Kunnanhallitus 207 02.09.2014 Kunnanhallitus 220 15.09.2014 Sivistyslautakunta 44 21.10.2014 MATTI RINTEEN KUNTALAISALOITE:NYKYMUOTOINEN PERUSOPETUS JA LUKIO SÄILYTETTÄVÄ KUNNASSA/LUKIOKOULUKSEN TULEVAISUUS POHJOIS-SAVOSSA JA OKM:N RAKENNETAVOITTEET SEKÄ RAUTAVAARAN KUNNAN LUKIO 2/00.00/2014 Khall 02.09.2014 207 Peruskuntalainen Matti Rinne on tehnyt 20.08.2014 päivätyn kuntalaisaloitteen (KuntaL 28): Kuntalain 28 :n mukaan kunnan asukkaalla on oikeus tehdä kunnalle aloitteita sen toimintaa koskevissa asioissa. Aloitteen tekijälle on ilmoitettava aloitteen johdosta suoritetut toimenpiteet.
Lisätietoja asiasta antaa kunnanjohtaja Unto Murto, puh. 040-860 8100 ja sp: unto.murto@rautavaara.fi Esityslistan liite 1: - Matti Rinteen kuntalaisaloite 20.8.2014: nykymuotoisen perusopetuksen ja lukion säilyttäminen kunnassa Kj:n ehdotus: Kunnanhallitus päättää: 1. antaa Matti Rinteen 20.8.2014 tekemän kuntalaisaloitteen nykymuotoisen peruskoulun ja lukion säilyttämiseksi kunnassa tulosalueen III/sivistyslautakunnan ja rehtori Matti Korkalaisen valmisteltavaksi kunnan vuoden 2015 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan vuosille 2016-2017. 2. aikataulu 24.10.2014 klo 15.00 mennessä. 3. käsitellä asiaa kunnanhallituksen kokouksessa maanantaina 15.9.2014 klo 10.00 alkaen. Kokoukseen kutsutaan rehtori Matti Korkalainen selvittämään asiaa. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti. Khall 15.09.2014 220 Lukiokoulutuksen uusi laki tulee voimaan 1.1.2017. Vuoden 2015 alussa koulutuksen järjestäjät hakevat koulutuksen järjestämisen luvat, nykyiset luvat lakkautetaan. Uusi koulutuksen järjestäjäverkko rakentuu vahvoista koulutuksen järjestäjistä, palvelee laajaa aluetta tai väestöpohjaltaan suurta tarvetta. Vahva koulutuksen järjestäjä= vastaa laadukkaasti koulutuksen tarpeeseen, opiskelijapohja, opiskelijamäärä, elinkeinopoliittinen tarve. Pohjois-Savossa 16-v. ikäluokka laskee 2.900-2.600 v. 2025. Kuopiossa järjestettiin torstaina 21.8.2014 "Lukiokoulutuksen tulevaisuus Pohjois-Savossa ja OKM:n rakennetavoitteet"-seminaari. Tilaisuus oli tarkoitettu alueen sivistystoimenjohtajille, lukion rehtoreille ja kuntajohtajille. Kunnasta osallistui rehtori Matti Korkalainen. Lukiokoulutuksen luvan hakukriteerit: Lukiokoulutus on järjestettävä
kustannustehokkaasti. Lähtökohtaisesti koulutus on voitava järjestää kohdennettavan valtionosuuden turvin laadukkaasti ja tuloksellisesti, ilman ylläpitäjän lisärahoitusta. Lukion rahoitus koostuu valtion rahoitusosuudesta ja kunnan rahoitusosuudesta. Kustannuspohjaan perustuvasta rahoituksesta luovutaan ja siirrytään budjettiperusteiseen rahoitukseen (VTMA) kuten amk:n rahoituksessa. Kustannuskehitystä seurataan indeksillä. Hakijan on oltava vakavarainen. Valtion rahoitus rajataan kolmeen opiskeluvuoteen. Rahoitus: 1) perusrahoitus ja sen lisäosa; 2) suoritusrahoitus; 3) vaikuttavuusrahoitus. Suoritusrahoitus on vähintään 50 %, vaikuttavuusrahoitus muutama prosentti, loput perusrahoitus ja sen lisäosa. Tämä on OKM:n virkamiesten valmistelema rahoitusmalli. Onko oikein ja sisällön puolesta perusteltua tavoitella suuria yksiköitä. Vai onko kyse valtiontalouden säästötavoitteesta? Kuntia ja koulutuksen järjestäjiä on kuultava. Lukiot ja kunnat asetetaan talouskriteerien pohjalta vaikeaan asemaan. Rahoitusjärjestelmässä yksikköhintataso on ratkaisevaa lukioverkon tulevaisuudessa. Ministeriön suunnitelmassa kaikkien lukioiden pitäisi tulla toimeen valtionosuudella, kun nyt koulutuksen järjestäjät laittavat omaa rahaa valtionosuuden lisäksi. Tämä tulee aiheuttamaan äärimmäisiä vaikeuksia. Olennaista on lukiokoulutuksen saavutettavuus eikä se, kuka sen järjestää. Ei voida jäädä odottamaan kuntien erillisiä esityksiä, pitäisi yrittää päästä maakunnassa yhteiseen näkemykseen niin, että voidaan tarkastella kokonaisuus. Nyt lukiokoulutuksen saatavuuden ja tehokkaan ja kattavan koulutusverkon suunnittelu ei ole kenelläkään hallussa. Lukioverkon harvennus Pohjois-Savossa heikentää mekittävästi koulutuksen saavutettavuutta, millä on suuret koulutus- ja sosiaalipoliittiset seuraukset. Kunnille pitää antaa aidosti mahdollisuus luoda ja kehittää lukioverkon rakennetta ja saavutettavuutta. Lukiokoulutuksen järjestäjänä voi olla kunta, lukiokoulutuksen kuntayhtymä, II asteen kuntayhtymä tai liikelaitos. Saavutettavuudelle on tultava riittävät kriteerit, millä osaltaan ohjataan missä koulutusta järjestetään. Mitä tehdään lukiolaisille, jotka eivät valmistu 3 vuodessa?
On päivän selvää, että Lukiokoulutuksen taso Suomessa tulee romahtamaan rahoitusuudistuksen myötä. Entä pienten kuntien asema ja väestön tasa-arvo? Lukioverkon muodostamisessa on huomioitava ihmisten ja alueiden tasa-arvo. Jos lukioverkko keskittyy, se johtaa ihmisten ja alueiden eriarvoistumiseen. Lukiolla suuri henkinen merkitys, vaikutus kunnan sisäiselle ja ulkoiselle kuvalle. Perheiden kuntaan muutolle lukio voi olla ratkaisevaa, se vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. Pienet kunnat haluavat säilyttää lukion, jotta saadaan päteviä opetta jia myös peruskouluun, koulukyydit voidaan järjestää yhdessä yläkoulun kanssa ja säilyttää opintojen valinnaisuus myös peruskoulussa. Koulutuksesta syrjäytyminen on suuri riski, lukion menettäminen kunnasta lisää sitä. Pienet lukiot menestyvät opintosuorituksissa hyvin, kun verrataan lukioon tulevien lähtötaso. Lukioiden verkostoitumista ja myös yhteistyötä II asteen ammatillisen koulutuksen kanssa voidaan lisätä. Pienissä kunnissa yläkoulu ja lukio ovat riippuvaisia toisistaan, puolet opettajista on yhteisiä. Lukion menetys vaarantaa peruskoulun. Miten pienten kuntien asema II asteen ja lukiokoulutuksen rakenneuudistuksessa turvataan? Keskittäminen näyttää helpolta ratkaisulta, mutta lopputulos ei ole toivottu. Pienten kuntien puheenvuoroja ei kansallisissa tuntijako- ja suunnittelutyöryhmissä enää kuulla, työryhmissä ovat mukana suuret kunnat ja lukiot. Pieniä edustavat vain Kuntaliitto ja OAJ. Vaarana on, että lukioita kaatuu paikoista mistä ei pitäisi kaatua. Saavutettavuutta ja kokonaisuutta on tarkasteltava kuntakohtaisesti. Talous ei saa olla ainoa lukioverkon kriteeri. Kunnanjohtajan kanta on selvä kuin pläkki: Edellä esitettyjen OKM:n rakennetavoitteiden toteutuessa, Rautavaaran kunnan tulee kaikesta huolimatta hakea lukion ylläpitolupaa 2015.
Kunnan esitys tulee perustella erittäin hyvin, jotta ylläpitolupa saadaan (ParasL 5 ja avoimien oppimisympäristön kehittäminen uudella ict- ja opetusteknologialla). Kunnassa ei tarvita lisää valtion normiohjausta, ratkaisut osataan tehdä itse ja itsenäisenä kuntana järjestää kouluverkko. Peruskoulutus on turvattava lähipalveluna. Erittäin tärkeänä on alueellinen yhteistyö eli kunnassa saatava käyntiiin kuntayhteistyö esim. Valtimon kunnan kanssa. Tulosalue III Opetus- ja vapaa-aika/sivistyslautakunnan on 30.9. 2014 mennessä ilmoitettava opetushallituksen tietokantaan syksyn 2015 toisen asteen koulutiedot. Lisätietoja asiasta antavat: - rehtori Matti Korkalainen, puh. 040 860 8231 - kunnanjohtaja Unto Murto, puh. 040-860 8100 - sp: etunimi.sukunimi@rautavaara.fi Kj:n ehdotus: Esityslistan liitteet numerotta: - 1. Matti Rinteen kuntalaisaloite 20.8.2014: nykymuotoisen perusopetuksen ja lukion säilyttäminen kunnassa - 2: Pohjois-Savon liitto: Lukiokoulutuksen tulevaisuus Pohjois-Savossa ja OKM:n rakennetavoitteet- seminaarin 21.8.2014 alustukset - 3: rehtori Matti Korkalaisen aineisto Kunnanhallitus päättää: 1. käsitellä Rautavaaran kunnan lukiokoulutuksen tulevaisuutta vuosille 2015-2017: - Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM:n) asettamien rakenne- ja rahoitusuudistuksen kriteerien valossa: * esityslistan liitteenä olevan aineiston * rehtori Matti Korkalaisen selvityksen pohjalta. 2. antaa jämäkän poliittisen ohjauksen valmistelijoille jatkotoimenpiteistä vuoden 2015 talousarvion ja taloussuunnitelman vv. 2016-2017 laadintaa varten. Päätös: Sivla 44 Ehdotuksen kohta 1 hyväksyttiin keskustelun jälkeen yksimielisesti ja muilta osin asia käsitellään sivistyslautakunnan järjestämässä seminaarissa viikolla 39. Merkitään, että rehtori Matti Korkalainen selvitti asiaa klo 10.10-11.10. Suomessa on meneillään koko toisen asteen koulutuksen rahoitusja järjestämislupauudistus. Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmään
on tulossa muutoksia. Koko maan toisen asteen järjestämisluvat on haettava uudelleen vuoden 2015 alussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja aluehallintovirastot järjestävät syksyn 2014 aikana toisen asteen rahoitus- ja järjestämislupauudistusta koskevia, luottamushenkilöstölle ja virkamiehille suunnattuja alueellisia tilaisuuksia. Itä-Suomen läänin tilaisuus on Mikkelissä 7.11.2014. Myös Pohjois-Savon liitto järjestää alueellisen tilaisuuden Kuopiossa 14.10.2014. Rautavaaran kunta haluaa säilyttää oman lukion mahdollisimman pitkään. Lukion opiskelijamäärä on ennusteen mukaan lähivuosien aikana 15-20 opiskelijaa/vuosi. Tulossa oleva rahoitus- ja järjestämislupauudistus tulee vaikuttamaan ratkaisevasti lukion tulevaisuuteen. Rautavaaran lukio on jäsenenä pienten lukioiden muodostassa Suomen Lähilukioyhdistyksessä. Yhdsitys tekee koko ajan pienten lukioiden edunvalvontatyötä opetus- ja kunttuuriministeriöön ja eduskuntaan päin. Osastopäällikön ehdotus: Päätös: Rautavaaran lukio on ilmoitettu opetus- ja kulttuuriministeriön Opintopolku -tietokantaan syksyllä 2015 aloittavan lukiokoulutuksen aloituspaikkana. Mikäli tilanne muuttuu rahoitus- ja järjestämislupauudistuksen pakottamana, kunnassa joudutaan tekemään lukion tulevaisuutta koskevia päätöksiä 19.2.2015 mennessä, jolloin OKM:n tietokannassa on oltava sitovat tiedot syksyn 2015 koulutuspaikoista. Sivistyslautakunta merkitsee Matti Rinteen kuntalaisaloitteen ja sen perusteella esitetyt kannanotot ja toimenpiteet tiedoksi. Hyväksyttiin yksimielisesti.