Metsäriistan ekologinen tutkimus tulevaisuudessa

Samankaltaiset tiedostot
Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Metsäpolitikkafoorumi

Muuttuko metsänhoito luonnonmukaisemmaksi metsälakimuutoksilla?

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Laskelma metsäkiinteistön arvosta

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Riistantutkimus ulkoisten paineiden ristitulessa

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Luontaista häiriödynamiikkaa mukailevat metsänkäsittelymallit: Tutkimussuunnitelman pääkohtia

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Juurikäävän torjunta

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

Metsätalouden ohjauskeinojen vaikutukset monimuotoisuuden turvaamiseen. Juha Siitonen Metla, Vantaa. Alustuksen sisältö

Lapin metsävaratietoa, Valtakunnan Metsien Inventointi Lapissa

Uusi metsälaki ja metsien käsittely. Lapin metsätalouspäivät , Levi Johtava esittelijä Tommi Lohi, Suomen metsäkeskus

Kanalintupoikueet metsämaisemassa; Metla-RKTL yhteistyötutkimus. Esa Huhta Pekka Helle Ari Nikula & Vesa Nivala

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Ajankohtaista metsäpolitiikassa. Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto

SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Miten metsiä tulisi käsitellä?

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsäohjelman seuranta

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

Metsien monikäyttöä tukevat työkalut

OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

Riistakolmiot: Riistatiedonkeruun voimannäyte. Katja Ikonen, suunnittelija

Metsien käytön tulevaisuus Suomessa

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Tervasrosoon vaikuttavat tekijät - mallinnustarkastelu

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Riittääkö puu VMI-tulokset

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

CROWD -hanke. EU-rahoitetun kulttuurihankkeen järjestäminen Laura Serkosalo, Nuoren Voiman Liitto

Metsäohjelman seuranta

Metsälain uudet tuulet kaupunkimetsissä. Metsä- ja Viherpäivät Kuopio 2014 Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM Luonnonvaraosasto 11.6.

Miten metsittäisin turvepellon koivulle?

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Ilmastonmuutos ja metsät: sopeutumista ja hillintää

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Tekesin palvelut teollisuudelle

Suomen metsien inventointi

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

coherence of the Natura 2000 network in

Metsäohjelman seuranta

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Rahkasammalresurssit Suomessa, sammalbiomassan korjuu sekä rahkasammalpinnan uusiutuminen korjuun jälkeen

LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?

Monimuotoisuus eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Juha Siitonen Metla, Vantaa

Tuhkalannoituksen merkitys -Puutuhkan palautus metsään tutkimusten valossa

Suurpetokantojen arviointi

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen toimialueen energiapuuvarat

Suurpetotutkimus/RKTL

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

hakkuut rakent am ja monimuotoisuus

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen

Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

RN:o 23:36. n.58,8 ha

Metsäohjelman seuranta

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

Metsänhoito on omaisuuden hoitoa

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! Jorma Tolonen

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Tutkimuksen merkitys Ylä-Lapin metsärauhan saavuttamisessa

Avoimet luontohavainnot

Keski-Suomen hakkuutavoitteet

Ravintoresurssin, hirvikannan ja metsätuhojen kolmiyhteys

Tappavatko Kemera-koukerot taimikonhoidon? Lapin 59. metsätalouspäivät

Ohjeet Reviiri karttapalvelun käyttöön. Enon Pohjoinen Erä ry Pekka Parikka

Lu8. vit vaikuttaa yleison kiinnostus ilmoittaa havaintoja jaltai median kiinnostus suurpetoasioihin.

RN:o 2:95 2,5 ha. RN:o 2:87 n.19,3 ha

Metsäohjelman seuranta

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Etelä-Savon metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

LÄMPÖYRITTÄJYYS POHJOIS-KARJALASSA. Urpo Hassinen.

Kemeralain uudistaminen

Sahojen merkitys metsäteollisuudelle

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

Transkriptio:

Metsäriistan ekologinen tutkimus tulevaisuudessa Pekka Helle Luonnonvarakeskus, Oulu Riistapäivät 2015 1 Teppo Tutkija 22.1.2015 Luonnonvarakeskus

Missä nyt tutkimuksessa ollaan, miten tähän on tultu Metsäriista talousmetsän riista

Elinympäristötutkimus Perinteitä on. Eläinyksilö ja sen välitön elinpiiri. Metsäkuvioista maisemaan 1980-luvulla ekologisen tutkimuksen suuntaus Sopii hyvin pohjoiseen missä lajit luontaisesti suurielinpiirisiä (ajatus kypsyi eteläisemmistä viljely-ympäristöistä) Menetelmäkehitys: - Kaukokartoitus - Paikkatietomenetelmät - Eläinten telemetria Maisema mukaan: alue-ekologiset suunnitelmat luonnonsuojelubiologia

Maisemaekologian läpimurto Metso tutkimuksen kärkenä, riistakolmio-aineisto maailmanluokan tietovaranto Ent. Metla ja RKTL aktiivisia 15 vuotta - menetelmällinen kehitystyö Yliopistot elintärkeitä kumppaneita Vertaisarvioitu tutkimustieto - tutkijakontaktit - kansainvälisyys

Koulutus avainasemassa Metsäalan toimijoiden koulutustilaisuudet Metsähallitus, Tapio, maakuntaliitot, ympäristökeskukset, metsästäjäjärjestöt, luontojärjestöt

Metsällisen tutkimustiedon nykytaso Tietotaso keskimäärin hyvä, toki vaihdellen kysymyksestä ja lajista/lajiryhmästä riippuen Mutta: se pohjautuu tutkimuksiin tasaikäisrakenteisen kasvatuksen malleista ja maimista.

2000 Aukeat Taimikot Varttuneet + Uudistuskypsät Vedet Nuoret kasvatusmetsät Kitumaan puusto 2030 Muut

Metsien käytön määrä ja mallit muuttuvat 1) Metsätase (kasvu/poistuma), Kysyntä tukille, sellulle, paperille, energialle, myös globaalit trendit ja maailmanmarkkinahinnat 2) Uusi metsälaki voimaan 2014.. lisää metsänomistajan valinnan vapautta.. mm. uudistusajan ja -tavan suhteen

- Uudistushakkuiden järeys- ja ikärajoitteet poistuneet kiertoaika itse päätettävissä - Pienimmät sallitut alarajat puuston pohjapohjapintaaloissa voivat tarkoittaa jo liian harvaa metsää esim. kanalintujen kannalta - Erilaiset tiheikkökasvatusmallit energiapuuksi tuottavat nykyrakenteesta poikkeavia metsiä - Metsät voivat harventua liikaa sen vuoksi että tuottovaatimus/ha kasvaa - Suometsien muuttuva käsittely kun uudistusvelvoite heikkotuottoisemmilta soilta poistui

Luken valmiudet Teknisesti hyvät, ent. Metlan ja RKTL:n kehittämät valmiudet ja menetelmät ovat olemassa Taktisesti hyvät, yliopistoyhteistyö elää ja voi hyvin (toistaiseksi) Teknistä edistystä: riistakolmioiden paikkatarkat riistahavainnot koordinaateiksi välittömästi sähköisen havaintojen tallennuksen yhteydessä, laser-keilaus Erityisesti hirvieläintutkimuksessa paljon lupaavia mahdollisuuksia

Maa- ja metsätalousvaliokunta lausunnossaan Lukesta: "Uudistus voidaan myös nähdä mahdollisuutena tuottaa entistä laadukkaampaa tutkimustietoa muun muassa riistan elinympäristöistä, mikäli RKTLn ja Metlan synergiaetuja voidaan hyödyntää entistä paremmin ja siten luoda sektorirajat ylittäviä tutkimuskokonaisuuksia esimerkiksi paikkatietoosaamisen avulla."

Askarruttavia näkökohtia: - ulkoisen rahoituksen saanti Lukelle välttämätöntä - rahoittaja päättää mitä tutkitaan, onko se Luken strategian ytimessä - Luke on suuri, parhaimmillaan suurten hankkeiden toteutmisessa, jossa tarvitaan paljon tukitoimijoita - koosta johtuen tutkijavoimia voidaan roolittaa (varsinainen tutkimus, tiedotus, hankehallinto, asiantuntijatyö ym.) - raskaasta koneistosta johtuen reaktionopeus ei riitä nopeisiin käänteisiin - nykymaailman meno : kaikki nopeutuu ja myös monimutkaistuu; mitä suurempi virasto sen enemmän aikaa kuluu omaan aineenvaihduntaan