasta käsin. 8. PROJEKTIN TULOKSET Hankkeen tavoitteet koskivat Hossan matkailualueen tulevaisuuden linjaamista siten, että siitä voi kasvaa tunnettu, monipuolinen ja kansainvälinen luontomatkailukeskus, joka vastaa nykypäivän matkailijan tarpeisiin. Tähän liittyy oleellisesti alueen mahdollisuuksien kartoittaminen ja näistä ammentavien uusien tuoteideoiden kehittäminen myös uusia yrityksiä ajatellen sekä alueen tunnettuuden lisääminen. Näissä tavoitteissa onnistuttiin hyvin. Master plan -kehittämissuunnitelma käsittelee laajasti ja monipuolisesti näitä teemoja ja asettaa matkailukehityksen askelmerkkejä sekä strategisella että konkreettisella tasolla. Kehittämissuunnitelman ote on kriittinen ja havaitut epäkohdat ja heikkoudet on nostettu selväsanaisesti esiin. Tämän lisäksi alueen vahvuuksia ja mahdollisuuksia on käsitelty laajasti, sillä juuri niiden varaan rakentuu alueen kehitys kohti vetovoimaista luontomatkailukeskusta. Master plan -kehittämissuunnitelman ohella tavoitteisiin päästiin myös opintomatkojen suhteen. Tavoitetta ei saavutettu matkojen määrän suhteen, vaan pikemminkin sen suhteen, mitä matkat saivat aikaan yrittäjien ajatusmaailmassa. Matkan aikana he heräsivät ymmärtämään oman työnsä merkityksen ja arvokkuuden, sekä ne lähes rajattomat mahdollisuudet, mitä Hossan matkailualue voi tulevaisuudessa tarjota. Heissä syttyi innostus uudistamiseen ja kehittämiseen sekä oman yritystoimintansa että koko alueen suhteen. Innostuksen vallassa Hossan matkailuyrittäjien yhdistys ryhtyi hankkeen aikana omatoimisesti toteuttamaan eri yritysten palveluista koottua viikko-ohjelmaa. Lisäksi yksi yritys laajensi hankkeen aikana toimintaansa ostamalla omaksi majoituskiinteistön, jossa se oli aikaisemmin ollut vuokralla. Hankkeen tulokset kehittämissuunnitelman osalta voidaan tiivistää master planiin kirjattuun visioon. Siinä asetetaan sanallisia ja numeerisia tavoitteita siitä, mitä Hossan matkailualue on vuonna Tuloksena voidaan pitää myös edellä kuvattuja ajatusmaailman muutoksia ja käytännön toimia yrittäjien keskuudessa. Hossan matkailualue on nyt avoin muutoksille ja uudistuksille. Alue on myös avoin uusille yrittäjille. Alueen tunnettuuden tulisi kuitenkin kehittyä, jotta alueen mahdollisuudet tavoittaisivat matkailijat sekä myöskin potentiaaliset uudet yrittäjät paremmin. 9. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS Master plan -kehittämissuunnitelmaan listattiin laaja joukko ehdotuksia uusiksi tuote-, palvelu- ja yritysideoiksi. Ne ovat nykyisten ja uusien yritysten hyödynnettävissä. Lisäksi hankkeen aikana käsiteltiin yrittäjien, Metsähallituksen ja kunnan välisen suhteen kehittymistä. Siitä keskusteltiin mm. väliseminaarissa. Kehittämissuunnitelmassa on aihepiiriä käsittelevä oma kappaleensa, jossa linjataan kunkin toimijan roolia EURA JÄRJESTELMÄ 4/7

5 suhteessa toisiin. Kehittämissuunnitelmassa tuotiin esille myös yrittäjien keskinäisen yhteistyön erittäin tärkeä merkitys. Hossan matkailualueen tulevaisuuden kehityssuntaan vaikuttaa merkittävästä Hossan retkeilyalueen mahdollinen päätyminen kansallispuistoksi. Kansallispuistostatuksen hankeminen eteni hankkeen aikana merkittävästi, kun tärkeimmät tahot ja toimijat allekirjoittivat aloitteen Hossan kansallispuiston perustamisesta PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET Hankesuunnitelmassa ei ole osoitettu hankkeelle erityisiä tasa-arvovaikutuksia. 11. PROJEKTIN VAIKUTUKSET KESTÄVÄÄN KEHITYKSEEN Hankesuunnitelman mukaan ympäristöllinen vastuullisuus konkretisoituu onnistuineiden investointiesitysten muodossa. Master plan-hankkeen aikana esille nousseita uusia investointiesityksiä olivat mm. majoituskapasiteetin lisääminen ja laatutason nostaminen, retkeilypalveluvarustuksen ylläpito, retkeilyalueen viitoituksen uusiminen sekä Värikallion katselulavan uusiminen. Lisäksi master plan - kehittämissuunnitelmassa nostettiin vahvasti esille nousevat matkailutrendi: ympäristöystävällisyys, ekologisuus ja paikallisuus. Näin ollen kehittämissuunnitelmassa kannustettiin ottamaan huomioon näiden teemojen tuomat mahdollisuudet uusien matkailutuotteiden sekä -palvelujen kehittämisessä (esim. luomu- ja lähiruoka, ympäristöystävälliset kuljetusmuodot ja rakennusmenetelmät). Ne ovat vetovoimatekijöitä sekä kotimaisilla että kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Hossan matkailualueen ympäristön säilyminen vetovoimaisena liittyy läheisesti vireillä olevaan Hossan kansallispuisto-keskusteluun. Sen eteneminen postiiviseen suuntaan lisäisi alueen kestävää käyttöä etenkin tulevan kansallispuiston osalta. 12. HYVÄT KÄYTÄNNÖT Yrittäjäyhteistyön tiivistyminen sekä yrittäjien omien tuotteiden peilaaminen muualla tarjottaviin matkailutuotteisiin voidaan katsoa mastern plan -hankkeen aikana toteutuneiksi hyviksi käytännöiksi. Tuotteiden peilaamisen mahdollisti benchmarkkaus-matkat sekä teemapäivä, jotka toivat ulkopuolista perspektiiviä Hossan matkailualueen yrittäjien arkeen. Näistä hyvistä käytännöistä on seurannut jo konkreettisen tason toimintaa, nimittäin alueen yrittäjien viikko-ohjelman tekeminen. Sen toteuttaminen on yrittäjien vastuulla, mikä edelleen vahvistaa yrittäjien välistä yhteistyötä ja aktiivista kanssakäymistä myös tulevaisuudessa. 13. TOIMINNAN JATKUVUUS Master plan -hankkeella saatiin aikaan seuraavaa kymmentä vuotta koskeva kehittämissuunnitelma alueen matkailulle. Se pitää sisällään sekä strategisia että konkreettisia tavoitteita. Toimenpiteille on nimetty myös vastuutaho ja toteuttamisen aikataulu. Vastuu jakautuu alueen yrittäjien, Metsähallituksen sekä Suomussalmen kunnan kesken. Osa kehittämistyön vastuusta jää matkailuhankkeille sekä lähitulevaisuudessa että pidemmälläkin tähtäimellä katsottuna. EURA JÄRJESTELMÄ 5/7

6 Ilman hankkeiden tuomaa rahoitusta sekä projektityöntekijöiden mukanaan tuomia henkilö- ja aikaresursseja Hossan matkailualueen yrittäjät eivät pääse heille asetettuihin tavoitteisiin. He tarvitsevat tuekseen matkailuhankkeita, jotka tukevat ja ohjaavat heitä yritystoiminnan kehittämisessä, uusissa investoinneissa sekä ammattiosaamisen päivittämisessä. Tämä viesti on tullut selvästi esille myös alueen yrittäjiltä: He haluavat kehittää Hossan matkailualueesta vision kaltaisen matkailukeskuksen, mutta eivät pysty siihen yksin. He tarvitsevat hankkeita, jotka on kohdennettu oikein. Yhtälailla Suomussalmen kunta ja Metsähallitus kannattavat Hossan matkailualueen kehittämistä hankkeiden kautta. Akuuteimmat tarpeet koskevat tällä hetkellä markkinoinnin uudistamista (esim. uudistaminen), tuotteiden jalostamista (esim. uudet tuotteet ja olemassa olevien tuotteiden paketoiminen) sekä kansainvälistymistä. Lähitulevaisuudessa toteutettava hanke pystyisi parhaiten hyödyntämään master plan -hankkeen aikana saavutettuja tuloksia sekä kehittämissuunnitelman annin että yrittäjien muutoshalukkaan mielialan suhteen. Sitoutuneen toiminnan (yrittäjät, kunta ja Metsähallitus) sekä matkailuhankkeiden kautta Hossan matkailualue saavuttaa visiossa asetetut tavoitteet vuoteen 2025 mennessä. Hossan matkailualueen kehityksen suuntaan tulee vaikuttamaan myös Hossan retkeilyalueen mahdollinen muuttuminen kansallispuistoksi osana Suomi100-juhlavuotta (v. 2017). Tämä asia on vielä keskeneräinen, mutta toteutuessaan se toisi paljon positiivisia vaikutuksia alueen matkailun kehittymiselle. 14. PROJEKTIN RAHOITUS Projektin rahoitus suunnitelman * mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: EAKR- ja valtion rahoitus ,00 70 % ,00 70 % Kuntien rahoitus ,00 20 % ,00 20 % Muu julkinen rahoitus 5 000,00 10 % 5 000,00 10 % Yksityinen rahoitus 0 0 % 0 0 % Tulot 0 0 % 0 0 % Rahoitus yhteensä , % , % * Suunnitelma = viimeisin hyväksytty projektisuunnitelma 15. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA Hossan matkailualueen master plan -hankkeen tavoitteena oli linjata alueen matkailukehityksen tulevaisuutta siten, että se pystyy vastaamaan paremmin nykypäivän matkailijan tarpeisiin sekä kotimaisilla että kansainvälisillä matkailumarkkinoilla. Hossan matkailualueelle asetettiin visiossa tavoite, jonka mukaan se on monipuolinen, kansainvälinen ja ympärivuotinen luontomatkailukeskus vuonna Päästäkseen tähän alue kaipaa uusia matkailutuotteita ja -palveluja, uusia yrittäjiä, nykyaikaista markkinointia sekä koordinoitua yhteistyötä alueen yrittäjien, Suomussalmen kunnan sekä Metsähallituksen välillä. Hanke piti sisällää aineistonkeruuta ja sen analysointia, master plan -selvityksen kirjoittamista, benchmarkkausmatkoja, seminaareja, teemapäivän sekä aktiivista yhteydenpitoa paikallislehdistöön. Hankkeen tuloksena syntyi Hossan matkailualueen tulevaisuutta linjaava selvitys, jossa tuotiin esille alueen nykyiset vahvuudet ja heikkoudet sekä tulevaisuuden mahdollisuudet ja uhat. Näistä ammenettiin uusia tuoteideoita sekä erilaisia kehityskohtia. Lisäksi alueen kehitykselle asetettiin sekä strategisia että konkreettisia tavoitteita. Selvitys löytyy Suomussalmen kunnan netti-sivuilta. Selvityksen lisäksi master plan -hankkeen yhtenä tärkeänä EURA JÄRJESTELMÄ 6/7

7 tuloksena voidaan pitää alueen yrittäjäkunnassa tapahtunutta muutosta. Heissä syttyi into tuotekehitykseen olemassaolevien ja uusien tuotteiden osalta, halu tiiviimpään yrittäjäyhteistyöhön sekä arvostus omaa työtä kohtaan. Tämä otollinen maaperä tulisi hyödyntää seuraavassa Hossan matkailualuetta koskevassa matkailuhankkeessa, jonka keskiössä tulisi olla yrittäjien auttaminen eteenpäin kohti vision 2025 toteutumista. 16. AINEISTON SÄILYTYS Missä säilytetään projektin toteutukseen liittyviä asiakirjoja, kuten kirjanpitoaineistoa, toiminnan tarkastuksen kannalta tarpeellisia asiakirjoja, tietoja toiminnasta ja osallistujista sekä ohjausryhmän pöytäkirjoja. Säilytyspaikan osoite tai yhteystiedot. Master plan -hankkeen aineisto säilytetään Suomussalmen kunnantalolla (palvelusihteeri Heli Kinnunen, Kauppakatu 20, Suomussalmi). Päiväys ja allekirjoitus Asta Tolonen kunnanjohtaja EURA JÄRJESTELMÄ 7/7