Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto

Samankaltaiset tiedostot
Kauvatsanreitin virkistyskäyttö kyselyn vastausten kooste

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen. Verkkokyselyn yhteenveto

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

Kauvatsanreitin vesitaloudellinen kehittäminen

ISO-LAMUJÄRVEN KEHITTÄMISTARPEET

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Patorakenteiden periaatekuvia

Yhteenveto vesistön käyttäjille suunnatusta nettikyselystä ja sidosryhmätyöpajasta

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Mitä me tiedämme tai emme tiedä Hiidenveden kalaston tilasta? Tommi Malinen Helsingin yliopisto

Lapinlahden Savonjärvi

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

Vesien tilan parantaminen Kiimingin lounaiskulmalla Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Jäälin ala-aste

Järvikunnostushankkeen läpivienti

Tilapäinen poikkeaminen Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyluvan lupamääräyksistä,

Nurmesjärven tila, kunnostus ja hoito

Tuusulanjärven kalakantojen kehitys järven kunnostuksen vuosina

Tausta ja tavoitteet

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

Loppuuko Loimijoesta vesi. HAMK Tammelan Pyhäjärven Kuivajärven Suojeluyhdistys ry Matti Salo

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

VYYHTI II -hanke. Maarit Satomaa ja Riina Rahkila ProAgria Oulu/ Oulun maa- ja kotitalousnaiset

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Inarijärven säännöstelyn kehittäminen Ekologiset vaihtoehdot ja kehitystrendit jaksolla

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

PIRSKE. Tanja Dubrovin, SYKE

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kiikoisjärvellä ja Mouhijärvellä, Sastamala

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Ahosuon turvetuotantoalueen YVA

Kokemuksia Tuusulanjärven tehokalastuksesta

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Esittelypuheenvuoro LC Kiiminki Jääli Jäälinmaja

Turun kaupunki Paimionjoen säännöstelijänä Irina Nordman/Liisa Piirtola /

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008


Hiidenveden Kirkkojärven ja Mustionselän kalataloudellinen velvoitetarkkailu vuodelta 2010

Inarijärven säännöstelyn toteutuminen vuosina Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

VATJUSJÄRVIEN TILAN PARANTAMISEN SUUNNITTELU. Kyläilta Vatjusjärven koululla klo 18.30

Oman kylän vedet kuntoon! Mistä aloitan?

1. Mikä on sidoksenne alueeseen? 2. Kuinka kaukana hankealueesta asuntonne/omistamanne kiinteistö sijaitsee?

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: klo Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Vesilain vastainen rakentaminen Ympäristörikosten torjunnan koulutusohjelma

Uudenkaupungin makeanvedenaltaan nykytila ja. käyttö tarvittavat toimet tilan ylläpitämiseksi ja. parantamiseksi

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Ranuan kunnan järvien tilasta ja niiden kunnostustarpeesta

KANNATTAAKO HOITOKALASTUS? Järvikalaa NAM-hankkeessa selvitettiin satakuntalaisten järvien saalispotentiaali

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Kevättömän ja Pöljänjärven alivedenkorkeuden nostaminen -hanke Esiselvitykset ja kunnan päätökset

JÄNI- JA HEINIJÄRVEN VEDENKORKEUDEN NOSTO

Pyhäjärveä edemmäs kalaan? kalan saatavuuden haasteet. Henri Vaarala, asiantuntija Pyhäjärvi-instituutti

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Vesien kunnostus ja käyttö

Pyykösjärvi ja Kuivasjärvi nykytila ja lähiajan toimenpiteet

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Mitä verkkokoekalastus, kaikuluotaus ja populaatioanalyysi kertovat tehohoitokalastuksen vaikutuksesta Tuusulanjärven kalastoon ?

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

KYSELY ranta-asukkaille, mökkiläisille, valuma-alueen maanomistajille ja muille järven virkistyskäyttäjille

Teuvanjoen pohjapatojen rakentaminen

SOIDINSUON (ÄHTÄRI) KALATALOUDELLINEN VELVOITETARKKAILUOHJELMA

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Teemu Koski Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

Simpelejärven verkkokoekalastukset

KYMIJOEN JA SEN EDUSTAN MERIALUEEN KALATALOUDELLISEN TARKKAILUN KALASTUSTIEDUSTELU VUONNA 2012

Vesistöjen säännöstelyn haasteet

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Luku 8 Miten järvessä voi elää monta kalalajia?

Tammelan vesistöjenkunnostus - seminaari. Tammelan kunnantalo Valtuustosali Jenni Kemppi, Erja Klemelä

NURMESJÄRVI, erityisesti Kangaslahti Rannat kuntoon -hanke 2016

Karhijärven kalaston nykytila

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 11/2009/4 Dnro LSY 2006 Y 335 Annettu julkipanon jälkeen

Ehdotus Menkijärven kunnostuksen. velvoitetarkkailuohjelmaksi

Vihijoen ja Myllyjoen koekalastukset 2016

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Karvianjoen vesistöalue, toteuttamattomien kehittämisaloitteiden yhteenvetotaulukko Päivitetty

ristöjen hoito - Vesilinnut

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Kotiseutukosteikot toteuttavat vesiensuojelua ja lisäävät lajirikkautta

Puula-forum Kalevi Puukko

Avustukset ja ajankohtaiset hankekuulumiset Vesien hoidon YTR

Säännöstelyn lupaehtojen tilapäinen muuttaminen Kätkänjärvellä, Alajärvi. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Kiimingin Jäälin vesienhoitoyhdistys ry Vuosikokous klo 18 Jäälinmaja

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Transkriptio:

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen Asukastilaisuuden yhteenveto 30.10.2018 klo 17.30 20.00 Toukolan koulu, Kiikoistentie 175. Pirkanmaan ELY-keskuksen hanke: Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen - Kiikoisjärven ja Mouhijärven säännöstelyn vaihtoehtotarkastelu

Asukastilaisuus Asukastilaisuus järjestettiin 30.10.2018 klo 17.30 20.00 Toukolan koululla Kiikoisissa. Tilaisuuttaa markkinoitiin hankkeen verkkosivuilla sekä postikorttikutsulla, joka lähetettiin 2000 kotitalouteen. Osallistujia tilaisuudessa oli noin 50. Tilaisuuden tavoitteena oli kertoa kuulijoille Pirkanmaan ELY:n käynnistämästä Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen- hankkeesta ja Kauvatsanjoen reitin vesistön tilasta, sekä kerätä työpajatyöskentelyn avulla paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa Kauvatsajoen reitin säännöstelystä sen nykytilasta ja ajatuksia siitä miten säännöstelyä tulisi tulevaisuudesta toteuttaa Liitteenä muistiinpanot tilaisuudesta (Liite 1)

Työpaja Osallistujat jaettiin satunnaisesti 4 pienryhmään Pienryhmät kiersivät työpajan aikana 4 teemapistettä, joissa osallistujat antoivat kommentteja ja ehdotuksia teemaan liittyen Työpajan teemapisteet: Säännöstely ja vedenpinnataso Vesistön tila Virkistyskäyttö Kalasto ja kalastus Lopuksi teemapisteiden fasilitaattorit kertoivat lyhyen yhteenvedon annetuista kommenteista ja ehdotuksista.

Teemapisteiden yhteenveto

Säännöstely ja vedenpinnataso Kiikoisjärven alue Säännöstely on hyvä nykyisellään Säännöstely Kiikoisjärven kohdillaan. Mikäli nostetaan on edunsaajat muutettava. Säännöstely parantunut ensimmäisistä vuosista Kevätkylvö ja syystöiden vedenkorkeus hyvä Kiikoisjärvi - viime vuodet järven tila parantunut pinnannoston ansiosta Vesi on kirkkaampaa Levää vähemmän Eli vesi on parantunut Säännöstelyä tulisi muuttaa Säännöstelyrajat harkintaan = joustaviksi. Nykyisin ennakoitavissa vesitilanne Juoksutusaikojen määrittäminen tarpeen, ei kalenterin, mukaan Kesällä veden korkeus tulisi olla 20cm korkeampi veden laadun ja virkistyskäytön parantamiseksi Säännöstelyrajoja ala-ja ylärajaa nostettava 20-30 cm ylemmäksi Kiikoisjärvellä Kesävedenkorkeuden rajan nosto. Ei vieläkään riittävä Kiikoisjärvi on matala keskisyvyydeltä, on liian pieni, pienikin vedenlasku haittaa paljon Vedenkorkeuden vaihtelu ei ole enää niin suurta kuin 10 v. sitten Kiikoisjoesuisto kasvanut umpeen Jaarajoen ja Sääksjärven tila tulee huomioida säännöstelyssä Säännöstelyssä ei oteta millään tavalla huomioon padon alapuolisen joen tilannetta Jaarajoen ylittävä silta (sillan alunen) "panttaa" veden kulkua -> näkyy sillan ja padon välissä Padot synkroniin Jaarajoen juoksutus kuntoon. Eroosio alajuoksun pelloilla 1995 10.10. satoi 50 mm Jaaran padolla päästettiin niin että järvikortteet olivat Kauvatsantien lähelle, matkaa 800m Ruuhijärven padon hoitajalla oma lehmä ojassa ELY keskusten yhteistyötarve toimialue rajoilla Sääksjärvi huomioitava Jaarajoen peratulla osalla Jaakolan koskelta ylöspäin pitäisi jokea entisöidä Mouhijärvi Säännöstely on hyvä nykyisellään Säännöstely kohdillaan kunhan syvät kevätkuopat unohdetaan Ennen säännöstelyä Mouhijärvi tulvi usein keväisin Säännöstelyä tulisi muuttaa Mouhijärven vedenpinnan keskikorkeuden nosto n. 2,5-3m. Kourapadon poisto tarpeettomana Mouhijärven korkeuden nosto 20 cm jotta rannat ei rehevöidy Säännöstely erittäin tärkeä, välttämätön Veden pintaa ylemmäs Matala vedenkorkeus haittaa Muuta Hyvävetinen kalaisa järvi Kourajärvi Matala vedenkorkeus haittaa koko vuoden Koivuniemenjärvi Heinäkuun lopusta eteenpäin liikaa alhainen vedenkorkeus, eli kasvaa umpeen Kevätvesi - hyvä korkeus

Säännöstely ja vedenpinnataso kommentit

Vesistön tila Kiikoisjärvi Ehdotetut toimenpiteet Rantojen - ruoppaus - niitto Järvi matala, keskisyvyys matala joten pienikin veden lasku haittaa paljon virkistyskäyttöä Rantojen ruoppausta Kiikoisjärven pohjoispäähän n. 2 ha kosteikko suunnitteilla Makere rahoittama Ala-Järvenpään lahti Pajustenojan suu Eteläpään ruoppaus Eteläpäässä veden laatu on liian rehevä ja matala pinta. Rantasaunalla syvyys alle 1,5m haittaa uintia Kiikoisjärven säännöstely kunnossa. Mikäli veden korkeutta nostetaan on säännöstelyn hoito siirrettävä edunsaajille EI pohjapadolle! Veneyhteys järveltä padolle pitää säilyä Jaarajoen pohjapato ja Jaarajoen tila Säännöstelyssä tulee ottaa huomioon myös padon alapuolella olevan joen tilanne. Jaaranjoki/Piilijoki tulvii kerran vuodessa. Näitä voitaisiin välttää tarkemmilla suunnitelmilla Jaaranpato pohjapadoksi kevätkuopat loivemmiksi Jaaran/Piilijoen syvänteet avattava Jaaranjoen pohjapadot tehty 5 vuotta sitten. Ei nostanut vedenpintaa! Turha hanke Pohjapato tiettyyn korkeuteen Mouhijärven alue Ehdotetut toimenpiteet Muohijärven vedenpinnantason nosto keskimäärin 2,5 m Veden korkeudet 30 cm ylemmäs Kourapadon poisto tarpeettomana, estää myös veneliikennettä. Luonnon säännöstely - pohjapadot pois Kourakosken pato korvataan pohjapadolla Kevätkuoppa pois - tulvat ovat keväällä hyvä asia Vesikasvien niitto säännöllisesti Koivuniemenjärvi Koivuniemenjärven imuruoppaus kesällä kasvaa umpeen Kirkkojärvi Kostelikkojen niitto ja ruoppaus Marjajärvelle ehdotetut toimenpiteet Marjajärven kuivatuksen jälkeen tapahtui merkittävä muutos pohjasedimentissä. Marjajärven yhteyteen laskeutusallas/kosteikko

Vesistön tila - kommentit

Virkistyskäyttö Nykytila Plussat Hyvää uuden säännöstelyn (v. 2004 lähtien) mukainen kesäajan vedenkorkeuden nousu. Vesiympäristö on hieno. Kiikoisjärven jääladut hyvät. Miinukset Lahtialueiden mataluus ja vesikasvillisuus haittaavat virkistyskäyttöä. Kevätaikaan (kevätkuoppa) vesi liian alhaalla rantojen käytettävyyden näkökulmasta. Jaarajoen pohjakynnyksillä ei ole merkitystä virkistyskäytön kannalta. Rakennetut pohjakynnykset kalannousuesteitä. Jaaran padon alla vesi liian korkealla juoksutusten aikaan. Koivuniemenjärvi on kasvamassa umpeen, ongelmia virkistyskäytössä. Vesi nousee jäälle ja haittaa virkistyskäyttöä. Tulevaisuus Kesäajan vedenkorkeudet ylemmäs 20 cm. Säännöstelyrajoja pitäisi nostaa kauttaaltaan 10-20 cm. Vedenkorkeuden vaihteluväli pienemmäksi. Vesiympäristö on hieno ja mahdollisuus kalastaa-> arvostus ja intressit pitäisi tuoda 2000 -luvun vaatimuksiin, ei pelkästään maatalouden ehdoilla. Olemassa olevista nuotiopaikoista, uimarannoista ja veneenlaskupaikoista pidetään parempaa

Virkistyskäyttö - kommentit

Kalasto ja kalastus Nykytilaa ja historiaa Runsas kalasto ja kalastusta harjoitetaan paljon verkoin sekä vapavälinein Lajeina kuha, ahven, hauki, säyne, lahna, särki. Satunnaisesti made, joka vähentynyt viime vuosina Kuhaa istutetaan säännöllisesti, vuosittain tai joka toinen vuosi osakastuntien toimesta (Kiikkoisjärven ja Mouhijärven osakaskunnat isoimmat) Rapuja ollut aikoinaan paljon, nyttemmin yksittäishavaintoja. Jokirapuja myös nähty. Taimenen istutusta kokeiltu 90-luvulla, ei menestynyt Jaaranpadon rakentamisen jälkeen kalasto heikentynyt padon alapuolella Toiveet Kevätkuopan loivennus jolloin kutu, etenkin hauen, onnistuisi paremmin Särkikalojen määrä kasvanut, hoitokalastus? Vedenlaadun parantaminen Perattujen koski/avouomaosuuksien kunnostaminen. Jaarankosken/joen vedennosto pohjapadoin Vedenpinnan nosto järvissä --> pos. vaikutus kalakantoihin

Kalasto ja kalastus - kommentit