5 174
alueittain 21 5 Koivukylän suuralue Pinta-ala (km²) 16,7 24,4 Väestö 1.1.21 24865 197 636 Asukkaita / km² 1487 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 3,4 27,3 Vieraskieliset 21 () 1,6 9,1 Työttömyysaste 29 () 1,5 9,1 Työllisyysaste 28 () 7,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 37,7 14,1 Aluekuvaus ja historia käsittää kuusi kaupunginosaa, joita ovat Koivukylä, Ilola, Asola, Rekola, Havukoski ja Päiväkumpu. Alueella on yhteistä rajaa niin Tuusulan kuin Sipoonkin kanssa. Suurimmat rajapinnat n sisällä ovat Korson ja Tikkurilan suuralueiden kanssa. en läpi kulkee päärata ja lähiliikenteen junat pysähtyvät Koivukylän ja Rekolan asemilla. Idässä kulkee Lahdenväylä ja lännessä Tuusulanväylä, jonka vieressä on lentokenttä. Tärkeimmät alueen sisällä kulkevat maantieyhteydet ovat Koivukylänväylä ja Asolanväylä. Koivukylä-Havukosken alueesta piti aikanaan tulla yksi Helsingin seudun aluekeskuksista, jossa arvioitiin asuvan jopa 5 asukasta. Rakentamissuunnitelmat eivät kuitenkaan toteutuneet alkuperäisessä laajuudessaan ja etenkin alueen palvelutarjonta jäi pieneksi. Havukoski on n ensimmäinen kokonaan suojeltu lähiö. Luonto ja elinympäristö en eteläosassa sijaitsi historiallinen Hanabölen kylä, joka yhdessä alueen rakennusten, vanhan tiestön, Keravanjoen ja peltomaiseman kanssa muodostaa Hanabölen kulttuurimaiseman. Osa peltoaluista on edelleen viljeltyä ja osa on otettu golfkentän käyttöön. Keravanjoki koskipaikkoineen on tärkeää virkistäytymisaluetta. Pohjoisessa sijaitsee luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä alueet, Kylmäojan metsä ja Simonsillan korpi. Rekolanojan varressa kasvaa lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa ja kosteaa niittyä. Paikoin puronvarren puut ovat yli 1 vuotta vanhoja. Asuminen ja väestö Koivukylässä on varsin paljon vanhoja asuntoja, koska radanvarren alueet kehittyivät muita alueita aikaisemmin. Ennen 197-lukua alueen maisemaa hallitsivat pientalot, mutta siitä seuraavina vuosikymmeninä niiden rinnalle alkoi valmistua kerrostaloja. Vilkkainta rakentaminen oli 197-luvulla, jolloin Havukosken aluerakentaminen oli ajankohtaista. Asuntoja on valmistunut suuralueelle tasaiseen tahtiin sen jälkeenkin. Nykyisistä asunnoista yli puolet sijaitsee kerrostaloissa. en väestö on kasvanut oikeastaan koko ajan, suurempia notkahduksia ei ole ollut. Asukkaita vuoden 211 alussa oli lähes 25 3. Väestömäärä tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa, koska Koivukylä-Asolan alue on yksi n asuntorakentamisen painopistealueista. Vieraskielisiä ella asuu muita suuralueita suhteellisesti enemmän, Hakunilaa lukuun ottamatta. Koulutus- ja tulotaso ovat Koivukylässä, kuin myös Hakunilan suuralueella, hieman alhaisemmat kuin muilla suuralueilla. Elinkeinoelämä on pitkälti asuinaluetta ja ainoastaan Korson suuralueella työpaikkaomavaraisuus on alhaisempi. Vuoden 28 lopussa työpaikkoja oli runsas 4 6, joista puolet oli terveys- ja sosiaalipalvelujen parissa. Suuralueella sijaitseekin Peijaksen sairaala ja sen läheisyyteen rakennetut muut alan palvelut. Kehityssuunnitelmat en kaupunkikuva muuttuu tulevaisuudessa ennen kaikkea Kehäradan rakentamisen myötä. Kehärata kulkee Koivukylänväylää myötäillen, osittain tunnelissa. Yksi radan asemista, Leinelä, sijaitsee suuralueella ja myös Ruskeasannan asemavaraus on aivan Ilolan rajalla, Tuusulanväylän kupeessa. Asuinrakentamisen pääpaino on rakenteilla olevalla Leinelän asuinalueella, jonne valmistuu koti lähes 3 asukkaalle. Uusia kerros- ja pientaloasuntoja rakentuu myös Rekolanmäen koulun pohjoispuolella sijaitsevalle Lipstikan alueelle. Ulrikanpuisto voi vielä täydentyä kerrostaloasunnoilla. Foiben palvelukeskus laajenee ja suuralueelle on rakenteilla senioritalo. Rakennetut alueet tiivistyvät täydennysrakentamisen johdosta. Koivukylän keskusta-alue on kehittämisen kohteena, mutta myös vanha ostoskeskus halutaan pitää vetovoimaisena ja viihtyisänä. en vetovoimaa kasvattaa tulevaisuudessa Elmon monipuolinen ja laaja urheilupuisto, jonka toteuttamisaikataulu on kuitenkin vielä avoin. Havukosken yritysalueelle on valmistunut uusi paloasema ja myös Tikkurilan kierrätyskeskuksen ja Helsingin seudun veden on tarkoitus aloittaa toimintansa alueella. Ilolaan kaavaillaan HSY:n sorttiasemaa. 175
5 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Väestö *) ennuste Väkiluku Väestönmuutos Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia 198 15737 565 3,6 199 16993 8778 52 44 2,6 2 21774 11221 52 484 2,2 118 4,7 21 24865 12777 51 54 2, 2564 1,3 215* 2739 22* 27837 Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 261 2741 749 23946 23328 1991-495 3257 15 35653 3291 21-9 2689 2979 147 3936 3863 Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 16 Aviopari ilman 28 Ikärakenne *) ennuste Väkiluku Ikä, vuotta, 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 15737 15 14 13 42 12 5 199 16993 1 13 15 4 18 5 2 21774 11 12 13 32 25 7 21 24865 9 12 13 28 28 1 215* 2739 9 11 12 28 27 13 22* 27837 9 11 11 27 26 16 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 35 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 12 Korkea-aste Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 4154 84 3,2 199 541 88 3, 2 598 81 3, 21 6747 79 2,9 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Asuntokuntia Tulonsaajat Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 5665 2 24 25 22 6 2 199 6935 27 31 19 17 4 1 2 9423 34 3 15 13 5 2 21 11193 37 31 13 12 4 2 Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 13 649 31 697 35 22 763 1995 15 158 39 692 244 2 431 2 16 965 41 345 535 24 188 28 18 832 55 434 943 26 839 176
5 Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen työvoima Iän mukaan, Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 843 13 45 25 13 4 199 116 14 3 32 18 6 2 11353 14 23 28 26 9 28 12277 12 21 26 25 16 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja, Huoneluku, Asumisväljyys, m 2 /asukas 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntoja Muu Helsingin seutu Muu kunta 199 116 4753 4561 846 21 1156 54 4816 129 25 11442 5354 4666 1422 28 12277 5948 4769 1271 289 199 2,5 65 28,4 2 2,3 7 31,9 21 2,2 75 35,1 1995 988 14 38 24 16 8 2 987 13 37 25 17 9 25 119 12 36 24 17 11 21 118 12 34 24 18 12 Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 262 97 195-69 762 98 197-79 4464 8 4 87 198-89 1787 32 6 6 199-99 2475 32 23 46 2-8 1862 42 14 43 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 1819 279 15 154 85 1981-85 757 231 31 526 69 1986-9 127 34 24 966 76 1991-95 1466 139 71 427 29 1996-178 741 69 337 31 21-5 12 458 46 544 54 26-9 632 32 5 6 95 2 1 6 5 4 3 2 1 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + 4632 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 6 177
7 Koivukylä Koivukylä Pinta-ala (km²) 1,6 24,4 Väestö 1.1.21 268 197 636 Asukkaita / km² 1596 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 3,9 27,3 Vieraskieliset 21 () 8,9 9,1 Työttömyysaste 29 () 9,4 9,1 Työllisyysaste 28 () 75,2 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 26,4 14,1 Aluekuvaus ja historia Koivukylän kaupunginosa sijaitsee pääradan ja Havukosken länsipuolella. Koivukylä on vilkasta läpikulkualuetta, sillä kerrostaloalueen halkaisevan Asolanväylän kautta kulkee maantieliikenne Korsosta etelään. Koivukylän keskellä kulkee puolestaan Koivukylänväylä, joka on merkittävä poikittaisliikenteen yhteys Vanhalta Lahdentieltä Tuusulanväylälle. Koivukylä on saanut nimensä alueella vallitsevasta puulajista, koivusta. Alueen itälaidalla virtaa Rekolanoja, jota reunustaa savikkoinen laakso. Pohjoisesta alueelle työntyy hiekkainen selänne, joka on osa laajaa reunamuodostumaa. Koivukylän alueella on asuttu jo kauan, josta todisteena on läheltä Talvikkitietä löytynyt kivikautinen asuinpaikka. Luonto ja elinympäristö Koivukylän länsiosassa on laajat asumattomat viheralueet, joita pitkin pääsee pitkälle sekä etelään että pohjoiseen. Alueen asukkailla onkin muutaman minuutin kävelymatkan päässä hyvät ulkoilumaastot. Koivukylän pohjoisosan viheralueet sen sijaan supistuvat, kun uusi Leinelän asuinalue rakentuu. Koivukylän ja Ruskeasannan rajamaastossa on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue, Kylmäojan varren vanha metsä. Tällaiset vanhan metsän 178
alueittain 21 7 Koivukylä alueet ovat harvinaisia lla ja metsän arvoa nostavat alueella esiintyvät uhanalaiset ja vaateliaat kääpälajit. Koivukylän alueelle ulottuu myös Simonsillan korpi, jonka ruohoisen kangas- ja saniaiskorven puusto on vanhaa harvennettua kuusikkoa. Vaihtelevuutta maisemaan antaa Rekolanoja, joka kulkee vehreänä juovana Asolanväylän ja pääradan välissä. Rekolanojan pohjoispuolinen osa on lähes luonnontilaista puronvarsilehtoa ja kosteaa niittyä. Etelämpänä puron varressa kasvaa yli 1 vuotta vanhoja puita ja myös vesikasvillisuus on edustavaa. Asuminen ja väestö Koivukylän asutus jakautuu vanhaan omakotialueeseen ja uudempaan kerrostaloalueeseen. Koivukylän länsiosissa sijaitsevaa omakotialuetta on rakennettu hiljalleen sotien jälkeisestä ajasta lähtien ja alue tiivistyy ja täydentyy edelleen. Eri vuosikymmenten tyylisuunnat näkyvät rakennuskannassa ja hoidetut pihat ja hyväkuntoiset talot antavat alueelle yhtenäisen ilmeen. Koivukylän nykyisistä asunnoista noin puolet valmistui 198-luvulla. Alueelle rakennettiin lähinnä kerrostaloja, kun aiemmin alueella oli ainoastaan pientaloja. Koivukylän aseman tuntumaan rakennettiin korkeiden kerrostalojen ryhmä, joka on osa Koivukylän keskustaa. Kinesmanpuiston kerrostalojen rakentaminen aloitettiin myös 198-luvulla ja viimeiset talot valmistuivat 199-luvulla. Vuonna 28 Koivukylän pohjoisosaan on ryhdytty rakentamaan kokonaan uutta asuinaluetta, Leinelää. Leinelä on saanut nimensä vanhasta tilannimestä, Lejlestä. Alue sai ensimmäiset asukkaansa vuoden 211 alussa ja samaan aikaan avattiin myös Leinelän päiväkoti. Koivukylän asukasmäärä on lisääntynyt vuosikymmenten ajan, välillä nopeampaa ja välillä vähän hitaampaa vauhtia. Koivukylä on kasvavaa seutua, koska Leinelän rakentumisen myötä alueelle arvioidaan muuttavan lähes 3 uutta asukasta. Vuonna 211 alueella asui 2 663 henkeä. Koivukylän väestöön kohdistuvat suurimmat muutokset koettiin 199-luvulla, jolloin yksin asuvien osuus kasvoi ja perheväestöön kuuluvien osuus laski. Elinkeinoelämä Vielä 197-luvun alussa Koivukylästä kaavailtiin yhtä Helsingin seudun aluekeskusta, josta piti tulla radan varren suurin keskittymä. Noissa suunnitelmissa Koivukylällä tarkoitettiin nykyistä kaupunginosaa laajempaa aluetta, jossa arvioitiin vuonna 2 asuvan 4-5 asukasta. Lisäksi aluekeskuksen kaavailtiin palvelevan jopa 1 asukasta. Valtaosa suunnitelmista ei kuitenkaan toteutunut ja Tikkurilasta kehittyi radan varren suurin keskus lla. Nykyisin Koivukylän keskusta ulottuu kolmen kaupunginosan, Koivukylän, Asolan ja Havukosken, alueelle. Keskusta-alue on yhtä toiminnallista kokonaisuutta, joten siitä on vaikea erottaa yhden kaupunginosan toimintoja. Alueiden asukkaat ovat saaneet odottaa laajempia kaupallisia palveluita yli 3 vuotta, mutta vihdoin odotuksiin on ryhdytty vastaamaan. Keskusta-alue on ollut tiiviin kehittämistyön kohteena ja esimerkiksi 2-luvun loppupuolella Koivukylän ja Asolan rajamaastoon rakennettiin pienehkö ostoskeskus, jonka veturina toimii Citymarket -tavaratalo. Keskusta-alueelle radan molemmin puolin on kaavailtu muitakin kaupallisia palveluja ja erikoistavaraliikkeitä. Työpaikkatarjonta Koivukylän kaupunginosassa on kuitenkin melko vähäistä alueen asukasmäärään nähden. Vuoden 28 lopussa Koivukylä tarjosi töitä 366 työntekijälle, joista 4 prosenttia työskenteli koulutuksen parissa. Alueella sijaitseekin n ammattiopisto Varian Talvikkitien toimipiste, jossa voi lukea sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon. Koivukylässä on myös kolme päiväkotia ja yksityinen hoitokoti Iltatähti, joka tarjoaa asumispalveluja ikääntyneille. Kehityssuunnitelmat Koivukylän kaupunkikuva muuttuu tulevaisuudessa ennen kaikkea Kehäradan ja Leinelän asuinalueen rakentamisen myötä. Kehärata on koko pääkaupunkiseudun kannalta tärkeä joukkoliikenteen kehittämishanke. Kehärata yhdistää nkosken radan päärataan lentoaseman kautta tarjoten näin raideyhteyden Helsinki- n kansainväliselle lentokentälle. Kehärata tulee kulkemaan Koivukylän kaupunginosan läpi Koivukylänväylää myötäillen. Yksi uuden kaupunkiradan asemista tulee sijaitsemaan Koivukylässä, ja tämän Leineläksi nimetyn junaaseman pohjoispuolelle rakentuu samaa nimeä kantava ja valmistuttuaan lähes kolmentuhannen asukkaan asuinalue, Leinelä. Leinelästä kaavaillaan modernia ja omaleimaista asuinaluetta, joka tarjoaa asukkailleen monipuolisia asumisen mahdollisuuksia, ympäristötaidetta, erinomaiset palvelut ja kulkuyhteydet sekä hienot virkistäytymisalueet. Kehäradan ja Leinelän asuinalueen rakentamisen lisäksi suunnitteilla on Koivukylän keskustan täydentäminen parikerroksisilla liikerakennuksilla. Tavoitteena on pitää Koivukylän vanha ostoskeskus vetovoimaisena ja viihtyisänä. 179
7 Koivukylä 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Koivukylä Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 533 121 22,7 199 1818 95 52 95 5,2 2 2125 1147 54 82 3,9 69 3,2 21 268 1379 53 93 3,6 224 8,6 215* 3871 22* 4525 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 1399 213 39 2619 1394 1991-182 378 83 3724 3837 21-9 53 292 17 4393 475 Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 15 Aviopari ilman 27 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 533 7 14 19 29 24 6 199 1818 13 9 15 44 16 4 2 2125 9 1 14 35 25 7 21 268 8 1 14 3 28 1 215* 3871 1 8 14 32 24 12 22* 4525 1 8 13 31 23 14 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 31 Enintään perusaste Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 18 Korkea-aste Koivukylä Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 142 91 3,4 199 582 9 2,8 2 586 75 2,7 21 71 75 2,8 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 262 14 2 27 28 7 4 199 784 26 37 19 14 4 2 136 4 34 13 1 3 1 21 1271 42 31 13 1 3 1 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 1 513 36 742 739 24 285 1995 1 668 35 877 526 21 59 2 1 76 41 4 676 24 57 28 2 19 55 72 616 27 589 18
7 Koivukylä Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 285 15 19 27 31 8 199 1176 14 39 27 14 6 2 1159 15 24 28 25 8 1 28 1388 14 24 25 23 14 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 129 17 38 27 13 5 2 175 17 37 27 12 6 25 1161 16 35 26 14 8 21 1329 17 32 25 16 11 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 1176 552 522 12 21 1152 539 477 136 25 125 559 485 161 28 1388 67 526 163 29 199 2,3 62 29, 2 2,1 64 32,7 21 2,1 72 36,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 14 1 195-69 81 1 197-79 53 74 26 198-89 669 6 94 199-99 242 12 2 86 2-8 215 62 11 27 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 38 38 1 1981-85 333 197 59 136 41 1986-9 378 378 1 1991-95 136 62 46 74 54 1996-47 37 79 1 21 21-5 113 113 1 26-9 145 145 1 2 1 5 4 3 2 1 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Koivukylä 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + 366 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 181
71 Ilola Ilola Pinta-ala (km²) 3,9 24,4 Väestö 1.1.21 3785 197 636 Asukkaita / km² 978 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 35,1 27,3 Vieraskieliset 21 () 4,6 9,1 Työttömyysaste 29 () 8,5 9,1 Työllisyysaste 28 () 73,2 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 32,3 14,1 Aluekuvaus ja historia Ilola on en läntisin ja pinta-alaltaan suurin kaupunginosa. Ilolan liikenneyhteydet paranivat selvästi, kun Koivukylänväylää jatkettiin Asolanväylälle saakka. Uusi tieyhteys sitoo alueen paremmin Koivukylään ja sen palveluihin. Ilolan pohjoisraja on yhteistä Tuusulassa sijaitsevan Jusslan työpaikka-alueen kanssa. Lännessä alue rajoittuu lentokenttään ja etelässä Ruskeasannan kaupunginosaan. Ilolan nimi juontaa juurensa vanhasta tilasta, kuten moni muukin vantaalainen alue. Ilolassa oli aikanaan Eppilä -niminen torppa, joka itsenäisyyden saatuaan muutti nimensä Ilolaksi. Ilolan tila antoi myöhemmin nimen koko alueelle. Eppilän torppakin on huomioitu alueen nimistössä, koska alueelta löytyvät esimerkiksi Eppiläntie ja Eppilänkuja. Kylmäojan latvahaarat virtaavat verkkaisesti Ilolan alueen läpi. Kylmäojan kerrotaan aikanaan saaneen nimensä siitä, kun matkalaiset juottivat alueella hevosiaan. Savisesta purolaaksosta nousevat kumpuilevat moreenialueet, jotka liittyvät laajaan Ruskeasannan - Mätäkivenmäen reunamuodostumaan. Ilolan kaupunginosan länsilaidalla kulkee vuosisatojen ikäinen väylä sisämaahan, nykyinen Tuusulantie. Tämä Janakkalan kautta Hämeenlinnaan kulkeva reitti 182
alueittain 21 71 Ilola lienee raivattu maantieksi viimeistään 15-luvulla. Ilolan kohdalla tie on vielä vanhalla paikallaan, mutta nykyisin sen rinnalla kulkee leveänä Tuusulanväylä. Luonto ja elinympäristö Ilolan itälaidalla järeää kuusikkoa kasvavaa metsämaata kirjavoittavat suopainanteet. Näistä laajin on kaupungin rajalla sijaitseva Kylmäojan korpi - rehevä korpipainanne, jonka läpi virtaa yksi Kylmäojan latvahaaroista. Osa korvesta on rauhoitettu luonnonsuojelulailla ja sitä ympäröivälle alueelle on tehty yleiskaavassa luonnonsuojelualuevaraus. Korven kaunein osa on jokseenkin luonnontilainen tervaleppäkorpi, joka on erämaisen tunnelmansa ansiosta erinomainen patikkaretken kohde. Ilolan pohjoisosan ja Leinälän asuinalueen rakentuminen lisännevät Kylmäojan virkistyksellistä arvoa. Asuminen ja väestö Kylmäojan latvahaarojen reunoilla on asuttu kauan. Laaksot ovat pieniä, eivätkä niille raivatut pellot ole pystyneet elättämään montakaan taloa. Sotien aikana osa Ilolan taloista oli kesämökkikäytössä. Kaupunginosan ensimmäinen varsinainen rakennuskausi ulottuu sodan jälkeiseen jälleenrakennuskauteen, jolloin palstoitettiin Kylmäojan loivat moreenikumpareet. Paikoin isot tontit ulottuvat Kylmäojan vehreille rantapenkereille. Ilolan toinen mittavampi rakennuskausi ajoittuu 198- ja etenkin 199-luvulle, jolloin Ilolasta luovutettiin kaupungin tontteja. 199-luvun loppupuolella Ilola olikin n nopeimmin kasvavia alueita. Kylmäojan varrelle on rakennettu rivitaloja, idässä on kaupungin maalle perustettu tiivis omakotialue ja lähelle vanhaa asutusta on noussut pienkerrostaloalue. Kaupunki piti tonttien luovutuksessa 1 vuoden tauon, koska Ilolan palvelut eivät kehittyneet samaa tahtia kasvavan väestömäärän kanssa. Sittemmin kaupunki on taas luovuttanut tontteja, joista uusimmat sijaitsevat alueen pohjoisosassa. Pohjoiseen, Kylmäojan korven kupeeseen, on rakentumassa kokonaan uusi pientaloalue, jonne tulee koti sadoille uusille asukkaille. Ilolassa on asuntoja monenlaisiin tarpeisiin. Omistusasuntoja on eniten, mutta myös vuokra- ja asumisoikeusasuntoja on tarjolla. Vajaa viidennes alueen asunnoista on kerrostaloissa. Vuoden 211 alussa Ilolan väkiluku oli runsaat 3 9. Väestömäärä on kasvanut jo 198-luvun alkupuolelta lähtien, mutta erityisen voimakasta kasvu on ollut viimeisten kahden vuoden ajan. Ikärakenteeltaan Ilola on nuorekas, sillä alueella asuu keskimääräistä enemmän alle 16-vuotiaita. Perheiden keskikoko onkin suuri, 3,1 henkilöä. Elinkeinoelämä Vuodesta 1995 lähtien Ilolan työpaikat ovat lähes kolminkertaistuneet. Vuoden 28 tietojen mukaan alueella oli lähes 6 työpaikkaa, joista peräti 4 prosenttia oli rakentamisalalla. Ilolan alueen voimakas kehitys näkyy myös teollisuuden rakentumisessa Koivukylänväylän varrelle. Pienteollisuusalue sopii tien varrelle erinomaisesti, koska se vähentää Koivukylänväylän aiheuttamaa liikennemelua ja se tarjoaa asukkaille palveluja. Lapsia varten Ilolaan on rakennettu komea koulu, joka punaisine seinineen ja valkoisine ikkunapuitteineen sopii hyvin omakotialueen maisemaan. Koulu sijaitsee vanhan, nyt jo kadonneen Ilolan tilan pihapiirissä, Kylmäojan laakson reunalla. Koulu otettiin käyttöön vuonna 1988 ja sen laajennusosa valmistui 1993. Nykyisin koulussa toimii vuosiluokat 1.-4. Lähellä koulua sijaitsee myös alueen kaksi päiväkotia ja hieman pohjoisempana vammaisten asumispalveluyksiköt. Lisäksi Ilolassa on seurakuntatalo ja päivittäistavarakauppa. Kehityssuunnitelmat Ilolassa kaupunkirakenne on viimeisten viiden vuoden aikana tiivistynyt täydennysrakentamisen myötä, ja tiivistyy myös tulevaisuudessa, sillä kaupunki omistaa alueelta asuntorakentamiseen kaavoitettua maata. Lisäksi alueen pohjoisosassa Kylmäojan alueella vanha omakotitalokanta pitää sisällään suuria tontteja, joiden lohkomisen myötä tarjoutuu rakennuspaikkoja yhä uusille pientaloille. Suuri Ilolaakin koskettava kehityshanke on nkosken radan ja pääradan yhdistävä Kehärata, joka tulee kulkemaan aivan Ilolan etelärajalla. Kehärata kulkee Ilolan ja Ruskeasannan kohdalla maan alla aina Laaksotien risteykseen asti, jonka jälkeen se seuraa Koivukylänväylää kohti päärataa. Yksi uuden kaupunkiradan asemavarauksista, Ruskeasanta, sijoittuu aivan Ilolan rajalle Tuusulanväylän kupeeseen. Ilolaan kaavaillaan myös HSY:n sorttiasemaa Tuusulanväylän ja lentokentän väliselle alueelle Tuusulanväylän ylittävän Ruskeasannantien etelä- ja pohjoispuolelle. Suunniteltu sorttiasema sopii kaupunkirakenteellisesti hyvin sille kaavailtuun paikkaan, koska alue on liikenteellisesti hyvin saavutettavissa niin Itä- kuin Länsi-lta että Tuusulasta. Alueen läheisyydessä ei myöskään ole asukkaita, joita alueelle suuntautuva liikenne voisi häiritä. 183
71 Ilola 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Ilola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 862 31 3,6 199 1658 836 5 42 2,5 2 3225 1615 5 69 2,1 78 2,4 21 3785 191 5 64 1,7 23 5,4 215* 4629 22* 4556 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 919 143 4 174 888 1991-142 474 79 4226 321 21-9 52 435 13 4416 4246 Avopari ja 1 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 13 Aviopari ja 43 Enintään perusaste Aviopari ilman 25 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 9 Korkea-aste Ilola Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 862 7 16 18 3 25 3 199 1658 13 17 12 38 17 3 2 3225 13 16 12 33 2 5 21 3785 12 14 11 28 28 7 215* 4629 11 15 1 28 27 8 22* 4556 1 16 1 26 28 1 Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 224 93 3,5 199 535 96 3,2 2 95 92 3,3 21 11 91 3,1 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 264 13 2 22 26 13 5 199 528 11 26 2 29 11 3 2 1114 19 26 19 23 1 3 21 1362 18 33 16 22 7 3 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 1 37 33 4 627 25 28 1995 1 795 4 823 121 22 743 2 2 27 59 578 335 26 246 28 2 581 8 751 113 31 287 184
71 Ilola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 432 14 22 25 32 6 199 125 14 28 35 16 8 2 1626 13 22 32 27 6 28 1818 7 19 3 29 14 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Muu Helsingin seutu Muu kunta 199 125 529 414 82 21 1653 839 615 199 25 1743 859 642 242 28 1818 888 678 216 36 Asumisväljyys, m 2 /asukas 199 3,1 88 29,3 2 2,9 87 31,1 21 2,8 94 34,6 2 1 8 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Ilola 32-51999 Työpaikkojen määrä 198-28 52 + Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 967 3 3 2 26 22 2 1169 2 25 23 28 22 25 1289 1 23 23 3 24 21 1411 1 21 22 29 27 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 18 1 195-69 165 1 197-79 77 95 4 198-89 31 68 14 17 199-99 586 39 3 31 2-8 238 93 6 6 4 2 587 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Asuntotuotanto Tuotettuja asuntoja Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 35 35 1 1981-85 83 59 83 1 1986-9 279 119 43 16 57 1991-95 331 225 68 16 32 1996-211 124 59 87 41 21-5 118 118 1 26-9 14 9 9 95 91 Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 185
72 Asola Asola Pinta-ala (km²) 3,4 24,4 Väestö 1.1.21 374 197 636 Asukkaita / km² 113 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33,2 27,3 Vieraskieliset 21 () 13,4 9,1 Työttömyysaste 29 () 13,6 9,1 Työllisyysaste 28 () 67,6 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 112,6 14,1 Aluekuvaus ja historia Asola kuuluu pääradanvarren taajamiin. Se sijaitsee Korson ja Koivukylän välissä, Rekolan kaupunginosan länsipuolella. Asolan maisemaa leimaavat Ruskeasannan reunamuodostuma ja siihen liittyvät moreenikumpareet. Itäreunassa on Rekolanojan ja lännessä Kylmäojan laakso. Asola oli ennen alueen rakentamista Rekolan kartanon takametsää. Seutu kuului Anders Räckhalsin ja eräiden muiden vuonna 141 seurakunnille lahjoittamille yhden veromarkan suuruisiin maihin. Lahjan ehtona oli vuotuisen esirukouksen pito antajan sielun autuuden varmistamiseksi. Kirkolle maa kelpasi, mutta uskonpuhdistuksen jälkeen, oikeuden suosiollisella avulla, messujen pito lopetettiin. Asola -nimen tausta liittyy alueen asutushistoriaan. Sotien jälkeisessä Suomessa oli kova asuntopula, mitä helpottamaan säädettiin laki, jolla naimisissa oleville rintamamiehille annettiin mahdollisuus saada tontti ja rakennuslainaa valtiolta. Asolaan rakentuikin yksi tällainen rintamamiestalojen alue ja kylä sai nimekseen Asola, jota pidettiin kunnianosoituksena maatalousministeriön asutusasiainosastolle (ASO). Asolan vanha rintamamiestaloalue on kaupunkikuvallisesti arvokas. Alue hahmottuu kaupunkirakenteessa 186
alueittain 21 72 Asola omaksi kokonaisuudekseen ja sen kaareutuva katuverkosto pohjautuu vuonna 1947 tehtyyn palstoitussuunnitelmaan. Rintamamiestaloalueen alkuperäinen rakennuskanta on yhtenäistä. Arvokas on myös Peijaksen sairaalan pohjoispuolella sijaitseva Rekolan kartano vuodelta 188. Kartanon ympäristöä on pyritty rauhoittamaan jättämällä päärakennuksen edusta vapaaksi ja sijoittamalla uudet rakennukset kartanon taakse. Kartano on vuosien saatossa toiminut niin lastenkotina, kouluna kuin kirkkonakin, mutta nykyisin tiloissa toimii SPR:n nuorten turvatalo. Rekolan kartanon päärakennus ja navetta ovat asemakaavalla suojeltuja. Luonto ja elinympäristö Erityisen tärkeä on pitkä viherkäytävä, joka alkaa Matarin täyttömäen kupeesta jatkuen Ilolan Kylmäojan korpeen saakka. Kylmäojan korpea ympäröivälle alueelle on tehty yleiskaavassa luonnonsuojelualuevaraus, josta osa on Asolan puolella. Korven ympäristössä asustaa monipuolinen linnusto ja runsas päiväperhos- ja mittarilajisto, jotka viihtyvät sähkölinjojen alle raivatulla perhosniityllä. Itäreunalla mutkittelevan Rekolanojan varsilla on laajalti lehtoa. Purovarsi ympäristöineen on säilynyt monin paikoin lähes luonnontilaisena ja se muodostaakin merkittävän elinympäristön sekä ekologisen käytävän eläimille ja kasveille. Asuminen ja väestö Asolan rintamamiesalueen rakennukset ovat tyypillisiä jälleenrakennuskauden taloja, itse suunniteltuja ja usein myös itse rakennettuja, puolitoistakerroksisia ja harjakattoisia. Vanhan Asolan rakentaminen hiljeni 195-luvun jälkeen pariksi vuosikymmeneksi. Sittemmin vanha Asola on suosittuna asuinalueena tiivistynyt ja sinne on pikkuhiljaa koko ajan rakennettu uusia omakotitaloja. Muun Asolan rakentaminen vilkastui 199-luvulla, johon suuri vaikutus oli uudella yhteydellä Korsosta etelään, Asolanväylällä. Ensin valmistui sairaalan lähettyville Rekolanmäen kerros- ja rivitaloalue ja radan varteen Ojalehdon kerrostaloalue. 2-luvun loppupuolella Asolanväylän ja radan väliin rakentui vaaleiden kerrosja ketjutalojen keskittymä, Ulrikanpuisto. Asolassa on enemmän kerros- kuin pientaloja ja asunnot ovat pienempiä kuin ella keskimäärin. Noin 6 prosenttia asunnoista on vuokra-asuntoja ja myös asumisoikeusasuntoja on runsaasti; vain Vallinojalla niitä on suhteellisesti enemmän. Kun mennään ajassa taaksepäin aina vuoteen 199 asti, asui Asolassa 531 henkeä. Kovasti ovat ajat tuosta muuttuneet, sillä vuonna 211 Asolassa asui runsaat 3 8 asukasta. Väestön rakenteessa erottuu etenkin lasten suuri määrä. Useampi kuin joka kymmenes asukkaista on ulkomaalaistaustainen. Elinkeinoelämä Alueen työpaikat ovat lisääntyneet siinä missä asukkaatkin. Vuonna 28 Asolassa oli 1 9 työpaikkaa. Suurin työllistäjä on Asolanväylän varressa sijaitseva Peijaksen sairaala, jonka yhteydessä toimii n kaupungin väestönsuojelunjohtokeskus. Sairaalan läheisyyteen on keskittynyt muitakin palveluja, kuten Rekolan kartanossa toimiva nuorten turvatalo. Kartanon maille on noussut Diakoniasäätiön palvelukeskus Foibe, joka tarjoaa asumiseen, vapaa-aikaan ja kuntoutukseen liittyviä palveluja ikäihmisille. Foiben ensimmäiset rakennukset ovat nimekkäiden arkkitehtien Mikko Heikkisen ja Markku Komosen suunnittelemia ja ne valmistuivat vuonna 1994. Kauniit ja toimivat asuintalot ovat käymisen arvoisia jo niiden arkkitehtuurinkin vuoksi. Foiben uusin vanhusten palvelutalo valmistui vuonna 27 ja kolmikerroksisen talon on suunnitellut arkkitehti Kirsti Sivén. Asolan palvelut paranivat, kun vuonna 24 Rekolan kartanon kupeeseen valmistui Rekolanmäen alakoulu. Lisäksi Asolassa on useita päiväkoteja ja seurakuntatalo. Keskellä Asolan omakotitaloaluetta on myös yksityinen hoitokoti. Koivukylän keskusta ulottuu Havukosken lisäksi myös Asolan alueelle. Asolan puolella sijaitsee 2-luvun loppupuolella valmistunut ostoskeskus, jossa on tavaratalon lisäksi pienempiä erikoisliikkeitä. Kehityssuunnitelmat Asolaan rakennetaan lähivuosina asuntoja yli tuhannelle asukkaalle. Alueen lounaisosaan, suurimmaksi osaksi Koivukylän puolelle, nousee Leinelä ja uusia kerros- ja pientaloasuntoja rakentuu myös Rekolanmäen koulun pohjoispuolella sijaitsevalle Lipstikan alueelle. Ulrikanpuisto täydentyy vielä kerrostaloasunnoilla. Monipuolisuutta Asolan asuntotarjontaan tuovat Foiben palvelukeskuksen laajentuminen sekä uuden seniori- ja palvelutalon valmistuminen. Asolan jo ennestään hyvät joukkoliikenneyhteydet paranevat, kun Kehärata tulee tarjoamaan yhteyden lentokentälle ja nkoskelle. Asolan vetovoimaa tulee tulevaisuudessa kasvattamaan myös Elmon urheilupuisto, jonne on kaavailtu monipuolisia liikuntapaikkoja. Lisäksi pääradan varressa Asolan, Koivukylän ja Havukosken keskusta-alueen kaupallisten palveluiden keskittymä kasvaa tulevaisuudessa. 187
72 Asola 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Asola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 442 21 4,8 199 531 265 5 22 4,1 2 2176 1123 52 68 3,1 172 7,9 21 374 197 53 11 2,7 461 12,4 215* 4313 22* 4781 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 248 34 29 634 391 1991-1732 343 18 4882 3385 21-9 123 652 155 8189 7456 Avopari ja 9 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 26 Enintään perusaste Aviopari ja 28 Aviopari ilman 23 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Avopari ilman 14 Korkea-aste Asola Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 442 6 14 14 31 22 13 199 531 11 9 15 33 22 1 2 2176 16 1 13 35 18 7 21 374 12 13 12 31 24 8 215* 4313 11 12 12 31 24 1 22* 4781 1 11 11 31 25 12 Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 117 85 3,1 199 198 85 2,7 2 588 81 3, 21 112 79 2,9 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 156 21 29 21 16 6 8 199 211 23 33 21 17 5 1 2 928 34 3 17 11 5 3 21 1692 38 31 14 1 5 2 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 558 12 295 374 22 35 1995 1 178 22 462 964 19 69 2 1 799 39 39 949 21 896 28 2 733 65 949 62 24 131 188
72 Asola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 24 12 31 35 14 8 199 49 17 31 26 22 4 2 1216 15 32 27 2 6 28 1688 12 28 25 22 13 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 783 11 49 17 16 7 2 974 9 46 22 15 7 25 1581 1 44 25 15 6 21 182 11 42 24 16 7 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 49 24 129 4 21 1344 71 473 17 25 1471 766 537 168 28 1688 93 554 178 53 199 2,5 56 33,1 2 2,3 65 3,1 21 2,2 68 33,2 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 24 1 195-69 91 98 197-79 1 1 198-89 228 17 2 81 199-99 619 9 28 63 2-8 8 6 18 76 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 1 1 1 1981-85 9 9 1 1986-9 233 185 79 48 21 1991-95 49 368 9 41 1 1996-341 31 88 4 12 21-5 461 423 92 38 8 26-9 236 12 5 224 95 2 1 2 5 2 1 5 1 5 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Asola 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 19 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 6 7 8 9 189
73 Rekola Rekola Pinta-ala (km²) 1,6 24,4 Väestö 1.1.21 281 197 636 Asukkaita / km² 1786 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 33, 27,3 Vieraskieliset 21 () 3,7 9,1 Työttömyysaste 29 () 5,2 9,1 Työllisyysaste 28 () 74,4 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 26,9 14,1 Aluekuvaus ja historia Rekola sijaitsee pääradan varrella, Havukosken pohjoispuolella. Alue rajautuu idässä Keravanjokeen ja lännessä kaupunginosaa rajaa päärata, jota sivuaa Rekolanoja. Keravanjokilaakson ja Rekolanojan laakson välissä kohoaa rikkonainen kalliomoreeniselänne hietapeitteineen. Rekolan radan varsi on vanhaa pellon pohjaa ja sille on ollut helppo rakentaa. Idempänä maasto on mäkisempää ja myös rakentaminen on ollut haastavampaa. Rekola oli aikanaan merkittävän Hanabölen kylän metsäistä takamaata. Rekola on saanut nimensä Anders Räckhalsista, joka kahden muun miehen kanssa lahjoitti Rekolan maita Helsingin pitäjän kirkolle, jotta heidän sielunsa pelastuisivat. Luovutetut maat sijaitsevat nykyisen Asolan puolella. Rekolan alue koki varsinaisen mullistuksen, kun ensimmäinen paikallisjuna pysähtyi Rekolassa kesällä 1886. Vuonna 192 junat pysähtyivät Rekolassa myös talvisin. Tikkurila ja Korso olivat n junaliikenteen pääpysäkit, joten juna pysähtyi Rekolassa vain tarvittaessa. Samaan aikaan Rekolassa palstoitettiin Peijaksen ja Havukosken tilojen maita. Esikaupunkiasutus levisi nopeasti Rekolaan ja vanhaan ruotsinkieliseen maaseutukylään muutti suomenkielisiä, lähinnä Helsingissä työssäkäyviä. Kiivasta kasvunaikaa olivat 192- ja 193-luvut, jolloin 19
alueittain 21 73 Rekola Rekola nousi Tikkurilan ohella nykyisen Itä-n suurimmaksi keskukseksi. Alueen yhteydet paranivat entisestään, kun Rekolantie rakennettiin 193-luvulla. Rekolassa on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joista vanhimmat sijaitsevat asuinalueen keskellä. Huomiota herättävät lähekkäin sijaitsevat alueen vanhimpiin taloihin kuuluvat jugend-tyyppinen Sariolan talo vuodelta 198 ja Rekolan talo vuodelta 1917. Lähistöllä oleva Villa Nielsen vuodelta 1946 lukeutuu myös Rekolan arvokkaisiin kohteisiin. Erityisen viehättävä on myös Rekolan koulu, joka on ollut olemassa 192-luvun lopulta lähtien. Edelleen käytössä on 195-luvun alussa valmistunut koulurakennus, jota on myöhemmin saneerattu. Uusimmat koulurakennukset ovat valmistuneet 199-luvun lopussa. Koulurakennukset piha-alueineen muodostavat idyllisen ja maisemaan soveltuvan kokonaisuuden, jonka vanhimmat rakennukset on suojeltu asemakaavalla. Kaunis on myös korkealla mäellä sijaitseva punatiilinen Pyhän Andreaan kirkko, joka otettiin käyttöön vuonna 1988. Kirkon ovat suunnitelleet Pirkko ja Pekka Piirta. Kirkko, kuten koko kaupunginosakin, on saanut nimensä apostoli Andreaan mukaan nimetystä Anders Räckhalsista. Rekolan työväentalo vuodelta 1948 on harvinaisuus, sillä lla ei ole säilynyt montaakaan työväentaloa. Komea harmaa talo sijaitsee korkean mäen reunustalla ja siellä on tanssittu tuhannet tanssit. Talossa toimii omakotialueelle harvinainen elokuvateatteri, Rekolan Kino, joka aloitti toimintansa jo vuonna 195. Työväentalo on saanut toimia monen muunkin toiminnan näyttämönä sekä asukas- ja harrasteryhmien kokoontumistilana. Vakulan talo 194-luvulta ja Pihkalan talo 192-luvun loppupuolelta ovat osa n modernia teollista rakennusperintöä. Kummassakin liikekiinteistössä on vuosien saatossa ollut monenlaista yritystoimintaa. Martti Pihkalan uusklassismia edustavan entisen asuintalon päärakennus on 192-luvun lopulta. Vuonna 1969 talossa tehtiin peruskorjaus, jonka yhteydessä rakennettiin lisäsiipi. Nykyisin rakennus on toimisto-, tuotanto- ja varastokäytössä. Rekolan vanha juna-asema sijaitsi aiemmin hieman etelämpänä, Laurintien eteläpuolella. Aseman kohdalla oli tasoristeys, joka poistettiin, kun asema siirtyi nykyiselle paikalleen. Sen jälkeen uutta radan ylityskohtaa Asolan puolelle ei ole saatu, vaikka rekolalaiset ovat sitä kovasti halunneet. Yhteydet länteen paranivat kuitenkin, kun 2-luvun alussa tehtiin radan alitus Peijaksentien kohdalle. Luonto ja elinympäristö Keravanjoen rehevä joenvarsi on luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeä elinympäristö, jonka arvoa nostavat Pikkukoski ja hieman pohjoisempana sijaitseva Matarinkoski. Edustavan koskikasvillisuuden lisäksi koko joenvarrella on merkittävä asema asukkaiden virkistäytymisen kannalta. Alueen kylähengestä kertoo Keravanjoen rannassa yhteismaalla sijaitseva uimaranta, joka on vilkas virkistys- ja kohtaamispaikka. Pohjoisessa sijaitsee Rekolan monipuolinen urheilupuisto. Kentän laidalla on Rekolan oman pojan, kestävyysjuoksija Taisto Mäen muistomerkki. Mäki tunnettiin lempinimellä Rekolan paimenpoika. Rekolan ja Matarin rajan tuntumassa sijaitsee Matarin täyttömäki ja kuntopolku, jotka ovat ahkerassa käytössä ympäri vuoden. Asuminen ja väestö Nykyisin rakennettu alue kattaa lähes koko Rekolan kaupunginosan ja alue on ilmeeltään varsin viehättävä. Alueella risteilevät kapeat tiet, joita reunustavat usein pensas- tai kuusiaidat ja puukujanteet. Rekolan asunnoista vajaa puolet on valmistunut ennen 197-lukua, jolloin rakennettiin lähinnä omistusasuntoja pientaloalueilla. 199- ja 2-luvuilla asuntokanta monipuolistui, kun alueelle rakennettiin myös kerrostaloja sekä vuokra- ja asumisoikeusasuntoja. Rekolan väkiluku pysytteli pitkään alle 2 asukkaassa. 199-luvun loppupuolelta lähtien alue on saanut uusia asukkaita ja väkiluku on sittemmin kohonnut yli 2 8 asukkaaseen. Rekola on etenkin perheiden suosiossa ja alueella asuu keskimääräistä enemmän kouluikäisiä. Elinkeinoelämä 195-luvulla Rekolasta muodostui kaupallisten palvelujen keskittymä ja alueella oli sen aikaisesti ajatellen isoja kauppoja ja paljon erikoiskauppoja. Vakulan ja Elannon liikekiinteistöissä kävi kova kuhina ja nykyisen osto- ja myyntiliikkeen paikalla oli muun muassa hetekatehdas. Vuonna 28 Rekolassa oli 372 työpaikkaa. Pieniä varten alueella on päiväkoti ja hieman varttuneemmille Rekolan alakoulu ja Koivukylän yläkoulu. Alueella toimii myös n turvakoti sekä vammaisten ja hengityssairaiden hoitokoti. Rekolan kaupalliset palvelut ovat keskittyneet lähelle alueen pääteiden risteystä, jossa on säilynyt vanhan esikaupungin tunnelma. Myös partiolaisilla on kaupunginosassa oma majansa. Kehityssuunnitelmat Rekolan pientaloalue kattaa lähes koko kaupunginosan alueen, joten Rekolassa rakentaminen on täydennysrakentamista rakentamattomille pientalotonteille tai vanhoista omakotitalotonteista lohkotuille tonteille. 191
73 Rekola 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Ikärakenne 21, -6 7-15 16-64 65+ Rekola Väestö *) ennuste Naisia Ruotsinkielisiä Ulkomaalaistaustaisia Väkiluku 198 1717 59 3,4 199 1882 945 5 41 2,2 2 2416 1236 51 38 1,6 24 1, 21 281 141 5 52 1,9 11 3,9 215* 2761 22* 2662 Väestönmuutos Väestön kokonaismuutos Syntyneet Kuolleet Alueelle muuttaneet Alueelta muuttaneet 1981-9 229 181 123 1674 153 1991-644 235 87 2338 1842 21-9 275 279 86 279 2627 Avopari ja 9 Perhemuoto 21, Äiti / isä ja 1 Aviopari ilman 33 Ikärakenne *) ennuste Ikä, vuotta, Väkiluku 6 7 15 16 24 25 44 45 64 65 + 198 1717 8 16 14 3 21 1 199 1882 7 15 14 32 24 6 2 2416 11 14 1 28 3 7 21 281 9 16 1 25 29 11 215* 2761 8 15 11 21 3 16 22* 2662 8 13 1 21 3 18 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Aviopari ja 42 Enintään perusaste Avopari ilman 6 Koulutusaste 21, (15 v. täyttänyt väestö) Keskiaste Korkea-aste Rekola Perherakenne Perheitä Asuntokuntarakenne Perheväestön osuus, Perheen keskikoko, henkilöä 198 443 89 3,3 199 536 92 3,2 2 739 92 3, 21 831 91 3,1 Asuntokuntia Henkilöluku, 1 2 3 4 5 6 + 198 577 19 26 2 22 9 5 199 641 17 26 23 23 9 3 2 876 16 37 19 18 7 3 21 132 19 35 18 18 7 3 Tulot (15 vuotta täyttäneiden valtionveronalaiset tulot) Tulonsaajat Veronalaiset tulot ( ) Tulot keskimäärin tulonsaajaa kohti ( ) 199 1 461 36 181 325 24 765 1995 1 559 36 88 172 23 656 2 1 872 51 479 565 27 5 28 2 24 64 39 42 31 64 192
73 Rekola Alueella asuva työllinen työvoima iän mukaan Työllinen Iän mukaan, työvoima Alle 25 25 34 35 44 45 54 55 64 65+ 198 78 12 25 29 25 8 199 159 12 16 35 28 9 2 1312 1 18 29 3 13 28 1384 7 12 35 27 19 5 4 3 Tuloluokka 28, (15 v. täyttänyt väestö) Työllinen työvoima työpaikan sijainnin mukaan Asumisolojen tunnuslukuja Asuntotuotanto Työllinen Työpaikan sijainti työvoima Helsinki Asuntokunnan keskikoko, hlöä Tuotettuja asuntoja Asuntojen keski-koko, m 2 /asunto Asuntokanta huoneistotyypin mukaan Muu Helsingin seutu Asumisväljyys, m 2 /asukas Asuntoja Huoneluku,, 1h+k/kk 2h+k/kk 3h+k/kk 4h+k/kk 5h+k/kk- 1995 746 7 14 2 34 25 2 919 5 16 21 33 24 25 146 4 17 21 33 26 21 111 5 15 2 33 27 Asuinrakennukset rakentamisvuoden mukaan Muu kunta 199 159 53 465 91 21 1327 6 586 141 25 1325 562 65 158 28 1384 627 57 164 23 199 2,9 78 29,6 2 2,8 88 34,5 21 2,7 96 36,7 Asuntoja Talotyyppi, Pientalot Rivitalot Kerrostalot -1949 165 96 195-69 189 94 197-79 91 92 7 198-89 139 96 3 199-99 289 66 5 29 2-8 183 78 22 Vuokra- tai asumisoikeusasuntoja Omistusasuntoja 1976-8 129 129 1 1981-85 65 65 1 1986-9 89 89 1 1991-95 137 59 43 78 57 1996-191 12 63 71 37 21-5 89 2 2 87 98 26-9 48 8 17 4 83 2 1 5 4 3 2 1 1-5999 6-11999 12-21999 22-31999 Rekola 32-51999 52 + Työpaikkojen määrä 198-28 372 198 1985 199 1995 2 25 28 Työpaikat toimialan mukaan 28, Teollisuus Rakentaminen Kauppa Kuljetus ja varastointi Majoitus- ja ravit.toiminta Ammatillinen, tieteell., tekn.toim. Hallinto- ja tukipalvelutoim. Julk. hallinto ja maanpuolustus Koulutus Terveys- ja sosiaalipalvelut Muu / tuntematon 1 2 3 4 5 193
74 Havukoski Havukoski Pinta-ala (km²) 2,9 24,4 Väestö 1.1.21 782 197 636 Asukkaita / km² 2687 822 Syntyperäiset vantaalaiset 21 () 22,6 27,3 Vieraskieliset 21 () 17,9 9,1 Työttömyysaste 29 () 14,1 9,1 Työllisyysaste 28 () 67,1 73,4 Työpaikkaomavaraisuus 28 () 29, 14,1 Aluekuvaus ja historia Havukosken kaupunginosan pohjoisosa on tehokkaasti rakennettu kerrostaloalue. Alue tunnetaan laajalti Koivukylä-Havukosken lähiönä. Kaupunginosa rajautuu idässä Keravanjokeen ja etelässä Rekolanojaan. Lännessä seutu sivuaa päärataa ja pohjoisessa Rekolan omakotialuetta. Havukosken tunnetumpi historia alkaa Keravanjoen rannasta, Myllykosken alueelta ja Hanabölen koskesta, jonne 17-luvulla rakennettiin saha, pato ja silta. Lisäksi 18-luvun alkupuolelta lähtien alueella on ollut tila, joka viime vuosisadan alussa sai nimekseen Havukoski. Tilan nimi vakiintui lopulta koko kaupunginosan nimeksi. Havukosken tilan empire-tyylinen päärakennus kuin myös aitta ja piha-alueen puusto on suojeltu asemakaavalla. Myllykoski kuului aikanaan suureen ja merkittävään Hanabölen kylään, joka sittemmin tunnettiin Rekolan kylänä. Vanha kyläkeskus sijaitsi Myllykoskesta noin kilometrin etelään, nykyisen Koivukylänväylän eteläpuolella. Vanhimmat merkinnät Hanabölen kylästä ovat 15-luvulta, mutta alueella on todennäköisesti asuttu jo aiemmin. Aikanaan kylässä on ollut varsin vilkasta elämää ja saha myllyineen toi vaurautta koko kyläyhteisölle. Alueen edelleen olemassa olevien kantarakennusten Lillpetas, Gustafsberg ja Stors päärakennukset ovat todennäköisesti jo 17-luvulta. Kolme suurta tilakes- 194
alueittain 21 74 Havukoski kusta sijaitsee varsin lähekkäin ja ne hallitsevat Hanabölen kulttuurimaisemaa. Hanabölen peltoja on viljelty ainakin 17-luvun puolivälistä lähtien ja vanhat tilat viljelevät niitä edelleen. Hanabölen hienot peltomaisemat säilyvätkin niin kauan kuin maita viljellään. Maisema ja tilan käyttö myös muuttuu, mistä on osoituksena laajan golfkentän rakentuminen Ohratien varteen. Hanabölen kylä on kyläkuvallisesti arvokasta aluetta, joka sijaitsee Keravanjokilaakson maisemallisesti arvokkaalla alueella. Hanabölen saha- ja myllyrakennukset ovat kadonneet, sen sijaan vanha kyläkumpu rakennuksineen on säilynyt suhteellisen muuttumattomana. Maalaiskylän tunnelman voi kulkija parhaiten saavuttaa lähestymällä aluetta etelästä Keravanjokea myötäilevää Ohratietä pitkin, joka on n vanhimpia teitä. Hanabölen kulttuurimaisema muodostuukin useasta eri osasta: alueen rakennuksista, vanhasta tiestöstä, Keravanjoesta ja peltomaisemasta. Tällainen kulttuurihistoriallisesti merkittävä ympäristökokonaisuus on lla harvinainen. Luonto ja elinympäristö Virkistäytymisen ja ulkoilun kannalta tärkeimpiä alueita Havukoskella ovat vanha kylä ympäristöineen ja Keravanjokivarsi. Maisemallisesti erittäin hieno on Havukosken ja Päiväkummun rajamaastossa sijaitseva Hanabölenkoski. Havukosken eteläosassa kiemurteleva Rekolanoja on kasvistollisesti arvokasta aluetta. Rosenlundin tilan länsipuolella sijaitsevassa luonnontilaisen kaltaisessa, maisemallisesti arvokkaassa Rosenlundin metsässä viihtyy muun muassa kanahaukka. Havukoskella on useita vapaa-ajanviettopaikkoja, kuten Havukosken jalkapallohalli ja -kenttä, skeittipaikka, uimaranta, matonpesupaikka, siirtolapuutarha ja koira-aitaus. Asuminen ja väestö Havukoski oli yksi n aluerakentamiskohteista ja sen rakentaminen alkoi vuonna 1971. Rakentamistyyli oli aikakaudelle tyypillistä elementtirakentamista ja paikoin korkeat tornitalot ulottavat siniset, keltaiset ja valkoiset kylkensä yli kymmenen kerroksen korkeuteen. Välissä on matalampia kolmi-nelikerroksisia taloja. Havukosken reuna-alueille rakennettiin myös rivitaloja. Vaikka Havukoskelle valmistui tuhansia asuntoja 197-luvulla, jäätiin suunnitelluista kasvutavoitteista selvästi. Rakennussuunnitelmat lykkääntyivät ja suunnitelmat muuttuivat esimerkiksi siten, että radan varteen rakennettiin matalammin ja väljemmin kuin alunperin oli suunniteltu. Koivukylästä piti tulla yksi Helsingin seudun aluekeskuksista, jonka lähiympäristössä asuisi jopa 4-5 asukasta. 199-luvun lopulla Koivukylä-Havukosken lähiö oli yksi n asuinalueiden kehityshankkeiden kohteista ja alue sai myös EU-tukea kehitysponnisteluilleen. n Urban -projekti paremman asuinympäristön kehittämiseksi sai aikaan kiinteistöjen ja ympäristön peruskorjauksia sekä erilaisia sosiaalisia ja kulttuurisia toimia. Havukoski on malliesimerkki oman aikakautensa rakentamisesta ja se onkin n ensimmäinen kokonaan suojeltu lähiö. Havukoski on yksi kerrostalovaltaisimmista alueista lla ja yli puolet asuntokunnista on yhden hengen asuttamia. Alueen asunnoista lähes puolet on vuokra-asuntoja. Vuonna 1971 alueella asui vain vajaat sata henkeä, kun yhdeksän vuotta myöhemmin asukkaita oli peräti 1 53! Asukasluku on noista ajoista laskenut muutamalla tuhannella hengellä. Elinkeinoelämä 198-luvulla Havukoskelle valmistui julkisia palveluja, kuten kouluja, nuorisotalo, vanhusten palvelukeskus ja Koivutorin ostoskeskus. Laajempia kaupallisia palveluja Havukosken asukkaat ovat joutuneet odottamaan yli 3 vuotta alueen rakentumisesta lähtien. Viime vuosina keskusta-alue on ollut tiiviin kehittämisen kohteena ja alueelle on saatu lisää muun muassa kauppoja. Radan varressa oleva keskusta-alue ulottuu Havukosken lisäksi Koivukylän ja Asolan alueelle. Havukosken runsaasta 1 1 työpaikasta noin 4 prosenttia on terveys- ja sosiaalipalveluiden parissa. Havukoskella toimiikin laajan palvelutarjonnan omaava Koivukylän sosiaali- ja terveysasema, palvelutalo, toimintakeskus, useita päiväkoteja ja nuorisotalo. Uusi vanhusten keskus aloitti toimintansa elokuussa 211 ja Asolan senioritalo on rakenteilla. Havukoskella on paljon muitakin palveluja, kuten kouluja, kirjasto ja käsityöasema. Alueen asukkaat voivat kokoontua Tuulikontin - asukastilassa tai aikuisten nettikahvilassa, Kafnetissa. Usean elintarvikekaupan lisäksi Havukoskella on paljon muutakin, pienimuotoisempaa liiketoimintaa. Kehityssuunnitelmat Havukosken yrityspuisto rakentuu vanhan Soliferin vaunutehtaan ympärille, Koivukylänväylän eteläpuolelle. Alueelle on vuoden 211 alussa valmistunut uusi Havukosken paloasema ja sen eteläpuolelle rakennetaan kaupungin varikkoa. Lisäksi Helsingin seudun veden on tarkoitus aloittaa toimintansa yrityspuistossa ja myös Tikkurilan kierrätyskeskus siirtyy alueelle. Koivukylän vanha ostoskeskus halutaan pitää vetovoimaisena ja viihtyisänä. Ostoskeskuksen läheisyyteen on kaavailtu muun muassa liikerakennuksia ja erityisasumiseen soveltuvia kerrostaloja. 195