Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä. Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti

Transkriptio

1 Venäjän ja Suomen pohjoisalueiden kehittäminen yhteishankkeiden avulla: kilpailusta kohti yhteistyötä Fjodor Grabar, Vanhempi konsultti Helsinki,

2 Esimerkit menestyksellisistä hankkeista 1892 metsäkauppasopimus Venäjän kanssa 1953 metsäkauppasopimus Neuvostoliiton kanssa 1972 puunkorjuu Pääjärven alueella 1982 koneenrakennushanke Solombalassa 1989 metsänkäyttö Ladensossa 1980-luvulla Kostamus (sen osuus Karjalan budjettituloista on tällä hetkellä noin 20%)

3 Harvennushakkuut Siirtyminen metsänkäytön intensiiviseen malliin antaa: toiselle osapuolelle mahdollisuuden toteuttaa metsänkäytön tieto- ja käytäntöpotentiaalia ja toiselle osapuolelle ainoan mahdollisuuden metsäalan elvyttämiseen (= alueen kehitykseen). Osapuolten yhteistyöalueet sijaitsevat etupäässä lähellä heikkolaatuisen puutavaran ja kuitupuun käyttäjiä Karjalassa: Segezha (Sekee) Pindushi (Pinduinen) Kondopoga (Kontupohja) Prionezhski) (Äänisrannan) piiri

4 Raaka-aineen keskinäinen vaihto Raja-alueilla tapahtuva raaka-aineen keskinäinen vaihto voi edistää: metsien hyödyntämistä väestön työllisyyden parantamista heikosti kehittyvillä alueilla yrittäjyyden aktiivista kehittämistä kuljetusinfrastruktuurin tehokasta käyttämistä raja-alueiden välisten historiallisesti kehittyneiden suhteiden hyödyntämistä sysäystä muiden alojen, mm. matkailun, energiatalouden ja kaupan kehittämiselle. Keskinäisen vaihdon tärkeimpiä kohteita voivat olla: Venäjältä Suomeen sahatavara ja tukkipuu Suomesta Venäjälle prosessihake ja kuitupuu Raaka-aineen keskinäisen vaihdon ja metsien yhteisen hyödyntämisen aktiivisia alueita voivat olla: Kuusamo-Pääjärvi Suomussalmi-Kalevala Kuhmo-Kostamus Lieksa-Lendery

5 Puunjalostus Yhteiset puunjalostushankkeet perustuvat mittakaavaefektiin, erikoistumiseen ja kohdealueiden jakoon tuotteiden, puulajien ja myyntimarkkinoiden mukaan. Tärkein tavoite ei ole ainoastaan tuotteiden yhteisten kilpailuetujen vahvistaminen pohjoisen puun hyvien ominaisuuksien kautta vaan myös sellaisen tuotteen (alueen) löytäminen ja kehittäminen, jossa näitä kilpailuetuja arvostetaan mahdollisimman paljon. Tuotantoketjujen kehityksen alueet: Pääjärvi/Kemi/Kalevala - Kuusamo/Suomussalmi/Taivalkoski Lendery/Lietmajärvi/Muezerskiy/Voloma - Kuhmo/Nurmes/Lieksa

6 Sellu- ja paperiteollisuus Kannustimena puutavaran kemiallisen jalostuksen yhteisten hankkeiden toteutukselle on resurssien saatavuus havuselluloosan tuotantoa varten ja myös tehdastontit brownfield-hankkeita varten ottaen huomioon, että niiden toteutukseen Venäjällä liittyy huomattavasti vähemmän riskejä verrattuna uusien tehtaiden perustamiseen. Samanaikaisesti toinen osapuoli tarvitsee kipeästi laadukkaita suunnittelupalveluita ja nykyaikaisia teknologioita sekä selluloosan valmistukseen että myös tehtaiden rakentamiseen. Globaalien toimijoiden osallistuminen sellu- ja paperitehtaiden modernisointiin on tärkein tekijä ko. hankkeiden rahoituksen hakemisessa pankeilta ja kehitysrahoituslaitoksilta. Venäjän liittyminen WTO:hon voi toimia yhteistyön lisävakuutena.

7 Osapuolten panokset Suomalaiset kumppanit: suunnittelu ja teknologiat koneet ja laitteet logistiikkavaihtoehdot (Pohjanlahti) Yhteisten hankkeiden alueet Venäläiset kumppanit: metsävarat työvoimaresurssit ja yrittäjyys johtaminen Viranomaiset: lainsäädännöllinen perusta ja normistopohja verohelpotukset ja kehityksen edistäminen Metsänkäytön tehostaminen Liikenneinfrastruktuuri, liittymät ja luvat

8 Kiitos huomiosta! Fjodor Grabar: Grabar_fe@makorus.com