Etelä-Savon Maakuntaohjelman (2011-2014) Toteuttamissuunnitelma 2011-2012

Etelä-Savon Maakuntaohjelman (2011-2014) Toteuttamissuunnitelma 2011-2012 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 106:2010 ISBN 978-952-5093-90-26 ISSN 1455-2930

ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN (2011-2014) toteuttamissuunnitelma 2011-2012 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 106:2010

ETELÄ-SAVON MAAKUNTAOHJELMAN (2011-2014) TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2011-2012 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 106:2010 Kansikuva: Savonlinnan ohitustien siltatyömaa, Pöyry CM Oy Mikkeli 2010 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A 50100 MIKKELI puh. 015-321 130 email: kirjaamo@esavo.fi faksi 015-321 1359 ISBN 978-952-5093-89-6 (nid.) ISBN 978-952-5093-90-26 (pdf) ISSN 1455-2930

SISÄLLYS sivu 1. JOHDANTO 1 1.1 Totsu on maakunnan budjettiesitys 1 1.2 Valmisteluprosessi 1 2. MAAKUNNAN KEHITYSNÄKYMÄT JA TAVOITTEET 2 2.1 Maakunnan nykytila ja tavoitteet vv. 2011-2012 2 2.2 Keskeisimpien toimenpiteiden toteutuminen ja vaikuttavuus 2 2.3 Uuden maakuntaohjelman tuomat muutostarpeet ELY- ja AVI -strategia-asiakirjojen laadintaa varten 5 3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2011-2012 6 3.1 Menestyvä yritystoiminta 6 3.2 Uudistuneet ja erikoistuneet osaamisrakenteet 6 3.3 Laadukkaat hyvinvointipalvelut 7 3.4 Hyvä saavutettavuus ja vetovoima 8 3.5 Toimenpiteiden vaikutukset, kohdentuminen ja erityisohjelmat 9 3.6 Arvio strategisten tulossopimusten käyttökelpoisuudesta ja tarkistamistarpeista 11 4. MAAKUNNAN KÄRKIHANKKEET JA LAAJA-ALAISESTI TOTEUTETTAVAT YHTEISHANKKEET 12 5. RAHOITUSTAULUKOT 17 Liite 1 Maakunnan yhteistyöasiakirja 2011 Liite 2 Yhteenveto toteuttamissuunnitelman arvioiduista vaikutuksista

1. Johdanto 1.1 Totsu on maakunnan budjettiesitys Maakuntaohjelman vuosittaista toteuttamissuunnitelmaa (TOTSU) on laadittu vuodesta 2003 alkaen. Toteuttamissuunnitelma jäsennetään maakuntaohjelman painopisteiden mukaisesti. Se tarkentaa maakuntaohjelmaa sekä ajoittaa ja hankkeistaa ohjelman toteuttamiseksi tarvittavat toimenpiteet. Toteuttamissuunnitelmassa esitetään maakunnan kannanotto valtion määrärahojen tarpeesta vuosille 2011 ja 2012 sekä arvio rahoituksesta kehysvalmistelua varten vuosille 2013-2015. Osana totsua valmistellaan maakunnan yhteistyöasiakirja (MYAK). Toteuttamissuunnitelma sisältää maakunnan keskeiset hankkeet, joita toteuttaa osaltaan ELYille, maakuntaliitolle, ministeriöille, keskusvirastoille ja joissakin tapauksissa AVIlle osoitetuilla resursseilla ja toimenpitein. Näiden hankkeiden lisäksi toteuttamissuunnitelmassa esitetään ne laaja-alaiset kehittämistoimet ja hankkeet, joista liitot ovat alueiden kehittämislain 12 :n mukaisesti yhteistoiminnassa päättäneet. Syksyllä 2009 maakunnan liitot osallistuivat keskushallinnon ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) välisiin tuloskeskusteluihin. Alueet valmistelivat näitä keskusteluja varten ehdotuksensa strategiseksi tulossopimukseksi. Ehdotukset perustuivat toisaalta keskushallinnon laatimiin strategia-asiakirjoihin (ELY/ AVI - strategia-asiakirjat) ja toisaalta maakuntaohjelmaan ja sen toteuttamissuunnitelmaan. Tässä toteuttamissuunnitelmassa (2011-2012) arvioidaan yhdessä ELYjen ja AVIn kanssa laadittujen tulossopimusten toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja tehdään tarvittaessa esitykset mahdollisista muutostarpeista. 1.2 Valmisteluprosessi Toteuttamissuunnitelman sisältörakenne ja -painotukset perustuvat keväällä 2009 hyväksyttyyn uuteen maakuntaohjelmaan sekä sitä täsmentäviin maakunnallisiin ja seudullisiin strategioihin, kuten maakunnan innovaatiostrategia, Etelä-Savon koulutuksen ja tutkimuksen strategiset linjaukset, Etelä-Savon matkailustrategia, Etelä-Savon liikennejärjestelmäsuunnitelma, seutujen elinkeinostrategiat ja alueelliset erityisohjelmat. Toteuttamissuunnitelman valmistelu käynnistyi kesäkuussa maakuntaliiton ja Etelä-Savon ELYn yhteisillä seutujen kuulemistilaisuuksilla. Lisäksi kesäkuun lopussa pidettiin Itä-Suomen maakuntien yhteistoiminta-alueen yhteisiä esityksiä valmistelevan työvaliokunnan ensimmäinen kokous. Toteuttamissuunnitelman varsinaiset sisällöt kirjoitettiin elo-syyskuussa. Vuosien 2011-2012 toimenpide-esityksissä, painotuksissa ja resurssien kohdentumisessa näkyy edelleen taantuman vaikutus. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, jossa on edustettuina kaikki aluekehitysasioita rahoittavat viranomaiset, on käsitellyt kokouksissaan kyseistä suunnitelmaa. Lisäksi totsun sisällöistä on keskusteltu seutukuntien ja muiden sidosryhmien kanssa eri yhteyksissä. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) käsitteli totsu-luonnoksen ja hyväksyi MYAKin 19. lokakuuta pidetyssä kokouksessa. Maakuntahallitus hyväksyi totsun 25. lokakuuta, jonka jälkeen se lähetettiin Työja elinkeinoministeriöön määräaikaan 29. lokakuuta mennessä.

2. Maakunnan kehitysnäkymät ja tavoitteet 2.1 Maakunnan nykytila ja tavoitteet vv. 2011-2012 Vuotta 2009 elettiin Etelä-Savossa muun maan tavoin talouden taantuman merkeissä. Taantuman vaikutus on kuitenkin jäänyt Etelä-Savossa pelättyä pienemmäksi; yritysten liikevaihto supistui jonkin verran vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Liikevaihdon supistuminen oli koko maata pienempää palvelualoilla ja kaupassa. Mekaanisen puunjalostuksen tuotanto on toipumassa hyvää vauhtia ja epävarmin lähitulevaisuus on teknologiateollisuuden yrityksillä. Kaiken kaikkiaan vuoden 2010 alkupuolella talouden tunnelma on alkanut vähitellen kääntyä odottavaksi ja pieniä kasvun merkkejä on ilmassa. Uhkana on investointien vähäisyys, mikä voi viivyttää kasvun reippaampaa liikkeelle lähtöä. Lisäksi Varkauden tehtaan alasajo vaikuttaa maakunnan pohjoisten osien yrityksiin laajalla rintamalla. Kokonaisuudessaan metsäteollisuuden tilanne on parantunut pahimman taantuman pohjan jälkeen, minkä merkitys Etelä-Savolle metsätalousmaakuntana on suuri. Puukauppa virisi vuoden 2010 alkupuoliskolla muutenkin, mutta ennätysvauhtiin sen siivittivät Asta- ja Veera-myrskyt, jotka ovat kääntäneet puun hintatason laskuun. Yrityksiä on perustettu vuoden 2010 alkuvuoden aikana hieman edellisvuotta vilkkaammin. Myös starttirahan kysyntä on alkuvuoden aikana ollut edellisvuotta vilkkaampaa. Työttömänä starttirahalla yrittäjänä aloittaneiden osuus on selvästi noussut. Työttömyysaste nousi Etelä-Savossa vuonna 2009 kahdella prosenttiyksiköllä 11,5 prosenttiin (TEM:n tilasto). Koko maan työttömyysaste oli 9,9 prosenttia. Lomautukset ovat heikentäneet koko taantuman ajan erityisesti miesten työllisyyttä. Huhtikuussa 2010 lomautettujen määrä alkoi kuitenkin selvästi laskea. Työttömien määrä ei Etelä-Savossa todennäköisesti vuosikeskiarvona tarkastellen enää merkittävästi nouse, koska myös työttömyydestä eläköityminen on jatkossa entistä suurempaa. Nuorten vaikea työllisyystilanne ilmenee edelleen pahiten ammatillisen koulutuksen saaneiden miesten heikkona työllisyytenä. Tilanne on vaikein Savonlinnassa. Nuorten työttömyyden helpottaminen on Etelä-Savolle erityisen tärkeää, sillä kun tuotanto elpyy muualla maassa Etelä-Savoa aiemmin, on suuri vaara, että nuoria lähtee työn perässä Etelä- Savosta pois. Yhtäjaksoinen pitkäaikaistyöttömyys on vuoden mittaan kääntynyt huolestuttavasti nousuun ja kasvu kohdistuu entistä nuorempiin ikäryhmiin. Huomattavaa on, että vuoden 2009 aikana Etelä- Savon työllisten määrä laski 3 000:lla edellisvuoden 65 000:sta. Samaan aikaan myös työikäisten määrä aleni vajaalla tuhannella hengellä. Vaikka odotettavissa on työttömien määrän väheneminen seuraavan vuoden aikana, ei työllisten määrässä päästäne enää 2000-luvun alkuvuosien tasolle maakunnan ikärakenteesta johtuen. Työvoiman ikääntyminen on muuta maata edellä ja eläkkeelle poistuminen suurta. Sosiaali- ja terveysalalla työvoiman saannissa tulee olemaan rekrytointivaikeuksia joissakin erikoisammateissa. Muuttoliike kehittyi maakunnassa myönteiseen suuntaan vuoden 2009 aikana, jolloin muuttotappio puolittui edellisvuodesta. Myönteinen kehitys on jatkunut myös vuoden 2010 alkupuoliskolla. Etelä-Savossa iäkkäiden osuus väestöstä on maan korkein ja siksi luonnollinen väestönmuutos vähentää jatkuvasti väkeä maakunnasta. Väestö on vähentynyt vuosittain reilulla tuhannella hengellä viime vuosien aikana. Vuoden 2009 lopussa maakunnan väkiluku oli 155 568 henkeä. Iäkkään väestön työelämästä eläköityminen avaa työmahdollisuuksia nuorille ja maakuntaan muuttajille, jolloin muuttoliikkeen myönteisellä kehityksellä voidaan osaltaan paikata väestön vähenemistä. Maakunnan keskeisenä tavoitteena onkin muuttoliikkeen kääntäminen tappiollisesta voitolliseksi. 2.2 Keskeisimpien toimenpiteiden toteutuminen ja vaikuttavuus Elinkeinoelämän ja maakunnan yritystoiminnan edellytyksiä on edistetty yritysten kehittämistukien lisäksi kasvuyritysvalmennuksen, myyntipäällikkö-hankkeen ja toimialojen kehittämishankkeiden avulla. Seutujen elinkeinostrategioiden edistämisessä on ensisijaisesti hyödynnetty vuoden 2010 alussa käynnistyneen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) rahoitusta ja EU-rahoitusta. 2

Taulukko 1 Etelä-Savon kehitys ja tavoitteet 1. MUUTTOLIIKE JA VÄESTÖ 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2015 165 725 164 471 163 276 162 296 Väestön määrä * Nettomuutto, henkilöä ** -870-801 -654-371 -320-231 -373-968 -494-250 -100-50 0-125 Nettomuutto, osuus väestöstä -0,52-0,48-0,40-0,23-0,20-0,14-0,23-0,61-0,32-0,16-0,06-0,03 0,00 Nuorten 20-35 -vuotiaiden nettomuutto, % *** -2,15-2,92-3,84-2,73-1,87-1,70-1,60-1,50 Luonnollinen väestönkasvu, henkilöä **** -534-463 -547-577 -576-653 -646-635 -739-784 -700-700 -740 Luonnollinen väestönkasvu, % väestöstä -0,32-0,28-0,33-0,35-0,35-0,40-0,40-0,40-0,47-0,50 Vanhushuoltosuhde (yli 65-vuotiaat/15-64-vuotiaat) **** 29,5 30,1 30,8 31,7 32,6 32,9 34,1 34,4 35,2 36,0 37,5 39,3 41,4 47,4 161 381 160 507 159 492 157 862 156 632 155 568 154 700 153 900 153 000 150 014 2. KILPAILUKYKY BKT/asukas ( ) 22 485 23 473 26 114 BKT/asukas, indeksi Suomi=100 + 75,1 74 76,9 77,5 80 3 580,10 3 710,20 Liikevaihto (yritysten), milj Liikevaihdon kasvu, % 3,6 2,4 5,0 7,8 3,3 7,7 6,1 4,6 Väestön tulotaso/henkilö 11 184 11 758 12 278 12 891 13 628 13 865 14 576 15 602 3 799,20 3 989,30 4 299,80 4 440,20 4 779,90 5 070,80 5 304,60 3. TALOUDEN TASAPAINO Kuntien vuosikate /asukas 215 143 111 83 139 202 262 332 4. TYÖLLISYYS Työttömyysaste (Tilastokeskus, työvoimatutkimus) ++ 13,8 12,5 11,2 9,4 10,8 10,2 11,7 8,9 8,0 9,7 9,7 9,0 8,0 5,0 Työpaikkojen määrä +++ 59 557 59 860 60 012 60 206 59 643 58 936 59 919 60 550 57 900 58 600 59 300 5. ALUEEN SISÄISET EROT 6. OSAAMINEN Tutkinnon suorittaneiden osuus (%) 15 vuotta täyttäneistä 54,8 55,5 56,4 57,3 58,2 59,0 59,8 60,6 61,5 ei uud Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29 vuotiaista, lukumäärä 998 1031 ei uud Peruskoulun jälkeistä tutkintoa vailla olevat 25-29 vuotiaista, % 14,6 15,1 ei uud 7. ELINYMPÄRISTÖN LAATU JA ALUERAKENNE Uusiutuvan energian osuus (%) energiankulutuksesta (ml. liikenteen polttoaineet) 44,2 * Väestöennusteeseen vaikuttaa luonnollinen väestönmuutos sekä nettomuutto. Maakuntaohjelman väestötavoite vuodelle 2015 on jopa hieman alempi kuin Tilastokeskuksen väestöennusteen. ** Muuttotappio pienentynyt arvioitua nopeammin, taantumavuodet vaikuttavat. Maakuntaohjelman tavoite vuodelle 2015 vaikuttaisi tässä tapauksessa liian vaatimattomalta. *** Tavoitteena pienentää nuorten muuttotappiota vähitellen. **** Luonnollinen väestönkasvu ja vanhushuoltosuhde väestöennusteen mukaisena. + Maakuntaohjelman tavoite 2015 ++ Tavoitteena saada työttömyysaste laskuun ja päästä maakuntaohjelman tavoitteeseen 2015 +++ VATT:n ennusteen mukaisesti työpaikkamäärä pysyttelisi noin 60 000:ssa, mikä edellyttää huomattavaa työllisyysasteen nousua. Taulukko 1: Etelä-Savon kehitys ja tavoitteet 3

Keväällä 2010 Miktech Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriö allekirjoittivat puutuotealan kehittämistä vauhdittavan yhteistyösopimuksen, jonka tarkoituksena on sopia käytännön yhteistyöstä Metsäalan strategisen ohjelman ja Itä-Suomen puutuotealan kasvu- ja kehitysohjelman (Eastwood) välillä. Toimialojen kehittämishankkeiden ja yritysten välisen yhteistyön edistämisestä hyvänä esimerkkinä voidaan pitää viiden itäsuomalaisen yrityksen perustamaa vientirengasta, jolla lähdetään hakemaan uusia saha-alan markkinoita Venäjältä. Yritysryhmä tarjoaa kone- ja laitekokonaisuuksia, lähinnä sahalaitoksia ja puutuotteiden jatkojalostuslaitteistoa. Matkailun osalta kehittämissuunnitelman päivityksellä selkeytettiin matkailun kehittämisen painopisteitä, joista keskiössä entistä voimakkaammin Saimaa. Kehittämissuunnitelman viestinä on edelleen elinkeinoelämän ehdoilla tapahtuva kehittäminen. Matkailumarkkinoinnin painopistemaana on Venäjä ja erityisesti Pietari. Venäläismatkailijoiden määrä on Etelä-Savossa lisääntynyt merkittävästi. Erityisesti venäläismatkailijat ovat löytäneet Mikkelin, jossa venäläismatkailijoiden määrä on kasvanut lisääntyneen markkinoinnin vuoksi. Kotimaan matkailumarkkinoinnissa maakunta on tehnyt yhteisesiintymisiä suurissa messutapahtumissa yhteisellä teemalla Etelä-Savo - Saimaan maakunta. Matkailuinvestointien saamiseksi maakuntaan, on toteutettu useita yksityiskohtaisia matkailualueiden kokonaissuunnitelmia. Yritysten neuvontapalveluita (uusyrityskeskukset), Yritys-Suomi ympäristötietopalvelua ja puhelinneuvontapalvelua osana Yritys-Suomi cc-palveluita sekä EcoStart palvelutuotetta ei onnistuttu saamaan pysyvän rahoituksen piiriin, joten niitä toteutetaan edelleen hankerahoituksen turvin. Maakunnan Venäjä toimintojen osalta keskityttiin alueen eri toimijoiden välisen yhteistyöhön ja toimintojen rationalisointiin. Prosessi on edelleen kesken. Osaamis- ja tki-rakenteiden tulevan kehittämisen kannalta tapahtui merkittäviä asioita. Uusi yliopistolaki astui voimaan ja vahvisti yliopistojen jo muutoinkin vahvaa itsenäisyyttä. Yliopistot uudistivat strategiansa vastaamaan korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen linjauksia. Kuopion ja Joensuun yliopistot yhdistyivät Itä-Suomen yliopistoksi, jolla on kolme kampusta Kuopio, Joensuu ja Savonlinna. Savonlinnan kampuksen ympärillä käynnistyi keskustelu sen tulevaisuudesta. Lappeenrannan teknillinen yliopisto karsi omaa alueverkkoaan kahdeksasta kolmeen. Näiden kolme alueyksikön joukkoon kuuluu Mikkeli. Maakunnan korkeakouluyhteistyön kannalta merkittävin toimenpide oli Mikkelin ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulujen yhteistyösopimuksen synnyttäminen. Ammattikorkeakoulut sopivat koulutustensa yhteensovittamisesta ja keskinäisestä työnjaosta. Nämä toimenpiteet vahvistivat niin yhteistä kokonaisuutta kuin kumpaakin ammattikorkeakoulua erikseen. Mikkelin ammattikorkeakoulu sai merkittävän määrän tuloksellisuusrahaa ministeriöltä tki- toiminnastaan ja alueellisesta vaikuttavuudesta. Maakunnan panostukset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tki-toimintoihin olivat tuloksellisia niin korkeakoulujen kuin yhteistyöyritystenkin näkökulmista. Tämän kehityksen tukemiseksi hyväksyttiin keväällä 2010 Etelä-Savon innovaatiostrategia 2015. Sen tavoitteena on hakea niitä keinoja, joilla saadaan alueelle kilpailuetua ja tulevaisuuden kasvualoja tukeutuen maakunnan innovaatio- ja osaamisperustaan. Vuoden 2010 aikana on Mikkelin seudulla haettu toimintamallia yhteistoiminta-alueelle, jossa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisvastuu siirrettäisiin kuntien yhteiselle toimielimelle. Ns. Mainio liikelaitosmallin kariuduttua, valmistelua on jatkettu isäntäkunta mallin pohjalta Mikkelin toimiessa pääasiallisimpana palvelujen tuottajana. Suunnitellussa yhteistoiminta-alueessa olisivat mukana Mikkeli, Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pertunmaa, Puumala, Ristiina ja Suomenniemi. Samoin kuluneena vuonna valmistui malli Itä-Suomen sairaanhoitopiiristä, joka yhdistäisi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon sairaanhoitopiirit. Mallissa turvataan nykyisten keskussairaaloiden toiminta. Ne tulisivat toimimaan liikelaitoksina. Vaativat erikoissairaanhoidon tehtävät hoitaisi Kuopion yliopistollinen keskussairaala. Vuonna 2010 valtionosuusjärjestelmä muuttui ns. yhden putken malliksi. Mallissa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä esi- ja perusopetuksen, kirjaston, kuntien kulttuuritoimen sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen valtionosuudet yhdistetään ja sitä hallinnoi valtiovarainministeriö. Valtionosuusperusteet pysyivät pääosin ennallaan. Etelä-Savon osalta uudistuksen vaikutus on neutraali. Etelä-Savossa valmisteilla olevissa palvelurakenneratkaisuissa on lähtökohdaksi otettu yleisesti tilaaja-tuottaja malli. Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta on käynnissä useita kehittämishankkeita, joissa parannetaan toisaalta kuntien ja toisaalta yritysten valmiutta tilaaja-tuottaja mallin käyttöönottoon. Eteläsavolaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintamallia selvitellään käynnissä olevassa Etelä- Savon liikunta ry:n hankkeessa Etelä-Savon ryhtiliike Sota läskiä vastaan. Maakunnan saavutettavuus paranee liikenteen strategiset hankkeiden edetessä. Valtatie 5 välillä Lusi Mikkeli on käynnissä Koirakivi Hurus välin paranta-

minen, joka valmistuu vuonna 2011. Lisäksi Tuppurala Nuutilanmäki -välin yleissuunnitelma on hyväksytty ja tiesuunnitelman laatiminen välille Mikkeli-Juva käynnistyy vuonna 2010. Mikkelin kohdan osalta tiesuunnitelma hyväksyttäneen syksyllä 2010. Raideliikenteen osalta Savon radan nopeuttamisen edellyttämät työt ovat käynnissä Hiirolan ja Kalvitsan välillä ja määrärahojen puitteissa pyritään poistamaan kaikki tasoristeykset Mikkelin ja Haukivuoren välillä. Näistä Kalvitsan tasoristeys on jo poistettu. Lahti-Luumäki välin valmistuminen vuoden 2010 lopulla vaikuttaa junien nopeuksiin, jolloin Helsingin suuntaan matka-aika lyhenee ja junayhteydet pääkaupunkiseudulle paranevat. Samasta syystä junayhteys paranee myös Pietarin suuntaan, kun lisäksi otetaan käyttöön uudet Allegro junat. Savonlinnan keskustan liikennejärjestelyt ensimmäinen vaihe on käynnissä ja valmistuu vuonna 2011. Lisäksi toisen vaiheen rakentamiseen on myönnetty tilausvaltuus ja työt alkavat vuonna 2010. Kyseinen väli on valmis liikenteelle vuonna 2013. Laitaatsalmen kohdan yleissuunnittelu on käynnissä ja rakentaminen voi alkaa aikaisintaan vuonna 2014. Savonlinnan syväsataman siirto Vuohisaareen on suunnitteluvaiheessa (YVA). Savonlinnan lentoliikenne on EU:n julkisen palvelun velvoitteen piirissä ja sen perusteella on toteutettu kilpailutus (LVM hoitaa). Tehdyt toimenpiteet vahvistavat maakunnan keskeisten toimialojen ja valittujen kärkialojen kilpailuedellytyksiä ja sitä kautta vaikutetaan alueen työllisyyteen. Toimenpiteillä on sitoutettu alueen toimijoita ja lisätty merkittävästi yhteistyötä. Maakunnan tunnettavuutta ja näkyvyyttä on parannettu mm. markkinoinnin ja yhteisesiintymisten avulla. Lisäksi maakunnan saavutettavuus on parantunut liikenteen strategisten hankkeiden edetessä, mikä on myös heijastunut yritysten kiinnostuksena aluetta kohtaan. 2.3 Uuden maakuntaohjelman tuomat muutostarpeet ELYja AVI -strategia-asiakirjojen laadintaa varten Valtakunnalliset ELY- ja AVI- strategia-asiakirjat ovat linjaavia ja yleispiirteisiä, eikä niistä ole tarkoituksenmukaista laatiakaan yksityiskohtaisempia. Sen sijaan maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma sekä ELYjen ja AVIen strategiset tulossuunnitelmat ovat niitä maakunnallisia strategia-asiakirjoja, joissa niin alueiden erityispiirteet kuin myös valtakunnalliset linjaukset otetaan huomioon, ja joissa näitä yleispiirteisiä linjauksia konkretisoidaan toimenpiteiksi alueiden tarpeiden mukaan. Keväällä 2010 hyväksytyssä Etelä-Savon maakuntaohjelmassa 2011-2014 ei noussut esille sellaisia muutostarpeita, joilla olisi valtakunnallisesti strategista linjaavaa merkitystä. 5

3. Maakuntaohjelman toteuttaminen 2011-2012 3.1 Menestyvä yritystoiminta Toimintalinjan painopisteet 2011-2014: Yritysten toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn vahvistaminen - vahvistetaan verkostoja ja yhteistyötä - varmistetaan osaavan työvoiman saatavuus - vahvistetaan liiketoimintaosaamista Yritysten kasvun ja kehityksen edistäminen - panostetaan kasvuyrityksiin - tuetaan kilpailuetua ja tuotekehitystä (TKI) - edistetään vientiä ja etabloitumista Venäjälle ja muuta kansainvälistymistä - tuetaan sukupolvenvaihdoksia Toimialojen kehittäminen ja uuden yritystoiminnan luominen - panostetaan ekotehokkuuteen - kehitetään palveluliiketoimintaa - kehitetään maakunnan avaintuotantoaloja o matkailu o metsä- ja puutuoteteollisuus o metalli- ja muu teknologiateollisuus o metsä- ja maatalouselinkeinot Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet 2011-2012: - hyödynnetään Saimaa brandiä matkailussa, rekrytoinneissa ja yhteismarkkinoinnissa, kuten matkamessuilla ja yritysten yhteisilmoituksilla. Vastuutahot: maakuntaliitto ja seudulliset elinkeinoyhtiöt. - arvioidaan maakunnan matkailun kv-markkinoinnin organisointi ja tulevaisuuden linjaukset. Vastuutahot: maakuntaliitto ja matkailun alueorganisaatiot - luodaan elinkeinoelämän ja yrittäjien yhteistyönä vuosittainen yritysfoorumi tapahtuma ja seudullisia koulutusfoorumeja, jolla edistetään yritysten verkostoitumista ja tarjotaan ajankohtaista tietoa talouden ja elinkeinoelämän kehityksestä. Vastuutahot: maakuntaliitto, ES ELY, EK, Etelä-Savon kauppakamari ja ES yrittäjät. - osaavan työvoiman saatavuutta ennakoidaan Kotti- ja Koulutustarve 2016 hankkeilla, joiden tulokset saadaan käyttöön syksyllä 2011. Vastuutahot: maakuntaliitto, Etelä-Savon ELY, elinkeinoyhtiöt ja oppilaitokset. - Vuonna 2010 käynnistyi järjestyksessään toinen kasvuyrityksille suunnattu valmennusohjelma. Käynnistetään kasvuyritysvalmennusohjelman kolmas vaihe, jonka jälkeen arvioidaan tulokset ja suunnitellaan mahdollisen jatkon osalta pysyvämpi toteutusmalli. Vastuutahot: Etelä-Savon ELY ja Miktech Oy. - edesautetaan spin-off -yritysten syntymistä ja kehittymistä maakunnassa tehdyn julkisen tutkimusten pohjalta. Vastuutahot: ES ELY (Tekes) - kehitetään Työlinjan ja Yritys-Suomen palveluja sekä EcoStart-ympäristöjärjestelmää. Vastuutaho: Etelä-Savon ELY ja TEM - arvioidaan maakunnan keskeisten toimialojen ja yritysten yleisten kehittämishankkeiden jatko ja rahoitus loppuohjelmakaudeksi, sekä etsitään sellaisia toimintamalleja yritysten kehittämiseen, jotka eivät tulevaisuudessa tarvitsisi vähenevää EU-rahoitusta. Vastuutahot: maakuntaliitto, Etelä-Savon ELY ja seudulliset elinkeinoyhtiöt. - kehitetään Pääskynlahden yritysympäristöä Savonlinnassa, mm. yritystalo Schauman. Vastuutahot: Etelä-Savon ELY ja Savonlinnan kaupunki. - nostetaan erityisesti ekotehokkuus teemaa yritysten toimintaympäristön kehittämisessä. Vastuutahot: maakuntaliitto ja Etelä-Savon ELY. - hyödynnetään uuden Pienpuun energiatuen ansiosta laajenevat mahdollisuudet energiapuun hankinnassa. Työvälineenä mm. metsäkeskuksen kehittyvä sähköinen asiointipalvelu. Metsänomistajien aktivointiin ja kohteiden kartoitukseen etsitään uusia rahoituskanavia. Vastuutaho: Metsäkeskus 3.2 Uudistuneet ja erikoistuneet osaamisrakenteet Toimintalinjan painopisteet 2011-2014: Tehokas ja monipuolinen toisen asteen koulutuskokonaisuus - vahvistetaan lukion ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä - kootaan ammatillista koulutusta, selkiinnytetään työnjakoa ja erikoistutaan sekä syvennetään yhteistyötä 6

- rakennetaan optimaalista lukioverkkoa huolehtien saavutettavuudesta - kytketään toisen asteen koulutus osaksi maakunnan tki-rakenteita Kilpailukykyinen korkeakoulutarjonta - tuetaan korkeakoulujen toimintaedellytyksiä - monipuolistetaan ammattikorkeakoulujen koulutustarjontaa ja edistetään erikoistumista - sitoutetaan yliopistoja pitkäjänteiseen läsnäoloon maakunnassa - edistetään ja vahvistetaan korkeakoulujen keskinäisen yhteistyötä - rakennetaan kansainvälisiä verkostoja koulutuksessa ja tki-toiminnoissa Vakiintuneet ja toimivat tutkimus- ja kehitys- ja innovaatiorakenteet - huolehditaan kilpailukykyisestä TKI-ympäristöstä - kootaan voimavaroja maakunnan strategisilla avainaloilla - kytketään innovaatiorakenteet tukemaan yritysten kilpailukykyä Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet 2011-2012: - taataan jokaiselle nuorelle opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Opiskelumahdollisuuksia parannetaan edistämällä toisen asteen koulutuksen järjestäjien yhteistyötä opintotarjonnan monipuolistamiseksi (ns. Paradigma-hanke). Vastuutahot: maakuntaliitto, ES ELY ja kunnat. - maakunnan sivistyspooli-hankkeen valmisteluvaiheen tulokset ovat käytettävissä ja hankkeen jatkotoimenpiteet varsinaisten palvelumallien rakentamiseksi voidaan käynnistää. Vastuutahot: maakuntaliitto, SITRA ja kunnat. - laaditaan maakunnassa toimivien yliopistojen kanssa (erityisesti Itä-Suomen yliopisto ja Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu) sopimukset, jotka linjaavat yliopistojen läsnäolon ja alueellisen rahoituksen tarpeet seuraavaksi 5 vuodeksi (professuurit, toimintaympäristö). Vastuutahot: maakuntaliitto, Mikkelin ja Savonlinnan kaupungit sekä yliopistot. - vahvistetaan edelleen ammattikorkeakoulun ja yliopistojen (erityisesti LUT, UEF) tki-rakenteita maakunnan valituilla strategisilla osaamisalueilla (tutkimusjohtajat). Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulun ja yliopistojen omat panostukset tki-toimintaan tulee kasvaa. Vastuutahot: maakuntaliitto, ES ELY, ammattikorkeakoulut, yliopistot ja kaupungit. - luodaan entistä toimivammat rakenteet yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tki-yhteistyölle. Vastuutahot: maakuntaliitto, ammattikorkeakoulut, yliopistot. - tavoitellaan ratkaisua isoihin kansallisiin arkistointiin liittyviin linjauksiin (keskusarkisto, kuntien arkistojen digitointi), joilla vahvistetaan Mikkelin asemaa arkistokapunkina. Tuetaan hankkeita, jotka edistävät em. tavoitteiden toteutumista. Vastuutahot: maakuntaliitto, ES ELY, Elka, kansalliskirjasto, ammattikorkeakoulu, Digital Mikkeli. 3.3 Laadukkaat hyvinvointipalvelut Toimintalinjan painopisteet 2011-2014: Ennakoiva terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - tuetaan yksilön omaa vastuuta hyvinvoinnin ylläpidossa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistamalla - vahvistetaan työterveyshuollon sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon asemaa osana kokonaishyvinvoinnin tukemista - edistetään kansalaisjärjestöjen toimintaa ja kansalaisten osallisuutta - tuodaan liikunta ja kulttuuri osaksi arjen elämää - perustetaan pysyvän hyvinvoinnin kehittämisrakenne Lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia tukevat palvelut - lisätään Etelä-Savon vetovoimaisuutta koulutuspaikkakuntana - vahvistetaan nuorten osallisuutta ja syrjäytymisen ehkäisyä - laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmat kaikkiin kuntiin (seuduille) - edistetään lapsiperheiden uusien palveluinnovaatioiden syntymistä - luodaan lasten harrastustoimintaan kattava palveluverkko estämään syrjäytymistä Teknologian hyödyntäminen hyvinvointipalvelujen saavutettavuudessa ja tuotannossa - hyödynnetään palvelutuotantoa tehostavaa teknologiaa - kehitetään palvelujen saavutettavuutta parantavaa teknologiaa - hyödynnetään yhteisöllisyyttä lisäävää teknologiaa - kehitetään sähköisen asioinnin palveluja (asiakkaat, palveluhenkilöstö) - hyödynnetään uutta teknologiaa turvallisuuden lisääjänä

Palvelutuotannon monipuolistaminen - julkisen ja yksityisen palvelutuotannon kumppanuudet (private public) - lisätään hyvinvointiyrittäjyyttä - tuetaan hyvinvointiyritysten vahvistamista ja kasvuedellytyksiä Toimivat ja tehokkaat kunta- ja palvelurakenteet - uudistetaan kuntarakennetta - järjestetään palvelut työssäkäynti- ja asiointialueilla - varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet 2011-2012: - laaditaan maakuntaan liikuntaohjelma Vastuutahot: maakuntaliitto, kunnat ja EsLi - arvioidaan Etelä-Savon urheiluakatemian toiminta ja etsitään sille pysyvä toimintamalli osana eteläsavolaisten oppilaitosten toimintaa. Vastuutahot: PS ELY ja oppilaitokset - perustetaan pysyvä hyvinvoinnin kehittämisrakenne, jossa ovat mukana kunnat, oppi- ja tutkimuslaitokset sekä hyvinvoinnin edistämiseen sitoutuvat yritykset ja yhteisöt. Vastuutahot: ELYt, kunnat ja alueen oppilaitokset - ammatillisessa koulutuksessa ja ammattikorkeakouluissa kehitetään toimintamalli opiskelun kytkemisestä kiinteästi työelämään. Vastuutahot: ES ELY, maakunnan ammattiopistot ja ammattikorkeakoulut - laaditaan lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmat seututasoisina ja niille varmistetaan toteuttaminen. Vastuutahot: PS ELY, kunnat ja järjestöt - monipuolistetaan nuorten työpajatoimintaa ja luodaan uusia toimintamalleja moniammatillisessa palveluverkostossa. Lisäksi pajatoiminnan alueellista kattavuutta parannetaan ja etsivän nuorisotyön asemaa vahvistetaan syrjäytymisen ehkäisemisessä. Kuntien tulee varautua panostamaan peruskoulujen oppilaan ohjaukseen, jotta kaikille löytyy sopiva jatkomahdollisuus toisella asteella. Vastuutahot: ELYt ja oppilaitokset - yhteispalvelupisteissä toteutetaan asiantuntijapalvelujen tuottamista videoteknologiaa käyttämällä. Vastuutahot: kunnat ja valtion alue-/paikallishallintoviranomaiset - kunnat tuottavat palveluja yksityisen yrityksen kumppanina ja perustavat yhteisyrityksiä. Vastuutahot: ES ELY ja kunnat - vuoden 2011 aikana sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi perustetaan yhteistoiminta-alueet. Vastuutahot: kunnat 8 3.4 Hyvä saavutettavuus ja vetovoima Toimintalinjan painopisteet 2011-2014: Kilpailukykyisen asuin-, työ- ja vapaa-ajan ympäristön kehittäminen - toteutetaan Saimaan (Itä-Suomen) alueen skenaariotarkastelu ja kehityskuvatyö - kehitetään kaupunkiseutujen ja kuntien strategisen maankäytön suunnittelua - uudistetaan keskustoja ja kehitetään tonttipalvelua - kehitetään asuinympäristöjä Hyvän saavutettavuuden ja toimivan liikennejärjestelmän kehittäminen - kehitetään maakunnan pääväyliä ja ulkoisia liikenneyhteyksiä - kehitetään maakunnan liikennejärjestelmää sekä sisäisiä liikenneyhteyksiä - kehitetään tietoliikenneyhteydet ajanmukaisiksi ja kilpailukykyisiksi Matkailun, kulttuurin ja vapaa-ajan asutuksen toimintaympäristön kehittäminen sekä ympäristönhoito - kehitetään matkailun, kulttuurin ja vapaa-ajan asutuksen toimintaympäristöjä - hyödynnetään kestävästi vetovoimaista luonnon- ja kulttuuriympäristöä Ympäristö- ja sijaintiedun hyödyntäminen - rakennetaan ja markkinoidaan yhteistä Saimaan maakunta -brändiä - suunnitellaan, kehitetään ja toteutetaan maakunnallista markkinointiviestintää Toimintalinjan keskeiset toimenpiteet 2011-2012: - aloitetaan Pohjois-Savon ja Etelä-Savon yhteisen ilmastostrategian ja toimenpideohjelman laatiminen. Vastuutahot: Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliitot ja ELYt - laaditaan I-S liikennejärjestelmästrategia, joka valmistuu keväällä 2011. Strategialla pyritään vaikuttamaan sekä Liikenneviraston PTS:oon että liikennepoliittiseen selontekoon. Vastuutahot: PS ELY ja maakuntaliitot - Mikkelin seudun rakennemalli ja liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistuvat vuonna 2011 ja vastaavat suunnitelmat valmistellaan Savonlinnan seudulle. Pieksämäen ja Varkauden seudulle valmistellaan rakennemallityötä. Vastuutahot: maakuntaliitto ja seudut

- jatketaan rakentamista Mikkelin eteläpuolella Koirakivi-Hurus väliltä säästyneillä 4 M :lla Huruksesta Hietasen suuntaan keskikaiteisena hyödyntäen myös EU:n myöntämät 4,2 M :n TEN-tukirahat. Vastuutahot: Liikennevirasto ja PS ELY. - Mikkeli-Juva (Tuppurala Vehmaa) osuuden tiesuunnittelu käynnistynyt loppuvuonna 2010 ja se valmistuu keväällä 2012. Rakentaminen voi alkaa v. 2012. Vastuutahot: Liikennevirasto ja PS ELY. - Laitaatsalmen yleissuunnitelman valmistuttua käynnistetään tie- ja ratasuunnitelmien laatiminen vuonna 2011. Vastuutahot: Liikennevirasto ja PS ELY. - toteutetaan vt 23 välillä Varkaus Viinijärvi parantamishankkeen 1. osan tiesuunnittelu Vastuutahot: Liikennevirasto ja PS ELY. - käynnistetään tiesuunnittelu Vekarasalmen lossin korvaamiseksi sillalla. Rakentaminen voi alkaa aikaisintaan 2013. Vastuutahot: Liikennevirasto ja PS ELY - laaditaan vt 5 kehityskuvatarkastelu liikennekäytävän markkinoinnin ohjeeksi. Vastuutahot: maakunnan liitot - toteutetaan nopeudennoston edellyttämät työt Savonradalla väleillä Hiirola-Kalvitsa ja Otava-Mikkeli työt käynnissä Hiirola-Kalvitsa välillä, loppujenkin tasoristeysten poistamista suunnitellaan koko välillä Mikkeli-Haukivuori. Vastuutaho: Liikennevirasto Otava-Mikkeli välillä olevien kahden tasoristeyksen poiston suunnittelu käynnissä. Vastuutahot: Liikennevirasto ja Mikkelin kaupunki - parannetaan junien vuorotarjontaa palvelutasotavoitteen mukaiseksi. Vastuutahot: Liikennevirasto ja VR. - edistetään edunvalvonnassa Helsinki-Pietari välille suunnitellun uuden ratayhteyden linjaamista Kouvolan kautta. Vastuutahot: maakunnan liitot - jatketaan runkokelirikkokohteiden keskitettyä poistamista. Vastuutaho: PS ELY. - jatketaan perustuotannolle ja elinkeinoille tärkeiden tieosien tehostettua kunnossapitoa puuhuollon varmistamiseen tarkoitettua rahoitusta käytössä vielä 2011-12. Vastuutaho: PS ELY. - parannetaan kaukoliikenteen osapuolten yhteistoimintaa kaukoliikenne-selvityksellä. Vastuutahot: PS ELY ja liikennöitsijät. - selvitetään henkilöliikenteen käynnistäminen Pieksämäki-Savonlinna rataosuudella. Selvitys tehdään syksyllä 2010. Vastuutahot: NI neuvottelukunta ja maakuntaliitto - Laajakaistarakentamisen pilotti on käynnissä Pertunmaalla osana kansallista haja-asutusalueiden laajakaistahanketta. Kunnissa toteutettavien hankkeiden kilpailutukset ja rakentaminen järjestetään useassa erässä vuosina 2010-2015. Laskennallisten kustannusten sekä kuntien maksuluokituksen perusteella Etelä-Savoon tarvitaan valtion rahoitusta 9,9 M ja EU-rahoitusta maaseutuohjelmasta 12,3 M. Vastuutahot: maakuntaliitto, Viestintävirasto, ES ELY ja operaattorit - tehdään Mikkelin ja Savonlinnan vedenhankinnan varmistamiseen liittyvät pohjavesiselvitykset. Vastuutahot: ES ELY, Mikkelin vesilaitos ja Savonlinnan Vesi - laaditaan Etelä-Savon kiviaineshuollonturvaamisen (POSKI II) selvitys. Vastuutahot: ES ELY, GTK ja kunnat - rakennetaan Valamo - Karvio siirtoviemäri ja yhdysvesijohto. Vastuutahot: ES ELY ja Heinäveden kunta - laaditaan Heinäveden reitin kansallismaiseman maisemanhoidon suunnitelmat. Toimenpiteiden toteutus suunnitelmien edistymisen mukaan. Vastuutahot: ES ELY, Liikennevirasto vesiväylät, Museovirasto, kunnat 3.5 Toimenpiteiden vaikutukset, kohdentuminen ja erityisohjelmat Etelä-Savon maakuntaohjelman 2011-2014 vaikutusten arviointi on suoritettu SOVA-lain edellyttämällä tavalla. Liitteessä 2 on yhteenveto arvioiduista vaikutuksista ohjelman eri toimintalinjoilla taulukkomuodossa. Toteuttamissuunnitelma vastaa painotuksiltaan maakuntaohjelmaa, joten ohjelman vaikutusten analyysi pätee myös toteuttamissuunnitelman kohdalla. Osaamiskeskusohjelma (OSKE) Alueiden kehittämislain mukaista Osaamiskeskusohjelmaa toteuttaa koko maassa kolmetoista osaamisklusteria ja 21 osaamiskeskusta eri alueilta. Vuoden 2010 loppuun mennessä suoritetaan näiden osaamiskeskusten välitarkastus ja linjataan toimintaa kaudelle 2011-2013. Tällä kaudella Mikkelin seudun Materiaalitekniikan osaamiskeskus on mukana Nanoteknologian osaamisklusterissa sekä Uusiutuva metsäteollisuus osaamisklusterissa. Savonlinnan Seudun Osaamiskeskus on mukana Matkailun ja elämystuotannon klusteriverkostossa erityisalanaan sähköinen liiketoiminta. Savonlinna-Varkaus -akselilla metsäteollisuusosaajien koordinoiman kuidut-energia-elinkaari -teeman kehittämistoimenpiteitä toteutetaan Uusiutuva metsäteollisuus -klusterissa Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen yhtenä erityisosaamisalana. 9

Osaamiskeskusohjelman perusrahoituksen lisäksi maakuntaliitto resurssoi osaamiskeskuksia sitomattomalla maakunnan kehittämisrahalla. Näitä osaamiskeskittymiä vahvistetaan Etelä-Savossa eri viranomaisten rahoittamilla kehittämishankkeilla. Maakunnassa toimivien osaamiskeskusten toiminta tukeekin hyvin maakuntaohjelman 2011-2014 keskeistä tavoitetta vahvistaa maakunnan tki-rakenteita. Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Alueellisen koheesio- ja kilpailukykyohjelman (KOKO) tavoitteena on parantaa alueiden kilpailukykyä ja tasapainottaa aluekehitystä tukemalla alueiden välistä vuorovaikutusta ja verkottumista. Ohjelma jäsentyy maakunnittain ja on osa maakunnallista suunnittelu- ja aluekehittämisjärjestelmää. Vuoden 2010 alusta käynnistyneessä KOKOssa Etelä-Savosta mukana ovat Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu ja Varkauden-Pieksämäen seutu. Kansallisen KOKO-ohjelman rahoitus on siirretty osaksi sitomatonta maakunnan kehittämisrahaa kilpailemaan aluekehittämisen niukkenevista resursseista. Sitomattoman maakunnan kehittämisrahan riittämättömyys tuleekin olemaan ohjelmien toteuttamisen keskeisin riski, mikäli sitomattomaan maakunnan kehittämisrahaan ei saada tasokorotusta. EU:n rakennerahasto-ohjelmat Ohjelmakaudella 2007 2013 Etelä-Savossa toteutetaan kahta alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen mukaista rakennerahasto-ohjelmaa: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) Itä-Suomen toimenpideohjelmaa ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimenpideohjelman Itä-Suomen suuralueosiota. ESR-toimenpideohjelman Itä-Suomen suuralueosio on osa valtakunnallista Manner-Suomen ESR-ohjelmaa, jonka mukaisia teemoja toteutetaan Etelä-Savossa soveltuvin osin. Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa ja ESR-alueosiota toteutetaan rinnakkain, yhteisen strategian ja yhteisten tavoitteiden pohjalta, jolloin ohjelmat täydentävät sisällöllisesti toisiaan. Maakunnan kilpailukyvyn lisäämiseksi EAKR -toimenpiteitä kohdistetaan ensisijaisesti yritystoimintaan, yritysten toimintaympäristöön ja osaamisen rakenteisiin, kun taas ESR -toimenpiteet kohdistuvat ensisijassa työllisyyteen ja osaamiseen. Näiden kahden rakennerahasto-ohjelman maakunnallista toteutusta linjaa ja yhteen sovittaa maakunnan yhteisyöryhmä. Itä-Suomen rakennerahasto-ohjelmien aleneva kehys ja TEMin päätös rahoituksen aikaistamisesta vv. 2009-2011 tulee näkymään tulevien vuosien kehittämisrahoituksessa. Vuonna 2012 käytettävissä oleva EUrahoitus on alle 60 % vuoden 2010 rahoituksesta ja vuonna 2013 enää noin kolmannes. ENPI-ohjelma Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI-ohjelman 2007-2013 rahoitus on yhteensä 72 milj. euroa EU:n, Suomen valtion ja Venäjän rahoitusta. Ohjelman toimeenpanoon päästii vasta ohjelmakauden puolivälissä: huhtikuussa 2010 päättyneessä ensimmäisessä haussa saapui 36 hakemusta, joissa rahoitusta haettiin yhteensä 36 milj. euron hankkeisiin. Kaakkois-Suomi Venäjä ENPI ohjelmaan kuuluvat Suomesta Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Savo. Liitännäismaakuntina siihen ovat päässeet mukaan Pohjois-Savo, Itä-Uusimaa ja Päijät-Häme. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma ja elinkeinokalatalouden toimintaohjelma EU:n 2007-2013 ohjelmakokonaisuuteen sisältyy myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013, jota toteutetaan maaseuturahaston avulla, sekä elinkeinokalatalousohjelma ja vastaavasti Euroopan kalatalousrahasto (EKTR). Maaseudun kehittämisohjelmaan kuuluvaa Leader -tyyppistä toimintaa Etelä-Savossa toteuttavat paikalliset toimintaryhmät Veej jakaja, Piällysmies ja Rajupusu Leader omien ohjelmapainotustensa mukaisesti. Suomen elinkeinokalatalouden toimintaohjelma 2007-2013 ja sitä täydentävä kansallinen ammattikalastusohjelma sisältävät valtakunnalliset linjaukset EKTR:n tuille. Keväällä 2009 on myös EKTR:n puolella aloittanut alueellinen Leader-toimintaryhmä Itä-Suomen kalatalousryhmä. Se toimii neljän maakunnan alueella ja sillä on oma ohjelma Jottei pudottais veneestä -rahoitus. Kaikki kalatalousryhmää koskevat rahoituspäätökset tehdään Etelä-Savon ELY-keskuksessa. Kehittämisohjelmat ja toimintaryhmien ohjelmarahoitus antavat merkittäviä resursseja maaseudun ja kalatalouden kehittämiseen. Molempien ohjelmien mukainen investointien ja hankkeiden toteutus on hyvässä vauhdissa ja ohjelmissa varattu rahoitus näyttäisi riittävän myös lähivuosien tarpeisiin. Manner-Suomen harvaan asutun maaseudun ja sen yritystoiminnan sekä maaseudulla asumisen perusedellytysten paranemiseen pyritään vaikuttamaan usein erilaisin toimenpitein, joista merkittävimpiin kuuluu laajakaistaverkon laajeneminen. Tavoitteena on rakentaa vuoteen 2015 mennessä 100 megabitin laajakaistayhteys, joka kattaa 99 % koko maan vakituisesta asutuksesta. Harvaan asutun maaseudun laajakaistayhteyksien rakentaminen rahoitetaan osittain EU:n elvytyssuunnitelman puitteissa. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaan varattavalla rahoituksella voidaan pienentää niiden laajakais- 10

tahankkeiden kuntarahaosuutta, jotka hyväksytään maaseutuohjelmasta osarahoitettaviksi. Näissä kuntarahoituksen osuus on 22 % ja Etelä-Savossa tähän kategoriaan kuuluu yhteensä 11 kuntaa. Laajakaistahankkeista on käynnistynyt vuonna 2010 maaseuturahaston tuella Pertunmaan pilottihanke 100 Mbit/s mahdollistavalle runkoverkolle ja lisäksi runkoverkon ja liittymien välistä osuutta koskeva hanke. Suurin osa haja-asutusalueen laajakaistaverkon rakentamisen julkisesta tuesta rahoitetaan Etelä-Savossakin kokonaan kansallisin varoin. Rahoitusvarausten ja hankkeiden kalleuden huomioon ottaen rahoitusmahdollisuudet eivät tule kuitenkaan riittämään asetettuihin tavoitteisiin. 3.6 Arvio strategisten tulossopimusten käyttökelpoisuudesta ja tarkistamistarpeesta Etelä-Savon maakuntaohjelman ja Etelä-Savon ELYkeskuksen strategisen tulossopimuksen sisällöt laadittiin samassa prosessissa ja tiiviissä yhteistyössä Etelä-Savon maakuntaliiton, silloisen valtion aluehallinnon ja muiden aluekehittäjien kanssa. Tarkastelua strategisen tulossopimuksen ja maakuntaohjelman yhteensovittamisessa on jatkettu sekä strategisen tulossopimuksen että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman prosesseissa päätyen yhteiseen näkemykseen. Merkittäviä muutostarpeita ei ole havaittu ja hyväksytty maakuntaohjelma on hyvin huomioitu niin Etelä-Savon kuin myös Pohjois-Savon strategisten tulossopimusten tarkistuksessa. Itä-Suomen AVI:n strategisesta tulossopimuksesta Etelä-Savon maakuntahallitus (20.9.2010 170) totesi kantanaan, että Itä-Suomen AVI:n strategisessa tulossopimuksessa tulisi nostaa esille erityisesti Itä-Suomen ja sen maakuntien erityispiirteitä. Lähtökohtana tulisi olla maakuntakohtaisten strategisten linjausten pohjalta tehtävä tarkastelu. Keskeistä Itä-Suomen AVI:n strategisessa tehtävässä on varmistaa osaltaan kansalaisten peruspalveluiden laatu ja saatavuus sekä sisäisen turvallisuuden taso muuhun maahan verrattuna. Etelä-Savon maakuntaliitto korostaa yhteistyön merkitystä Itä-Suomen aluehallintoviraston, aluekehitysvastuussa olevien maakunnan liittojen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa. 11

4. Maakunnan kärkihankkeet ja laaja-alaisesti toteutettavat yhteishankkeet Tässä luvussa esitellään valtion budjettiin esitettävät tai muutoin ministeriöiden kanssa erikseen neuvoteltavat ylimaakunnalliset hankkeet. Itä-Suomen yhteiset hanke-esitykset LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Alueviranomainen: Pohjois-Savon ELY Valtatien 5 parantaminen välillä Mikkeli-Juva (31.10.78) ylimaakunnallinen hanke: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu Toimenpiteet: Mikkeli Juva-välin tiesuunnitelma valmistuu v. 2012. Hankekokonaisuuteen sisältyvän Mikkelin ohikulkutien tiesuunnitelma on valmis. Esitetään parantamistöiden käynnistämistä v. 2012. Perustelut: Valtatie 5 välittää Pohjois- ja Etelä-Savon, Kainuun maakuntien välistä sekä niistä pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa liikennettä ja kokoaa myös Pohjois-Karjalasta pääkaupunkiseudulle suuntautuvaa raskasta liikennettä. VT 5 on myös tärkeä työmatkaliikenteen väylä ja se tulee parantaa Kajaaniin saakka. Mikkeli Juva-väli muodostuu kahdesta jaksosta, joilla molemmilla on ongelmana liikenneturvallisuus sekä liikenteen sujuvuus. Mikkelin kohdan tieosuutta kuormittavat VT 5:n liikenteen lisäksi VT 13 sekä kaupungin sisäinen liikenne. Tie täydennerään nelikaistaiseksi Mikkelin kohdalla. Visulahden ja Nuutilanmäen välillä tie rakennetaan uuteen maastokäytävään nelikaistaisena keskikaidetienä. Nuutilanmäen ja Juvan välillä rakennetaan nykyisten ohituskaistojen kohdalle keskikaiteet. Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus- Viinijärvi (31.10.78) ylimaakunnallinen hanke: Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, Etelä-Savo, Kainuu Toimenpiteet: Hankkeen tiesuunnittelu on käynnissä. Parantamistöitä esitetään käynnistettäväksi v. 2013. Perustelut: VT 23 on Pohjois-Karjalan keskiselle ja pohjoiselle osalle erittäin tärkeä yhteys eteläiseen Suomeen. Tieosuus Liperin Kontkala Varkaus ei vastaa nykyisellään liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vaatimuksia. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet huomattavasti ennakoitua nopeammin ja raskaan liikenteen arvioidaan tulevaisuudessa edelleen kasvavan. VT 23:n peruskorjaus on Pohjois-Karjalan elinkeinoelämän kehittämisen kannalta välttämätön. Tie on tarpeen parantaa koko matkalta. Perusparantaminen edellyttää tien tason nostoa valtatien ja nykyisen liikenteen edellyttämälle tasolle. Raskaimmat toimenpiteet kohdistuvat välille Karvio Varkaus, joka on vaaka- ja pystygeometrialtaan huono ja ohitusmahdollisuudet heikot. Valtatien 5 parantaminen välillä Leppävirta- Kuopio (Palokangas- Humalajoki) (31.10.78) ylimaakunnallinen hanke: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala Toimenpiteet: Leppävirta Palokangas-välin tiesuunnitelma on valmis. Välin Palokangas Humalajoki-tiesuunnittelu on parhaillaan käynnissä. Leppävirta Kuopio-hanke esitetään käynnistettäväksi v. 2013. Perustelut: Tieosuus on geometrialtaan ja tekniseltä tasoltaan erittäin puutteellinen sekä liikenneturvallisuudel- 12

taan ongelmallinen. Tien parantaminen nykyiselle paikalleen on vain osin mahdollista, koska tie kulkee valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellun kulttuurimaisema-alueen läpi sekä myös entisen Kotalahden kaivoksen kaivoskuilujen ylitse. Alue on myös tiheään rakennettu, mikä lisää tien onnettomuusherkkyyttä. Leppävirta Palokangas tieosuudelle rakennetaan kolme keskikaiteellista ohituskaistaa. Välillä Palokangas Humalajoki tie parannetaan moottoritienä uuteen maastokäytävään nykyisen tien länsipuolelle. Tavoitteena on VT5:n perusparantaminen Kajaaniin saakka. Savonradan perusparantaminen välillä Kouvola-Kajaani (31.10.78) ylimaakunnallinen hanke: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala Toimenpiteet: Kiireellisin toimenpide on rataosan Pieksämäki-Kuopio perusparantamisen loppuun saattaminen (sepelitukikerroksen uusiminen ja kiskonvaihto). Hanke sisältyy Livi:n TTS:aan vuosille 2011-2014. Hanke esitetään toteutettavaksi em. suunnittelukauden alkupuolella vuosina 2011-2012. Kustannukset ovat 68,8 M. Perustelut: Raskas liikenne kasvaa merkittävästi Talvivaaran kaivoksen kuljetusten johdosta, mm. vaaralliset rikkihappokuljetukset, jotka edellyttävät rataverkolta hyvää kuntoa. Vauhdittaakseen Savonradan kehittämistä Pohjois- Savon ja Etelä-Savon maakunnat ovat suunnanneet merkittävällä tavalla EU:n tavoite 1 -ohjelman varoja radan nopeuttamistoimiin. Pohjois-Savossa rahoitus kohdistui vuosina 2006-2007 Kuopio-Suonenjoki-rataosaan ja vuosina 2009-2011 maakunnan raja-suonenjoki -rataosaan. Vastaavasti Etelä-Savon puolella on toteutettu nopeuttamishankkeita EU-varoin pitäen lähtökohtana, että valtiovalta vastavuoroisesti tekee radalle mahdollisesti tarvittavat perusparantamiseen kuuluvat toimenpiteet. Muualla maassa rataverkon kehittäminen tapahtuu valtion varoin ja Itä-Suomea oleellisesti nopeammassa aikataulussa. Esim. samalla matkaetäisyydellä Helsingistä olevan Seinäjoen aikaetäisyys on kolme tuntia, kun Kuopion vastaava on neljä tuntia, Keravan oikoradasta huolimatta. Jotta maakuntien rahoittamat nopeutushankkeet voidaan hyödyntää aikataulussa, se edellyttää vuosi vuodelta viivästyneiden Savonradan perusparantamistöiden loppuunsaattamista. Liittojen merkittävä panostus rataverkkoon tulee huomioida toteuttamalla Pieksämäki-Kuopio-radan parannustyöt LIIVIn TTS kauden alkupuolella eli vv. 2011-2012 niillä rataosilla, joilla nopeudennoston edellyttämät toimenpiteet on tehty EU-varoin. Työn painottumista suunnittelukauden alkupäähän perustelee myös käyttöikänsä päässä olevien kiskojen huono kunto (tutkimuksissa on kiskoissa todettu pitkittäismurtumia). Karjalan radan perusparantaminen nopean henkilöliikenteen tasolle välillä Luumäki- Kitee (31.10.78) ylimaakunnallinen hanke: Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu Toimenpiteet: Tasoristeysten poistaminen ja perusparantaminen nopean liikenteen edellyttämälle tasolle. Hankkeiden toteuttaminen esitetään käynnistettäväksi v. 2012. Perustelut: Vauhdittaakseen Karjalan radan kehittämistä, Liikennevirasto (aikaisemmin Ratahallintokeskus) toteuttaa yhteistyössä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja kuntien kanssa hanketta tasoristeysten poistamiseksi välillä Joensuu-Kitee. Hankkeen tavoitteena on liikenneturvallisuuden parantaminen ja henkilöliikenteen matka-aikojen lyhentäminen sekä maakuntien saavutettavuuden parantaminen. Hanke on osa Itä-Suomen EAKR-ohjelman toteuttamista. Saavutettavuuden parantaminen edellyttää käynnissä olevan hankkeen lisäksi rataosuuden Luumäki-Kitee tasoristeysten poistamisen sekä Luumäki-Joensuurataosuuden nopeudennoston edellyttämät sähkörata- ja turvalaitemuutostyöt. Pohjois-Karjalassa on ajan tasalla oleva tasoristeysten poiston yleissuunnitelma ja Etelä-Karjalassa on käynnistynyt vanhentuneen yleissuunnitelman tarkistaminen. Elinkeinoelämän kannalta tärkeiden vähäliikenteisten teiden parantaminen (31.10.20) ylimaakunnallinen hanke: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala Toimenpiteet: Esitetään perustienpidon rahoituksen nostamista 630 M :oon. 13

Perustelut: Nykyinen perustienpidon rahoitus (530 M ) riittää nykykunnon säilyttämiseen päätieverkolla, mutta alemman tieverkon ja siltojen kunto uhkaa heiketä. Alueellisia tiehankkeita ei pystytä toteuttamaan elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja tarpeen edellyttämällä tavalla. Perustienpidon määrärahojen niukkuudesta johtuen ELY-keskuksella ei ole mahdollisuuksia parantaa heikkoon kuntoon päässeitä seututieyhteyksiä, joiden merkitys on elinkeinoelämän kuljetuksille erityisen suuri. Nykykunnossaan kuntien väliset maantieyhteydet eivät myöskään tue kuntien välistä kasvavaa yhteistyötä. Perustienpidon vuosirahoitus tulee nostaa 630 M :n tasolle. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Alueviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Kainuun maakunta kuntayhtymä Ammatillisen toisen asteen aloituspaikkojen riittävyyden varmistaminen Itä-Suomessa ylimaakunnallinen hanke: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu Toimenpiteet: Ammatillisen toisen asteen nuorten ja aikuisten vuosiopiskelijapaikkoja Itä-Suomessa tulee lisätä vielä vuosina 2011 ja 2012. Perustelut: Itä-Suomen maakunnissa tavoitteena on koulutustakuun toteuttaminen. Sitä tarvitaan työvoimapulan torjunnassa, nuorten syrjäytymisen estämisessä ja Itä- Suomen pitämisessä elinkelpoisena alueena yrityksille. Koulutustakuuta ei voida toteuttaa nykyisellä määrällä nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen vuosiopiskelijapaikkoja, joista Pohjois-Savossa on pulaa nuorisoasteella ja aikuiskoulutuksessa. Koulutusresurssit ovat Etelä-Savossa riittäneet paremmin, mutta näkymät ovat huolestuttavia. Pohjois-Karjalassa koulutuspaikat nuorisoasteella ovat riittäneet, mutta jatkossa resursseja suunnataan aikuiskoulutukseen. Riittävää koulutustarjontaa ja kohdentamista ei voida varmistaa pelkästään valtakunnallisella tasolla tehtävällä koulutuksen ennakoinnilla ja mitoituksella, vaan tarvitaan yhteistyötä Itä-Suomen maakuntien välistä yhteistyötä. Kuitenkaan mikään ennakointi ei voi ennalta nähdä yllättävien talouden ja yritystoiminnan muutosten edellyttämiä ammatillisen koulutuksen toimenpiteitä. Tämän vuoksi tarvitaan koulutuksen ylläpitäjiltä riittäviä resursseja ja pelivaraa päättää koulutuksen kohdentamisesta paikallisesti. Itä-Suomen lääninhallituksen selvityksen mukaan ilman opiskelupaikkaa jäi vuonna 2008 Itä-Suomessa 399 nuorta. Kevään 2010 yhteishaun tulosten perusteella ammatillisen nuorisoasteen koulutuksen ulkopuolelle jäi Pohjois-Savossa 230 nuorta riittämättömän vuosiopiskelijapaikkamäärän vuoksi. Aloituspaikkoja tarvitaan lisää sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sekä tekniikan ja liikenteen aloilla Savon ammatti- ja aikuisopistossa (SAKKY) ja Ylä-Savon ammattiopistossa (YSAO) logistiikassa. SAKKY ei ole voinut ottaa koulutukseen kaikkia työmarkkinatuella opiskelevia aikuisia riittämättömän vuosiopiskelijapaikkamäärän vuoksi. ELY-keskus on ostanut opiskelijapaikkoja työttömille samoin kuin Etelä-Savossa. Kun nämä ostot loppuvat, lisääntyy vuosiopiskelijapaikkamäärän vajaus selvästi nykyistä noin 230 suuremmaksi. Etelä-Savon ammattiopisto ESEDU kykeni tarjoamaan kaikille hakeneille koulutuspaikan ottamalla 100 opiskelijaa yli vuosiopiskelijakiintiön. Vuonna 2011 resurssit eivät enää riitä TEMin ja ELYn lopettaessa perusopiskelijapaikkojen hankkimisen ostopalveluna työttömille. Tällöin ESEDU joutuu jättämään koulutuksen ulkopuolelle joko nuoria tai aikuisia, mikäli koulutusresursseja ei saada lisää. Savonlinnan ammattiopistossa (SAMIedu) opiskelijapaikat ovat riittäneet nuorisoasteella, mutta pulaa on ollut ammatillisessa täydennyskoulutuksessa. Kielivalintojen monipuolistaminen ja venäjän kielen opetuksen vahvistaminen Itä-Suomessa ylimaakunnallinen hanke: Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu Toimenpiteet: Itä-Suomen maakunnat esittävät, että opetus- ja kulttuuriministeriö antaa Itä-Suomen maakuntien kunnille kokeiluluonteisesti luvan päättää kieliopetuksen järjestämisestä siten, että kunta voi antaa oppilaille mahdollisuuden valita peruskoulussa B1-kieleksi ruotsin tai venäjän. Mikäli oppilas valitsee B1-kieleksi venäjän, hänen on viimeistään kahdeksannelta luokalta alkaen sisällytettävä ruotsi valinnaisten kieliensä joukkoon, jotta hänelle syntyy valmius saavuttaa virkamieheltä edellytettävä ruotsin kielen taito. Perustelut: Suomalaisissa peruskouluissa alkaa pakollisen A1-kielen (yleensä englanti) opiskelu kolmannella luokalla ja pakollisen B1-kielen (ruotsi) opiskelu seitsemännellä luokalla. Koululaisilla on periaatteellinen mahdolli- 14