Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle isot linjat CIMO, ammatillinen koulutus Ennakkotietoa marraskuu
Erasmus+ ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo Comenius International higher education Programmes Erasmus Mundus Tempus Alfa Edulink Bilateral Programmes Youth in Action Programme Erasmus+ (2014 2020) 1. Liikkuvuus 2. Yhteistyöhankkeet 3. Politiikan uudistamisen tuki Education and Culture Specific activities: Jean Monnet Sport
Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle Liikkuvuus (KA1) Opiskelijoiden liikkuvuus Vastavalmistuneiden liikkuvuus Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus Yhteistyöhankkeet (KA2) Kumppanuushankkeet Alakohtaiset yhteenliittymät Lisäksi kansalliset toimistot järjestävät kansainvälisiä kontaktiseminaareja, koulutuksia ja tapaamisia erillisrahoituksella.
Budjetti EU taso, koko ohjelman budjetti, päätoiminnoittain Liikkuvuus (KA1), vähintään 63% Yhteistyöhankkeet (KA2) vähintään 28% Politiikan uudistamisen tuki (KA3) noin 4% Suomi, ammatillisen koulutuksen budjetti 2014 Liikkuvuus (KA1), yhteensä noin 75% Opiskelijat ja vastavalmistuneet, noin 69% Opettajat ja muu henkilökunta, noin 6% Kumppanuushankkeet (osa KA2:sta) noin 25%
Keskeisiä huomioita Erasmus+ Opiskelija ja henkilökuntaliikkuvuus edelleen keskiössä Rahoitusta myös ns. strategisille kumppanuuksille Uutta! Myös koulutusasteiden välinen yhteistyö mahdollista Hankkeiden yhteys kehittämistyöhön ja kv strategiaan Suomen budjetti kasvaa mahdollisesti ammatillisen koulutuksen osalta n. 20 % jo vuonna 2014 Liikkuvuuden sertifikaatille jatkoa > akkreditointi, ensimmäinen uusi haku syksyllä 2014, vanhat jakavat 2014 Uutta! Yhteistyöhankkeisiin voivat osallistua organisaatiot kolmansista maista myös ammatillisessa koulutuksessa (ei välttämättä astu voimaan vielä 2014) 3/2010
Strategiset linjaukset ohjelman taustalla
Ulkopuolisen rahoituksen konteksti AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN KONTEKSTI: STRATEGIAT, LINJAUKSET, KEHITTÄMISTARPEET, RESURSSIT, ym. Hyvä hankeidea = onnistunut tavoitteiden yhteensovittaminen HANKE/RAHOITUS ERASMUS+ OHJELMAN TAVOITTEET ERASMUS+ -OHJELMAN KONTEKSTI: ET2020, KÖÖPENHAMINAN PROSESSI, BRYGGE 3/2010
Strategiset linjaukset lyhyesti Education and Training 2020 Lisätietoja http://ec.europa.eu/education/lifelong learningpolicy/framework_en.htm Rethinking Education Lisätietoja http://ec.europa.eu/education/news/rethinking_en.htm Kööpenhamina prosessi ja Bryggen kommunikea Lisätietoja http://ec.europa.eu/education/lifelong learningpolicy/vet_en.htm Prosessien monitoroinnit EU tasolla Lisätietoja http://ec.europa.eu/education/lifelong learningpolicy/progress_en.htm
Kolme prioriteettia Kaksi konkreettista tavoitetta koulutukselle Seitsemän lippulaivahanketta Eurooppa 2020 strategia Älykäs kasvu: osaamiseen ja innovointiin perustuvan talouden kehittäminen Kestävä kasvu: resurssitehokkaamman, vihreämmän ja kilpailukykyisemmän talouden edistäminen Osallistava kasvu: taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta lisäävän korkean työllisyyden talouden edistäminen Koulunkäynnin keskeyttämistä vähennettävä nykyisestä 15 %:sta 10 %:iin. Korkea asteen koulutuksen suorittaneiden osuus 30 34 vuotiaiden ikäryhmässä nostettava 31 %:sta vähintään 40 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Innovaatiounioni, Nuoret liikkeellä, Eurooppalainen digitaalistrategia, Resurssitehokas Eurooppa, Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka, Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi
ET2020: strategiset tavoitteet 1. Elinikäisen oppimisen ja liikkuvuuden toteuttaminen elinikäisen oppimisen strategioiden täytäntöönpano tutkintojen viitekehykset joustavat oppimisväylät liikkuvuuden lisääminen 2. Koulutuksen laadun ja tehokkuuden parantaminen kaikille avaintaidot kaikki koulutusasteet vetovoimaisemmiksi ja tehokkaammiksi 3. Tasapuolisuuden, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäminen työllistymisen edellyttämä osaaminen jatkokouluttautumisen, aktiivisen kansalaisuuden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen koulutukseen liittyvän eriarvoisuuden purkaminen 4. Luovuuden, innovoinnin ja yrittäjyyden edistäminen kaikilla koulutusasteilla työelämän ja oppilaitosten kumppanuudet 3/2010
ET 2020: viitearvotavoitteet 1. Vähintään 95 % nelivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä osallistuu varhaiskasvatukseen. 2. Lukemisessa, matematiikassa ja luonnontieteissä heikosti menestyvien 15 vuotiaiden osuus on alle 15 %. 3. Opintonsa keskeyttäneiden osuus on alle 10 %. 4. Vähintään 40 prosentilla 30 34 vuotiaista on korkea asteen koulutus. 5. Aikuisista keskimäärin vähintään 15 % osallistuu elinikäiseen oppimiseen. 6. Vähintään 20 %:lla korkeakouluopiskelijoista ja vähintään 6 %:lla 18 34 vuoden ikäisistä ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista on takanaan ulkomailla suoritettu opiskelu tai harjoittelujakso (työharjoittelujaksot mukaan lukien). 7. Enintään kolme vuotta ennen vertailuvuotta valmistuneiden työllisten tutkinnon suorittaneiden (20 34 vuotiaat) osuus on vähintään 82 %. 8. Kielten oppimista koskeva vertailuarvo on kehitteillä (tulossa ). 3/2010
EU:n Kööpenhaminan prosessi Saanut alkunsa 2001 Bryggessä Kööpenhaminan julistus 2002 Seurantakokoukset Maastricht, Helsinki, Bordeaux ja 2010 Brygge Yleiset tavoitteet Lisätä ammatillisen koulutuksen vetovoimaa, laatua ja suorituskykyä Lisätä osaamisen vertailtavuutta Lisätä liikkuvuutta 3/2010
Kööpenhaminan prosessi - perusajatukset Koulutusjärjestelmät ovat erilaiset On lisättävä läpinäkyvyyttä Tarvitaan yhteistä näkemystä laadusta Yhteisiä työkaluja > lisätään keskinäistä luottamusta Saavutukset Ammatillisen koulutuksen painoarvo lisääntynyt Euroopassa ja kansallisella tasolla Yhteisten työkalujen kehitys (EQF, ECVET, ) Edistänyt keskinäistä oppimista 11/27/ 3/2010
Bryggen kommunikea 2010 Tavoitteita Ammatillisen koulutuksen vetovoima Taitokisat Liikkuvuus korostuu Opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) toimeenpanon valmistelu 2012 2014 Tutkintojen viitekehyksen (EQF) toimeenpano Laatusuosituksen (EQAVET) toimeenpano, kansallisten viitekehysten toteutus 11/27/ 3/2010
ECVET FORUM 2012 tilannekatsaus Isabelle Le Mouillour, Cedefop. Lisätietoja: http://www.cedefop.europa.eu/en/about cedefop/projects/european credit system for vocationaleducation and training/index.aspx 3/2010
Ammatillisen koulutuksen osalta lisäksi mm. o Ammatillisen liikkuvuuden sertifiointi vuodesta 2009 eteenpäin Tuonut selkeän laatukriteeristön ammatillisen koulutuksen liikkuvuudelle o ECVET ja ECVET Expert toiminto 2012 Tuonut yhtenäisen mallin ulkomaanjakson hyväksiluvulle sekä yhteisen kielen liikkuvuuden laadun parantamiselle o Oppisopimuksella Eurooppaan toiminto (kokeilu) Korosti oppisopimusopiskelijoiden liikkuvuuden tärkeyttä o Suomessa tehdyt strategiaselvitykset, strategiaoppaat ja strategiakoulutukset sekä kansalliset liikkuvuustilastot On kiinnittänyt kansallisella tasolla huomiota strategisen suunnittelun ja mittareiden tärkeyteen kv toiminnassa
Kansalliset linjaukset
Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa Kansainvälistyminen on olennainen osa ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa. Opiskelijat suorittavat enenevässä määrin opintoja ulkomailla. Oppilaitosten opettajat ja johto kehittävät osaamistaan ja antamaansa koulutusta kansainvälisten kumppaneiden kanssa erilaisissa yhteistyöprojekteissa. Ammatillisen koulutuksen vientihankkeita on toteutettu jo pitkään, mutta vaihtelevilla käytännöillä. Ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön tavoitteena on lisätä ammatillisen osaamisen vertailtavuutta Euroopassa ja näin edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta sekä eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittymistä. Ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten siirtojärjestelmä (ECVET) edistää liikkuvuutta ja tutkintojen vertailtavuutta.
Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa 90. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden, tutkinnon suorittaneiden ja opetushenkilöstön liikkuvuutta lisätään edelleen: pitkäkestoista opiskelijaliikkuvuutta lisätään 30% ja opettajien kansainvälisiä työelämäjaksoja ja muuta liikkuvuutta 20 % sekä kansainvälinen vertaisoppiminen ja arviointi tuetaan. 91. Vaikutetaan aktiivisesti eurooppalaisen ammatillisen koulutuspolitiikan tavoitteenasetteluun ja edistetään Kööpenhaminan prosessia Suomessa. 92. Lisätään ammatilliseen koulutukseen liittyvää opetushallinnon ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien verkostojen yhteistyötä Euroopan unionin ulkopuolisten maiden kanssa. 93. Tehostetaan ulkomailla suoritettujen opintojen, työssäoppimisen ja työkokemuksen hyväksilukemista osana ammatillisen tutkinnon suorittamista.
Suomen liikkuvuustilastot
Kansalliset liikkuvuustilastot 2012 Opiskelijaliikkuvuus 12,5% Pitkäkestoiselle, vähintään 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3096 opiskelijaa (6,2 % aloittaneista), laskua edellisvuoteen 3 % Lyhytkestoiselle, alle 2 viikkoa kestävälle ulkomaanjaksolle lähti 3163 opiskelijaa (6,3 % aloittaneista), laskua edellisvuoteen 6 % Opettajaliikkuvuus Pitkäkestoiselle (vähintään 5 vrk) ulkomaanjaksolle opettajia ja muuta henkilöstöä lähti 1521 henkilöä, laskua edellisvuoteen 21 % Lyhytkestoiselle (alle 5 vrk) ulkomaanjaksolle opettajia ja muuta henkilöstöä lähti 2544 henkilöä, laskua edellisvuoteen 5 %. 3/2010
Kansalliset liikkuvuustilastot 2012 Noin 60 % liikkujista on naisia sekä opiskelija että opettajaliikkuvuudessa Useimmat liikkujat opiskelevat/työskentelevät ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan perustutkinnon parissa Pitkäkestoisen opiskelijaliikkuvuuden keskimääräinen kesto oli 6 viikkoa Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuusjaksot kestivät keskimäärin 1,3 viikkoa Sekä opiskelijoiden että opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus on keskittynyt Eurooppaan. Suomalaisopiskelijoiden yleisimmät kohdemaat olivat Espanja, Saksa, Britannia, Ruotsi ja Viro, Suomeen tulleiden opiskelijoiden yleisimmät kotimaat olivat Saksa, Ranska, Espanja, Viro ja Unkari Opiskelijaliikkuvuudessa järjestelyt hoidettiin useimmiten Leonardo da Vinci ohjelman avulla (43%) tai oppilaitoksen omalla rahoituksella (35%) 3/2010
Pitkäkestoinen opiskelijaliikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Tutkinto Opiskelijoita Suomesta Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 535 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 427 Liiketalouden perustutkinto 344 Matkailualan perustutkinto 178 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 140 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 123 Autoalan perustutkinto 109 Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinto 94 Elintarvikealan perustutkinto 91 Rakennusalan perustutkinto 89 3/2010
Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuus tutkinnoittain, 10 yleisintä Tutkinto Henkilökuntaa Suomesta Muu tehtävä (esim. hallintohenkilöstö) 387 Liiketalouden perustutkinto 163 Sosiaali ja terveysalan perustutkinto 122 Muu koulutus (esim. kieltenopettajat) 106 Hotelli ja ravintola ja catering alan perustutkinto 86 Käsi ja taideteollisuusalan perustutkinto 60 Muu tutkinto 56 Maatalousalan perustutkinto 37 Matkailualan perustutkinto 37 Sähkö ja automaatiotekniikan perustutkinto 36 3/2010
Opiskelijaliikkuvuuden kehitys 2006 2012 7000 6000 6094 6566 6259 5000 4000 4492 4284 5343 5491 12,5 % Suomesta 3000 2000 2059 2038 2510 2425 2749 2397 2453 Suomeen 1000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lisätietoja ja tarkemmat tilastot http://www.cimo.fi/nakokulmia_kansainvalisyyteen/tietoa_ja_tilastoja 3/2010
Opettajien ja muun henkilöstön liikkuvuuden kehitys 2006 2012 4000 3500 3403 3000 2500 2000 1500 1733 1653 1948 1908 1600 1601 2060 1767 2113 1935 2806 1917 1521 Suomeen Suomesta 1000 500 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lisätietoja ja tarkemmat tilastot: http://www.cimo.fi/nakokulmia_kansainvalisyyteen/tietoa_ja_tilastoja 3/2010
CIMOn selvitykset
PIILOTETTU OSAAMINEN Demos Helsinki : Piilotettu osaaminen Emme tunnista nykyajan kansainvälisiä osaajia mutta juuri heitä jokainen työnantaja tarvitsee muuttuvassa maailmassa. Tutkimus ja analyysi perustuvat Demos Helsingin ja CIMOn kokoamiin aineistoihin, jotka kerättiin vuonna 2012 järjestetyistä työpajoista sekä kattavasta http://www.cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/piilotettu_osaaminen
TASAVERTAISUUS SELVITYS Taru Siekkinen, Jyväskylän yliopisto: Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa arvo koulutuksessa CIMOn tilaama selvitys, jonka Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos toteutti vuoden 2012 syksyllä. Selvitys on osa CIMOn kansainvälistymismahdol lisuuksien tasa arvo hanketta.
ALUESELVITYS Faktaa Express 1/: Hyväkin strategia tarvitsee toteuttajansa! Selvitys maakuntien kansainvälistymisestä. Miten kansainvälisyys toteutuu ja näkyy maakunnissa, ja millaiset toimijat sen tilanteeseen vaikuttavat?
Kansainvälisen toiminnan strategiatyön malli 3/2010
VAHVUUTENA KANSAINVÄLISYYS 2010 julkaistu opas Vahvuutena kansainvälisyys Kansainvälisen toiminnan strateginen suunnittelu ammatillisessa koulutuksessa Oppaan julkaisija Opetushallitus ja tekijöinä CIMO, Suomen liikemiesten kauppaoppilaitos, Omnia ja SkillsFinland Tarkoituksena helpottaa kansainvälisen toiminnan näkyväksi tekemistä ja linkittämistä oppilaitoksen ydintoimintaan ja kehittämiseen http://www.oph.fi/julkaisut/2010/vahvuutena_kansainvalisyys
Vahvuutena kansainvälisyys strategiamalli Toimintasuunnitelma Tavoitteet Visio Toiminta-ajatus Ydinosaaminen Arvot Toimintaympäristö Vahvuutena kansainvälisyys opas, 2010 3/2010
Kansainvälisen näkökulman sisällyttäminen strategiatyöhön (1) Toimintaympäristö Toimintaympäristön muutokset, tulevaisuuden ammatit ja osaamisvaatimukset Kansalliset ja EU tason vaatimukset: kv strategian näkökulma Visio Millainen oppilaitos olemme 2020? Miten olisimme nykyistä laadukkaampi ja kilpailukykyisempi? Johdettuna päästrategiasta, säädettynä kv toimintaan Toiminta ajatus, ydinosaaminen ja arvot Miten kansainvälisyys näkyy toiminta ajatuksessa? Mikä on organisaatiomme kv ydinosaaminen? Miten organisaation arvot näkyvät kv toiminnassa Kv strategian rooli oppilaitoksen arvojen toteutumisessa? 3/2010
Kansainvälisen näkökulman sisällyttäminen strategiatyöhön (2) Tavoitteet Miten organisaation strategisissa tavoitteissa näkyy kansainvälisyys? Mitä tavoitteita tulisi asettaa, jotta visio toteutuu kansainvälisen toiminnan alueella? Kehittämisen painopisteet (korkeintaan 4 6) Toimintasuunnitelma Mitkä ovat ne konkreettiset toimenpiteet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, jolla strategiset tavoitteet saavutetaan? Onko vaihtoehtoisia toimenpiteitä? Miten rahoitetaan ja resursoidaan? Uudistaminen ja seuranta 3/2010
Toimeenpanossa huomioitavaa Organisaatiossa henkilö/t, ryhmä tai tiimi Yhdessä tekeminen, päivitys Henkilöresurssit Yhteistyöverkostot Toiminnan arviointi, uudistaminen ja kehittäminen Tilastointi Toimintamuodot: Opiskelija ja opettajaliikkuvuus Saapuvat opiskelijat ja opettajat Kilpailutoiminta Kehittämishankkeet Tutkintojen perusteet ja kotikansainvälistyminen
Kansainvälisyys kehittämisen ja laadun välineenä (1) Opettajien osaaminen Opettajien ulkomaan opetustehtävät tai työelämäjaksot Opiskelijat mukaan kehittämistyöhön Organisaation osaaminen Kehittämishankkeet, esim. laadunhallinta tai opettajakoulutus EuroSkills ja WorldSkills toiminta Hallintohenkilöstön ja johdon liikkuvuus
Kansainvälisyys kehittämisen ja laadun välineenä (2) Yhteistyökumppaneiden osaaminen Esim. ulkomaisten työssäoppijoiden vastaanotto tai ulkomaanjaksoja yritysten kouluttajille ja työpaikkaohjaajille Opetussuunnitelmat Työelämän tarpeet ja ammattitaito Elinikäisen oppimisen avaintaidot Piilotettu osaaminen