Peruspalveluiden tuottaminen ja laatu Päijät-Hämeen kuntapäättäjäseminaari 14.10.2009 Ppk Aava/ johtaja
Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden tuottaminen Tuottamisen erilaiset muodot; case Aava
Sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan osana suurempaa kokonaisuutta Tavoitteena Päijät-Hämeessä toteutetussa muutoksessa (Heimo-hanke) oli järkevöittää rakenteita ja toimintaa; Aava ja Oiva yhdistämällä järkeviksi kokonaisuuksiksi toimintaa keskittämällä palvelutuotantoa muuttamalla toimintatapoja - hoito- ja palveluprosessien kehittäminen - ennaltaehkäisevän työn laajentaminen varmistaa työvoiman saatavuus ja palvelutuotannon taloudellisuus
Aava osana Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymää Aava tuottaa Artjärven, Hartolan, Iitin, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän sosiaali- ja perusterveydenhuollon lähi- sekä keskitetyt palvelut. Ns. 8-kunnissa on yhteensä n. 50 590 asukasta. Talousarvio n. 90 milj. ja lähes 1000 työntekijää. Väestö on keskimääräistä ikääntyneempää. Yli 75-vuotiaiden %-osuus väestöstä on 8,8. Perheiden ja nuorten palvelutarve lisääntyy. Kuntien ja kuntalaisten taloushaasteet mekittäviä.
Perustuslaillinen oikeus Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kuntien järjestämisvastuusta säädetään sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa laeissa ja laissa sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta.
Sosiaalipalvelujen lainsäädäntö Sosiaalihuoltolaissa säädetään, miten ja mitä sosiaalipalveluja kunnan on tuotettava. Sosiaalihuoltolaki 710/1982 (Finlex) Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista määrittelee keskeiset menettelytavat asiakastyössä ja tietosuojakysymyksissä. Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000 (Finlex) Sosiaali- ja terveyspalveluja säädellään seuraavilla erityislaeilla (lait Finlexissä): Lastensuojelulaki 417/2007 laki uudistettu 2008 Laki lasten päivähoidosta 36/1973 Päihdehuoltolaki 41/1986 Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987 Laki omaishoidon tuesta 937/2005 Perhehoitajalaki 312/1992 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Sosiaalihuollon erityislait Erilliset lait ovat myös isyyden selvittämisestä ja vahvistamisesta, elatusavun turvaamisesta lapselle, lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta, ottolapsineuvonnasta, perheasiainsovittelusta. Lait Finlexissä: Isyyslaki 700/1975 Laki lapsen elatuksesta 704/1975 Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983 Laki lapseksiottamisesta 153/1983 Perheasiainsovittelusta säädetään avioliittolaissa ja sosiaalihuoltolaissa. Avioliittolaki 234/1929 (Finlex) Sosiaalihuoltolaki 710/1982 (Finlex)
Terveyspalvelujen lainsäädäntö 1/2 Terveydenhuollon palveluista säädetään kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa. Kansanterveyslaissa säädetään terveyskeskuksissa annettavista perusterveydenhoidon palveluista. Erikoissairaanhoitolaki säätelee sairaanhoitopiirien tehtäviä ja niiden tuottamia sairaanhoitopalveluja
Terveyspalvelujen lainsäädäntö 2/2 Kansanterveyslaki 66/1972 (Finlex) Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989 (Finlex) Erityislaeilla on säädetty työterveyshuollosta, mielenterveyspalveluista sekä tartuntatautien ehkäisystä ja hoidosta. Lait Finlexissä: Työterveyshuoltolaki 1383/2001 Mielenterveyslaki 1116/1990 Tartuntatautiasetus
Potilaan asema ja valvonta Terveydenhuollon palvelujen käyttäjän asemaa turvaa laki potilaan asemasta ja oikeuksista. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 (Finlex) Lakien toteutumisen valvonta Kuntia ja yksityisiä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajia valvovat lääninhallitukset, joita puolestaan ohjaa ja koordinoi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto. Molemmat toimivat sosiaali- ja terveysministeriön alaisina.
Palvelujen toteutus Case Aava
Toimintaympäristön haasteet Aavan asiakaskunnissa Väestön ikääntyminen, perusterveydenhuollon palveluiden käytön kasvu sekä perheiden lisääntyneet tukitarpeet edellyttävät toimintarakenteiden sekä toimintatapojen uudistamista. Lainsäädännön muutokset lisäävät palvelutarpeita ja kuntien talouden muutokset ohjaavat toiminnan kehittämistä. Toimintaympäristön ennakoimattomuus ja nopeat yhteiskunnalliset muutokset vaikeuttavat pitkäjänteistä toiminnan ja talouden suunnittelua. Tietoteknologian laaja ja monipuolinen hyödyntäminen asiakaspalvelussa sekä johtamisessa on välttämätöntä.
Toiminta-ajatus Aava on dynaaminen osaaja, joka tuottaa sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut yhteistyössä sopimuskumppaneiden kanssa väestön omavastuuta korostaen. Palvelut toteutetaan tilaajien kanssa tehtyjen linjausten ja sopimusten mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön pohjautuen.
Talous- ja toimintastrategia vuodelle 2010 Aavalle laadittu talous- ja toimintastrategia Tuottavuusohjelma Strategia perustuu Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän strategiaan Tavoitteet asetettu pitkänaikavälin tavoitteista vuositavoitteisiin
Strategisia painotuksia 1/4 Asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden kehittäminen Asiakkaalla on mahdollisuus käyttää palveluja yli kuntarajojen - kehitetään atk- ja suoritehinnoitusjärjestelmää niin että palvelujen tarjoaminen on mahdollista yli kuntarajojen 18-24 vuotiaiden toimeentulotuki asiakkaiden aktivointiaste kasvaa Pitkäaikaistyöttömien aktivointiaste kasvaa Palvelun ja hoitotakuun toteutuminen Erikoissairaanhoidon asiantuntemuksen hyödyntäminen perusterveydenhuollossa potilastyössä ja tietoliikenneyhteyksien kautta uudistetaan toimintamalleja ja työnjakoa
Strategisia painotuksia 2/4 Vanhustenhuollon palvelurakenne uudistus laitospaikkoja vähennetään ja kotona-asumista tuetaan Kunnissa kehitetään ikäihmisten kotona selviytymistä tukevia palveluja Vanhusten palvelut on uudistettu avohoitopainotteisiksi avopalveluselvityksen pohjalta Tarpeenmukainen säännöllinen kotihoito on tarjolla 14 %:lle yli 75-vuotiaista Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden määrä laskee
Strategisia painotuksia 3/4 Perheille ja nuorille suunnattuja palveluja kehitetään varhaisvaiheen puuttumisen ja tuen mahdollistamiseksi Äitiysneuvola, lastenneuvolat ja koulu- ja opiskeluterveydenhuolto toimivat asetuksen mukaisesti muodostaen muiden toimijoiden kanssa toiminnallisesti järkevän kokonaisuuden Oppilashuoltoa vahvistetaan tarpeiden mukaisesti Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä suhteessa ikäryhmään kääntyy laskuun Lastensuojelun pitkäaikaiset (yli 2 v.) avohuollon asiakkuudet vähenevät Alle 12-vuotiaiden lasten kodin ulkopuolisissa sijoituksissa perhehoidon suhteellinen osuus kasvaa; tavoitetaso 70 %
Strategisia painotuksia 4/4 Yleis- ja suunterveydenhuollon työnjakoa kehitetään ja kansalaisten omahoitoa tuetaan Ennaltaehkäiseviä työmuotoja kehitettään esim. perhetyö, elintaparyhmät Perheisiin suunnattava ennaltaehkäisevä perhetyö ja varhainen tuki lisääntyvät eri ammattiryhmien toteuttamana kokonaisuutena Elintapaohjausryhmät laajenevat lapsiperheille sekä nuoremmille ikäryhmille Tunnistetaan nuoremmat DM-potilaat tai riskin alaiset ennaltaehkäisevästi Kuraattoritoimintaa vahvistetaan tarpeiden mukaisesti
Suunnittelukauden dokumentti Yhtymän ja peruspalvelukeskuksen strategiset painopisteet Tuottavuusohjelma -henkilöstö -johtajuus -prosessit -hankinnat -investoinnit Vuositason Tavoitteet v.2010 palvelusopimukset Mittarit vuositavoitteille Hierarkkiset vertailut Tulosyksikön ydinprosessin tarkastelu tuottavuuden näkökulmasta Pitkän aikavälin Tavoitteet v.2012 Tavoitetilan Indikaattorit Yhtymän ja ppk:n talous- ja toimintasuunnitelma Peruspalvelukeskuksen käyttösuunnitelma Järjestämissuunnitelma Kasteindikaattorit Avopalveluselvitys
PERUSPALVELUKESKUS Peruspalvelukeskuksen johtaja J o h t o r y h m ä Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hyvinvointijohtaja Heli Laapio-Knuutila Sosiaalipalvelut Sosiaalijohtaja Pirkko Valtanen Koti- ja asumispalvelut Koti- ja asumispalvelujen johtaja Anu Olkkonen-Nikula Terveyden ja sairaanhoidon vastaanottopalvelut Johtava lääkäri Petteri Jyrkinen Sysmän ja Hartolan lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelut Aikuissosiaalityön palvelut Kahdeksikko kuntien vuodeosastopalvelut Terveydenhuollon vastaanottopalvelut Nastolan ja Iitin lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelut Orimattilan seudun lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelut Lapsiperheiden sosiaalityön palvelut Erityispalvelut Orimattilan seudun koti- ja asumispalvelut Nastolan ja Iitin koti- ja asumispalvelut Sysmän ja Hartolan koti- ja asumispalvelut Suun terveydenhuollon vastaanottopalvelut Mielenterveysvastaanottopalvelut
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Neuvolatoiminta (äitiys, lasten, perhe) Ehkäisevä perhetyö Muut perhepalvelut Koulukuraattorien ja koulupsykologien palvelut Kouluterveydenhuolto opiskelijaterveydenhuolto
Sosiaalipalvelut sosiaalityö, toimeentulotuki lastensuojelu, lastensuojelun perhetyö lastenvalvojan palvelut vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto työtoiminta päihde- ja mielenterveyspalvelut sosiaalihuollon osalta
Koti- ja asumispalvelut 1/2 Kotipalvelut Kotisairaanhoito, kotisairaala Ilta- ja yöpartiotoiminta Päiväkeskus- ja palvelukeskustoiminta Vanhainkoti- ja erilaiset asumismuotoiset palvelut Hoiva- ja hoitokotipalvelut
Koti- ja asumispalvelut 2/2 Intervallihoito Terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaisyksiköiden palvelut SAS Omaishoidon tuki Erikseen määriteltävät kuljetusmuodot
Vastaanottopalvelut Terveyskeskuslääkärien vastaanotot Terveyden ja sairaanhoitajien vastaanotot Hammaslääkäreiden ja suuhygienistien vastaanotot Psykiatri, psykologin ja psykiatristen sairaanhoitajien sekä muiden mielenterveystyön työntekijöiden vastaanotot Puheterapeutin vastaanotot
Mitä laatu on? Laatu on ominaispiirre, joka liittyy toiminnan, palvelun tai hoidon kykyyn täyttää sille asetetut vaatimukset ja odotukset. Laadunhallinnan kautta varmistetaan, että haluttu hyvä laatu todella toteutuu. Kyse on toiminnan johtamisesta ja ohjaamisesta kohti asetettuja tavoitteita sekä tavoitteiden toteutumisen seurannasta. Hyvä laatu ei synny itsestään vaan vaatii panostusta ja sitoutumista niin johdolta, työntekijöiltä kuin päättäjiltäkin.
Toiminnan, palvelun ja hoidon vaatimukset Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö sekä STM suositukset laadusta Kuntalaisten odotukset ja käsitykset yleensä Yksilön odotukset Päättäjien/tilaajien odotukset Organisaation asettamat vaatimukset hoito- ja palvelumallit, käytännöt ja prosessit
Toiminnan vaatimukset Organisaation kyky vastata sille määrätystä toiminnasta Organisaation rakenne johtosääntö, toimintaohje Johtaminen esimiestyö henkilöstön osaaminen Tuotetut tulokset talouden ja toiminnan toteutuminen Päätökset poliittisten luottamusmiesten ja johdon
Miten palveluista sovitaan ja miten niitä seurataan? Aava on palvelun tuottaja osana yhtymää Kunnat ovat tilaajia - tilaajajohtajat Tilaajien kanssa vuosittaiset sopimukset palveluiden tuottamisesta sekä pitkän aikavälin järjestämissuunnitelma kuntakortit käytössä Tilaajien kanssa säännölliset tapaamiset n. 1x kk:ssa palautekeskustelut Neljännesvuosiraportit sekä vuosikertomus, jossa kirjallinen raportointi tilinpäätös sekä vuosikertomus Tilinpäätös talouden ja toiminnan toteutus (, suoritteet)
Palveluiden sisällön seuranta Palvelumuodot ja tuottamislaajuus lainsäädäntö määrittää pääasiassa Hoito- ja palvelutakuut sekä muut toiminalliset tavoitteet - neljännesvuosittainen seuranta Asiakaspalautejärjestelmä Sosiaali- sekä potilasasiamiehen raportit Tehdyt muistutukset, valitukset ja kantelut
Laatunäkökulma/Case vanhustenhuolto Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut ikääntyneiden palveluille valtakunnalliset tavoitteet Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksessa. Ikäihmisten palvelujen laatusuositus sisältää strategisia linjauksia laadun ja vaikuttavuuden parantamiseksi kolmella osa-alueella: 1) hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ja palvelurakenne 2) henkilöstö ja johtaminen sekä 3) asuin- ja hoitoympäristöt Valtakunnallisina tavoitteina vuoteen 2012 mennessä on, että 75 vuotta täyttäneistä henkilöistä 1 92 prosenttia asuu kotona itsenäisesti tai kattavan palvelutarpeen arvioinnin perusteella myönnettyjen tarkoituksenmukaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen turvin 13 14 prosenttia saa säännöllistä kotihoitoa 5 6 prosenttia saa omaishoidon tukea 5 6 prosenttia on tehostetun palveluasumisen piirissä 3 prosenttia on hoidossa vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa hoidossa terveyskeskusten vuodeosastoilla Kunnat asettavat omissa ikääntymispoliittisissa ohjelmissaan ikääntyneiden palveluille omat tavoitteensa valtakunnallisten tavoitteiden ja paikallisten tarpeiden pohjalta.
Laatu, vaikuttavuus ja saatavuus järjestämissuunnitelman sisältönä Palvelujen laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja alueellisia eroja kuvataan KASTE-indikaattoreilla Asiakaspalautteissa havaittu tyytyväisyys palveluihin Terveydenhuollon hoitoon pääsyn aikarajat Vanhuspalvelujen tarpeen arvioinnin määräajat Tarpeen mukainen säännöllinen kotihoito Pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat yli 75-vuotiaat
Laatutekijöitä Henkilöstö Osaaminen Laadunhallinta Palvelu- ja hoitosuunnitelman mukainen toiminta Ateriat Turvallisuus Ympäristötekijät
Henkilöstö ja laatu Mitoitus; hoitohenkilömitoitus esim. dementia-asumisessa 0,6, tehostetussa 0,55 Hoitohenkilökunnasta väh. 20 % AMK/vanha opistotasoinen koulutus Vastuuhenkilöllä korkeak.tutkinto tai vastaava vanha opintotasoinen tutkinto ja vähintään 3 vuoden vastaava työkokemus Lähiesimiehellä on väh. kolmen vuoden työkokemus esimiestyöstä Yksiköllä kirjallinen suunnitelma sijaisista Hoitohenkilökunnan määrä eri vuorokauden aikoina on mitoitettu asiakkaiden tarpeiden mukaan Sairaanhoitaja on paikalla asiakkaiden käytettävissä arkipäivisin Toimintayksikössä on päivitetty lista hoitohenkilökunnasta (koulutus, sopimuksen mukainen työaika jne.)
Osaaminen ja laatu Hoitohenkilökuntaan kuuluvilla vähintään 3 täydennyskoulutuspäivää vuodessa Kirjallinen suunnitelma henkilöstön osaamisesta (painotus asiakkaiden hoidon tarpeissa) Reklamaatioiden käsittelymenettely Dementia-yksilöissä vähintään 60 % muistisairauksiin liittyvää osaamista Kirjallinen lääkehoitosuunnitelma Hyvä suomenkielen taito Tietojen siirto vuorojen vaihtuessa Käypä-hoitosuositusten käyttö Sijaisten ja uusien työntekijöiden perehdyttäminen Tavoitekeskustelut Yhteiset hoitopalaverit väh.1 x vko Saattohoito mahdollista
Palvelu- ja hoitosuunnitelman mukainen toiminta/laatu Asiakkaalla oma hoitaja/asiakas ja omaiset tietoisia Julkisten etujen varmistaminen asiakkaalle Päivittäisissä toiminnoissa asiakkaan toimintakyky huomioidaan Ulkoilumahdollisuus ja kannustus siihen Säännöllinen virkistys- ja päivätoiminta Omaisten iltojen järjestäminen asiakas ja omaispalaute säännöllistä Palvelu- ja hoitosuunnitelmaan kirjataan asiakkaan hoitotahto