Yks Y i ks n i yrittäjäo yrittäjäo je h l je m l a

Transkriptio

1 Yksinyrittäjäohjelma

2

3 Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Sisällys Keitä yksinyrittäjät ovat?... 2 Meitä on yli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä... 2 Miksi yhden henkilön yrityksenä?... 4 Yksinyrittäjien merkitys taloudelle ja työllisyydelle... 6 Yksinyrittäjien asemaa on syytä edelleen parantaa... 8 Verotus...8 Taloudellisen riskin lieventäminen... 9 Yrittäjän sosiaaliturva... 9 Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen Yrittäjän oman osaamisen kehittäminen Aloittaviin ja pieniin yrityksiin kohdistuva harhaanjohtava markkinointi...11 Yritysten hallinnollisten rasitteiden keventäminen...11 Lainsäädäntöympäristön laatu vaikuttaa myös yksinyrittäjiin

4 Suomen yrittäjät Keitä yksinyrittäjät ovat? Meitä on yli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä Yksinään yritystoimintaa harjoittavia on yli eli 65 prosenttia kaikista yrittäjistä. Yksinyrittäjien lukumäärä on lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana noin :lla, ja samalla yhden hengen yritysten suhteellinen osuus kaikista yrityksistä on jatkuvasti kasvanut. Työnantajana toimivien yritysten lukumäärä on pysynyt lähes muuttumattomana viimeiset 10 vuotta. Yritysmuotona suurimmalla osalla yksinyrittäjistä on yksityinen elinkeinonharjoittaja eli ns. toiminimiyritys. Kolmanneksella yksinyrittäjistä yritysmuotona on osakeyhtiö. Naiset toimivat yrittäjinä yksinään selvästi useammin kuin miehet. Kolme neljäsosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. Yhden henkilön yritysten toimialoja ovat tyypillisimmin koulutus- ja henkilöpalvelut, kuten parturit ja kauneushoitolat, sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Yksinyrittäjyyttä on kuitenkin liki kaikilla toimialoilla. Yksinyrittäjissä on myös kymmeniä tuhansia sivutoimisia yrittäjiä, joiden pääasiallinen toimeentulo tulee palkkatyöstä tai esimerkiksi eläkkeestä. Tulotaso on yksinyrittäjillä usein alhaisempi kuin palkansaajilla, ja ansiot jäävät pienemmiksi kuin esim. työehtosopimusten alimmilla palkkatasoilla. Naiset toimivat yrittäjinä yksinään selvästi useammin kuin miehet. Kolme neljäsosaa naisyrittäjistä on yksinyrittäjiä. 2

5 Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Yrittäjien määrän kehitys. Tilastokeskus. Yrittäjä- ja kotitalouksien jakauma tulodesiileittäin

6 Suomen yrittäjät Miksi yhden henkilön yrityksenä? Itsenäisyys ja vapaus ovat Suomen Yrittäjien vuonna 2010 tekemän kyselyn perusteella ylivoimaisesti tärkeimmät syyt toimia yksinyrittäjänä. Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta toimii yksinyrittäjänä näistä syistä. Muiden tekijöiden merkitys on hyvin pieni. Yrittäjyys on siis hyvin tietoinen, harkittu valinta. Tätä näkemystä tukee vielä halukkuus jatkaa yksinyrittäjänä, mikä korostuu yrittäjäkokemuksen karttumisen myötä: yli 5 vuotta yksinyittäjinä toimineista 40 prosenttia aikoo jatkaa yksinyrittämistä aivan varmasti. Palkkatyö ei siis houkuttele. Ansiotason pitäisi olla selvästi korkeampi, jotta yksinyrittäjä olisi valmis hakeutumaan palkkatyöhön. Yksinyrittäjät pitävät kyselyn perusteella työn sivukuluja liian suurina ensimmäisen työntekijän palkkaamisessa. Kymmenen prosentin aleneminen ei juuri lisäisi ensimmäisen työntekijän palkkaamista. Sivukuluja pitäisi voida alentaa tuntuvasti, jotta ensimmäinen työntekijä palkattaisiin. Reilu viidennes yksinyrittäjistä ei palkkaisi missään tapauksessa ulkopuolista työntekijää. Toimialoista palvelualojen yksinyrittäjät suhtautuvat työntekijän palkkaamiseen kielteisimmin. Itsenäisyys ja vapaus ovat kyselyn perusteella ylivoimaisesti tärkeimmät syyt toimia yksinyrittäjänä. 4

7 Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Mikä on tärkein syy toimia yksinyrittäjänä? Kuinka todennäköisesti jatkatte yksinyrittäjänä? Paljonko työn sivukuluja pitäisi alentaa, jotta palkkaisitte yritykseenne ensimmäisen työntekijän? 5

8 Suomen yrittäjät Yksinyrittäjien merkitys taloudelle ja työllisyydelle Yksinyrittäjät eivät koe tarvetta lähteä laajentamaan toimintaansa siten, että se vaatisi lisätyövoiman palkkaamista yritykseen. Tästä huolimatta yrittäjät eivät toimi yksin. Useimmilla yksinyrittäjillä on kiinteä yhteistyöverkosto muiden yrittäjien kanssa. Suomen Yrittäjien tekemän yksinyrittäjäkyselyn tulosten mukaan yhteistyöverkoston tyypillinen laajuus ja yhteistyökumppaneiden määrä on 2 3 yrittäjää. Vain 10 prosenttia yksinyrittäjistä ilmoittaa, ettei ole kuukausittain yhteistyössä yhdenkään muun yrityksen tai yrittäjän kanssa. Enemmän kuin viiden muun yrittäjän kanssa säännöllistä kuukausittaista yhteistyötä on lähes 10 prosentilla yksinyrittäjistä. Näiden vastausten perusteella yksinyrittäjien yhteistyöverkostoja voidaan pitää melko laajoina. Yhteistyöverkostojen puitteissa muilta yrityksiltä tehtävät hankinnat, kuten kirjanpidon, siivouksen ja ATK-palvelujen ostot, ovat yleensä melko pieniä. Muilta yrittäjiltä ja yrityksiltä yksinyrittäjät ostavat vuosittain palveluja yleisimmin euron arvosta. Tämän suuruisia ovat ostot lähes joka toisella yksinyrittäjällä. Ostojen määrä osoittaa, että yksinyrittäjien tarvitsema ulkopuolinen työpanos on sen verran vähäinen, ettei sen hankkimiseksi ole järkevää palkata henkilöitä työsuhteeseen. Toisaalta nämäkin hankinnat tarjoavat jatkuvasti työtä ja tulovirtaa toisille yrityksille. Yksinyrittäjien merkitys taloudessa ei siten rajoitu pelkästään siihen, että he työllistävät itsensä. Yksinyrittäjien merkitys taloudessa ei rajoitu pelkästään siihen, että he työllistävät itsensä. 6

9 Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Kuinka monen yrityksen/yrittäjän kanssa teette kuukausittain yhteistyötä? Kuinka paljon käytätte vuosittain rahaa liiketoimintaanne liittyvien palveluiden ostoon muilta yksinyrittäjiltä? 7

10 Suomen yrittäjät Yksinyrittäjien asemaa on syytä edelleen parantaa Seuraavassa esitetään tiivistetysti yksinyrittäjien toimintaedellytyksien parantamiseen tähtäävät Suomen Yrittäjien linjaukset. Verotus Maksuperusteinen arvonlisäveron tilitys tulee sallia liikevaihdoltaan enintään euron yrityksille. Muutoksen jälkeen arvonlisävero tulisi maksettavaksi vasta, kun yritys on itse saanut suorituksen myynnistään eikä yrityksen tarvitsisi tilittää veroa jo ennen tätä. Muutos parantaisi pienten yritysten maksuvalmiutta. Arvonlisäveron alarajahuojennusta on laajennettava euron liikevaihtoon saakka. Arvonlisäveron todennäköinen nousu merkitsee lisärasitusta erityisesti työvaltaisille pienille palveluyrityksille. Alarajahuojennuksen laajentaminen toisi arvonlisäverotukseen joustoa matalilla tulotasoilla. Yksityiselle elinkeinonharjoittajalle on annettava oikeus vähentää sairaan lapsen hoitajan palkka yrityksen verotuksessa sekä mahdollisuus järjestää itselleen liikunta- ja kulttuuriseteli verovapaana etuutena. Yrittäjät ovat nykyisellään keskenään erilaisessa asemassa, kun yhtiömuodossa tapahtuvassa yritystoiminnassa kyseinen vähennysmahdollisuus sekä verovapaa etuus ovat käytettävissä. Verotuksen tulee olla yrittäjälle mahdollisimman samansisältöinen käytetystä yritysmuodosta riippumatta. 8

11 Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Taloudellisen riskin lieventäminen Maksukyvyttömyyssääntelyä on kehitettävä edelleen niin, että lainsäädännössä olevat yrittäjyyttä estävät ongelmat poistetaan ja yrittäjät saatetaan tasavertaiseen asemaan muiden velallisryhmien kanssa. Tällä hetkellä yrittäjän mahdollisuudet saada velkajärjestely ylivelkaisuustilanteessa on rajoitetumpi kuin palkansaajalla. Velkajärjestelysäännöstä enemmänkin passivoi kuin kannustaa yritystoimintaan. Julkisen vallan on turvattava, että yritys saa apua ja neuvontaa myös silloin, kun se kohtaa maksuvaikeuksia tai tarvitsee apua liiketoiminnan terveyttämiseen, saneeraukseen ja lopettamiseen. Palkansaajan asemassa oleville kuluttajille on järjestetty yhteiskunnan toimin kattava talous- ja velkaneuvonta. Yhteiskunnan edun mukaista on antaa neuvontapalvelua myös pienille yrityksille ja näin ehkäistä tarpeettomia menetyksiä taloudessa. Yrittäjän sosiaaliturva Yrittäjän työttömyysturvan saamisen edellytyksiä on lievennettävä yritystoiminnan keskeyttämistilanteessa. Tällä hetkellä yrittäjä voi saada työttömyyspäivärahaa yrityksen toiminnan keskeytymistilanteessa vasta kun keskeytys on kestänyt vähintään neljä kuukautta. Esimerkiksi taloustaantuman seurauksena vaikeuksiin joutuneelle yrittäjälle se on kohtuuttoman pitkä aika ja sitä on voitava lyhentää. Palkansaajan asema vastaavissa lomautustilanteissa on kohtuullisen hyvin turvattu. Asumistuen myöntämisen perusteeksi on otettava yrittäjän todelliset kuukausitulot. Asumistuki on luonteeltaan viimesijainen, pienituloisille ruokakunnille tarkoitettu avustus, jonka myöntämisen perusteeksi olisi hyväksyttävä kulloisetkin todelliset tulot. Yrittäjän työterveyshuoltoa ja kuntoutusjärjestelmiä on ylläpidettävä ja kehitettävä edelleen. 9

12 Suomen yrittäjät Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen Ensimmäisen työntekijän tuki on laajennettava koskemaan koko Suomea, ja tuen ehtoja on helpotettava sallimalla sen piirissä olevassa työsuhteessa vuoden koeaika. Vaikka huomattavalla osalla yksinyrittäjiä ei ole aikomustakaan palkata ulkopuolista työntekijää yritykseensä, osalla heistä on valmiutta siihen, kunhan palkkaamisen riskiä ja kustannuksia voidaan madaltaa. Työsopimuksen tekemisen kynnystä on madallettava muuttamalla työntekijän henkilöön liittyvän irtisanomisen perusteita niin, että sopimuksesta irtautumiseen riittää hyväksyttävä peruste. Tällä hetkellä vaaditun painavan syyn osoittaminen on käytännössä nostanut irtisanomisen kynnyksen erittäin korkealle. Työsopimuksen solmimisesta seuraava taloudellinen riski on suhteellisesti sitä suurempi, mitä pienemmästä yrityksestä on kysymys. Yrittäjän oman osaamisen kehittäminen Uuden yrittäjyyden aikaansaamiseksi ja olemassa olevien yrittäjien yrittäjäosaamisen parantamiseksi kiintiörajoituksista tulisi luopua yrittäjien oppisopimuskoulutuksessa. Oppisopimus on luonteva ja koko yhteiskuntaa hyödyttävä tapa huolehtia yrittäjän oman osaamisen kehittämisestä, eikä sitä pitäisi rajoittaa kiintiöillä. Yrittäjän aikuiskoulutustuen hakemismenettelyä on kehitettävä yrittäjille soveltuvammaksi. 10

13 Yrittäjyys kantaa suomea niin myös yrittäjät! Aloittaviin ja pieniin yrityksiin kohdistuva harhaanjohtava markkinointi Lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa tulee muuttaa siten, että pieniä yrityksiä suojataan nykyistä tehokkaammin harhaanjohtavalta markkinoinnilta ja muilta hyvän liiketavan vastaisilta menettelyiltä. Harhaanjohtavan ja totuudenvastaisen markkinoinnin määrä on viime vuosina moninkertaistunut. Pienten yritysten mahdollisuudet vastustaa perusteettomien laskujen perimistä ovat rajoitetut, ja niinpä yrityksille koituu tällaisesta toiminnasta kohtuuttomat kustannukset suhteutettuna niiden voimavaroihin. Yritysten hallinnollisten rasitteiden keventäminen Yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseen tähtäävää työtä on kaikilla hallinnonaloilla määrätietoisesti jatkettava. Lainsäädännöstä seuraavat hallinnolliset velvoitteet rasittavat suhteellisesti eniten pienimpiä yrityksiä. Vaikka yritysten hallintovelvoitteet ovat Suomessa kohtuullisia verrattuna moniin muihin Euroopan maihin, tilannetta on kuitenkin syytä pyrkiä edelleen parantamaan. Hallinnollisen taakan vähentämiseen voidaan tehokkaimmin vaikuttaa kehittämällä sähköisiä menettelytapoja. Niinpä esim. yritysten taloushallinnon kustannusten vähentämiseksi on tehtävä mahdolliseksi yksinkertaistaa juoksevaa kirjanpitoa yrityksen siirtyessä käyttämään sähköistä laskutusta. 11

14 Suomen yrittäjät Lainsäädäntöympäristön laatu vaikuttaa myös yksinyrittäjiin Huolehditaan siitä, että paremman sääntelyn periaatteet saadaan toimiviksi käytännöiksi ja elimelliseksi osaksi jokaista lainsäädäntöhanketta ja hallintoa laajemminkin. Kehitetään säädösympäristöä systemaattisesti paremmin pienten yritysten tarpeita vastaavaksi ja kehitetään yritysvaikutusarvioinnin käytäntöjä siten, että sääntelystä aiheutuvat vaikutukset arvioidaan entistä paremmin erityisesti mikroyritysten näkökulmasta. Paremman sääntelyn periaatteiden omaksumisella ja yritysvaikutusten arvioinnin parantamisella tavoitellaan kaiken päätöksenteon tietopohjan parantamista. Yritysvaikutusten arvioinnin kehittäminen on välttämätöntä paitsi lainsäädännön valmistelussa myös kuntien päätöksenteossa. 12

15

16 Julkaisija: Suomen Yrittäjät PL 999, Helsinki puhelin (09)