LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset 1 SISÄLTÖ 1 LIIKKUVAN KALUSTON YLEISET TEKNISET MÄÄRÄYKSET... 3 1.1 Liikkuvan kaluston ulottuma (LKU)... 3 1.2 Radan rakenne, geometria ja sallitut virheet... 3 1.3 Kaluston rataan aiheuttamat rasitukset... 4 1.4 Kaluston vaikutus radan turvalaitteisiin... 4 1.5 Pyöräkertoja koskevat määräykset... 4 1.5.1 Pyörän halkaisija... 4 1.5.2 Pyörän profiili... 4 1.5.3 Pyörien sisäpintojen väli ja pyöränlaippojen väli... 5 1.5.4 Pyöräkerran pyörät ja laakerit... 6 1.5.5 Itäisen yhdysliikenteen pyöräkertojen erityismääräykset... 6 1.6 Laakeripesien kuumakäynti-ilmaisimien huomioon ottaminen... 6 1.7 Toimintaolosuhteiden huomioon ottaminen... 6 1.7.1 Ilmasto-olosuhteet... 6 1.7.2 Tärinä... 7 1.8 Ympäristönsuojelu... 7 1.8.1 Melu... 7 1.8.2 Tärinä... 7 1.8.3 Sähkömagneettiset häiriöt... 7 1.8.4 Päästöt... 8 1.8.5 Ympäristölle vaaralliset aineet... 8 1.8.6 Rakenneaineiden uusiokäyttö... 8 1.9 Paloturvallisuus... 8 1.10 Työturvallisuus... 8 1.11 Kaluston liittäminen keskenään... 8 1.12 Sähkölaitteet... 10 1.13 Paineastiat... 10 1.14 Nestekaasulaitteet ja palavien nesteiden laitteet... 10 1.15 Kunnossapito... 11 1.15.1 Turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavat järjestelmät ja komponentit... 11 1.15.2 Kriittiset komponentit ja työt... 13 1.15.3 Henkilöstö... 13 1.16 Liikenteessä olevan kaluston tekniset tarkastukset... 13 1.16.1 Määrävälitarkastukset... 13 1.16.2 Junan muodostamiseen liittyvät tarkastukset... 13 1.16.3 Liikenteessä olevan kaluston lisätarkastukset... 13 1.16.4 Muut kalustoyksikkökohtaiset tarkastukset... 13 LIMO 06-06
2 LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset LIITELUETTELO Liite 1 Liikkuvan kaluston ulottuman (LKU) määräykset LIMO 06 06
LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset 1 LIIKKUVAN KALUSTON YLEISET TEKNISET MÄÄRÄYKSET Näihin yleisiin määräyksiin on koottu kaikentyyppistä Suomen rataverkolla käytettävää liikkuvaa kalustoa koskevat vaatimukset. Poikkeukset ja rajoitukset on mainittu erikseen. Erityistapauksissa Ratahallintokeskus antaa erillismääräyksiä. Kaluston rakenteesta annetut määräykset koskevat rekisteröitävää rautatiekalustoa. Liikkuvan kaluston on täytettävä EU direktiivien 2001/16/EY ja 96/48/EY (muutettuna direktiivillä 2004/50/EY) nojalla annettujen yhteentoimivuuden teknisten eritelmien vaatimukset. Komissio on antanut seuraavan päätöksen, joka on otettu huomioon kaikkien LIMOjen määräyksissä: KOMISSION PÄÄTÖS, tehty 23 päivänä joulukuuta 2005, Euroopan laajuisen tavanomaisen rautatiejärjestelmän osajärjestelmää liikkuva kalusto melu koskevasta yhteentoimivuuden teknisestä eritelmästä (jäljempänä melu-yte) LIMOn määräysten lisäksi kaluston on täytettävä EN- ja soveltuvin osin UICnormien vaatimukset turvallisuuden ja yhteensopivuuden osalta. Matkustajajunakaluston osalta jonka suurin nopeus on 200 km/h tai suurempi, on noudatettava EU-direktiivien 96/48/EY ja 2001/16/EY (muutoksineen) vaatimuksia Suomea koskevia teknisiä vaatimuksia niiden tultua voimaan. LIMOn määräykset on annettu seuraavan lainsäädännön perusteella: - Laki Euroopan laajuisen rautatiejärjestelmän yhteentoimivuudesta 561/2002 1.1 Liikkuvan kaluston ulottuma (LKU) Liikkuvan kaluston ulottumalla tarkoitetaan sitä tilaa, jonka sisällä liikkuvan kaluston on pysyttävä ollessaan paikallaan keskiasennossa suoralla tasaisella raiteella. Liikkuvan kaluston suunnittelussa on noudatettava "Liikkuvan kaluston ulottuman (LKU) määräyksiä", jotka on esitetty liitteessä 1. 1.2 Radan rakenne, geometria ja sallitut virheet Raideleveyden nimellismitta on 1524 mm. Suurin sallittu akselipaino ja suurimmat sallitut nopeudet eri rataluokissa sekä liikkuvan kaluston suurin sallittu metripaino on esitetty julkaisun "Ratatekniset määräykset ja ohjeet" (RAMO) osassa 1. Liikkuvan kaluston on pystyttävä kulkemaan ilman erikoistoimenpiteitä 150 m:n säteisestä kaarteesta. Lisätietoja on kalustolajikohtaisissa teknisissä määräyksissä (LIMOn osat 2 6). Raiteen suurin huomioon otettava kallistus on 180 mm. Radan jyrkin sallittu kallistusviiste on 1:300. Radassa saattaa kuitenkin olla myös lyhyitä paikallisia kierousvirheitä, joissa kaltevuus on 1:150. 3 LIMO 06 06
4 LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset LIMO 06 06 Rataan liittyviä lisätietoja on RAMOssa. 1.3 Kaluston rataan aiheuttamat rasitukset Suurin sallittu pyöräpaino Q on 170 kn (UIC 518, kohta 5.2.1). Suurin sallittu kvasistaattinen pyöräpaino Q pienisäteisissä kaarteissa on 145 kn (UIC 518, kohta 5.2.3). Suurin sallittu kvasistaattinen poikittaisvoima Y qst pienisäteisissä kaarteissa on 60 kn (UIC 518, kohta 5.2.2) Suurin sallittu raiteeseen kohdistuva poikittaisvoima 2 metrin matkalla on (ΣY) 2m # α(10 + Po/3), missä Po on akselipaino (kn). Vetokalustolle ja henkilövaunuille α=1, tavaravaunuille α=0,85 (UIC 518, kohta 5.1.1). 1.4 Kaluston vaikutus radan turvalaitteisiin Raidevirtapiirien oikosulkuvaatimus on esitetty määrelehdessä UIC 512, kuitenkin siten, että akselipainon tulee olla kuluneilla pyörillä ja jarruanturoilla vähintään 5,0 t. Liikkuvan kaluston sähkölaitteet eivät saa aiheuttaa häiriöitä radan turvalaitteisiin; ks. määrelehti UIC 550 ja julkaisu "Liikkuvan kaluston sähköohjeisto" LISO, kohta 1.8. 1.5 Pyöräkertoja koskevat määräykset 1.5.1 Pyörän halkaisija Risteysvaihteiden takia pyörän halkaisijan tulee käyttörajalle kuluneena olla vähintään 790 mm (tästä voidaan Ratahallintokeskuksen luvalla poiketa mm. ratatyökoneissa). 1.5.2 Pyörän profiili Pyörän profiilin tulee olla uutena määrelehden UIC 510 2 mukainen (UIC/ORE S1002-profiili). Ratatyökoneissa saa kuitenkin käyttää LIMOn osassa 6 esitettyä profiilia. Laipan jyrkkyyttä ilmaisevan q R -mitan käyttörajamitta on 6,5. Laipan korkeuden Hx käyttörajamitta on 36 mm. Ratatyökoneissa käyttörajamitta on poikkeuksellisesti 39 mm. Laipan paksuuden Sx käyttörajamitta (minimi) on 20 mm mitattuna 10 mm:n korkeudelta kulkupinnasta. Lisäksi on otettava huomioon kohdassa 1.5.3 annettu pyöränlaippojen välin Sr käyttörajamitta.
LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset 5 Pyörän leveyden Br tulee olla 135"1 mm. Vetokalustossa pyörän leveys saa olla vaihtoehtoisesti myös 140"1 mm. Kuva 1:1 Pyöräkerran mittoja 1.5.3 Pyörien sisäpintojen väli ja pyöränlaippojen väli Pyöräkerran pyörien sisäpintojen väli A1 on uutena kuormittamattomalla pyöräkerralla 1445"1 mm. Käyttörajamitat ovat min. 1442 mm, max. 1448 mm sekä kuormittamattomalle että kalustossa olevalle pyöräkerralle. Mitta A1 mitataan vähintään kolmesta kohdasta tasavälein ja poikkeama samassa pyöräkerrassa ei saa olla yli 2 mm. Kalustossa olevalle pyöräkerralle mittaus tehdään läheltä kiskoa ja mittausten välillä kalustoa siirretään valittujen mittauspisteiden edellyttämä matka. Pyöränlaippojen välin Sr nimellismitta on 1510 mm. Käyttörajamitat ovat min. 1487 mm ja max. 1514 mm. LIMO 06 06
6 LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset 1.5.4 Pyöräkerran pyörät ja laakerit LIMO 06 06 Pyörien tulee olla yhtenäisiä teräspyöriä. Vaihtovetureissa sallitaan kuitenkin edellisestä poiketen rengastetut pyörät. Laakereiden tulee olla vierintälaakereita. 1.5.5 Itäisen yhdysliikenteen pyöräkertojen erityismääräykset Näillä pyöräkerroilla varustetulla kalustolla saa liikennöidä vain itäisessä yhdysliikenteessä, ei Suomen sisäisessä liikenteessä. Pyörän profiili saa uutena olla IVY-maissa käytetty kartioprofiili. Pyörän leveys Br saa olla 130"1 mm. Pyöräkerran pyörien sisäpintojen välin nimellismitta on 1440"1 mm ja käyttörajamitat min. 1437 mm, max. 1443 mm. Pyöränlaippojen välin Sr nimellismitta on 1506 mm ja käyttörajamitta on vähintään 1487 mm. 1.6 Laakeripesien kuumakäynti-ilmaisimien huomioon ottaminen Yli 160 km/h nopeudella liikkuvan kaluston laakeripesien kuumakäynnin valvonta on järjestettävä joko laakeripesiin asennetuilla ilmaisimilla tai radassa olevilla kiinteillä ilmaisimilla. Kiinteiden ilmaisimien on varoitettava kaikentyyppisen kaluston kuumakäynneistä, minkä vuoksi pyörän ja laakeripesän välissä olevaan akselinosaan tulee olla vapaa "näkyvyys" suoraan alhaaltapäin. Jos laakeripesät ovat pyörien sisäpuolella, on niiden rakenne ja mahdollinen kuumakäynnin valvonta hyväksytettävä Ratahallintokeskuksella. 1.7 Toimintaolosuhteiden huomioon ottaminen 1.7.1 Ilmasto-olosuhteet Kaluston on sovelluttava Suomen ilmasto-olosuhteisiin. Kaluston rakenteen tulee olla sellainen, että talviolosuhteet eivät aiheuta matkustajien, ulkopuolisten henkilöiden tai henkilökunnan loukkaantumisia, vaurioita kuljetettavalle tavaralle tai liikkuvalle kalustolle eikä liikennehäiriöitä. Ulkoilman lämpötilan katsotaan normaalisti olevan välillä -35EC... +30EC. Turvallisuuteen vaikuttavien laitteiden on toimittava moitteettomasti ulkoilman lämpötilan ollessa -40EC... +35EC.
LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset 7 1.7.2 Tärinä Laitteiden ja niiden kiinnitysten suunnittelussa sekä komponenttien valinnassa on otettava huomioon liikkuvan kaluston tärinäolosuhteet. Sähkölaitteita koskevat tärinänkestovaatimukset on annettu LISOn osassa 1. 1.7.3 Sähkömagneettinen yhteensopivuus Kaluston sähköjärjestelmät ja -laitteet eivät saa aiheuttaa matkustajien ja henkilökunnan terveydelle tai heidän käyttämilleen laitteille (esim. matkapuhelimet ja tietokoneet) haitallisia sähkömagneettisia häiriöitä. Ne eivät saa myöskään häiritä toisiaan eivätkä häiriintyä, jos sallittuja raja-arvoja ei ylitetä. Sähkömagneettisia häiriöitä ja niiden mittausmenetelmiä koskevat vaatimukset on esitetty LISOn kohdassa 1.8. 1.8 Ympäristönsuojelu Tämän kohdan vaatimuksia sovelletaan liikkuvaa kalustoa rekisteröitäessä. 1.8.1 Melu Liikkuvasta kalustosta aiheutuvaan meluun sovelletaan melu-yteä. Melu-YTEssä soveltamisalasta ja määritelmistä on määrätty kohdissa 1-2, olennaisista vaatimuksista on määrätty kohdassa 3, osajärjestelmän kuvauksesta, joka pitää sisällään mm. melun raja-arvot, on määrätty kohdassa 4, yhteentoimivuuden osatekijöistä on määrätty kohdassa 5, osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden ja/tai käyttöönsoveltuvuuden arvioinnista ja osajärjestelmän tarkastuksista on määrätty kohdassa 6, täytäntöönpanosta on määrätty kohdassa 7, mittausoloista ja osajärjestelmien EY-tarkastusten moduuleista on määrätty liitteissä A-B. 1.8.2 Tärinä Kaluston ympäristöönsä aiheuttaman tärinän raja-arvoja ja mittausmenetelmiä koskevat vaatimukset ovat toistaiseksi avoinna. Tärinän vaikutuksista ja mittaamisesta on Ratahallintokeskuksen julkaisu "Rautatieliikennetärinän mittausohje". 1.8.3 Sähkömagneettiset häiriöt Sähkömagneettisia häiriöitä ja niiden mittausmenetelmiä koskevat vaatimukset on esitetty LISOn kohdassa 1.8. LIMO 06 06
8 LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset 1.8.4 Päästöt Valtioneuvoston asetuksessa 398/2005 on annettu veturien, työkoneiden, moottorivaunujen pakokaasu- ja hiukkaspäästövaatimukset. WC-järjestelmien tulee olla suljettuja. 1.8.5 Ympäristölle ja terveydelle vaaralliset aineet Ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden käyttö on kielletty. Kiellettyjä tai käytöltään voimakkaasti rajoitettuja aineita on lueteltu julkaisussa CONSLEG: 1976L0769-16/03/2004. Pinnoitteina on ensisijaisesti käytettävä ympäristöystävällisiä ja työympäristön kannalta vaarattomia valmisteita. 1.8.6 Rakenneaineiden uusiokäyttö Rakenneaineiden uusiokäyttö on otettava huomioon liikkuvan kaluston suunnittelussa ja kunnossapidossa. Kierrätettävät osat ja niiden piirustukset on varustettava asianmukaisilla merkinnöillä uusiokäytön helpottamiseksi. 1.9 Paloturvallisuus Paloturvallisuus on otettava huomioon liikkuvan kaluston suunnittelussa, kunnossapidossa ja käytössä. Kalustolajikohtaiset vaatimukset on esitetty kunkin kalustolajin teknisissä määräyksissä (LIMOn osat 2 6). 1.10 Työturvallisuus Liikkuvan kaluston, sen osajärjestelmien ja osien on täytettävä lainsäädännössä sekä valvovien viranomaisten ohjeissa ja kalustolajikohtaisissa teknisissä määräyksissä (LIMOn osat 2 6) esitetyt vaatimukset. 1.11 Kaluston liittäminen keskenään Puskinvälin tulee olla 1830"10 mm. Läntisen yhdysliikenteen kaluston puskinvälin tulee kuitenkin olla 1790"10 mm (UIC 430 3, kohta 1.5.1). Puskinkorkeuden k tulee olla uudessa kuormittamattomassa vaunukalustossa 1060 +,-5,1,0 mm ja uusilla pyörillä olevassa ja täysin varustetussa vetokalustossa 1050+,-5,1,0 mm. LIMO 06 06
LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset Automaattikytkimen ja ruuvikytkimen vetolaitteen korkeuden K kiskon yläpinnasta tulee olla uudessa kuormittamattomassa kalustossa 1040 +,-5,1,0 mm. 9 Kuva 1:2 Puskinkorkeus ja automaattikytkimen korkeus Puskinkorkeuden k ja automaattikytkimen korkeuden K käyttörajamitat on esitetty kalustolajikohtaisissa teknisissä määräyksissä (LIMOn osat 2 6). Kaluston tulee olla varustettu määrelehden UIC 541 1 mukaisilla letkukytkimillä ja kytkinhanoilla. Kalustoa on voitava hinata veturilla käyttäen tarvittaessa välikytkintä (adapteria). Ruuvikytkimellä ja sivupuskimilla varustetun kaluston päädyissä tulee olla kytkijää varten määrelehden UIC 521 mukainen vapaa tila, kuva 1:3. Junan sähköenergian siirtojärjestelmäksi suositellaan määrelehden UIC 552 mukaista järjestelmää ja kaluston välisiä liitäntöjä. Suositeltavin siirtojännite on 1500 V 50 Hz vaihtojännite. Junan kuulutus- ja puhelinjärjestelmäksi suositellaan määrelehden UIC 568 mukaista järjestelmää ja kaluston välisiä liitäntöjä. Jos junassa on sähköpneumaattinen jarrujen ohjaus, järjestelmä ja kaluston väliset liitännät suositellaan toteutettavaksi määrelehden UIC 541 5 mukaisesti. LIMO 06 06
10 LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset Kuva 1:3 Kytkijän tila 1.12 Sähkölaitteet Sähkölaitteiden suunnittelussa, rakenteessa, asennuksessa ja kunnossapidossa on noudatettava sähköturvallisuuslainsäädäntöä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön ja Ratahallintokeskuksen antamia määräyksiä ja ohjeita. RHK:n määräyksistä ja ohjeista on erillinen kokoelma ALiikkuvan kaluston sähköohjeisto@ (LISO). Edellä mainittujen määräysten puuttuessa sähkölaitteiden on täytettävä EN-, IEC- ja UIC-normien vaatimukset soveltuvin osin. 1.13 Paineastiat Liikkuvaan kalustoon asennetun tai asennettavan paineastian on täytettävä paineastialainsäädännössä sekä valvovana viranomaisena toimivan turvatekniikan keskuksen ohjeissa esitetyt vaatimukset. 1.14 Nestekaasulaitteet ja palavien nesteiden laitteet Liikkuvaan kalustoon asennetun tai asennettavan nestekaasun käyttölaitteiston ja palavien nesteiden käyttölaitteiston on täytettävä lainsäädännössä ja valvovana viranomaisena toimivan Turvatekniikan keskuksen ohjeissa esitetyt vaatimukset. Lattian alle sijoitetun paineettoman polttoainesäiliön seinämän paksuuden tulee olla vähintään 4 mm. Suunnittelupaine on 0,3 bar ja koepaine (väliaineena vesi) on 0,5 bar yhden vuorokauden kestävässä tiiveyskokeessa. LIMO 06 06
11 LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset Polttoainesäiliö on varustettava standardien SFS 5684 ja SFS 5685-mukaisilla ylitäytönestimillä, jos se voidaan täyttää muulla kuin ylitäytönestimellä varustetulla laitteella. 1.15 Kunnossapito Tämän kohdan vaatimukset koskevat Suomessa rekisteröityä tai rekisteröitävää liikkuvaa kalustoa. Kunnossapidolla tarkoitetaan tässä huoltoa ja korjausta sekä niihin liittyvää teknistä tarkastusta. Kaluston kunnossapito on järjestettävä siten, että riittävä turvallisuus- ja luotettavuustaso säilyy kaluston koko käyttöajan. Suomen rataverkolla liikkuvan läntisen yhdysliikennekaluston kunnossapidon osalta noudatetaan RIV- ja RIC- sopimusten ja itäisen yhdysliikennekaluston osalta Suomen ja IVY-maiden välisen yhdysliikennesopimuksen määräyksiä. Liikkuvassa kalustossa noudatettavat käyttörajamitat on esitetty edellä kohdassa 1.5 sekä kalustolajikohtaisissa teknisissä määräyksissä (LIMOn osat 2-6). 1.15.1 Turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavat järjestelmät ja komponentit Kunnossapitojärjestelmän tulee turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavilta järjestelmiltään olla Ratahallintokeskuksen hyväksymä. Kunnossapitäjällä tulee olla kalustosarjakohtaiset luettelot turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavista järjestelmistä ja komponenteista. Turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavia kohteita on seuraavassa luettelossa. Kohteiden kaikki yksittäiset komponentit eivät kuitenkaan välttämättä ole turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavia. 1 Kannatuslaitteet ja telit 1.1 Pyöräkerrat, pyörät, akselit 1.2 Akselilaakerit 1.3 Pyöräkerran ohjaimet 1.4 Jouset, ripustimet, vaimentimet 1.5 Telin rungot 2 Jarrut 2.1 Tönkkäjarrut; mekaniikkaosat 2.2 Levyjarrut; mekaniikkaosat 2.3 Jarrulevyt 2.4 Kiskojarrut 2.5 Ilmajarrut; pneumatiikkaosat 2.6 Muut jarrujärjestelmät LIMO 06 06
12 LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset 3 Aluskehys- ja päällysrakenneosa 3.1 Ulko-ovet sulku- ja lukituslaitteineen (sivu- ja päätyovet) 3.2 Astimet, portaat, käsirivat, -kaiteet ja -johteet; siirtoseinät ja -katot mekanismeineen; päätyluukut; pääty- ja sivupylväät 3.3 Kuorman tuki- ja sidontalaitteet 3.4 Veto- ja puskinlaitteet 3.5 Ylikulkusillat ja -tunnelit 3.6 Varapoistumistiet 3.7 Korin kallistusjärjestelmät 3.8 Aluskehys 4 Junaturvallisuuslaitteet ja turvallisuuteen vaikuttavat ohjaus- ja säätölaitteet 4.1 Junien automaattisen kulunvalvonnan (JKV-) laitteet 4.2 Kuljettajan turvalaite 4.3 Opastinlaitteet; akustiset ja optiset 4.4 Junaradiolaitteet 4.5 Radio-ohjauslaitteet 4.6 Jarru- ja ajolaitteiden sähköiset ohjauslaitteet 5 Sähkölaitteet 5.1 Virroittimet 5.2 Muuntajat, muuttajat, tasasuuntaajat palo- ja sähköturvallisuuden osalta 5.3 Paluuvirtatiet, maadoituslaitteet erotus- ja maadoituskytkimineen 5.4 Apukäyttölaitteet hätätilanteita varten 5.5 Matkustajatilojen hätävalaistuslaitteet 5.6 Junan sisäiset viestilaitteet hätätilanteita varten 6 Muut turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavat kohteet 6.1 Sammuttimet, palonilmaisimet 6.2 Polttomoottorit osajärjestelmineen palo- ja ympäristövaatimusten osalta 6.3 Paineastiat ja VAK-säiliöt varusteineen, säiliövaunujen työskentelytasot 6.4 Vammaispalveluvarustukset 6.5 Nostolaitteet 6.6 Opastavat merkinnät hätätilanteita varten 6.7 Kunnossapito- ja tarkastusmerkinnät 6.8 Turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavien osien liittäminen (hitsausliitokset, ruuviliitokset, liimaliitokset, muut liittämismenetelmät) Kunnossapitoa varten hankittavien, turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavien varaosien, rakenneaineiden ja tarvikkeiden tulee olla ominaisuuksiltaan sellaisia, että kaluston turvallisuustaso säilyy tyyppihyväksytyn rakennemallin mukaisena. Liikkuvan kaluston luotettavuuden sekä kunnossapito-ohjelmien ja -järjestelmien kehittämiseksi on kunnossapitojärjestelmien tuotettava luotettavaa tilastotietoa liikkuvan kaluston käyttövarmuudesta sekä turvallisuuteen merkittävästi vaikuttavien kohteiden kulumisesta ja vaurioitumisesta ja niissä esiintyneistä vioista ja puutteista. LIMO 06 06
13 LIMO 1 Liikkuvan kaluston yleiset tekniset määräykset 1.15.2 Kriittiset komponentit ja työt Kunnossapitäjällä tulee olla kalustosarjakohtaiset luettelot turvallisuuden kannalta kriittisistä komponenteista ja töistä. Kriittisissä töissä ja kriittisten komponenttien tarkastuksissa saa käyttää vain nimettyjä henkilöitä. 1.15.3 Henkilöstö Kunnossapitohenkilöstön tulee olla ammattitaitoista sekä tehtäviinsä koulutettua ja perehdytettyä. Kriittisten komponenttien kunnossapitohenkilöstön pätevyyksistä on ylläpidettävä rekisteriä. 1.16 Liikenteessä olevan kaluston tekniset tarkastukset 1.16.1 Määrävälitarkastukset Kalustolle on tehtävä määrävälein (aika- tai kilometripohjaisesti) katsastuksia, joissa tarkastetaan, että kohdassa 1.15.1 mainitut turvallisuuteen vaikuttavat järjestelmät toimivat asianmukaisesti. Katsastuksesta on tehtävä pöytäkirja. 1.16.2 Junan muodostamiseen liittyvät tarkastukset Ennen vaunun liittämistä junaan on sen liikennekelpoisuus tarkastettava Junaturvallisuussäännön mukaan. Vetokalustoa ja pienkoneita käyttöön otettaessa on tehtävä Junaturvallisuussäännön mukaiset tarkastukset. 1.16.3 Liikenteessä olevan kaluston lisätarkastukset Liikenteessä olevaan kalustoon on kohdistettava tarvittaessa käytön aikana teknisiä lisätarkastuksia, jos on aihetta epäillä esim. järjestelmän tai komponentin kuntoa. 1.16.4 Muut kalustoyksikkökohtaiset tarkastukset Kiskoilta suistuneelle tai muuten vaurioituneelle kalustolle on tehtävä tekninen tarkastus sen kulkukelpoisuuden toteamiseksi. LIMO 06 06
LIMO 1 Liite 1 / 1 (17) LIIKKUVAN KALUSTON ULOTTUMAN (LKU) MÄÄRÄYKSET (LIMO 1 / LIITE 1) SISÄLTÖ 1 Yleiset määräykset... 2 2 Liikkuvan kaluston alaosa... 2 3 Pyörätilaan ulottuvat liikkuvan kaluston osat... 2 4 Liikkuvan kaluston leveys... 3 5 Henkilövaunun ja moottorijunavaunun alin astin ja ulospäin avautuva ovi... 3 6 Virroitin ja eristämättömät jännitteelliset osat liikkuvan kaluston katolla... 3 7 Muut määräykset ja ohjeet... 3 Liite A Liikkuvan kaluston ulottumat... 5 Liite B1 LKU:n alaosan mukaisten korkeusmittojen korotus laskumäen ja raidejarrun yli kulkevalla kalustolla... 6 Liite B2 LKU:n alaosan mukaisten korkeusmittojen korotus kalustolla, joka ei kulje laskumäen eikä raidejarrun yli... 7 Liite B3 Raidejarrun ja muiden vaihtotyölaitteiden sijainti laskumäessä. Laskumäkien ohitusraiteet... 8 Liite C LKU:n mukaisten puolileveysmittojen pienennys (kavennuskaavat).. 10 Liite D1 Henkilövaunun ja moottorijunavaunun alimman astimen ulottuma... 13 Liite D2 Henkilövaunun ja moottorijunavaunun ulospäin avautuvan oven ja astimen ulottuma niiden auki-asennossa... 15 Liite E Virroittimen ja liikkuvan kaluston katolla olevien eristämättömien jännitteellisten osien ulottuma... 17
LIMO 1 Liite 1 / 2 (17) LKU 1 Yleiset määräykset 1.1 Liikkuvan kaluston ulottumalla tarkoitetaan sitä tilaa, jonka sisällä liikkuvan kaluston on pysyttävä ollessaan paikallaan keskiasennossa suoralla tasaisella raiteella. Liikkuvan kaluston ulottuma (LKU) on esitetty liitteessä A. 1.2 Määrättäessä liikkuvan kaluston eri osien (alaosa, pyörätilaan ulottuvat osat ym.) alinta asentoa raiteen suhteen on pystysuunnassa otettava huomioon seuraavat tekijät: kulumiset jousien jousto rajoittimiinsa asti. Erityisistä syistä, jotka on perusteltava, voidaan niin sovittaessa jousien jousto ottaa huomioon UIC-määrelehdessä nro 505-1 kullekin kalustolajille esitettyjen vaatimusten mukaisesti. aluskehyksen staattinen taipuma asennus- ja rakennetoleranssit. 1.3 Määrättäessä liikkuvan kaluston eri osien ylintä asentoa raiteen suhteen on pystysuunnassa otettava huomioon kulumaton, tyhjä kalusto sekä osien asennus- ja rakennetoleranssit. 2 Liikkuvan kaluston alaosa 2.1 Liikkuvassa kalustossa, jonka on kuljettava laskumäen ja raidejarrun yli, on LKU:n alaosan mukaiset pienimmät sallitut korkeusmitat suurennettava liitteen B1 mukaisesti. 2.2 Liikkuvassa kalustossa, jonka ei ole kuljettava laskumäen eikä raidejarrun yli, on LKU:n alaosan mukaiset pienimmät sallitut korkeusmitat suurennettava liitteen B2 mukaisesti. 3 Pyörätilaan ulottuvat liikkuvan kaluston osat 3.1 Liikkuvan kaluston ulottuman pyörätilassa olevien osien, pyöriä lukuun ottamatta, pienin sallittu pystysuora etäisyys kiskon yläpinnasta on 55 mm edellyttäen, että nämä osat myös kaarteissa pysyvät pyörän kulkemassa tilassa. Mitta 55 mm ei koske hiekoitusputken taipuisia jatkeita eikä taipuisia kiskoharjoja. 3.2 Liikkuvassa kalustossa, jota jarrutetaan pysäytyskengällä, on päätyakseleiden ulkopuolella, pyörätilan kohdalla olevien osien pienin sallittu pystysuora etäisyys kiskon yläpinnasta kohdasta 3.1 poiketen 125 mm.
LIMO 1 Liite 1 / 3 (17) LKU 3.3 Jarruosien, jotka vaikuttavat suoraan kiskoon, pienin pystysuora etäisyys lepotilassa kiskon yläpinnasta saa olla alle 55 mm. Niiden tulee olla telin akseleiden sisäpuolella ja pysyä myös kaarteissa pyörän kulkemassa tilassa eivätkä ne saa vaikuttaa vaihtotyölaitteiden toimintaan. 4 Liikkuvan kaluston leveys 4.1 Liikkuvan kaluston suurimmat sallitut puolileveysmitat on suoralla ja kaarteissa pienennettävä liitteen C mukaisesti. 5 Henkilövaunun ja moottorijunavaunun alin astin ja ulospäin avautuva ovi 5.1 Henkilövaunun ja moottorijunavaunun alimman astimen ulottuma on esitetty liitteessä D1. 5.2 Henkilöjunavaunun ja moottorijunavaunun ulospäin avautuvan oven ja astimen ulottuma niiden auki-asennossa on esitetty liitteessä D2. 6 Virroitin ja eristämättömät jännitteelliset osat liikkuvan kaluston katolla 6.1 Alas lasketussa asennossa virroitin ei saa keskiasennossa suoralla raiteella ylittää liikkuvan kaluston ulottumaa. 6.2 Ylösnostetussa asennossa virroitin ei saa keskiasennossa suoralla raiteella ylittää liitteessä E esitettyä ulottumaa. Virroittimen sivuttaissiirtymät heilahteluiden, kallistelun ja radan toleranssien johdosta on tutkittava erikseen ottaen huomioon sähköradan kiinteät laitteet. 6.3 Mikäli virroitin ei sijaitse telikeskiön kohdalla, on lisäksi otettava huomioon kaarteen aiheuttama sivuttaissiirtymä. 6.4 Eristämättömät jännitteelliset osat (25 kv) liikkuvan kaluston katolla eivät saa olla liitteessä E esitetyllä alueella. 7 Muut määräykset ja ohjeet 7.1 Läntiseen yhdysliikenteeseen tarkoitetun liikkuvan kaluston on kohtien 1 6 lisäksi täytettävä UIC-määrelehden nro 505-1 tai 506 määräykset.
LIMO 1 Liite 1 / 4 (17) LKU Lauttaliikenteeseen tai junalautalle ajoon tarkoitetun liikkuvan kaluston ulottuman alaosan on lisäksi täytettävä UIC-määrelehden nro 507 (tavaravaunut) tai 569 (henkilö- ja matkatavaravaunut) määräykset. 7.2 Itäiseen yhdysliikenteeseen tarkoitetun liikkuvan kaluston ulottuman on kohtien 1 6 lisäksi täytettävä normin GOST 9238-83 määräykset. Käytettävä ulottumakuvio on sovittava tapauskohtaisesti. 7.3 Kallistuvakorisen junan ulottumasta määrätään erikseen. 7.4 Kuormaulottumista on erillinen määräys.
LIMO 1 Liite 1 / 5 (17) LKU / LIITE A
LIMO 1 Liite 1 / 6 (17) LKU / LIITE B1 LKU:N ALAOSAN MUKAISTEN KORKEUSMITTOJEN KOROTUS LASKU- MÄEN JA RAIDEJARRUN YLI KULKEVALLA KALUSTOLLA 1 LKU:n alaosan mukaisia korkeusmittoja on korotettava määrällä E as ja E au, jotta liikkuvan kaluston kulkiessa laskumäen huipulla mikään osa akseli- tai telikeskiövälillä ei ulotu kiskon yläpinnan tason alapuolelle, kun laskumäen huipun pystysuora pyöristyssäde on 250 m, liikkuvan kaluston kulkiessa laskumäen notkossa mikään osa päätyakseleiden tai telikeskiöiden ulkopuolella ei ulotu liian lähelle raidejarrun ulottumaa, kun laskumäen notkon pystysuora pyöristyssäde on 300 m. 2 Korotuskaavat 1) ovat (kaikki arvot metreinä) E as ' an&n 2 500 &h E au ' an%n 2 600 ' an%n 2 600 & (h&0,275), etäisyydellä 0...1,445 m raiteen keskiviivalta, etäisyydellä yli 1,445 m raiteen keskiviivalta. Näissä kaavoissa merkitsevät: E as = E au = a = n = h = korotus LKU:n alaosan mukaisiin korkeusmittoihin niissä liikkuvan kaluston poikkileikkauksissa, jotka sijaitsevat päätyakseleiden tai teleillä varustetussa kalustossa telikeskiöiden välissä. E as otetaan huomioon vain ollessaan positiivinen. korotus LKU:n alaosan mukaisiin korkeusmittoihin niissä liikkuvan kaluston poikkileikkauksissa, jotka sijaitsevat päätyakseleiden tai teleillä varustetussa kalustossa telikeskiöiden ulkopuolella. E au otetaan huomioon vain ollessaan positiivinen. päätyakseliväli tai telivaunuilla telikeskiöväli. liikkuvan kaluston tarkasteltavan poikkileikkauksen etäisyys lähimmästä päätyakselista tai teleillä varustetussa kalustossa lähimmästä telikeskiöstä. LKU:n alaosan korkeus (ks. liite A) kiskon yläpinnasta. 1) Kaavat perustuvat liitteessä B3 esitettyyn raidejarrun ja muiden vaihtotyölaitteiden sijaintiin laskumäessä.
LIMO 1 Liite 1 / 7 (17) LKU / LIITE B2 LKU:N ALAOSAN MUKAISTEN KORKEUSMITTOJEN KOROTUS KALUSTOL- LA, JOKA EI KULJE LASKUMÄEN EIKÄ RAIDEJARRUN YLI 1 LKU:n alaosan mukaisia korkeusmittoja on korotettava määrällä E' as ja E' au, jotta liikkuvan kaluston kulkiessa radan kuperan kaltevuustaitteen yli mikään osa akseli- tai telikeskiövälillä ei ulotu kiskon yläpinnan tason alapuolelle, kun kaltevuustaitteen pystysuora pyöristyssäde on 500 m, liikkuvan kaluston kulkiessa radan koveran kaltevuustaitteen yli mikään osa päätyakseleiden tai telikeskiöiden ulkopuolella ei ulotu kiskon yläpinnan tason alapuolelle, kun kaltevuustaitteen pystysuora pyöristyssäde on 500 m. 2 Korotuskaavat 2) ovat (kaikki arvot metreinä) E, as ' an&n 2 1000 & h E, au ' an%n 2 1000 & h Näissä kaavoissa merkitsevät: E' as = E' au = a = n = h = korotus LKU:n alaosan mukaisiin korkeusmittoihin niissä liikkuvan kaluston poikkileikkauksissa, jotka sijaitsevat päätyakseleiden tai teleillä varustetussa kalustossa telikeskiöiden välissä. E' as otetaan huomioon vain ollessaan positiivinen. korotus LKU:n alaosan mukaisiin korkeusmittoihin niissä liikkuvan kaluston poikkileikkauksissa, jotka sijaitsevat päätyakseleiden tai teleillä varustetussa kalustossa telikeskiöiden ulkopuolella. E' au otetaan huomioon vain ollessaan positiivinen. päätyakseliväli tai telivaunuilla telikeskiöväli. liikkuvan kaluston tarkasteltavan poikkileikkauksen etäisyys lähimmästä päätyakselista tai teleillä varustetussa kalustossa lähimmästä telikeskiöstä. LKU:n alaosan korkeus (ks. liite A) kiskon yläpinnasta. 2) Kaavat perustuvat liitteessä B3 esitettyyn laskumäkien ohitusraiteiden ulottumaan.
LIMO 1 Liite 1 / 8 (17) LKU / LIITE B3
LIMO 1 Liite 1 / 9 (17) LKU / LIITE B3 Laskumäen OHITUSRAITEILLA tulee olla R min = 500 m ja ATU:n korkeus h = 0 mm koko LKU:n leveydellä (= 1700 mm raiteen keskiviivalta). Pituussuunnassa alueen, jossa h = 0 mm, tulee ulottua pisteestä 20 m ennen kuperaa pyöristystä laskumäen huipulla pisteeseen 20 m jälkeen koveran pyöristyksen laskumäen notkossa. Tämän alueen ulkopuolella on normaali ratapihoja koskeva ATU voimassa (RAMO 2).
LIMO 1 Liite 1 / 10 (17) LKU / LIITE C LKU:N MUKAISTEN PUOLILEVEYSMITTOJEN PIENENNYS (KAVENNUS- KAAVAT) 1 Yleinen sääntö LKU:n (liite A) mukaiset liikkuvan kaluston puolileveysmitat on pienennettävä määrällä E s ja E u, jotta mikään osa liikkuvasta kalustosta sen ollessa epäedullisimmassa asennossa (ilman sivukallistumaa jousien varassa) raiteella, jonka kaarresäde on R = 150 @@@ 4 m ja raideleveys 1,548 m, ei ylitä yli (36/R + k) m:llä LKU:n puolileveyden mukaista etäisyyttä raiteen keskiviivalta. LKU:n keskiviiva ajatellaan yhtyväksi kallistetun raiteen kiskotasoa vastaan kohtisuoraan keskiviivaan. Kavennusvaatimus otetaan huomioon kohdassa 2 esitetyillä kavennuskaavoilla. 2 Kavennuskaavat Kavennuskaavat ovat (kaikki arvot metreinä) 2.1 Akseli- tai telikeskiövälillä E s ' an&n 2 2R E s4 ' l&d 2 % q % w 4 & k % p 2 8R % l&d 2 % q % w ir & ( 36 R % k) 2.2 Akseli- tai telikeskiövälin ulkopuolella (ulokeosalla) E u ' an%n 2 2R & p 2 8R % ( l&d 2 E u4 ' ( l&d 2 %q % w 4 ) 2n%a a 2.3 Näissä kaavoissa merkitsevät % q) 2n%a a & k n % w ir a % w n%a ar a & ( 36 R % k) E s, E s4 = LKU:n mukaisten puolileveysmittojen pienennys niissä vaunun poikkileikkauksissa, jotka sijaitsevat päätyakseleiden tai teleillä varustetussa kalustossa telikeskiöiden välissä. E s ja E s4 otetaan huomioon vain niiden ollessa positiivisia. E u, E u4 = LKU:n mukaisten puolileveysmittojen pienennys niissä vaunun poikkileikkauksissa, jotka sijaitsevat päätyakseleiden tai teleillä varustetussa kalustossa telikeskiöiden ulkopuolella. E u ja E u4 otetaan huomioon vain niiden ollessa positiivisia. a = päätyakseliväli tai telivaunuilla telikeskiöväli 3),
LIMO 1 Liite 1 / 11 (17) LKU / LIITE C n = p = q = w ir = w ar = w 4 = l = liikkuvan kaluston tarkasteltavan poikkileikkauksen etäisyys lähimmästä päätyakselista tai teleillä varustetussa kalustossa lähimmästä telikeskiöstä tai telikeskiöttömässä kalustossa kuvitellusta telikeskiöstä 3), telin päätyakseleiden väli, mahdollinen poikittaissiirtymä akselitapin ja laakeriripesän välissä lisättynä laakeripesän mahdollisella siirtymällä ohjaimen suhteen keskiasennosta kumpaankin suuntaan osien ollessa eniten kuluneita, telikeskiön ja kehdon tai telikeskiöttömällä kalustolla aluskehyksen mahdollinen poikittaissiirtymä telirungon suhteen keskiasennosta kaarteen sisäpuolelle (voi riippua kaarresäteestä), kuten w ir, mutta kaarteen ulkopuolelle, kuten w ir, mutta suoralla raiteella keskiasennosta kummallekin puolelle, suurin mahdollinen raideleveys laskettavassa kaarteessa ja suoralla = 1,544 m, d= äärirajoille kuluneen pyöräkerran laippojen ulkopintojen väli (laippaväli) mitattuna 10 mm kulkuympyrän alapuolelta = 1,492 m, R= kaarresäde = 150 m, jos w on vakio tai riippuu lineaarisesti kaarevuudesta 1/R, $ 150 m muussa tapauksessa (poikkeustapaus). Kaavaan sijoitetaan se R:n arvo, jolla kavennus on suurin. k = sallittu LKU-kuvion ylitys (ATU:n levityksen 36/R lisäksi) ilman liikkuvan kaluston sivukallistumaa jousien varassa = 0,075 m korkeudella h $ 0,600 m, = 0,060 m korkeudella h < 0,600 m, = 0,0 m korkeudella h < 0,330 m kalustolla, jonka on kuljettava raidejarrun yli (ks. liite B1,sivu 2). 3) Sellaisessa liikkuvassa kalustossa, jossa ei ole rakenteellista telikeskiötä, määrätään a ja n lähtien kuvitellusta telikeskiöstä, joka saadaan telin ja aluskehyksen pituuskeskiviivojen leikkauspisteenä liikkuvan kaluston ollessa keskiasennossa (termi 0,026 + q + w = 0) 150 m:n kaarteessa. Jos näin saadun telikeskiön etäisyyttä telin geometrisesta keskipisteestä (yhtä etäällä telin akseleista) merkitään y:llä, on kavennuskaavoissa termi p 2 korvattava termillä p 2 -y 2.
LIMO 1 Liite 1 / 12 (17) LKU / LIITE C h= tarkasteltavan kohdan korkeus kiskon yläpinnasta liikkuvan kaluston alimmalla asennolla. 3 Kavennuksen suuruus LKU:n mukaisia puolileveysmittoja pienennetään kussakin vaunun poikkileikkauksessa määrällä, joka on suurempi kahdesta arvosta, nimittäin 3.1 telikeskiövälillä suurempi arvoista E s ja E s4 ja 3.2 telikeskiövälin ulkopuolella (ulokeosalla) suurempi arvoista E u ja E u4.
LIMO 1 Liite 1 / 13 (17) LKU / LIITE D1 ALIMMAN ASTIMEN ULOTTUMA 1 Tämä ohje koskee astinta, jolta on voitava laskeutua sekä korkealle (550/1800) että matalalle (265/1600) laiturille. Jotta henkilövaunun alimman astimen ja ns. korkean laiturin (550/1800 mm) yhteydessä vältyttäisiin tarpeettoman suurelta astimen ja laiturin väliltä, saadaan alimman astimen kohdalla ylittää liitteen C mukainen arvo 1,700 - E, kiinteän astimen kyseessä ollen kuitenkin 1,700 m asti. Tässä tapauksessa on suoritettava seuraava lisätarkastelu, jolla osoitetaan, että ylityksestä huolimatta astin ei ota kiinni laituriin. Tarkastelussa otetaan huomioon vaunun alin asento raiteen suhteen. 2 Laiturin etäisyys raiteen keskiviivalta L ' 1,800 % 36 R & t 3 Astimen ottama tila 3.1 Astin telikeskiövälillä A s ' B % an&n 2 2R % p 2 8R % l&d 2 % q %w ir 3.2 Astin telikeskiövälin ulkopuolella A u ' B % an%n 2 2R & p 2 8R % ( l&d 2 % q) 2n%a a n % w ir a % w n%a ar a 4 Näissä kaavoissa merkitsevät (kaikki arvot metreinä): A s, A u = astimen ulkoreunan ulottuvuus raiteen keskiviivalta, B = a = n = p = q = astimen ulkoreunan etäisyys vaunun keskiviivalta, päätyakseliväli tai telivaunuilla telikeskiöväli, astimen, telikeskiöstä kauimpana olevan poikkileikkauksen etäisyys telikeskiöstä, telin päätyakseleiden väli, mahdollinen poikittaissiirtymä akselitapin ja laakeripesän välissä lisättynä laakeripesän mahdollisella siirtymällä ohjaimen suhteen keskiasennosta kumpaankin suuntaan osien ollessa eniten kuluneita,
LIMO 1 Liite 1 / 14 (17) LKU / LIITE D1 w ir = w ar = telikeskiön ja kehdon mahdollinen poikittaissiirtymä keskiasennosta kaarteen sisäpuolelle laskettavassa kaarteessa, kuten edellä, mutta kaarteen ulkopuolelle, w ir/ar = max.arvo laskettavassa kaarteessa; kiinteä astin, = 0,005 m; nopeudella # 5 km/h automaattisesti nouseva (tai sisään vetäytyvä) ja laskeva (tai ulos työntyvä) astin, l = d = suurin mahdollinen raideleveys laskettavassa kaarteessa ja suoralla = 1,544 m, äärirajoille kuluneen pyöräkerran laippojen ulkopintojen väli (laippaväli) mitattuna 10 mm kulkuympyrän alapuolelta = 1,492 m, R = kaarresäde = 500 4 m, t = raiteen suurin siirtymä laituriin päin kunnossapitoaikavälillä = 0,020 m. 5 Vaatimukset astimen ja laiturin väliselle etäisyydelle vaakatasossa 5.1 Arvon AV = L - A s/u tulee olla vähintään 0,020 m. 5.2 Riittävän pieni väli nimellisetäisyydellä olevaan laituriin nähden suoralla raiteella vaunun ollessa keskiasennossa on 0,150 m. On kuitenkin pyrittävä mahdollisimman pieneen väliin. 6 Ulottumatarkastelu Alimman astimen mitoitustarkastelu ulottuman kannalta on tehtävä sekä suoralla että kaarteessa R = 500 m, jos w on vakio tai riippuu lineaarisesti kaarevuudesta 1/R. Muussa tapauksessa tarkastelu tehdään suoralla ja siinä kaarteessa, jossa A s/u on suurin. 7 Tulosten esittäminen Käytetyt kaavat ja niihin kussakin tapauksessa sijoitetut arvot sekä tulokset on esitettävä helposti kohta kohdalta tarkastettavissa olevassa muodossa.
LIMO 1 Liite 1 / 15 (17) LKU / LIITE D2 HENKILÖVAUNUN JA MOOTTORIJUNAVAUNUN ULOSPÄIN AVAUTUVAN OVEN JA ASTIMEN ULOTTUMA NIIDEN AUKI-ASENNOSSA. 1 Jotta vältyttäisiin tarpeettoman suurelta astimen ja laiturin väliltä, saadaan ulospäin avautuvan oven ja astimen suunnittelussa niiden ollessa auki tai siirtyessä auki- ja kiinniasentojen välillä ylittää liitteen C mukainen arvo 1,700 - E (vrt. UIC 560, kohta 1.1.4.2). Tässä tapauksessa on suoritettava seuraava lisätarkastelu, jolla osoitetaan, että ylityksestä huolimatta ovi tai astin ei ota kiinni radan kiinteisiin rakenteisiin (RAMO, kohta 2.5, liite 1). Tarkastelussa otetaan huomioon vaunun alin asento raiteen suhteen. Seuraavassa ovella tarkoitetaan myös astinta. Huom. Liitettä D2 voidaan käyttää myös veturin ja moottorijunan aukiasennossa olevaan taustapeiliin, joka linja-ajossa lukitaan korin normaaliulottumaan. 2 Radan kiinteiden rakenteiden etäisyys raiteen keskiviivalta L = AT + 36/R - t ; AT = 1,800 m, kun h < 600 mm, = 1,920 m, kun h $ 600...1300 mm, = 2,000 m, kun h > 1300 mm. 3 Oven ottama tila 3.1 Ovi telikeskiövälillä O s ' B % an&n 2 2R 3.2 Ovi telikeskiön ulkopuolella O u ' B % an%n 2 2R % p 2 8R % l&d 2 % q % w ir & p 2 8R % ( l&d 2 % q) 2n%a a 4 Näissä kaavoissa merkitsevät (kaikki arvot metreinä): n % w ir a % w n%a ar a AT= h = kiinteän rakenteen nimellisetäisyys suoran raiteen keskiviivalta, tarkasteltavan kohdan korkeus kiskon yläpinnasta liikkuvan kaluston alimmalla asennolla, O s, O u = oven ulkoreunan ulottuvuus raiteen keskiviivalta oven uloimmassa asennossa, B = oven ulkoreunan etäisyys vaunun keskiviivalta oven uloimmassa asennossa,
LIMO 1 Liite 1 / 16 (17) LKU / LIITE D2 a = päätyakseliväli tai telivaunuilla telikeskiöväli, n = oven, telikeskiöstä kauimpana olevan poikkileikkauksen etäisyys telikeskiöstä, p = telin päätyakseleiden väli, q = mahdollinen poikittaissiirtymä akselitapin ja laakeripesän välissä lisättynä laakeripesän mahdollisella siirtymällä ohjaimen suhteen keskiasennosta kumpaankin suuntaan osien ollessa eniten kuluneita, w ir = w ar = telikeskiön ja kehdon mahdollinen poikittaissiirtymä keskiasennosta kaarteen sisäpuolelle laskettavassa kaarteessa, kuten edellä, mutta kaarteen ulkopuolelle, w ir/ar = 0,020 m, max. arvo nopeuksilla enintään n. 30 km/h (UIC 560), l = suurin mahdollinen raideleveys laskettavassa kaarteessa ja suoralla = 1,544 m, d = äärirajoille kuluneen pyöräkerran laippojen ulkopintojen väli (laippaväli) mitattuna 10 mm kulkuympyrän alapuolelta = 1,492 m. R = kaarresäde = 500 m, kun h < 600 mm, = 150 m, kun h $ 600 mm, t = raiteen suurin siirtymä radan kiinteään rakenteeseen päin kunnossapitoaika välillä = 0,020 m. 5 Vaatimukset oven ja radan kiinteiden rakenteiden väliselle etäisyydelle vaakatasossa Arvon OV = L - O s/u tulee olla vähintään 0,020 m. 6 Ulottumatarkastelu Oven mitoitustarkastelu ulottuman kannalta on tehtävä sekä suoralla raiteella että kaarteessa R = 500/150 m, jos w on vakio tai riippuu lineaarisesti kaarevuudesta 1/R. Muussa tapauksessa tarkastelu tehdään suoralla raiteella ja siinä kaarteessa, jossa O s/u on suurin. 7 Tulosten esittäminen Käytetyt kaavat ja niihin kussakin tapauksessa sijoitetut arvot sekä tulokset on esitettävä helposti kohta kohdalta tarkastettavissa olevassa muodossa.
LIMO 1 Liite 1 / 17 (17) LKU / LIITE E