LIITE 1: TYÖOHJELMA Ramboll Piispanmäentie 5 02241 Espoo Finland Puhelin: 020 755 6800 Fax: 020 755 6801 etunimi.sukunimi@ramboll.fi www.ramboll.fi Sisältö: 1 Tehtävän määrittely... 2 1.1 Yleistä... 2 1.2 Taustaa... 2 1.3 Työn ohjaus... 3 1.4 Noudatettavat ohjeet... 3 2 Liikenneympäristön nykytila ja ongelma-analyysi... 3 2.1 Yleistä... 3 2.2 Aikaisemmat liikenneturvallisuussuunnitelmat, muut selvitykset ja suunnitelmat, kytkeytyminen muihin suunnitteluhankkeisiin... 3 2.3 Maankäyttö- ja liikenneolosuhteet... 4 2.4 Onnettomuusselvitys... 4 2.5 Haastattelut ja kyselyt... 4 2.6 Maastotarkastelut... 5 2.7 Ongelma-analyysin yhteenveto... 5 3 Tavoitteiden asettaminen liikenneturvallisuustyölle... 6 4 Liikenneympäristön parantaminen... 6 4.1 Parannustoimenpiteiden suunnittelu... 6 4.2 Toimenpideohjelma ja vaikutusten arviointi... 7 5 Liikenneturvallisuustyön edistäminen... 7 5.1 KVT-työn tarkoitus... 7 5.2 KVT-työn organisaatio... 7 5.3 Nykyisen liikenneturvallisuustyön ja sen ongelmien kartoitus... 8 5.4 Liikenneturvallisuustyön kehittämismahdollisuudet ja tavoitteet... 8 5.5 Koulutus-, valitus- ja tiedotustyön kehittäminen... 8 6 Liikenneturvallisuustyön ja suunnitelman seuranta... 9 6.1 Liikenneturvallisuusryhmän toimintasuunnitelma ja sen seuranta... 9 6.2 Liikenneympäristön toimenpideohjelman ylläpitäminen ja seuranta... 9 7 Tiedotus ja vuorovaikutus... 10 8 Raportointi... 10 Pvm 9.9.2009 Viite 1) Suullinen tarjous pyyntö (puhelinkes kustelu Ahonen- Reihe) 2.7.2009 2) Tarjouspalaveri 26.8.2009 (Ahonen, Rautio, Ylipaavalnie mi, Oksanen, Reihe, Svenns)
1 Tehtävän määrittely 2 1.1 Yleistä Työn alussa täsmennetään työohjelma tämän ehdotuksen pohjalta yhdessä tilaajien kanssa. Samalla asetetaan työlle tarkennetut tavoitteet ja määritellään painopisteet, sekä sovitaan tarkemmin työn organisoinnista ja kytkeytymisestä muihin suunnitteluhankkeisiin. Työn eteneminen pääpiirteissään on kuvattu liitteenä A olevassa aikataulussa. Kustannusten erittely työvaiheittain ja henkilöittäin on esitetty liitteessä B. 1.2 Taustaa Liikenneturvallisuustyötä ohjaavat Suomessa liikenneturvallisuusasiain neuvottelukunnan laatima liikenneturvallisuussuunnitelma vuosille 2006 2010 ja sen pohjalta tehty valtioneuvoston periaatepäätös (9.3.2006). Tavoitteeksi on asetettu, että vuonna 2010 liikennekuolemien määrän tulisi olla alle 250. Lisäksi Suomelle on hyväksytty pitkän tähtäimen liikenneturvallisuusvisio, jonka mukaan tieliikennejärjestelmä on suunniteltava siten, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä. Valtakunnallinen visio korostaa kaikkien liikkujien ja liikennejärjestelmää kehittävien yhteistä vastuuta liikenneturvallisuuden parantamisessa. Tiehallinnolla on valtakunnallisesti tavoitteena laatia yhteistyössä kuntien kanssa kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmia ja ylläpitää ne ajantasaisina, jotta yleisille teille kohdistettavat toimenpiteet olisivat tehokkaita liikenneturvallisuuden näkökulmasta ja jotta toimenpiteet suunniteltaisiin ja rakennettaisiin systemaattisesti ja tasapuolisesti laaditun kiireellisyysluokituksen ja budjetoinnin mukaisesti. Kuntien liikenneturvallisuuden parantamisessa on keskeistä kunnan eri hallintokuntien viranomaisten motivoiminen aktiiviseen liikenneturvallisuustyöhön. Tätä tarkoitusta varten eri liikenneturvallisuustyötä tekevät viranomaistahot, kuten Liikenneturva, poliisi, Tiehallinto ja lääninhallitus, olisi hyvä saada osallistumaan seutujen ja kuntien liikenneturvallisuusryhmien toimintaan sekä kehittämään työkaluja kuntien oman liikenneturvallisuustyön avuksi. Työn tavoitteena on Nurmijärven kunnan liikenneturvallisuuden parantaminen sekä liikenneturvallisuustyön tehostaminen edistämällä liikenneturvallisuushankkeita ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tärkeä osa työtä on saada sekä asukkaat mukaan että liikenneturvallisuus osaksi hallintokuntien normaalia työtä. Liikenneturvallisuustyön kehittämistä käsitellään kokonaisuutena. Liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää liikenneympäristön parantamisen lisäksi liikenneturvallisuuskasvatusta, -valistusta ja -tiedotusta (KVT) koskevan osion sekä liikenneturvallisuustyön organisointimallin. Liikenneturvallisuussuunnitelma tuo systematiikkaa kuntaan perustettavan liikenneturvallisuustyöryhmän työn käytännön toteuttamiseen. Osaselvitysten avulla määritetään liikenneturvallisuuden kannalta ongelmalliset kohteet, asetetaan liikenneturvallisuustavoitteet ja laaditaan toimenpideohjelma sekä liikenneympäristön parantamiselle että KVT-työn kehittämiselle.
1.3 Työn ohjaus 3 Suunnittelua koordinoimaan perustetaan ohjausryhmä, jonka muodostavat Nurmijärven kunnan, Uudenmaan tiepiirin, Etelä-Suomen lääninhallituksen, Liikenneturvan ja poliisin edustajat. Tarpeen mukaan ohjausryhmää voidaan täydentää aloituskokouksessa myös muiden tahojen ja sidosryhmien edustajilla. Konsultti toimii ohjausryhmän sihteerinä. 1.4 Noudatettavat ohjeet Tässä työssä noudatetaan vuonna 1999 valmistunutta ohjetta Opas kuntien liikenneturvallisuustyöhön sekä Valtioneuvoston periaatepäätöstä tieliikenteen turvallisuuden parantamisesta 9.3.2006 ja julkaisua "Tieliikenteen turvallisuus 2006 2010". Lisäksi huomioidaan muut suunnittelua koskevat tekniset suunnitteluohjeet, työselitykset ja laatuvaatimukset niiltä osin, kun ne koskevat työssä käsiteltäviä asioita ja soveltuvat käytettäviksi tässä työssä. Tällaisia ovat mm. kevyen liikenteen suunnittelun ohje ja nopeusrajoitusten suunnitteluohje. 2 Liikenneympäristön nykytila ja ongelma-analyysi 2.1 Yleistä Suunnittelualue kattaa Nurmijärven kunnan alueen (asukasluku n. 39 100, pinta-ala 367 km²). Liikenneympäristön osalta suunnittelu käsittää kaikki alueen liikenneväylät (auto- ja kevyen liikenteen väylät). Suunnittelutyössä määritellään ja analysoidaan suunnittelualueen liikenneturvallisuuden nykytila ja liikenneturvallisuusongelmat. Lähtöaineistona käytetään maankäyttöön, liikenneympäristöön ja liikenteeseen sekä kunnan liikenneturvallisuustyöhön liittyvää aineistoa. Konsultti laatii luettelon kunnalta ja Tiehallinnolta tarvittavasta materiaalista (mm. liikennemäärätiedot, onnettomuustiedot, nopeusmittaukset, liikennelaskennat, kartta-aineisto, aikaisemmat suunnitelmat, luettelot toteutuneista liikenneturvallisuustoimista, aloitteet, muut selvitykset, suunnitelmat ja kaavat, kunnan lausunnot). Mikäli konsultti arvelee tarvitsevansa kunnilta ja tiepiiriltä saatavan aineiston lisäksi muita liikennetutkimuksia (esim. nopeusmittauksia tai liikennelaskentoja), tehdään niistä päätös työn ohjausryhmässä. 2.2 Aikaisemmat liikenneturvallisuussuunnitelmat, muut selvitykset ja suunnitelmat, kytkeytyminen muihin suunnitteluhankkeisiin Aikaisempien liikenneturvallisuussuunnitelmien aikana todetut ongelmat ja kehittämistarpeet otetaan huomioon sekä tutkitaan niissä esitettyjen toimenpide-ehdotusten toteutuminen ja vaikutus liikenneturvallisuuteen. Työn alussa selvitetään myös alueella aiemmin laaditut ja meneillään olevat suunnitelmat ja selvitykset, joilla on vaikutusta liikenneturvallisuussuunnitteluun. Lähtöaineistona käytetään maankäyttöön, liikenneympäristöön ja liikenteeseen sekä kunnan liikenneturvallisuustyöhön liittyvää aineistoa: kunnan edelliset liikenneturvallisuussuunnitelmat, seurantakokousten muistiot ja luettelot toteutuneista liikenneturvallisuustoimista liikenneväylistä ja liikenneturvallisuustoimista laaditut selvitykset ja suunnitelmat kuten maanteiden koulujen liikenneturvallisuusselvitys,
maanteiden suojateiden turvallisuusselvitys, Uudenmaan tiepiirin kevyen liikenteen väylät -selvitys tarve- ja toimenpideselvitykset, esi-, yleis-, tie- ja rakennussuunnitelmat ja kaavat liikenneturvallisuuteen vaikuttavat jo laaditut / vireillä olevat muut suunnitelmat kuten tieverkkoselvitykset, liikennejärjestelmäsuunnitelmat, alueelliset tai läänin liikenneturvallisuussuunnitelmat 4 2.3 Maankäyttö- ja liikenneolosuhteet Liikenneturvallisuussuunnittelun taustatiedoiksi selvitetään maankäyttö- ja liikenneolosuhteet sekä niiden kehittymisnäkymät (liikenneverkko ja -hierarkia, väestön ja toimintojen rakenne ja sijoittuminen, liikennemäärät ja -ennusteet). Erityisesti huomiota kiinnitetään joukkoliikenteeseen, sen nykytilanteeseen ja kehittämismahdollisuuksiin. Lisäksi arvioidaan maankäyttöön ja maankäytön suunnitelmiin mahdollisesti sisältyvät liikenneturvallisuusongelmat. Kunta ja tiepiiri kokoavat olosuhdetiedot suunnittelualueen liikenneverkosta konsultin laatiman listan mukaan. 2.4 Onnettomuusselvitys Työn alkuvaiheessa tarkastellaan onnettomuuksien perusteella suunnittelualueen liikenneturvallisuustasoa ja sen kehitystä kymmenen vuoden ajalta ja verrataan sitä muiden kaupunkien/kuntien tietoihin Tilastokeskuksen aineiston avulla. Poliisin tietoon tulleita onnettomuustietoja hyödyntäen tehdään onnettomuusanalyysi Ramboll Finland Oy:n liikenneturvallisuusohjelmistoa (LITU) käyttäen vuosilta 2004 2008 maanteiltä, kaduilta ja kaavateiltä. Pääpaino tarkasteluissa on henkilövahinkoon johtaneilla onnettomuuksilla. Onnettomuusanalyysi ja tulostukset tehdään paikkatietojärjestelmän avulla. Onnettomuusanalyysin aikana tarkastellaan muun muassa seuraavia asioita: onnettomuuspaikat ja -kasautumat onnettomuusluokat ja niiden vakavuus onnettomuusajankohdat olosuhteet onnettomuushetkellä osallisten ikäjakautuma Maanteiden osalta tutkitaan lisäksi erikseen vaaralliset tiejaksot (tieosittain) sekä liittymät onnettomuustiheyden (onn./km) ja onnettomuusasteen (onn./100 milj.ajon.km) perusteella. 2.5 Haastattelut ja kyselyt Kyselyiden avulla selvitetään hallintokuntien, kuntalaisten ja tienkäyttäjien mielipiteitä liikkumisen ja turvallisuuden ongelmista suunnittelualueella. Kyselyitä järjestetään kaksi. Liikennekasvatustyön lähtökohdiksi järjestetään kunnan hallintokuntiin ja tarvittaessa muille tahoille suunnattu liikennekasvatustyön kysely. Lisäksi järjestetään kaikille kuntalaisille avoin kuntalaiskysely, joka sisältää liikenneturvallisuuskäyttäytymisen, - asenteiden, koetun turvallisuuden ja esteettömyysongelmien selvityksen sekä karttapohjaisen ongelmakohteiden kartoituksen. Kuntalaiskysely palvelee sekä liikenneympäristön parantamissuunnitelman että KVTsuunnitelman laatimista.
Kuntalaiskyselyssä käytetään joko Uudenmaan tiepiirin käyttämää kyselypatteristoa tai kysymykset voidaan muokata tähän suunnitelmatyöhön soveltuvaksi. Saman kyselypatteriston käyttäminen mahdollistaa kyselyn tulosten vertailun muiden kuntien ja seutukuntien tuloksiin. Kyselyn kohderyhmät ja otokset sekä kyselyn sisältö sovitaan ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa. 5 Kuntalaiskysely toteutetaan Internet-kyselynä (Webropol + LiituTipa). Internetin kautta vastaajilla on mahdollisuus merkitä ongelmakohteet kartalle ja karttamerkintään liittyen tekstillä tarkentaa ongelman syytä ja tehdä parannusehdotuksia Ramboll Finland Oy:n liikenneturvallisuuden tietopalvelu (LiituTipa) sovelluksen karttapalautejärjestelmän kautta. Lisäksi internetpohjainen kysely voidaan suunnata perinteistä kyselyä tehokkaammin valituille tienkäyttäjäryhmille. Kyselyn markkinoiminen sähköpostin avulla suurille joukoille esimerkiksi kouluille, kyläyhdistyksille ja suurimmille työpaikoille on mahdollista. Markkinointi tehdään mm. ohjausryhmän ja median kautta (paikalliset lehdet, radiot jne.). Kysely tulee haluttaessa esille kunnan pääkirjastoihin tai infopisteisiin, joissa tarjotaan mahdollisuus vastata kyselyyn perinteisesti paperikaavakkeilla. Paikasta/paikoista sovitaan tarkemmin työn käynnistyttyä. Vaaranpaikkoja ja ongelmakohteita selvitetään lisäksi haastattelemalla ohjausryhmän jäseniä sekä mahdollisesti muita asiantuntijoita. Haastattelut toteutetaan onnettomuusanalyysin ja kuntalaiskyselyn analysoimisen jälkeen, jolloin niissä esille tulleita vaaranpaikkoja voidaan tarkastella yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Esitämme järjestettäväksi asiantuntija work-shopin, jonne kutsutaan kunnan teknisen toimen edustajat, Tiehallinnon liikenneturvallisuusinsinööri ja tiemestari, liikkuvan poliisin edustaja sekä tarpeen mukaan liikennöitsijöiden edustajia ja muita tarvittavia tahoja. Tällöin tiedossa olevat ongelmakohteet saadaan selvitettyä kootusti ja asiantuntijoita kuullaan tasapuolisesti. Haastatteluista/work-shopista päätetään ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa. 2.6 Maastotarkastelut Maastotarkastelut pahimpiin ongelmakohteisiin ehdotetaan toteutettavaksi ryhmässä, joka muodostuu kunnan, tiepiirin, poliisin ja konsultin edustajista. Maastotarkasteluihin varataan 1-2 päivää riippuen siitä, kuinka paljon tarkasteltavia ongelmakohteita suunnittelualueella on. Maastokäyntien yhteydessä kiinnitetään liikenneturvallisuuden ohella huomiota myös esteettömyyden yleiseen tilaan keskustaajamissa. Myös esteettömyyskävely on mahdollista sisällyttää maastotarkasteluihin, ja sitä tarjoamme optiona. 2.7 Ongelma-analyysin yhteenveto Eri osaselvitysten perusteella laaditaan yhteenveto suunnittelualueen liikenneturvallisuuden nykytilasta ja määritellään ongelmakohteet asettaen ne vaarallisuusjärjestykseen erityisesti maastotarkastelujen mukaan. Yhteenvedosta tehdään tiivis ja havainnollinen kokonaisuus, jota voidaan esitellä myös kuntien luottamusmiehille.
3 Tavoitteiden asettaminen liikenneturvallisuustyölle 6 Lähtötilanteen, liikenneturvallisuusongelmien ja liikenneturvallisuustyön tilan pohjalta suunnittelualueelle määritellään liikenneturvallisuustavoitteet ja toiminnan painopistealueet. Tavoitteita muodostettaessa pohditaan erityisesti eri liikkujaryhmien ongelmia ja tarpeita. Ihmisten liikkumistarvetta kuvataan käyttäen Tiehallinnon asiakasryhmittelyä: lapset (peruskoululaiset 7 15 v.) nuoret (15 21 v.) työmatkalaiset seniorit (65+ v.) liikkumis- ja toimintaesteiset henkilöliikennepalveluiden tuottajat muu elinkeinoelämä. Määrittämällä ongelmat ja tarpeet väestö- ja käyttäjäryhmittäin saadaan kattava kuva liikenneturvallisuuden nykytilasta. Lisäksi tarpeiden pohjalta määritetyt tavoitteet tukevat ihmisten hyvinvointia, elinkeinoelämän tarpeita, ympäristönäkökantoja sekä alueiden kehittämistä. Maankäytön tavoitteissa taas pyritään huomioimaan nykyisestä maankäytöstä mahdollisesti johtuvat liikenneturvallisuusriskit sekä tulevan maankäytön liikenneturvalliset ratkaisut. Liikenneturvallisuuden kehittämiselle asetetaan sekä määrällisiä (esim. henkilövahinkojen tai onnettomuuksien vähentäminen, turvalaitteiden käytön lisääminen, liikennesääntöjen noudattaminen) että toiminnallisia (hallintokuntien toiminta ym.) tavoitteita. Tavoitteet pohjautuvat valtakunnallisiin tavoitteisiin, jotka taas pohjautuvat liikenne- ja viestintäministeriön julkaisemaan valtakunnalliseen liikenneturvallisuussuunnitelmaan vuosille 2006 2010 sekä Valtioneuvoston asettamaan tavoitteeseen vähentää liikennekuolemien määrä alle 250 vuoteen 2010 mennessä ja alle 100 vuoteen 2025 mennessä. Suunnittelualueelle laaditaan Tilastokeskuksen onnettomuusaineistoon pohjautuvan analyysin pohjalta liikenneturvallisuustavoitteet (henkilövahinkoonnettomuusvähenemä eli heva-vähenemä) vuodelle 2015 suhteutettuna valtakunnallisiin heva-vähenemätavoitteisiin. 4 Liikenneympäristön parantaminen 4.1 Parannustoimenpiteiden suunnittelu Onnettomuusanalyysin, kyselyiden, haastatteluiden, maastotarkasteluiden ja muiden mahdollisten lähtötietojen perusteella toimenpidesuunnittelu kohdistetaan suunnittelualueen pahimpiin ongelmakohteisiin ja -ryhmiin ottaen huomioon myös maankäytössä ja liikenneverkossa tapahtuvat muutokset. Työssä laaditaan toimenpideohjelma sekä lähiaikojen ns. kärkihankkeille että pidemmän aikavälin toimenpiteille. Toimenpideehdotukset voivat koskea mm. maankäytön suunnittelua ja toteutusta, liikenneverkkoja ja -väyliä (esim. kevyen liikenteen yhteydet), liikenteen rauhoittamista, ohjausta ja hallintaa (esim. nopeusvalvonta, nopeusrajoitukset, viitoitus), liittymiä, valaistusta, näkemiä, kunnossapitoa, joukkoliikenteen pysäkkejä tai pysäköintiä. Toimenpideohjelmassa painotetaan erityisesti nopeasti ja vähillä kustannuksilla toteutettavia pienehköjä toimia, joilla liikenneturvallisuuteen voidaan vaikuttaa ripeällä aikataululla. Tällaisia ovat esimerkiksi nopeuksiin, nopeusrajoituksiin ja liikenteen ohjaukseen liittyvät toimet. Lisäksi otetaan
huomioon mahdollisuudet vaikuttaa turvallisuuteen liikenteen valvonnan keinoin. Toimenpiteiden ideoinnissa ja valinnassa pyritään käyttämään sellaisia liikenneturvallisuusratkaisuja, jotka tukevat myös esteettömän liikkumisen edistämistä. 7 Toimenpideohjelma karttaesityksineen voidaan tuottaa perinteisten paikkatieto-ohjelmien sijaan Ramboll Finland Oy:n internet-pohjaisella liikenneturvallisuuden tietopalvelu (LiituTipa) sovelluksella. Toimenpiteiden määrittäminen tapahtuu tällöin LiituTipassa. Pohjatietoina LiituTipaan viedään mm. onnettomuuskartat, kuntalaisten palautteet (koetut vaaranpaikat), asiantuntijahaastatteluissa ja maastokäynneillä esille tulleet ongelmakohdat sekä toimenpide-ehdotukset. LiituTipa tuottaa karttaesityksiä tilaajan tarpeiden ja määrityksien mukaan. LiituTipan käytöstä suunnittelutyökaluna sovitaan tarkemmin työn aikana. 4.2 Toimenpideohjelma ja vaikutusten arviointi Liikenneympäristön ja liikennejärjestelyjen parantamistoimenpideehdotukset kootaan toimenpideohjelmaksi. Toimenpiteille määritellään kiireellisyys (kiireellisyysluokat 1, 2, 3) sekä kustannusarvio. Maanteiden osalta ehdotettujen toimien vaikutukset henkilövahinko-onnettomuuksiin lasketaan TARVA -ohjelmalla. Kustannusarviot laaditaan perustuen Tiehallinnon Mitä maksaa julkaisuun sekä konsultin monipuoliseen asiantuntemukseen erilaisista suunnittelu- ja liikenneturvallisuushankkeista. Muita hankkeista esitettäviä perustietoja ovat tierekisteriosoite, pituus ja tienpitäjä. Lisäksi esitetään toimenpiteiden mahdolliset riippuvuudet muista hankkeista ja toimenpiteistä. Toimenpideohjelman yksityiskohdista sovitaan tarkemmin erikseen työn käynnistyttyä (esim. toimenpideohjelman sarakejärjestys Sampo-järjestelmään liittyen). 5 Liikenneturvallisuustyön edistäminen 5.1 KVT-työn tarkoitus Liikennekasvatus-, valistus- ja tiedotussuunnitelmassa (KVT-suunnitelma) keskitytään eri tienkäyttäjien liikennekäyttäytymiseen, johon pyritään vaikuttamaan koulutuksen, valistuksen ja tiedotuksen keinoin. Näiden tulisi kohdentua kaikkiin tienkäyttäjä- ja ikäryhmiin. Tehokkainta liikenneturvallisuustyö on silloin, kun siinä huomioidaan paikalliset erityispiirteet. Liikenneturvallisuustyön kehittämisen tavoitteena on ohjata ja tukea kunnan omaa työtä siten, että ongelmat kartoitetaan, niille ideoidaan kehittämisratkaisuja ja muodostetaan toimintasuunnitelma tukemaan tehtyjen ratkaisujen toteutumista. 5.2 KVT-työn organisaatio Liikenneturvallisuustyön kehittämistä varten Nurmijärvelle perustetaan liikenneturvallisuuden yhteistyöryhmä. Liikenneturvallisuusryhmä muodostuu eri hallintokuntien (esim. sosiaali-, terveys-, koulu-, vapaa-aika- ja tekninen toimi), tiepiirin, poliisin, lääninhallituksen ja Liikenneturvan edustajista. Ryhmän toiminta käynnistetään suunnitelmatyön alussa liikenneturvallisuusryhmän ensimmäisessä kokouksessa. Liikenneturvallisuusryhmä tulee jatkamaan toimintaansa työn päätyttyä keskittyen liikenneturvallisuustyön kehittämiseen ja seurantaan sekä liikenneympäristön parantamisen seurantaan. Liikenneturvallisuusryhmän organisoituminen 1. kokouksessa!
Liikenneturvallisuussuunnitelman laatimisprosessissa vuorovaikutus ja eri tahojen osallistaminen liikenneturvallisuustyöhön ovat tärkeässä roolissa. Uusien tekijöiden saaminen mukaan työhön tuo uusia ideoita ja näkyvyyttä liikenneturvallisuustyölle. Tällaisia KVT-suunnitteluprosessiin mukaan otettavia tahoja (joiden roolia myös liikenneturvallisuusryhmässä voidaan miettiä) ovat esim. vanhusneuvosto, nuorisovaltuusto, 4H kerho, liikennöitsijät, rahtarit, tai SPR. 8 5.3 Nykyisen liikenneturvallisuustyön ja sen ongelmien kartoitus Nykyinen liikenneturvallisuustyön tilanne selvitetään kuntalais- ja hallintokuntakyselyllä sekä liikenneturvallisuusryhmän kokoontumisissa. Hallintokuntiin kohdistuva kysely järjestetään ensimmäisen liikenneturvallisuusryhmän kokoontumisen jälkeen. Konsultti laatii kyselylomakkeen, joka jaetaan ohjausryhmälle ja hallintokuntiin sekä tarvittaville muille tahoille. Lomakkeessa kysytään oleellisia asioita liikenneturvallisuustyön tämän hetkisestä tilanteesta. Lomakkeet palautetaan noin kahden viikon sisällä, minkä jälkeen konsultti analysoi kyselyn tulokset. Tuloksia täydennetään kunnan toimittamien mahdollisten aiempien liikenneturvallisuusryhmien kokousmuistioiden tietojen perusteella. Konsultti laatii analyysistä muistion ja esittelee analyysin tulokset toisessa liikenneturvallisuusryhmän kokouksessa. Liikenneturvallisuustyön tilanne käsitellään liikenneturvallisuusryhmän toisessa kokouksessa, joka toteutetaan ns. KVT-seminaarina. Kokouksessa käydään lisäksi läpi koko suunnitelman sen hetkinen tilanne ja käsitellään mm. liikenneturvallisuustyön tavoitteita. Tavoitteiden pohjalta aloitetaan kunnan liikenneturvallisuustyön kehittäminen. 5.4 Liikenneturvallisuustyön kehittämismahdollisuudet ja tavoitteet Suunnitelmaprosessin aikana ideoidaan mahdollisuuksia kehittää kunnan liikenneturvallisuustyötä tavoitteellisempaan ja motivoivampaan suuntaan hallintokuntien työn kautta. Samoin tutkitaan eri sidosryhmien rinnakkaisia toimintamuotoja ja yhdistämismahdollisuuksia. Toisessa liikenneturvallisuusryhmän kokouksessa (KVT-seminaarissa) aloitetaan liikenneturvallisuusryhmän toimintasuunnitelman laatiminen konsultin ohjauksessa. Kokousta varten konsultti laatii nykytila-analyysin perusteella kullekin hallintokunnalle esityksiä tukemaan toimintasuunnitelmien laatimista. Kokouksen jälkeen ryhmän jäsenet jatkavat työtä itsenäisesti täydentäen (kotitehtävä). Liikenneturvallisuusryhmän jäsenet jakavat koti- Liikenneturvallisuustyön tilanteen kartoitus - kysely! Edellisten liikenneturvallisuusryhmien kokousmuistiot! Analyysin tulosten esittely 2. liikenneturvallisuusryhmän kokouksessa! Kokouksessa käsitellään analyysin lisäksi koko suunnitelman tilanne, tavoitteet ja aloitetaan toimintasuunnitelman laatiminen! Koko suunnittelualueen yhteiset tavoitteet ja painopistealueet liikenneturvallisuustyölle määritellään ohjausryhmässä ja ne hyväksytetään liikenneturvallisuusryhmässä. Suunnittelualueen erityispiirteet otetaan huomioon liikenneturvallisuusryhmässä, joissa sovitaan kuntaa koskevia liikenneturvallisuustyön erityisteemoja ja painopistealueita. Toiminta suunnitellaan siten, että tavoitteet on mahdollista ja mielekästä saavuttaa. 5.5 Koulutus-, valistus- ja tiedotustyön kehittäminen Liikenneturvallisuustyön kehittämistä tehdään rinnan perinteisen fyysisiin toimenpiteisiin tähtäävän liikenneturvallisuussuunnitelman kanssa. Työssä lähdetään hallintokuntien nykyisestä käytännöstä ja liikenneturvallisuustoiminta pyritäänkin sisällyttämään hallintokuntien nykyiseen toimintaan. Tavoitteena on kehittää jatkuvaa yhteistyötä eri hallintokuntien sekä muiden organisaatioiden välillä. 2. liikenneturvallisuusryhmän kokouksessa jaetaan kotitehtävä: toimintasuunnitelmapohjien täydentäminen! Liikenneturvallisuusryhmän toimintasuunnitelma laaditaan kotitehtävän pohjalta liikenneturvallisuusryhmän 3. kokouksessa!
tehtävää eteenpäin myös oman hallintokuntansa muille työntekijöille. Suunnitelman laatiminen perustuu pääosin hallintokuntien omaan aktiivisuuteen. Kotitehtävät palautetaan noin kuukausi kokoontumisen jälkeen, jonka jälkeen konsultti laatii liikenneturvallisuusryhmän alustavan toimintasuunnitelman. Liikenneturvallisuusryhmän kolmannessa kokoontumisessa täydennetään määritettyjä tavoitteita ja toiminnan painopistealueita sekä jatketaan toimintasuunnitelmien työstöä konsultin laatimien materiaalien pohjalta. 6 Liikenneturvallisuustyön ja suunnitelman seuranta Tarjoamme optiona Nurmijärven kunnalle LiituTipan käyttömahdollisuutta seurantatyökaluna liikenneturvallisuussuunnitelman ylläpitoon ja seurantaan myös suunnitelman valmistumisen jälkeen. Palvelun kustannuksista ja sen käyttömahdollisuuksista sovitaan erikseen suunnitelmatyön loppuvaiheessa. Liikenneturvallisuusryhmän 3. kokouksessa viimeistellään toimintasuunnitelma, käsitellään työn jatkumista ja sovitaan tulevista kokoontumisista! 9 6.1 Liikenneturvallisuusryhmän toimintasuunnitelma ja sen seuranta Liikenneturvallisuusryhmän toimintasuunnitelma sisältää tietoja toiminnan tavoitteista, toiminnan sisällöstä, vastuuhenkilöistä, yhteistyötahoista ja ajoituksesta. Tavoitteena on, että laaditaan käytettävissä oleviin resursseihin nähden toteuttamiskelpoinen suunnitelma. Jatkuvan liikenneturvallisuustyön kannalta liikenneturvallisuussuunnitelman toteutumisen seuranta on erityisen tärkeätä. Liikenneturvallisuusryhmä koordinoi ja seuraa liikenneturvallisuustyötä myös suunnitelman valmistumisen jälkeen. Seurannan työkaluna on työn aikana luotu liikenneturvallisuustyön toimintamalli ja sen sisältämät mittarit. Mittaristo on työkalu oman toiminnan toteutumisen seurantaan ja kehittämiseen. Eri ryhmien (ohjausryhmä, liikenneturvallisuusryhmä) päätöskokouksissa sovitaan liikenneturvallisuustyön jatkumisesta, toiminnan seurannan työnjaosta sekä aikataulusta. 6.2 Liikenneympäristön toimenpideohjelman ylläpitäminen ja seuranta Liikenneturvallisuusryhmä vastaa myös liikenneympäristön toimenpideohjelman ajantasaisuudesta ja toteutumisen seurannasta suunnitelmatyön valmistumisen jälkeen. Toimenpideohjelman ylläpitäminen ajan tasalla kuntakohtaisesti on mahdollista Ramboll Finland Oy:n liikenneturvallisuuden tietopalvelun, LiituTipan kautta. LiituTipa -liikenneturvallisuussuunnitelma sisältää tietokannan toteuttamisen ja toimenpiteiden ominaisuus- ja sijaintitietojen ylläpitämisen palvelussa karttapalautejärjestelmän sekä kunnan liikenneturvallisuussuunnitelman liikenneympäristöosion osalta. Karttapalautejärjestelmä ja liikenneturvallisuussuunnitelma on palvelun kautta mahdollisuus linkittää kunnan internetsivuille, jolloin kunta voi edelleen vastaanottaa kuntalaispalautteita ongelmakohteiden osalta sekä ylläpitää omaa toimenpideohjelmaa työn valmistuttua.
7 Tiedotus ja vuorovaikutus 10 Kuntalaisten aktivoiminen on yksi suunnitelman tavoitteista. Suunnittelun aikana pyritään kiinnittämään kuntalaisten ja kunnassa toimivien järjestöjen huomiota turvalliseen liikkumiseen. Kuntalaisille tiedotetaan aktiivisesti työn kuluessa ja heille tarjotaan mahdollisuus osallistua suunnitteluun mm. sähköisen kyselyn kautta. Nykytila-analyysiä ja suunnitelman lähtökohtia esitellään ensimmäisessä seminaaritilaisuudessa (KVT-seminaari). Esittelytilaisuuteen kutsutaan ainakin työn ohjausryhmän lisäksi eri hallintokuntien edustajia. Lisäksi tilaisuuteen voidaan kutsua eri sidosryhmien sekä median edustajia, mikäli se koetaan tarpeelliseksi. Esittelytilaisuudessa käydään myös vuoropuhelua suunnittelualueelle sopivista menettelytavoista sekä esitellään lähtökohdat KVT-työlle. Liikenneturvallisuussuunnitelman valmistumisesta informoidaan toisessa seminaaritilaisuudessa. Seminaari järjestetään työn loppuvaiheessa, jolloin liikenneturvallisuustilanteesta ja suunnitelmista tuleville vuosille voidaan kertoa laajasti. Toisaalta seminaarissa on vielä mahdollisuus kuulla kunnan työntekijöiden / kuntalaisten näkemyksiä liikenneturvallisuuden parantamisesta ja toiminnan suuntaamisesta. Seminaaritilaisuuteen kutsutaan mukaan työn ohjausryhmän ja liikenneturvallisuusryhmän jäsenten lisäksi myös päättäjiä ja sidosryhmien sekä tiedotusvälineiden edustajia, mikäli se koetaan tarpeelliseksi. Tiedotteet laaditaan työn alkaessa sekä työn lopussa. Ensimmäisessä tiedotteessa informoidaan suunnitelmatyön käynnistymisestä ja viimeisessä tiedotteessa työn valmistumisesta. Ensimmäinen tiedote julkaistaan heti työn käynnistyttyä ja viimeinen toisen seminaaritilaisuuden yhteydessä. Suunnitelmatyöhön osallistuvien henkilöiden välisen tiedonkulun parantamiseksi esitämme perustettavan liikenneturvallisuussuunnitelmaprojektin omat internetsivut, joille kootaan mm. kokous- ja suunnittelumateriaalia. Esimerkki tällaisesta sivustosta löytyy osoitteesta: Sähköinen kysely Seminaari 1 Seminaari 2 Tiedotteet 1 ja 2 Työn aikaiset internet-sivut http://projektit.ramboll.fi/liikenneturvallisuus/turunmaanseutu/ 8 Raportointi Suunnitelman raportoinnista sovitaan työn loppuvaiheessa. Suunnitelmasta laaditaan raportti, joka sisältää liikenneympäristön parantamistoimenpideohjelman sekä toimialakohtaisen KVT-osan. Raportti luovutetaan tilaajille CD-levyllä, jonne tallennetaan myös työn aikainen suunnitteluaineisto.