Verkostosta Voimaa Yrittäjyyteen LIVE hanke 5.12.2014 KTT Raija Leskinen Johtava yritysasiantuntija, Executive Coach (ACC) Liikkeenjohdon Asiantuntijakeskus LAK/LifeQ
Raija Leskinen Kauppatieteen tohtori (KTT), Aalto yliopiston kauppakorkeakoulu, johtamisen laitos, yrittäjyys ja pienyritysjohtaminen (2011) Johtava yritysasiantuntija, Executive Coach, Liikkeenjohdon Asiantuntijakeskus (LAK) Henkilöstö, johtaminen, strategia, vuorovaikutus, verkostot, työ- ja oppimistyylit, yksilö- ja ryhmä coaching ja (yksin)yrittäjyys Työyhteisöt: Aalto- yliopisto, AVA- instituutti, Ekonomiliitto, Erilaisten Oppijoiden Liitto, Edupoli, Helsinki Business College, Kesko, LifeQ, Lukihero, Markkinointi- Instituutti, Opetushallitus, PKT- Säätiö, Securitas,Teatteri korkeakoulu, TEM, Työ- ja Elinkeinotoimisto ja PK- yritykset Hallituksen jäsen, Helsingin Seudun Erilaiset Oppijat ry Yhteystiedot: raija.leskinen@lakfin.com, gsm 0445800979
Esityksen sisältö 1. Yrittäjyyden kehitys 2. Erilaiset verkostot ja verkostoyhteistyö 3. Yksilö inhimillisenä toimijana verkostoyhteistyössä 4. Verkoston hyödyt
Yksinyrittäjät vs. Työnantajat 1998-2008 Lähde: Eurostat!
Maatalous- yrittäjät, työnantaja- yrittäjät ja itsensä työllistäjät Suomessa 2000 2013, 15 64- vuotiaat Lähde: Työvoima- tutkimus. Tilastokeskus
Itsensä työllistäjä käsitteenä Itsensä työllistäjä käsitettä käytetään kokoavana terminä neljälle alaryhmälle: 1) yksinyrittäjät, 2) ammatinharjoittajat, 3) freelancerit ja 4) apurahansaajat. Yksinyrittäjät ovat henkilöitä, jotka työskentelevät yksinään ilman ulkopuolisia työntekijöitä, mutta joilla voi olla osakekumppaneita. Ammatin- harjoittajat työskentelevät toiminimellä ilman palkattua työvoimaa ja kiinteää toimipistettä, omaa osaamistaan myyden. Freelancerit voivat toimia eri tavoin; joko palkkiota tai palkkaa vastaan työsuhteessa tai oman yrityksen tai toiminimen kautta. Freelancerit harjoittavat toimintaansa freelancer- verokortilla ja lähtökohtaisesti heillä on useita toimeksiantajia. Apurahansaajat ovat saaneet apurahaa taiteen ja tieteen tekemiseen. Apurahatutkijalla voi esimerkiksi olla työtilat yliopistolla, mutta hän ei ole työsuhteessa yliopistoon. Koska apurahansaajia on verrattain vähän, on heidät yhdistetty tämän artikkelin analyyseissa samaan ryhmään freelancerien kanssa. Lisätietoja: http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/52/#sthash.lbyyyczi.dpuf
Yksinyrittäjien joukko kasvaa
Itsensä työllistäjien yleisimmät ammatit 2013 Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus
Itsensä työllistäjät sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan 2013, % Lähde: Työvoimatutkimus. Tilastokeskus
Keitä yksinyrittäjät ovat? Yli 160 000 eli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä * Yksinyrittäjien määrä lisääntynyt kymmenen vuoden aikana noin 40 000:lla * Yksinyrittäjien suhteellinen osuus kaikista yrityksistä on jatkuvasti kasvanut * Työnantajana toimivien yritysten lukumäärä on pysynyt lähes muuttumattomana viimeiset 10 vuotta. * Yritysmuotona yksinyrittäjillä useimmiten yksityinen elinkeinonharjoittaja eli ns. toiminimi * Kolmanneksella yksinyrittäjistä yritysmuotona on osakeyhtiö. * Naiset toimivat yksinyrittäjinä useammin kuin miehet. * 70% naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. * Toimialoja ovat tyypillisimmin koulutus- ja henkilöpalvelut, kuten parturit ja kauneushoitolat, sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. * Yksinyrittäjissä on myös kymmeniä tuhansia sivutoimisia yrittäjiä, joiden pääasiallinen toimeentulo tulee palkkatyöstä tai esimerkiksi eläkkeestä * Tulotaso on usein alhaisempi kuin palkansaajilla * Itsenäisyys ja vapaus ylivoimaisesti tärkeimmät syyt toimia yksinyrittäjänä.
Keitä yksinyrittäjät ovat? * Yksinyrittäjät eivät halua palkata työntekijöitä * Yksinyrittäjät eivät halua kasvattaa yritystään palkkaamalla työntekijöitä * Useimmilla yksinyrittäjillä kiinteä yhteistyöverkosto muiden yrittäjien kanssa. * Yhteistyöverkoston tyypillinen laajuus ja yhteistyökumppaneiden määrä on 2 3 yrittäjää. * Yhteistyöverkostoilta hankinnat, kuten kirjanpidon, siivouksen ja AT K- palvelujen ostot * Muilta yrittäjiltä ja yrityksiltä yksinyrittäjät ostavat vuosittain palveluja yleisimmin 1 000 5 000 euron arvosta * Ostojen määrä vähäinen ettei sen hankkimiseksi ole järkevää palkata henkilöitä työsuhteeseen. * Toisaalta hankinnat tarjoavat jatkuvasti työtä ja tulovirtaa toisille yrityksille. * Yksinyrittäjien merkitys taloudessa ei siten rajoitu pelkästään siihen, että he työllistävät itsensä.
Eri yhtiömuotojen osuudet (%) Avoinyhtiö 2,5 % Kommandiit- tiyhtiö 7,3 % Muut 1,4 % Osuuskunta 0,6 % Osakeyhtiö 47,8 % Osakeyhtiö Toiminimi Kommandiittiyhtiö Toiminimi 40,4 % Avoinyhtiö Muut Osuuskunta
Yrittäjänä yksin vai yhdessä? Yksin - Ei ole riippuvainen muista päätöksen teossa ja toiminnassa - Itse vaikuttaa oman yrityksensä imagoon - Yhden henkilön resurssit ja osaaminen - Resurssien niukkuus Yhdessä - Uskottavuus - Resurssit - Jaksaminen => kollegiaalisuus - Kumppanuus/verkostot; täydentävät palvelut, lisäasiakkaat - Riskin jakaminen
Yksinäisyys miten sitä yksin omassa kodissa työn tekeminen, et puuduttaako se pidemmän päälle ku ei oo työyhteisöö, mut ei se oo ollu ongelma, et on ihan jaksanu Raija Leskinen
Millaisia verkostoja on olemassa? 1. Sosiaaliset verkostot (Barnes, 1954; Granovetter, 1973; Birley, 1985) 2. Liiketoimintaverkostot (Håkansson, 1982; IMP) 3. Alihankintaverkostot (Håkansson & Snehota, 1982) 4. Informaatioverkostot (Garner, 1985) 5. Sidosryhmäverkostot (Birley, 1985); Pankki, tilitoimisto, lakiasiat, kauppakamari, kunta/kaupunki, yrittäjäjärjestöt 6. Yrittäjäverkostot (Johannisson, 1978; Aldrich & Zimmer, 1986)
Verkostoituminen Raija Leskinen
Yrityksen liikevaihdon kasvattaminen Ilman muuta, lisäraha on aina tervetullutta, mutta mä en kuitenkaan yksinäni pysty paljoa enempää tekemään kun mä tällä hetkellä teen Raija Leskinen
Verkostoituminen Kyllä se on tosi tärkee toi verkostoituminen, suurin osa töistä on tullu verkostojen kautta, vanhojen työnantajien kautta tai tuttujen kautta, ja lisäapua työhön haetaan verkostojen kautta, et ihan ehdoton Raija Leskinen
Miten rakennan yhteistyötä? * Mitä resursseja jo on mitä tarvitaan lisää? * Ketä tunnen? (Sarasvathy, 2006) * Resurssit; taloudelliset, tilat, ihmiset, teknologia, maine/pr, hallinnolliset * Täydentävät vai lisäresurssit? * Markkinointi? * Jakelukanava? * Mitä muuta?
Mitä yhteistyössä kannattaa huomioida? - Verkoston toimintaperiaatteet - Verkoston imago - Verkoston toiminta- aika, laajuus - Lisäarvo vai oman edun tavoittelu - Tehostaa toimintaa vai vie voimat, rahat ja asiakkaat - Keskinäisen yhteistyön toimivuus - Väärinymmärrykset - Itse ei tarvitse osata kaikkea
Verkostoyhteistyön viisi tärkeää: 1. Kunnioittava dialogi 2. Luottamus 3. Sitoutuminen 4. Pelinsäännöt 5. Sopimukset
Kunnioittava dialogi 1. Kunnioitus 2. Kuuntelu 3. Odottaminen 4. Suora Puhe (William Isaacs)
Luottamus * Verkostoyhteistyön perusta * Estää epäluotettavan tiedon leviämisen * Estää sopimuksien mitätöimisen * Varmistaa tiedon ja palveluiden jakamisen (Neergaard & Ulhoi 2006) * Positiiviset kokemukset lisäävät luottamusta ja negatiiviset vähentävät (Halinen 1994) * Verkostoyhteistyön edelleen kehittymisen edellytys * Sopimuspohjaisissa verkostoissa maine merkityksellinen (Powell & Smith- Doerr 1994) * Maineella taloudellinen arvo (Hill 1990)
Luottamus onnistuneen yhteistyön perusta * Luottamuksen kaksi suuntaa * Luottamuksellinen toiminta sitouttaa (Leskinen, 2011, Dwyer et al. 1987) * Oman edun tavoittelu vähentää luottamusta (Williamson 1985) * Rehellisyys, avoimuus * Ristiriitojen oikeudenmukainen ratkaiseminen * Valitse luotettava kumppani älä ole sinisilmäinen * Ole luottamuksen arvoinen - luota
Sitoutuminen * Sitoudu => sitoutuu => sitoutuu (Anderson & Weitz, 1992) * Tee mitä lupaat * Ole aktiivinen * Älä tavoittele omaa etua vaan yhteistä hyvää (Williamson 1985) * Kunnioita, kuuntele ja arvosta toista * WIN- WIN => molemmat voittaa periaate * Toisilta oppiminen sitouttaa (Leskinen 2011)
Verkoston pelinsäännöt Selvitetään verkoston pelinsäännöt Verkoston jäsenet ja sidosryhmät Verkoston luonne ja pysyvyys Organisaatiomuoto Oikeudet ja velvollisuudet Arvot ja eettiset säännöt Mahdolliset ongelmat Sopimuskäytäntö
Verkostosopimukset Aiesopimus Esisopimus Yhteistyösopimus Konsortiosopimus Alihankintasopimus Myyntisopimus Tuotekehityssopimus Käyttökorvaussopimukset Hyödyn jakamissopimukset Verkoston purkaminen Sopimusten muutosmenettely Immateriaalioikeudet; tekijänoikeus, tavaramerkki, patentti, hyödyllisyysmalli, malli, domain nimet Salassapitosopimukset
Verkoston riskit vs. hyödyt? Riskit - Yrityksen/verkoston imago - Lisäarvo vai hyväksikäyttö - Tehostaa toimintaa vai vie voimat, rahat ja asiakkaat? - Jos keskinäinen yhteistyö ei sujukaan - Väärinymmärrykset Hyödyt - Ei tarvitse palkata työntekijöitä saadakseen lisäresursseja - Itse ei tarvitse osata kaikkea - 1 + 1 > 2
Bird in Hand - periaate Kuka minä olen? Mitä minä osaan? Ketä minä tunnen? => Kuvittele mahdollisuudet, jotka kumpuavat aikomuksista ja verkostoyhteistyöstä
Verkoston hyödyt & lisäarvo * (Liiketoiminta)mahdolli- suuksia * Asiakkaita * Markkinoita, kilpailuetua * Tuotteita, palveluita * Resursseja * Kontakteja * Tietoa, osaamista, taitoja * Oppimista, benchmarking * Tukeminen ja rohkaisu * Hyvinvointia ja jaksamista * Kokemusten jakamista * Vertaistukea * Kannustamista * Sijaisen * Mitä jo on, mitä tarvitsee lisää? (Leskinen 2011; Aldrich & Zimmer 1986; Venkataram 1997; Shane & Venkataram 2000; Gartner 1988)
Kiitos tästä hetkestä kanssanne! Yhteystiedot: raija.leskinen@lakfin.com GSM 0445800979