Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli siis jossain muussa kunnassa. Vuonna 2007 kotikunnassaan työtä tekeviä vantaalaisia oli 44,1 prosenttia, vuonna 2005 heitä oli 43,6 prosenttia ja vuonna 2001 hieman enemmän eli 44,2 prosenttia. Kotikunnassaan työssäkäyvien osuus on siis pysytellyt samalla tasolla jo pitkään. Taulukko 1. Työllisen työvoiman ja Vantaalla työssäkäyvien määrän muutos 2001-2008 (31.12.) Vuosi työllinen työvoima Seitsemän vuoden (2002-2008) aikana Vantaalla sijaitsevien työpaikkojen määrä kasvoi lähes 15 500:llä. Työllisen työvoiman määrä kasvoi samassa ajassa runsaalla 7 500 henkilöllä ja kotikunnassaan työskentelevien vantaalaisten määrä 4 000:lla. Karkeasti voidaan sanoa, että useampi kuin joka toinen Vantaalle syntyneistä työpaikoista koitui vantaalaisten työntekijöiden hyödyksi. vuosimuutos työpaikat asuu Vantaalla ja on työssä Vantaalla työpaikkamuutos vuodessa % vuosi 2001 94 005 90 269 41 528 44,2 2002 93 914-91 90 796 41 515 44,2-13 527 2003 94 186 272 93 632 42 356 45,0 841 2 836 2004 94 239 53 95 224 42 468 45,1 112 1 592 2005 94 544 305 94 589 41 222 43,6-1 246-635 2006 96 889 2 345 96 977 42 171 43,5 949 2 388 2007 99 865 2 976 103 196 44 006 44,1 1 835 6 219 2008 101 539 1 674 105 716 45 585 44,9 1 579 2 520 2001-08 7 534 7 534 15 447 4 057 53,8 4 057 15 447 Asuinkunnassa työssäkäynti on Vantaalla lisääntynyt varsin hitaasti. Kun vuonna 2005 työpaikkamäärä Vantaalla väheni kosketti se kotikunnassaan työssäkäyviä vantaalaisia enemmän kuin muussa kunnassa työskenteleviä. Vuosien 2007 ja 2008 aikana vantaalaiset ovat aiempaa useammin löytäneet työpaikan asuinkunnastaan, näin erityisesti vuonna 2008. Samaan aikaan työllisen työvoiman määrä on kasvanut aiempia vuosia selvästi nopeammin. Helsinki on vantaalaisille lähes yhtä suosittu työssäkäyntikunta kuin oma asuinkunta, Vantaakin. Helsingissä työskenteli 40,5 prosenttia Vantaan työllisestä työvoimasta vuonna 2008. Helsingissä työssäkäyvien vantaalaisten määrä on pysynyt lähes samana koko 2000-luvun: vuonna 2001 Helsingissä kävi työssä 40 500 vantaalaista, vuonna 2008 heitä oli 41 140. Espoossa vantaalaisista työllisistä työskenteli 7 670 eli 7,5 prosenttia. Espoossa työssäkäyvien joukko on neljän viime vuoden aikana kasvanut tuhannella. Helsingin seudun kehyskunnissa 1 Vantaalta kävi vuonna 2008 työssä 4 720 henkilöä eli 4,7 prosenttia työllisistä. Seitsemän viime vuoden aikana kehyskunnissa työssäkäyvien joukko on kasvanut 1 400 henkilöllä. Useimmin käydään työssä Tuusulas- 1 Kehyskunnat ovat Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Laskelmissa on tässä mukaan luettu myös Kauniainen.
2 Tilastokatsaus 12:2010 sa ja Keravalla, joissa yhteensä kävi 53 prosenttia kaikista kehyskunnissa työssäkäyvistä vantaalaisista. Vantaalta kehyskunnissa työssäkäynti on kasvanut tasaisesti vuodesta toiseen. Taulukko 2. Helsingissä, Espoossa, kehyskunnissa ja muualla työssäkäyvien vantaalaisten määrät 2001-2008 vuosi Helsingissä työssä Espoossa työssä Kehyskunnissa työssä alla Suomessa työssä 2001 40 496 6 652 3 342 1 987 2002 40 321-175 6 610-42 3 452 110 2 016 29 2003 39 465-856 6 552-58 3 721 269 2 092 76 2004 39 105-360 6 665 113 3 838 117 2 163 71 2005 40 080 975 6 915 250 4 029 191 2 298 135 2006 40 749 669 7 307 392 4 285 256 2 377 79 2007 41 032 283 7 642 335 4 695 410 2 490 113 2008 41 136 104 7 671 29 4 724 29 2 473-17 2001-2008 640 640 1 019 1 019 1 382 1 382 486 486 alla Suomessa työssäkäyviä vantaalaisia oli vuonna 2008 vajaa 2 500 henkilöä. Määrä oli seitsemän vuoden aikana lisääntynyt neljänneksellä. Kaikkiaan vantaalaisia kävi työssä kotikuntansa lisäksi 223 Suomen kunnassa. Vantaalla työssäkäyvien kotikunta Vantaalla oli vuoden 2008 lopussa 105 716 työpaikkaa. Näistä 45 585:ssä eli 43,1 prosentissa oli vantaalainen työntekijä. Vantaalaisten työntekijöiden osuus kaupungissa sijaitsevissa työpaikoissa on hieman alentunut: vuonna 2001 vantaalaisten työntekijöiden osuus oli 46,0 prosenttia ja vuonna 2005 enää 43,6 prosenttia. Vuosien 2002-2008 aikana vain vuonna 2008 vantaalaisten työntekijöiden osuus kaupungissa sijaitsevissa työpaikoissa oli suurempi kuin edeltäneenä vuonna. Taulukko 3. Helsingissä, Espoossa, kehyskunnissa ja muualla asuvien Vantaalla työssäkäyvien määrät vuosina 2001-2008 vuosi asuu Helsingissä asuu Espoossa asuu kehyskunnissa asuu muualla Suomessa 2001 21 309 6 770 14 049 6 613 2002 21 383 72 7 030 260 14 218 169 6 650 37 2003 21 849 466 7 033 3 14 970 752 7 424 774 2004 22 543 694 7 415 382 15 101 131 7 697 273 2005 21 917-626 7 321-94 15 728 627 8 401 704 2006 22 775 858 7 381 60 16 223 495 8 427 26 2007 24 689 1 914 8 048 667 17 240 1 197 9 213 786 2008 25 248 559 8 376 328 17 480 240 9 027-186 2001-2008 3 939 3 939 1 606 1 606 3 431 3 431 2 414 2 414
Tilastokatsaus 12:2010 3 Helsingissä asuvien osuus Vantaalla työssäkäyvistä on vajaa 24 prosenttia, osuus on pysynyt samana vuodesta 2001. Helsingin seudun kehyskunnista Vantaalla työssäkäyvien osuus sen sijaan on kasvanut viimeksi kuluneen seitsemän vuoden aikana prosenttiyksiköllä ja oli 16,5 prosenttia vuonna 2008. Espoolaisten osuus Vantaalla työskentelevistä on kohonnut puolisen prosenttiyksikköä, mutta muualta maasta käy Vantaalla työssä yhä kasvava osuus, vuonna 2008 heitä oli 8,5 prosenttia. Kehyskunnista eniten Vantaalla työssäkävijöitä oli Tuusulasta, Nurmijärveltä ja Keravalta, kolmisen tuhatta kustakin. Vuodesta 2001 vuoteen 2008 määrällisesti eniten on lisääntynyt nurmijärveläisten Vantaalla työskentely (785 henkilöä), suhteellisesti eniten Kirkkonummelta, Mäntsälästä ja Vihdistä (40-46 prosentin lisäys) Vantaalla työssäkäynti. Neljännes Vantaalle vuosien 2002-2008 aikana syntyneestä työpaikkalisäyksestä on tullut vantaalaisten työntekijöiden hyödyksi, lähes samansuuruinen osuus helsinkiläisten ja hieman pienempi osuus kehyskunnissa asuvien hyödyksi. Espoolaisten osuus työpaikkalisäyksestä on ollut kymmenesosa ja muun Suomen kuudesosa. Kuvio 1. Vantaalla työssäkäyvien vuosimuutos asuinkunnan mukaan vuosina 2002-2008 Kaikkiaan Vantaalla käytiin työssä 290 Suomen kunnasta, kauimmaisten asuinkunta oli Utsjoki. Vantaan työssäkäyntitase kohenee Vantaan työssäkäyntitase 2 vuonna 2008 oli tässä selvityksessä tarkastelluilla alueilla positiivinen kaikkien muiden alueiden paitsi Helsingin kanssa. Kokonaistyössäkäyntitase oli 4 180 henkilöä positiivinen. Vantaalaisia kävi kuitenkin lähes 15 900 enemmän työssä Helsingissä kuin mitä helsinkiläisiä työskenteli Vantaalla. Ylivoimaisesti positiivisin työssäkäyntitase Vantaalla oli kehyskuntien kanssa: vantaalaisia työskenteli kehyskunnissa 4 700, kun kehyskunnissa asuvia oli työssä Vantaalla liki neljä kertaa enemmän. Vuoteen 2001 verrattuna Vantaan kokonaistyössäkäyntitase on muuttunut negatiivisesta positiiviseksi: vuonna 2001 se oli vielä 2 800 henkilöä negatiivinen. Työssäkäyntitase on muuttunut kaikkien muiden paitsi Tuusulan ja Etelä-Suomen ulkopuolisen Suomen kanssa Vantaan kannalta (entistä) positiivisempaan suuntaan. Vuoteen 2005 verrattuna työssäkäyntitase heikkeni myös Sipoon ja Kauniaisen suhteen. Erityisesti Helsingin suhteen tilanne on vuosi vuodelta parantunut selvästi. 2 Työssäkäyntitase: Vantaalla muista kunnista työssäkäyvistä vähennetään Vantaalta muissa kunnissa työssäkäyvät
4 Tilastokatsaus 12:2010 Taulukko 4. Vantaan työssäkäyntitase vuosina 2001, 2005 ja 2008 Kunta/alue Ko. kunnassa asuvat, Vantaalla työssä olevat Vantaalaisia työssä ko. kunnassa Työssäkäyntitase (netto) 2001 2005 2008 tos 2001-2005 tos 2005-2008 Espoo 8 376 7 671 118 406 705 288 299 Helsinki 25 248 41 136-19 187-18 163-15 888 1 024 2 275 Kehyskunnat yht. 17 480 4 724 10 707 11 699 12 756 992 1 057 Hyvinkää 1 287 308 886 976 979 90 3 Järvenpää 2 548 461 1 731 1 829 2 087 98 258 Kauniainen 258 92 139 175 166 36-9 Kerava 2 950 1 062 1 704 1 605 1 888-99 283 Kirkkonummi 963 256 486 575 707 347 132 Mäntsälä 911 98 588 704 813 116 109 Nurmijärvi 2 997 536 1 819 2 133 2 461 314 328 Pornainen 316 26 215 287 290 72 3 Sipoo 1 184 325 816 963 859 147-104 Tuusula 3 134 1 423 1 752 1 817 1 711 65-106 Vihti 932 137 571 635 795 64 160 Uusimaa 2 734 582 1 508 1 873 2 152 365 279 Etelä- 4 482 1 249 2 558 2 964 3 233 406 269 1 811 592 1 507 1 266 1 219-241 -47 60 131 55 954-2 789 45 4 177 2 834 4 132 Vantaalla on enemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa Vantaa on 2000-luvulla tullut työpaikkaomavaraiseksi eli kaupungissa on enemmän työpaikkoja kuin työllistä työvoimaa eli teoriassa jokaiselle työlliselle on ollut omassa kunnassa tarjolla työpaikka. Todellisessa elämässä asia on toisin, kun asiaa tarkastellaan toimialoittain (toimialaluokituksen kirjaintasolla) ja sukupuolen mukaan. Olisihan sattumaa, jos rajatulla alueella (tässä Vantaan rajojen sisällä) asuvien ihmisten koulutus ja tarjolla olevat työt täydellisesti kohtaisivat. Taulukko 5. Työpaikat ja työllinen työvoima Vantaalla toimialan ja sukupuolen mukaan 31.12.2008 Toimiala (TOL 2008) työpaikat työllinen työvoima työp. omavaraisuus miehet naiset miehet naiset miehet naiset Kaikki yhteensä 57 489 48 227 50 236 51 303 7 253-3 076 A Maa-, metsä- ja kalatalous 160 128 108 75 52 53 B,D,E Sähkö-, kaasu-, lämpö-, vesihuolto, jäteh. 846 154 808 254 36-100 C Teollisuus 9 213 4 368 7 080 3 347 2 133 1 021 F Rakentaminen 6 225 578 6 393 800-168 -222 G Tukku- ja vähittäiskauppa 12 737 10 103 8 891 8 315 3 846 1 788 H Kuljetus ja varastointi 11 500 6 511 7 020 2 827 4 480 3 684 I Majoitus- ja ravitsemistoiminta 1 349 2 802 1 393 2 937-44 -135 J Informaatio ja viestintä 1 401 640 3 206 1 919-1 805-1 279 K Rahoitus- ja vakuutustoiminta 291 641 848 2 085-557 -1 444 L Kiinteistöalan toiminta 318 303 414 491-96 -188 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 3 422 1 935 3 220 2 703 202-768 N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 4 333 4 192 4 127 4 424 206-232 O Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 2 029 2 772 2 298 3 839-269 -1 067 P Koulutus 1 197 2 828 1 435 3 113-238 -285 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut 793 7 954 1 118 11 017-325 -3 063 R Taiteet, viihde ja virkistys 665 837 681 908-16 -71 S palvelutoiminta 681 1 276 865 2 038-184 -762 U Kansainväliset organisaatiot ja toimielimet 5 1 7 7-2 -6 X Toimiala tuntematon 324 204 324 204 0 0
Tilastokatsaus 12:2010 5 Teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla työskenteleviä vantaalaisia on huomattavasti vähemmän kuin mitä Vantaalla on näiden toimialojen työpaikkoja. Sen sijaan informaation ja viestinnän, rahoitus- ja vakuutustoiminnan, julkisen hallinnon sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla työskenteleviä vantaalaisia asuu kaupungissa runsaasti enemmän kuin noilla toimialoilla on tarjota heille Vantaalta työtä. Etenkin naispuolisista näiden toimialojen työntekijöistä on reilusti "ylitarjontaa". Yhteenvetoa vuodelta 2008 Vantaalaisista 45 prosentilla työpaikka oli omassa asuinkunnassaan, espoolaisilla 50 prosentilla, helsinkiläisillä 78 prosentilla ja kehyskuntien työntekijöillä keskimäärin 48 prosentilla. Vantaalla olevista työpaikoista 43 prosentissa oli vantaalainen työntekijä. Espoossa oman kunnan työntekijöiden osuus oli 52 prosenttia, Helsingissä 59 prosenttia ja kehyskunnissa keskimäärin 72 prosenttia. Helsinkiläisiä vantaalaisissa työpaikoissa oli 24 prosenttia, espoolaisissa työpaikoissa heitä oli 21 prosenttia ja seudun muissa kunnissa olevissa työpaikoissa 7 prosenttia. Vantaalaisten osuus Helsingissä työssäkäyvistä oli lähes 11 prosenttia, espoolaisten 12 prosenttia ja kehyskuntien asukkaiden osuus oli 10 prosenttia. Espoossa vantaalaisten työntekijöiden osuus oli 6 prosenttia, helsinkiläisten 21 ja kehyskuntien asukkaiden osuus oli vajaa 12 prosenttia. Omassa asuinkunnassaan työssäkäynti on Pääkaupunkiseudun isoissa kaupungeissa harvinaisempaa kuin maan muissa isoissa kaupungeissa. Jyväskylässä se on yleisintä. Espoota luukuun ottamatta kaikissa isoissa kaupungeissa on työpaikkoja enemmän kuin niissä asuu työllistä työvoimaa. Kuvio 2. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus ao. kunnan työpaikoista 31.12.2008, suuret kaupungit Helsingin seudun kehyskunnista omassa kunnassa työssäkäyvien osuus ao. kunnassa sijaitsevista työpaikoista oli selvästi yleisintä Vihdissä, vaikka Vihdin työpaikkaomavaraisuus oli kehyskuntien pienimpiä. Näyttääkin siltä, että mitä suurempi kunnan työpaikkaomavaraisuus on sitä vähemmän kunnassa asuvia on näissä työpaikoissa. Hyvinkäällä sijaitsevissa työpaikoissa oli yhdeksässä kymmenestä hyvinkääläinen työntekijä, kun esim. Tuusulassa sijaitsevissa työpaikoissa vain kahdessa viidestä oli tuusulalainen työntekijä. Asuinkunnassa työssäkäynti on lisääntynyt yleisesti ottaen kaikilla tässä tarkastelluilla alueilla. Vantaalla työllisen työvoiman lisäyksestä kohdistui Vantaalla työssäkäyviin 62 prosenttia vuonna 2007 ja 94 prosenttia vuonna 2008. Espoossa vastaavat osuudet olivat 40 prosenttia vuonna 2007 ja 108 prosenttia vuonna 2008 ja Helsingissä 56 ja 77 prosenttia. Vain Uudenmaan ulkopuolelta Vantaalla työssäkäyvien määrä väheni vuonna 2008. Samoin kävi Espoossa. Helsingissä sen sijaan helsinkiläisten lisäksi vain Vantaalta sekä eteläisen Suomen ulkopuolelta työssäkäyvien määrä kasvoi, muilta alueilta pääkaupungissa työssäkäyvien määrä väheni.
6 Tilastokatsaus 12:2010 Kuvio 3. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus ao. kunnan työpaikoista sekä kunnan työpaikkaomavaraisuus 31.12.2008, kehyskunnat Taulukko 6. Pendelöintitilasto vuodelta 2008 Asuinalue Työpaikan alue Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Uusimaa Etelä- =työllinen työvoima Vantaa 45 585 7 671 41 136 4 724 582 1 249 592 101 539 Espoo 8 376 62 417 46 666 4 001 952 1 504 787 124 703 Helsinki 25 248 24 696 229 323 6 958 1 999 4 335 2 424 294 983 Kehyskunnat 17 480 13 807 39 313 73 336 2 936 4 049 912 151 833 Uusimaa 2 734 4 273 9 121 4 512 60 964 2 277 603 84 484 Etelä- 4 482 4 140 15 492 7 526 2 936 769 869 9 342 813 787 1 811 1 908 7 002 1 440 545 10 327 782 819 805 852 = työpaikkoja 105 716 118 912 388 053 102 497 70 914 793 610 797 479 2 377 181 Taulukko 7. Pendelöinnin muutos vuodesta 2007 vuoteen 2008 Asuinalue Työpaikan alue Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Uusimaa Etelä- =työllinen työvoima Vantaa 1 579 29 104 29-26 7-48 1 674 Espoo 328 1 890-406 9-26 19-66 1 748 Helsinki 559 691 4 243 82 60-35 -85 5 515 Kehyskunnat 240 305-402 2 343-163 -112-125 2 086 Uusimaa 39 30-100 22 355 37-2 381 Etelä- -21-32 -233 412 103-1 443-563 -1 777-204 -222-509 -63-176 -683 395-1 512 = työpaikkoja 2 520 2 691 2 697 2 834 127-2 210-494 8 115
Tilastokatsaus 12:2010 7 Taulukko 8. Pendelöinnin muutos vuodesta 2006 vuoteen 2007 Asuinalue Työpaikan alue Vantaa Espoo Helsinki Kehyskunnat Uusimaa Etelä- =työllinen työvoima Vantaa 1 835 335 283 410 13 75 25 2 976 Espoo 667 1 527 1 296 118 91 21 68 3 788 Helsinki 1 914 1 134 5 471 782 104 74 232 9 711 Kehyskunnat 1 017 485 34 1 522 178 402 105 3 743 Uusimaa 258 215 69 352 891 98 32 1 915 Etelä- 428 94 82 527 239 15 587 424 17 381 100 87-37 186 120 743 14 515 15 764 = työpaikkoja 6 219 3 877 7 198 3 897 1 636 17 000 15 401 55 348 Suurista, yli sadan tuhannen asukkaan kaupungeista oli työpaikka omassa asuinkaupungissaan useammalla kuin neljällä viidestä jyväskyläläisillä, oululaisilla ja tamperelaisilla. Noin kolme neljästä helsinkiläisestä, turkulaisesta ja lahtelaisesta työllisestä työskenteli kotikunnassaan. Espoossa heitä oli joka toinen ja Vantaalla hieman harvempi. Kuvio 4. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus (%) kunnan työllisestä työvoimasta suurissa kaupungeissa 31.12.2008 Kehyskunnissa työllisistä vain Hyvinkäällä useampi kuin joka toinen työskenteli kotikunnassaan. Osaselityksenä näissä kunnissa oli kotikunnan vähäisempi työpaikkatarjonta: työpaikkaomavaraisuus vaihteli Vihdin 40 prosentista Hyvinkään 90 prosenttiin.
8 Tilastokatsaus 12:2010 Kuvio 5. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus (%) kunnan työllisestä työvoimasta kehyskunnissa 31.12.2008 Lähde: Tilastokeskus: Tilastotietokannat: elinkeinorakenne ja työssäkäynti vv. 2001-2008, pendelöinti Tässä katsauksessa käytetty aluemäärittely: Seutu (tekstissä käytetään myös termiä kehyskunnat ja Helsingin seutu): Kauniainen, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Tuusula, Sipoo, Nurmijärvi, Kirkkonummi, Vihti, Mäntsälä ja Pornainen. Uusimaa: Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien kunnat lukuun ottamatta Helsinkiä ja Espoota sekä em. kuntia. Etelä-: Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnat. : muut kuin em. maakunnat. Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi/tilastot ISBN 978-952-443-340-2 Puh. 8392 2716 ISSN 0786-7476 Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi