Viro ja Latvia hankeyhteistyössä: lisää haasteita vai uusia ulottuvuuksia? Itämerihaasteen kansallinen seminaari 16.11.2010 Satu Viitasalo-Frösén Helsingin kaupungin ympäristökeskus
Miksi uusi hanke? 2007 85 toimijaa 38 kuntatahoa Suomesta 2008 54 toimijaa Toimenpideohjelmat 82 Suomesta 1 muualta 22 kuntatahoa Suomesta 13 kuntatahoa ulkomailta Kartta: wikipedia
Miksi Itämerihaaste ei levinnyt Baltian maissa? Lähtökohdat Suomessa: Ympäristötietoisuus kehittyi vuosikymmenten aikana ympäristöjärjestöjen myötävaikutuksella Ympäristöteoilla nähdään pr-arvoa, näkyvyys, muiden esimerkin voima Ympäristöpolitiikka ja -hallinto kehittyi ympäristötietoisuuden myötä Kansallisilla vesiensuojeluohjelmilla pitkä historia Kuntien ja valtion vastuunjako selvä, päätösvaltaa löytyy, helppo nähdä omien toimintojen / päätösten vaikutukset ja saada niistä mainetta Itämerihaaste levisi Suomessa spontaanisti: me teemme näin, miksi te ette tekisi! Lähteet: M. Joas: Governing a Common Sea; Maria Jokela, UPI
Baltian maissa tilanne toinen: nopea muutos Ympäristötietoisuus Neuvostoaikana ympäristötieto pidettiin salassa, ei julkisen osallistumisen perinnettä Herääminen 1990-luvulla ympäristöliike itsenäistymistä ajava voima Pr-arvoa ei nähdä yhtä merkittävänä Ympäristöpolitiikka ja hallinto eurooppalaisen järjestelmän nopea omaksuminen, hallintoa uudistettu Asiantuntijakeskeisyydestä osallistuvaan päätöksentekoon pitkä perinne ylhäältä päin annetuilla määräyksillä, vapaaehtoisten toimien arvo? Kuntien ja valtion vastuunjako Epäselvä; kuntajärjestelmän nopea palauttaminen (hallinnon hajauttaminen) Toimintoja siirretty kuntatasolle, esim. jäte- ja jätevesihuolto puutetta kapasiteetista ja resursseista; toisaalta päätösvaltaa puuttuu hyötyykö kunta vapaaehtoisista ympäristöteoista? saako kunta näkyvyyttä? Haaste ei leviä spontaanisti, tarvitaan tukea, valmista mallia; meillä on erilaiset lähtökohdat, resurssit, ei päätösvaltaa tällaisissa asioissa Lähteet: M. Joas: Governing a Common Sea; Maria Jokela, UPI
Miksi uusi hanke? Itämerihaasteen leviäminen kansainvälisesti vaati uusia lähestymistapoja Täsmäisku Viroon ja Latviaan: kohdennettuja keinoja Keskitytään paikallisiin rakenteisiin, toimintakulttuuriin ja olosuhteisiin
Hankkeen tavoitteet Parantaa paikallisten vesien ja koko Itämeren ympäristön tilaa vapaaehtoisuuteen perustuvien (ei laissa säädettyjen) toimenpiteiden kautta paikallisella tasolla Luoda Itämeri-toimenpideohjelmat ja investointisuunnitelmat hankekumppaneille Lisätä tietoisuutta Itämeren tilasta virkamiesten ja kansalaisten keskuudessa Innostaa muita toimijoita, esim. kaupunkeja, kuntia, järjestöjä ja kouluja mukaan työhön puhtaamman meren hyväksi Edistää vuoropuhelua virkamiesten, päättäjien, tutkijoiden ja muiden toimijoiden kesken
www.citiesforahealthiersea.net (avautuu joulukuussa 2010) Toimenpideohj. haastaminen Investoinnit Tietoisuus Koulutusseminaarit Ymp. kasvatus Paikalliset seminaarit Hankekumppanit: Suomi Helsingin kaupunki (YMK) Turun kaupunki Centrum Balticum Viro Tallinnan kaupunki REC Estonia (NGO) ERKAS (aluekehittämistoimisto) Latvia LALRG (Kuntajärjestö) Kohderyhmät: virkamiehet, päättäjät, kansalaiset, järjestöt, koulut, nuoriso Kumppanit Suomesta, Virosta, Latviasta, Ruotsista (liitännäisjäsenenä Nyköping) Kesto 2010-2012, EU-rahoitus (Central Baltic Interreg IVA budjetti 671 000 )
Viestimme: Itämeren tila on huono Puhdas meri tarjoaa runsaasti ekosysteemipalveluita rannikon kaupungeille ja kunnille sekä kansalaisille Rannikon kaupungit ja kunnat hyötyvät merestä (tourismi, kilpailuvaltti, pr-arvo) Kaupunkien ja kuntien toiminnoilla on vaikutusta meren tilaan Kaupungeilla ja kunnilla on mahdollisuus huomattavasti parantaa Itämeren tilaa. Sinun kaupunkisi / kuntasi voi vaikuttaa! Tämä on hyvä hetki paikallisille toimijoille tarttua toimeen (miksi? Koska useat EU:n ja Helcomin kansainväliset ohjelmat ja strategiat tarjoavat paikallisille toimijoille uutta roolia) Rajat ylittävällä yhteistyöllä, viestinnällä ja koulutuksella voimme luoda uusia toimintatapoja ja käytäntöjä (esim. Hyvien käytäntöjen käsikirja, asiantuntijaverkosto jne.) Hyvin valmisteltu on puoliksi tehty: me autamme kaupunkiasi /kuntaasi tekemään toimenpideohjelman Photo: JM Kuva
Keinot Työpajat (hankkeen sisällä) toimenpideohjelmat, haastaminen, investoinnit, tietoisuusmateriaali Käsitteiden määritteleminen; haastaminen ( challenge ), toimenpideohjelmat jne. Tietoisuusmateriaali (kohderyhmille) Viestimme Miten Itämeri voi? Miten Itämeren tilaan voi vaikuttaa? Esitteitä, kalvosarja, tietokilpailu, valokuvanäyttely, kalenteri... Koulutusseminaarit (kohderyhmille) Mikä on paikallisten toimijoiden rooli? Mitä voimme tehdä / miksi pitäisi tehdä? Miten saadaan yhteys päätöksentekijöihin ja mediaan? Toimenpideohjelmat Lähtökohtana paikalliset tarpeet ja mahdollisuudet; mitä paikallisilta odotetaan Ei kilpailla vaan kannustetaan (esille nostettuja ongelmia mm. hulevedet) Hyvien käytäntöjen käsikirja toimenpideohjelman koostamiseksi, Suomessa hyväksi havaittujen käytäntöjen pohjalta Toimenpide-esimerkkejä eri toimijoille, toimenpideohjelman luomisprosessi: Selvä ohjeistus: Mistä lähdetään liikkeelle? Mitä ohjelmaan sisällytetään?
Erilaiset lähtökohdat... Esimerkki valtion ja kunnan vastuunjaosta: sataman ja vesilaitoksen omistussuhteet matkustaja-alusten jätevesien käsittely Helsinki Satama on kaupungin liikelaitos Vesilaitoksen omistaa kuntayhtymä (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen), jossa äänivalta suhteutettu kaupunkien asukaslukuun Tallinna Sataman omistaa valtio Vesilaitoksen AS Tallinna Vesi suurin omistaja United Utilities 35,3%, kaupungin omistusosuus 34,7% www.hel.fi Photo: wikipedia
Itämeri-asenteet Suomessa, Virossa ja Latviassa Swedish Environmental Protection Agency: BalticSurvey a study in the Baltic Sea countries of public attitudes and use of the sea Mikä on mielestäsi Itämeren ympäristön tila? Toimillani on vaikutusta Itämeren ympäristöön
Mitkä ilmiöt ovat ongelmia? Merenpohjien happikato Kaasuputki meren pohjassa
Haasteita Tietoisuuden / kiinnostuksen taso? Osittain vähäisempi Talousseikat? Ympäristöasiat eivät ole ensimmäisenä agendalla Erilainen hallintojärjestelmä: valtion ja kuntien välinen vastuunjako erilainen kuin Suomessa Valttikortin puuttuminen: Itämeren hyväksi toimimisella ei nähdä yhtä suurta pr-arvoa kuin Suomessa Vaikeat käsitteet: samoilla käsitteillä puhuminen ei riitä jos ihmiset eivät puhu samasta asiasta. Esim. suomen kielen sanaan haaste liittyy enemmän positiivisia, innostavia mielleyhtymiä kuin englannin sanaan challenge.
ja ulottuvuuksia! Näkyvyyden /esimerkin puuttuminen: näkyvien kansallisten / paikallisten toimijoiden puute Virossa ja Latviassa; Suomen esimerkkiä kaivataan mutta toistaiseksi sen huomioarvo ei yhtä suuri kuin Suomessa Erilainen toimintakulttuuri: spontaanin ideoinnin sijaan kaivataan valmista Suomen mallia. Tarve selkeälle ohjeistukselle, toiveena käyttöopas Odotukset meiltä? selkeät viestit, tarjottava enemmän valmista kuin kuvittelimme, osoitettava että ymmärrämme paikalliset lähtökohdat Mahdollisuudet: hyödyntää kokemuksia myös muissa maissa, tuoda esille esimerkkiämme, saada positiivista näkyvyyttä Uusia ideoita herää, sitoutumista yhteistyöhön löytyy, Itämeri koetaan tärkeäksi, Suomen esimerkkiä kaivataan!
Kiitos!