Maatalouspolitiikka määrittää riistankin elinympäristöä Juha Tiainen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Irina Herzon, Helsingin yliopisto Riistapäivät, Lahti 23.1.2013
Kuva: Keijo Kääriäinen 2.9.1980
Maatalouspolitiikan merkitys Pellonraivaus ja asutuksen laajentaminen; tuotannon lisäys Isojako Lypsykarjatalousvaltaisen tuotannon suosiminen Pientilavaltainen maatalous Tuotannon tehostaminen Ylituotannon rajoittaminen; pellonvaraustoiminta ja velvoitekesannointi EU ja CAP: ympäristötukiohjelmat Monimuotoisuusvaikutukset sivutuotetta harjoitetusta maatalous- ja yhteiskuntapolitiikasta Monimuotoisuustavoitteita
Aarnimetsä Suomen peltoalan kasvu Kaski Suo Metsä (laidun) Aho (laidun) Järvi Peltoala 3,0 2,5 (hehtaaria) Tilastoitu Arvioitu Väkiluku (miljoonaa) 6 5 Kytöviljelys Niitty Pelto Raatikainen 1986 2,0 1,5 4 3 I. K. Inha: Kaskenviertäjiä Enossa, 1893 1,0 2 0,5 1 0,0 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000 0 Kustaa Vaasa: Raivatkaa Isojako Nälkävuodet: Muutos Tehomaatalous
Maankäytön tehostuminen: salaojitus Esimerkkialue Yläneeltä Hietala-Koivu 2002 Salaojitetun pellon osuus
Sato kg/ha Tuotannon tehostuminen 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 Syysvehnä Kevätvehnä Ruis Ohra Kaura 1 500 1 000 500 0 1920 1940 1960 1980 2000
Index Herbisidien käyttö Suomessa 1953 2010 Linnuille ovat tärkeitä siemeniä tuottavat sekä herbivoreja ruokkivat rikkakasvit 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 1960s 1980s Farmland birds Pollinators Phytophagous insects 1990s 2000s Decade Hyvönen & Huusela-Veistola 2008: Biol. Cons. 141:2857 2864.
Nautoja (miljoonia) Lypsykarjan keskikoko Lypsykarjatalouden taantuminen 2,2 20 2,0 1,8 16 1,6 Kaikki eläimet 1,4 1,2 12 1,0 Lypsylehmät 0,8 8 0,6 0,4 0,2 Lehmiä/tila 4 0,0 0 1920 1940 1960 1980 2000 Lypsykarjatilojen osuus kaikista tiloista
Tilojen lukumäärä (x 1000) Maitotilojen osuus Maatalouden rakennemuutos 350 300 250 Maitotilojen osuus kaikista tiloista Kaikki Aktiivitilat Maitotilat 1,0 0,8 200 150 Maitotilojen osuus aktiivitiloista 0,6 0,4 MTT:n skenaario: 6000 karjatilaa v. 2020 100 50 0,2 0 1960 1970 1980 1990 2000 0,0 Samanaikaisesti keskimääräisen lohkokoon kasvu vajaasta 1 ha:sta 3 4 ha:in
Peltoalan käytön muutos Tiainen 2004 ja julkaisematon, perustuu maataloustilastoihin
Miten biodiversiteetti näyttäytyy viljelijän päätöksenteossa (J. Aakkula ym.) Viljelijän tavoitefunktio Taloudellinen tulos - viljelijäperheen yleinen elämänlaatu Voiton maksimointi Hyödyn maksimointi Optimointikäyttäytyminen Epävarmuus ja riski (tuotanto-, markkina- ja politiikkariski) Maatalouspolitiikan toteutus tukien kautta Tuotantoyksikköä kohti maksettava tulotuki eli hintatuki Viljelyala- tai eläinmääräperustainen tulotuki Tuotannosta irrotettu tulotuki Maatalouden tulotuen ongelmallisuutta biodiversiteetin näkökulmasta voidaan lieventää asettamalla ehdoksi ympäristöehtojen täyttyminen (täydentävät ehdot)
Maatalouspolitiikan ja biodiversiteetin suhde Yhteiskunnallinen päätöksenteko Julkinen valta (J. Aakkula ym.) Maatalouspoliittiset päämäärät Maatalouspoliittiset toimenpiteet Suorakylvölohko toukokuun alussa ennen kylvöä
Maatalouspolitiikan ja biodiversiteetin suhde Kuinka maatalouspolitiikalla vaikutetaan maatalousympäristön biodiversiteettiin? Hintaohjaus (taloudellinen ohjaus) Määräohjaus (hallinnollinen ohjaus) Tiedollinen ohjaus Yhteiskunnallinen päätöksenteko Julkinen valta Maatalouspoliittiset päämäärät Maatalouspoliittiset toimenpiteet
Maatalouspolitiikan ja biodiversiteetin suhde Kuinka maatalouspolitiikalla vaikutetaan maatalousympäristön biodiversiteettiin? Hintaohjaus (taloudellinen ohjaus) Määräohjaus (hallinnollinen ohjaus) Tiedollinen ohjaus Maatalouspolitiikalla ja sen toimenpidevalikoimalla vaikutetaan ennen kaikkea viljelijöiden päätöksentekoon: maankäyttö viljelytekniikka panoskäyttö Yhteiskunnallinen päätöksenteko Julkinen valta Maatalouspoliittiset päämäärät Maatalouspoliittiset toimenpiteet Viljelijä Tavoitefunktio Viljelytoimenpiteet
Maatalouspolitiikan ja biodiversiteetin suhde Kuinka maatalouspolitiikalla vaikutetaan maatalousympäristön biodiversiteettiin? Hintaohjaus (taloudellinen ohjaus) Määräohjaus (hallinnollinen ohjaus) Tiedollinen ohjaus Maatalouspolitiikalla ja sen toimenpidevalikoimalla vaikutetaan ennen kaikkea viljelijöiden päätöksentekoon: maankäyttö } viljelytekniikka panoskäyttö Yhteiskunnallinen päätöksenteko Julkinen valta Maatalouspoliittiset päämäärät Maatalouspoliittiset toimenpiteet Maaseutuympäristö Viljelijä Tavoitefunktio Biodiversiteettivaikutukset Viljelytoimenpiteet Maatalousympäristön biodiversiteetin määrä ja laatu
Maatalousluonnon monimuotoisuutta määräävä politiikkalähtöinen ketju Maatalouspolitiikka Viljelijän päämäärät Viljelytoimet Tulos: Ympäristön laatu Vaikutus monimuotoisuuteen
Maatalousluonnon monimuotoisuutta määrääviä tekijöitä Maatalouden rakennemuutos, erikoistuminen tilatasolla ja alueellisesti, kotieläintalouden ja erityisesti lypsykarjatalouden väheneminen Maankäytön tehostuminen Maataloustuotannon tehostuminen Maatalousluonnon monimuotoisuuden köyhtyminen Kesannointi Maatalouden ympäristöohjelmat Monimuotoisuuskehityksen kääntyminen
Maatalouden kansalliset ympäristöohjelmat Osa EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa (Maaseudun kehittämisohjelma) I 1995 1999 Vesiensuojeluohjelma II 2000 2006 Kaudesta toiseen III 2007 2013 lisääntyvää huomiota IV 2014 2020 luonnon monimuotoisuuteen Yli 90 % maatiloista on liittynyt ympäristöohjelmaan Kysymys vaativuudesta ja vaikuttavuudesta
Suomen maatalouden ympäristöohjelma Rakenne ja toimenpiteet joilla todennäköistä merkitystä riistalle Perustoimenpiteet (pakollisia paitsi lhp) pientareet ja suojakaistat luonnonhoitopellot (vapaavalintainen) Lisätoimenpiteet (yksi valittava) talviaikainen kasvipeitteisyys (30 %) tehostettu talviaikainen kasvipeitt. (50 %) Laajaperäinen nurmituotanto Viljelyn monipuolistaminen Erityistukisopimukset suojavyöhykkeet tilan monimuotoisuustoimenpiteet luomutuotanto monivaikutteiset kosteikot perinnebiotoopit Lisäksi noudatettava täydentäviä ehtoja
Monimuotoisuuskehityksen taustatekijät Arvaa, oliko niittykirvisen pesä täällä? vai täällä?
Kesantojen merkitys avoimen peltoympäristön linnustolle Kymmenen avoimen maatalousympäristön lajia 3,14 hehtaarin koealat (ympyrä, jonka säde 100 m) Kiuru Niittykirvinen Pensastasku Peltopyy Kuovi Töyhtöhyyppä Keltavästäräkki Viiriäinen Pensassirkkalintu Peltosirkku 4 3 2 1 Lajimäärä 1,25 1,38-kertainen 8 6 4 2 Parimäärä 1,55 1,78-kertainen Cereal field buffers Set-aside buffers Keskipisteenä: Cereal viljalohko, field ei buffers kesantoa naapurissa Set-aside kesantolohko buffers 0 2001 2005 2006 0 2001 2005 2006
Luonnonhoitopeltoja 7 % esimerkki sijoittumisesta Kuva: Tuomas Seimola
Peltopyyn kannanmuutosten syitä Kannan elpymisen syitä: Maatalouden ympäristöohjelma? CAP-kesannointi? Talviruokinta?
Peltopyykannan hoito luonnonhoitopeltojen avulla Syksy 2009: parvet Kevät 2009: parit Kainasto, Kauhajoki 4000 ha peltoa 250 ha luonnonhoitopeltoja Huhtikuulaskenta: 2009 24 paria 2010 36 paria Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Mykrä 2010, Holm 2011
Maatalousympäristön monimuotoisuuskosteikot
Paljonko vesilintuja voisi pesiä maatalousympäristössä? Ympäristötuen suositus kosteikkojen mitoitukselle 1 2 % valuma-alueesta 22 000 km 2 peltoa 1 %:n mitoituksella kosteikkoja voisi olla 22 000 ha Jos kosteikon keskikoko 2,2 ha 10 000 kosteikkoa Montako paria per laji mahtuu 2,2 ha:n kosteikolle? Luonnonmukainen ojauomien hoito n-kertaistaisi mahdollisuudet lisätä vesilinnustoa
Perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito Valtaojien luonnonmukainen kunnossapito näillä periaatteilla edistäisi luonnon monimuotoisuutta erinomaisesti Näreaho ym. : Suomen ympäristö 52/2006
Keskeiset toimet Luonnonhoitopellot (erilaiset kesannot) Viljelemättömät ympäristöt ja niiden hoito Kasvipeitteisyys, suorakylvö Monimuotoisuuskosteikot Suojavyöhykkeet, myös kosteikkojen ympäristössä Ojien luonnonmukainen hoito Valta- ja piiriojien säilyminen, ristiriitojen poisto Pensaikot Luomu Kasvinsuojelu Tulvivien peltojen hoito Metsänreunat, muut reunat
CAP- ja ympäristöohjelmaehdotukset 2014 20 Viherryttäminen (perustason ylittävistä käytännöistä korvaus) 7 %:n ekologinen ala (lhp, 3 m monimuotoisuusvyöhyke tai korjaamaton kaista reunoilla tai keskellä) kolme viljelykasvia pysyvien nurmien säilyttäminen Täydentävät ehdot (viljelijätukien saamisen edellytys; ei korvausta) viljely hyvän maatalouskäytännön mukaan 1 m suojakaistat, 3 m suojavyöhyke vesistöjen varsilla maisemapiirteiden säilyttäminen kesantojen hoito
CAP- ja ympäristöohjelmaehdotukset 2014 20 Ympäristösitoumus (korvaus), mm. kasvukauden aikainen kasvipeitteisyys (esim. luonnonhoitopelto tai monimuot.kaista) talviaikainen kasvipeitteisyys kosteikkojen hoito ja perustaminen, uomien luonnontilaistaminen (ei-tuotannolliset investoinnit) Erillissopimukset (korvaus) perinnebiotoopit, luonnonlaitumet, metsäsaarekkeet, reunat, uhanalaiset lajit, vieraslajien poisto, lintupellot luomusopimukset Luonnonhoitopelto nurmi riistapelto maisemakasvit niittykasvisiemen Kuva: Mikko Alhainen
Sen pituinen se
Luomuviljelyn ala Suomessa 1990 2010
Riistapellot kylvetään kesäkuulla muiden toukojen jälkeen Peltopyyt ja muut linnut viihtyvät kasvustossa syksyn ja talven. Seuraavana keväänä riistapelto perustetaan uudelleen juuri, kun linnut ovat pesillä tai poikaset pieniä Seuraavalle ohjelmakaudelle tarvitaan pieniä viilauksia LHP-riistapeltojen ehtoihin! Kasvuston saa säilyttää lohkolla kaksi kasvukautta Peltolinnuille tarkoitetun riistapellon saa perustaa myös syksyllä syyskylvöisillä lajikkeilla Mikko Alhainen Naapurin poikaset isäntä äesti täällä kesäkuussa, mutta ainakin ensi keväänä saamme pesiä rauhassa turvallisen kasvuston suojassa Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi 35 C Tom Björklund / Suomen riistakeskus
Mikko Alhainen MITÄ MUUTOS MAHDOLLISTAISI? Vuonna 2010 riistapeltoja Kainastossa ~250ha. Kaksivuotinen pelto: Rinnakkaisten lohkojen kylväminen vuorovuosina ja kasvuston pysyminen koskemattomana toisen kasvukauden pesimäkaudella 50% paremmat mahdollisuudet pesien ja poikasten säilymiseen! Syyskylvöinen riistapelto: Vihantaa syksyllä ja talvella, koskematon kasvusto ja turvattu pesintä keväällä ja vahva suoja kesällä, ravinto + suoja seuraavana talvena. Mahdollisuus peltolinnuille edulliseen riistapellon viljelykiertoon kolmella rinnakkaisella lohkolla. 1. Kesäkuussa kylvetty seuraavana kesänä välivuosi; 2. Vuosi sitten kylvetty välivuosilohko, kylvetään syksyllä uudestaan 3. Edellisenä syksynä kylvetty lohko, uudistetaan seuraavana keväänä Kartta: Luonnon- ja riistanhoitosäätiö
Mikko Alhainen Ongelmia Kaksivuotisen riistapellon toteutuksen ongelmat: Toisen kasvukauden kasvuston määrittely ja sen mahdolliset valvonnalliset ongelmat ja sanktioloukut viljelijöille? Toisen kasvukauden kustannusperusteet ja tukitaso? Lisää ehtoja nykyisin hyvin yksinkertaiseen LHP-järjestelmään tilanteessa, missä koko järjestelmää pyritään yksinkertaistamaan. Suomen riistakeskus www.kosteikko.fi - www.riista.fi 37
Tiivistelmä Maatalouspolitiikkaa on harjoitettu vuosisatojen ajan tavoitteena tuotannon määrän kasvattaminen, ilman että ympäristövaikutuksiin olisi kiinnitetty huomiota. Millaiseksi maatalousluonto muokkautui, oli seurausta harjoitetusta maatalouspolitiikasta. Suomen liityttyä Euroopan unioniin maatalouspolitiikkaan tuli ympäristöpoliittisia tavoitteita. EU:n yhteisen maatalouspolitiikan yhtenä tavoitteena on kestävä kehitys, jota toteutetaan ympäristöohjelmien kautta. Ympäristöohjelmat ovat kansallisia; Suomessa keskeisiksi tavoitteiksi tulivat vesien rehevöitymisen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen. Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä tavoitteita tuli vasta toiselle ympäristöohjelmakaudelle vuonna 2000. Riistaeläimet ovat osa luonnon monimuotoisuutta. Monet riistalajit elävät ympäri vuoden ja monet muut osan vuotta maatalousympäristössä. Riistaeläimet kuten monet muutkin lintu- ja nisäkäslajit kärsivät maatalouden rakennemuutoksen ja tehostumisen aiheuttamista elinympäristömuutoksista aina 1990- luvulle asti, mutta 20 viime vuoden aikana elinympäristöjen laadussa on tapahtunut kohentumista, joskin joiltain osin elinympäristöjen heikkeneminen jatkuu. Laaja-alaisesti riistaa kuten muitakin lintuja ja nisäkkäitä on hyödyttänyt tuotannon rajoittamiseksi vuoteen 2007 harjoitettu velvoitekesannointi ja sen jälkeen meillä ympäristöohjelmaan liitetty kesantotoimenpide luonnonhoitopelto. Kesantoja on meillä pitkään ollut n. 10 % peltoalasta. Ympäristöohjelmaan kuuluvista valinnaisista toimenpiteistä erityisen hyödyllinen on ollut talviaikainen kasvipeitteisyys (30 tai 50 % tilan pelloista) sekä erityissopimuksin toteutettu luomuviljely ja monivaikutteisten kosteikkojen perustaminen. Tällä hetkellä valmistellaan kauden 2014 20 yhteistä maatalouspolitiikkaa ja kansallisia ympäristöohjelmia. Perusehtoihin tulee kuulumaan viherryttäminen, joka käsittää ekologisen alan (7 % tilan pelloista) sekä vaatimuksen kolmesta tuotantokasvista ja pysyvien nurmien säilyttämisestä. Ympäristöohjelmaamme kaavaillaan mm. toimenpiteiden luonnonhoitopelto (yhtenä toteuttamismuotona riistapelto) ja talviaikainen kasvipeitteisyys jatkamista. Uutena toimenpiteenä kaavaillaan pellon ulkopuolisten 20 m levyisten reunavyöhykkeiden hoitamista. Erityistukisopimuksin voidaan perustaa monivaikutteisia kosteikkoja ja luonnonmukaistaa uomia. Tavoitteena on luoda ohjelma, joka edistää aiempaa paremmin luonnon monimuotoisuutta, selkeyttää ohjelmaa sekä yksinkertaistaa sen ehtoja ja hakemista.
Ympäristöohjelman reunaehdot: valvonta Anna Schulman: Valvonta on vakavasti huomioon otettava realiteetti, joka rajoittaa sitä millaisia toimenpiteitä voi ja kannattaa luoda ympäristötavoitteiden edistämiseksi. On etsittävä tasapaino ehtojen ympäristöllisen toimivuuden ja valvonnan välille sekä vältettävä sellaisten toimenpiteiden luomista, jossa hyvässä uskossa toimiva tuensaaja silti on seuraamuksille altis. EU-asetukset vaativat, että toimenpiteen jokainen ehto on oltava valvottavissa ja jokainen ehto on myös valvottava. Pinta-alatuissa on myös voitava osoittaa mitattavissa oleva ala, johon sopimus kohdistuu. Mitä enemmän ehtoja, sitä enemmän aikaa menee valvontaan ja sen kalliimmaksi valvonta tulee Suomelle. Valvonnan järjestämisessä on hyvin vähän kansallista liikkumavaraa ja koko 2000-luvun on ollut havaittavissa komission tiukentaneen valvontasääntöjä jatkuvasti eli valvontakustannukset ovat olleet nousussa. Valvonnan sutjakkuus on tärkeää myös siksi, että EU-asetusluonnoksen mukaan edes tukiennakkoa ei saisi jatkossa maksaa ennen kuin kaikki valvontaotannan tuensaajat on valvottu. Valvontaa tehdään pääsääntöisesti 5 %:lla ympäristötuen tuensaajista nykyisin. Tuensaajan kaikki lohkot mitataan ja ehtojen täyttäminen arvioidaan. Jos seuraamuksia on paljon nousee kyseisen ELY:n otantaprosentti isommaksi. Mitä enemmän pienialaisia kasvikoodiryhmiä, sitä helpommin seuraamuksia tulee paljon ja vaikka ne pinta-alallisesti olisivat pieniä, ne nostavat valvontaotannan kokoa. Jos jokin ehto ei täyty, se johtaa eriasteisiin seuraamuksiin tuensaajalle. On tuensaajan etu, että ehdoissa on mahdollisimman vähän tulkinnanvaraa. Myös yhteensovittaminen täydentäviin ehtoihin, jotka mm. edellyttävät viljelyä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti, on tärkeää. Esim. kovin rikkaruohoisia viljalohkoja tulee täydentävien ehtojen mukaan sanktioida, joten saman asian tulkinta peltopyylle mainion pillikettä kasvavan rikkaruohoisen riistapellon tapauksessa kanssa vaatii yhteensovittamista, varsinkin jos riistapellon ehtojen mukaan pellossa piti kasvaa niitä tukiehtojen mukaisia kylvettyjä kasveja.