Arvo-osakkeiden rinnalle voisi hankkia kasvuyhtiöiden osakkeita.

9 Markkinoinnin välttämättömyys Valon Lasers Oy tähyää Kiinan markkinoille. nro 4 2012 11 Kasvuluotsi raivaa tietä Julkisten rahoituspalveluiden käyttö selkeytyy. Arvo-osakkeiden rinnalle voisi hankkia kasvuyhtiöiden osakkeita. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri 6 3 Kasvu tulee henkilökunnan sitoutuneisuudesta ja viihtyvyydestä. Tutoris Oy:n toimitusjohtaja Laura Suorsa Finnvera Oyj:n yritys- ja sidosryhmäuutiskirje www.finnvera.fi

Pääkirjoitus Luotsit ohjaavat kansainvälisille vesille Haastavassa taloustilanteessa ja hitaan kasvun aikana keskitytään helposti muihin asioihin kuin rakenteiden uudistamiseen. Yhtä lailla yritysten kuin valtiollisten toimijoidenkin olisi kuitenkin välttämätöntä uudistua, jotta suomalaiset yritykset ja elinkeinoelämä pysyvät kilpailukykyisinä. Valtion eri toimijat keskittävät nyt resurssejaan kasvaviin ja kansainvälistyviin yrityksiin. Myös rakenteita uudistaviin hankkeisiin panostetaan. Molemmat tavoitteet yhdistyvät työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) Kasvuväylä-hankkeessa. Kasvuväylä tuo kaikki TEM:n palvelut kasvuun ja kansainvälistymiseen pyrkivien yritysten tarjolle kootusti ja koordinoidusti. Mukana hankkeessa ovat Finnvera, Finpro, ELY-keskukset, Tekes, Teollisuussijoitus ja Patentti- ja rekisterihallitus. Kasvuväylä-hankkeessa on tällä hetkellä mukana noin 50 yritystä, mutta tarkoituksena on laajentaa joukkoa 100 uudella yrityksellä lähitulevaisuudessa. Hankkeessa mukana oleville yrityksille tarjotaan henkilökohtainen Kasvuluotsi. Kasvuluotsit ovat asiantuntijoita hankkeen eri organisaatioista, ja heillä on hyvä tuntemus kaikista TEM-konsernin palveluista. Heidän tehtävänään on etsiä yrityksille sopivimmat palvelut ja koordinoida eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Vaikka meri olisi rauhallinen, voivat laivareitit olla kivikkoisia. Luotsilla on tärkeä rooli ohjata yritystä syville ja joskus myrskyisillekin kansainvälisille vesille. Yhteistyön avulla yritysten on helpompaa suunnistaa kohti kasvua ja kansainvälistymistä. John Erickson palvelualuejohtaja, Finnvera Oyj 2 info Asiakkaiden lisäksi henkilökunnan hyvinvointi on Tutorikselle tärkeää. Kuvassa Maini Tuomaala (vas.) ja fysioterapeutti Teija Orasjärvi.

Suunnannäyttäjä Kova kasvu pehmeillä arvoilla Laura Suorsa rakensi nollasta pehmeiden arvojen yrityksen, jossa avoimuus, inhimillisyys ja luovuus lyövät kättä huiman kasvun ja miljoonaliikevaihdon kanssa. teksti Saara Kärki kuvat Timo Heikkala Kuntoutus- ja asumisalan yritys Tutoris teki vuosi sitten yhden suurimmista investoinneistaan ostamalla Reinilän talon, joka oli kaikkea sitä, mistä toimitusjohtaja Laura Suorsa oli haaveillut. Vanha puutalo Oulun keskustassa on komea. Talon tunnelma huokuu seinistä ja kakluuneista. Hoitohuoneet on nimetty entisten asukkaiden mukaan. Kaiken kruunaa pihalla oleva puusauna, jossa työntekijät pääsevät rentoutumaan. Olen kotoisin Turusta. Siellä asuin vanhassa puutalossa, jossa oli kakluunit. Syntyi ajatus, että olisi ihanaa tehdä töitä sellaisessa paikassa. Kahdeksassa vuodessa siitä tuli totta. Meidän lisäksemme tästä pääsevät nauttimaan muutkin, sillä tiloja voi vuokrata, Suorsa kertoo. Tutoris on alallaan Suomen suurin valtakunnallinen yritys. Sillä on kymmenen aluekeskusta ympäri maata ja sata työntekijää. Jättiharppauksia ja huimaa kasvua Tutoriksen kasvu on ollut huikeaa, jopa 40 69 prosenttia vuodessa. Viime tilikaudella yrityksen liikevaihto oli lähes kuusi miljoonaa euroa, ja se palkkasi 32 uutta työntekijää. Yritys on ollut mukana kolmessa taantumassa, mutta se ei ole hidastanut menoa. Tulevan tilikauden liikevaihdon Sanottua Juoksin ensimmäisen maratonini, kun meille palkattiin 42. työntekijä. En ollut edes pitänyt juoksusta, ennen kuin yksi työntekijämme houkutteli minut Terwakympille. Siellä vielä vannoin, etten koskaan osta juoksutrikoita. Nyt edessä on viides maratonini Las Vegasissa. Kun olin valtion ja kunnan palveluksessa, opin ainakin sen, mitä en tee, jos joskus työllistän ihmisiä. Koko organisaatio ja sen tavat on luotu nollasta. Halusin tehdä asiat luovemmin, helpommin ja joustavammin. Nykyään haaste on näiden asioiden säilyttäminen hyvän kasvun keskellä. Laura Suorsa 4 2012 3

Suunnannäyttäjä Fysioterapeutti Teija Orasjärvi opastaa Maini Tuomaalaa vartalon hallinnassa ryhdin korjaamiseksi. arvioidaan olevan noin 8,1 miljoonaa euroa. Finnvera on ollut mukana ensimmäisissä rahoituspaketeissa, joita Tutoris sai. Yritys on sittemmin laajentunut oman tulorahoituksen avulla, ja toiminta on alusta saakka ollut kannattavaa. Yrityksen suurimpia tilaaja-asiakkaita ovat Kela, vakuutusyhtiöt ja kunnat. Kyky nähdä asiat toisin Ennen yrittäjäksi ryhtymistä Suorsa työskenteli kymmenen vuotta puheterapeuttina kunnalla ja valtiolla. Se sai hänet oivaltamaan, että asiat voi tehdä toisin: tehokkaammin ja tuloksekkaasti. Tutoriksen selkäranka on tänäkin päivänä halu vaikuttaa ihmisen jokapäiväiseen elämään. Terapeutit menevät asiakkaiden luokse heidän arkeensa. Meille on tärkeää, että myös asiakkaan lähiyhteisö on paikalla ensimmäisellä kerralla. Terapian tarkoitus on tehdä arjesta siedettävämpää ja mahdollistavampaa. Silloin lähiyhteisö osaa myös auttaa niinä päivinä, kun terapeutti ei ole paikalla. Yhdeksän vuotta sitten Suorsan toinen käsi oli lastenvaunujen tangolla ja toinen puhelimella. Tuore äiti oli juuri perustanut yrityksen, joten hulinaa riitti. Kokemus on opettanut matkan varrella yhtä jos toista. Osa opeista on tullut kantapään kautta. Nälkä on myös kasvanut syödessä. Sen minkä on aloittanut, haluaa viedä mahdollisimman hyvin loppuun. Hyvinvointia ja nettotulosta Tutoriksen menestys perustuu tarkkoihin laskelmiin, toimiviin tuotteisiin ja motivoituneeseen henkilökuntaan. Kaikki tuntevat vision, ja miten sitä kohti mennään. Suorsan puheissa toistuu henkilökunnan hyvinvoinnin tärkeys. Kasvu tulee henkilökunnan sitoutumisesta ja viihtyvyydestä. Tutoriksen työntekijät seuraavat nettotulosta itsenäisesti sekä yhdessä aluejohtajien kanssa. Näin talousasiat ja luvut lakkaavat olemasta mörköjä, eikä kukaan joudu yllättymään. Talousasiat eivät kuulu terapeuttien koulutukseen, joten se voi vaatia aluksi henkilöstöltämme totuttelemista. Haemme jatkuvasti oikean tyyppisiä ihmisiä töihin. Varsinkin puheterapeuteista on jatkuva pula. Yritys olisi jo paljon suurempi, jos päteviä puheterapeutteja olisi riittävästi. Tulevaisuuden haaveetkin ovat Suorsalle selvät: viiden vuoden sisällä on tarkoitus laajentaa toimintaa myös ulkomaille. TUTORIS OY Perustettu vuonna 2003. Toimitusjohtaja Laura Suorsa. Kymmenen aluekeskusta ympäri Suomea. Liikevaihto edellisellä tilikaudella 5,6 miljoonaa euroa, kasvua 56 %. Saanut yrityskauppojen myötä tyttären, TutorisFysio Oy:n. Suomen Paras Työpaikka vuodelta 2011 ja Euroopan 15. paras työpaikka 2012. Pohjois-Suomen aluevoittaja Suomen Entrepreneur of the Year -yrittäjäkilpailussa. www.tutoris.fi 4 info

Aloittava yrittäjä Yhteistyö parantaa palvelua teksti Terhi Kannisto kuva Thinkstock MIKÄ LAUSUNTOMENETTELY? Finnveran ja seudullisten yrityspalvelutoimijoiden yhteistyömalli toimintaansa aloittavien pienyrittäjien hankkeiden rahoitusjärjestelyihin. Asiakas saa puoltavan lausunnon esimerkiksi Uusyrityskeskuksesta ja hakee lainaa Finnverasta. Yhden luukun -periaatteella toteutettu palvelu on asiakkaalle vaivaton ja nopea. Lausuntojen pohjalta voidaan tehdä pienrahoituspäätöksiä. Finnveralla on Uusyrityskeskusten ja muiden seudullisten yrityspalvelutoimijoiden kanssa toimintamalli, jossa yhteistyökumppani voi antaa lausunnon perustettavan pienyrityksen liikeideasta ja menestymisen edellytyksistä. Yhteistyösopimuksia on tehty jo noin 60 kumppanin kanssa, ja esimerkiksi viime vuonna lausuntojen pohjalta tehtiin noin 1 300 rahoituspäätöstä. Yhteistyösopimusten tavoitteena on edistää yrittäjyyttä ja uusien yritysten syntymistä sekä parantaa yritystä perustavien asiakkaiden neuvontaa ja palvelua. Palvelu on asiakkaalle vaivatonta ja nopeaa, sillä asiat saa hoidettua samalla, kun muutenkin asioi Uusyrityskeskuksessa tai esimerkiksi kunnan elinkeinoyhtiössä. Vastaava menettely on käytössä myös haettaessa starttirahaa TEtoimistoista. Lausuntomenettely on nopeuttanut huomattavasti Finnveran palvelua, ja rahoitushakemusten käsittelyajat ovat usein vain muutamia päiviä. Saatuaan puoltavan lausunnon yrityksen perustaja hakee normaalisti Finnveran lainaa sähköisen asioinnin kautta. Finnveran edustaja ottaa puhelimitse yhteyttä asiakkaaseen ja käy tämän kanssa läpi rahoitusehtojen yksityiskohdat, vakuudet ja muut tarvittavat asiat ennen rahoituspäätöstä. Asiantuntijana apulaisaluejohtaja Matti Reijonen Finnvera, Helsingin-aluekonttori 4 2012 5

Päättäjä Kasvuyrityksen raha tiukassa Pankkien mahdollisuudet riskirahoittaa kasvuyrityksiä ovat heikentyneet. Olisiko nyt yksityisten henkilöiden suorien sijoitusten vuoro? teksti Jussi-Pekka Aukia kuva Anne Vatén E simerkiksi it-sektorille on viime aikoina syntynyt useita pienempiä yrityksiä, jotka tarvitsevat kasvuunsa rahoitusta. Jää nähtäväksi, kuinka suomalaiset innostuvat rahoittamaan kasvuyhtiöitä osakesäästäjinä, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. Tunnelma osakemarkkinoilla on tällä hetkellä odottava. Otsikoissa olevat yt-neuvottelut ovat hermostuttaneet suomalaisia, vaikka eurokriisi ei meillä ole niin näkynytkään. Osakkeenomistajien määrä ei ole vuoden 2011 jälkeen noussut. Epävarmoina aikoina rahaa halutaan pitää helposti saatavilla. Pankkitileillä on varallisuutta jo 83 miljardin euron verran. Viime vuosina suuret, tunnetut yhtiöt, jotka maksavat tasaisesti osinkoja, ovat Lounasmeren mukaan olleet suosittuja sijoituskohteita. Hyvässä muistissa ovat 1980-luvun pörssihuuman jälkeinen romahdus ja 2000-luvun alun teknokupla. Näistä aiheutui yksityisille sijoittajille suuret menetykset. 90-luvun loppupuolella suoma- laiset innostuivat osakesäästämisestä ja osallistuivat aktiivisesti tarjolla olleisiin osakeanteihin. Vallitsi uskomus uudesta taloudesta, ja nähtiin, että talous voisi jatkaa kasvuaan pysyvästi. Vuosituhannen loppua lähestyttäessä kaduilla jonotettiin osakeanneissa. Jotakin on opittu, sillä nimenomaan yksityissijoittajat alkoivat irrottautua osakemarkkinoilta jo ennen pankkikriisin puhkeamista vuonna 2007 ja lisäsivät jälleen omistuksiaan vuonna 2009, jolloin kurssit olivat jo pohjalla, Lounasmeri pohtii. Suomessa alkaa siis kehittyä sijoittamisen kulttuuri. Nyt myös ensimmäistä kertaa peritään laajemmassa määrin varallisuutta ja saadaan kotoa sijoittajaosaamista. Omat rahat pelissä Helsingin pörssin listoilla olevista yli 120 yrityksestä lähes 60 on pieniä, ja niistä ainakin puolet on selvästi kasvuhakuisia. Pieniä pitäisi nostaa pörssissä enemmän esiin, sillä kotimaiset omistajat ovat selkeä ryhmä myös kansainvälistymishaluisille yrityksille. Näiden osakkeiden usein heikko likviditeetti on haitta lähinnä suursijoittajille, jotka hankkivat kerralla kymmenien prosenttien osuuksia. Sijoittajalle, joka laittaa yritykseen vain joitakin tuhansia, asialla ei ole suurta merkitystä. Lupaavia kasvuyrityksiä on pörssin ulkopuolellakin. Osa yksityissijoittajista sijoittaa jo listaamattomiin yrityksiin edullisemman osinkoverokohtelun takia ja koska he tuntevat toimialaa. Toimiva, kevyemmin säännelty markkinapaikka toisi läpinäkyvyyttä ei-listattujen osakkeiden arvon määritykseen, vaikka yrityksiltä ei edellytetä samanlaista tiedottamista kuin pörssin päälistalla. Finanssikriisin seurauksena pankkien vakavaraisuutta ja riskinottoa on alettu säädellä aiempaa enemmän. Tämän vuoksi pankkien halu ja kyky ottaa riskejä ja rahoittaa nimenomaan kasvuyrityksiä ovat heikentyneet, sanoo Lounasmeri. Turvallisten arvo-osakkeiden rinnalle sijoittaja voisi Lounasmeren mielestä hankkia kasvuyhtiöiden osakkeita salkun hajauttamiseksi. 6 info

Viisi napakkaa Rahoitusmarkkinaveroa on vaikea asettaa niin, että ideologiset tavoitteet saavutettaisiin. Pelko on, että suomalaista markkinapaikkaa ja suomalaisia välittäjiä käytettäisiin aikaisempaa vähemmän ja kauppa siirtyisi tietyiltä osin Ruotsiin. "Suomessa voimme ja osaamme olla pitkäjänteisiä sijoittajia. Esimerkiksi sairauden yllättäessä sosiaaliset turvaverkot kantavat eikä osakkeita tarvitse välttämättä myydä." "Suomalaiset sijoittavat yksin tietokoneen ääressä ilman sosiaalista verkostoa. Silti hekin kaipaisivat tietoa siitä, ketkä muut ovat lähdössä mukaan. Esimerkiksi bisnesenkeleiden ja Pörssisäätiön järjestämät pienten yritysten tapahtumat ovat herättäneet vilkasta kiinnostusta." "Kasvuyritysten rahoituksen ohella myös verotus- ja patenttiasiat pitäisi saada kansainvälisesti vertailukelpoiselle tolalle. Vaarana on, että suomalaiset innovatiiviset startupit ostetaan pois ennen kuin ne ovat ehtineet tuottaa muuta kuin lupauksia." Onnistuminen herättää kateutta ja epäonnistuminen on tuomittavaa. Konkurssi on rikos, eikä uutta tilaisuutta anneta, joten epäonnistuneiden yrittäjien kokemukset jäävät hyödyntämättä. Pitäisi ymmärtää, että elämä ei ole nollasummapeli, jossa toisen menestys on pois toisilta. 4 2012 7

Ajankohtaista LYHYET Ota yhteyttä puhelinpalveluumme! 029 460 2580 Kasvuyritysten pääomasijoitukset Tekesiin Aloittavien kasvuyritysten julkisen riskirahoituksen tarjontaa virtaviivaistetaan keskittämällä toimintaa Tekesiin. Jatkossa Tekes voi rahoittaa kasvua avustusten ja lainojen lisäksi pääomasijoituksilla. Näin ollen valtion riskirahoittajien työnjaossa Finnveralle kuulunut alkavien yritysten pääomasijoitustoiminta siirtyy Tekesille. Tekes ryhtyy tekemään pääomasijoituksia viimeistään vuoden 2014 alusta alkaen. Finnveran pääomasijoitustoiminta jatkuu olemassa olevien varojen puitteissa, kunnes sijoitussalkusta on irtaannuttu. Vientikaupan rahoitus -ohjelman suosio jatkuu Alkuvuonna käyntiin lähteneeseen Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan tuli syksyn haussa mukaan 30 uutta yritystä. Yhteensä ohjelmaan osallistuu siis jo 54 yritystä. Ohjelma on suunnattu pk-yrityksille, ja sen tavoitteena on parantaa yritysten osaamista vientikaupoissa. Ohjelma tarjoaa yrityksille vientikauppoihin liittyviä työkaluja, joita ne voivat hyödyntää tehdessään tarjouksia asiakkailleen. Seuraava haku Vientikaupan rahoitus -ohjelmaan käynnistyy ensi vuoden alkupuolella. Hakemuksia voi kuitenkin jättää myös varsinaisen hakuajan ulkopuolella. Ennen hakemuksen jättämistä kannattaa ottaa yhteyttä Finnveraan: rahoituspäällikkö Erno Ihto, puh. 029 460 2529. Finnvera mukana Team Finlandissa Finnvera muuttaa Finnvera on mukana Team Finland -verkostossa, joka tuo yhteen yritysten tarvitsemat vienti- ja kansainvälistymispalvelut. Tarkoituksena on tiivistää eri palveluntarjoajien yhteistyötä ja tarjota näin yrityksille asiakaslähtöisempää palvelua. Team Finland lähti liikkeelle syyskuun alkupuolella Finlandia-talolla, jonne kokoontui noin 1 500 yritysten ja julkisten palveluntarjoajien edustajaa keskustelemaan kansainvälistymispalveluiden tulevaisuudesta. Tilaisuuden tavoitteena oli kuulla erityisesti pk-yritysten näkemyksiä kansainvälistymisen haasteista ja siitä, miten Team Finlandin tulisi niihin vastata. Team Finlandissa on mukana Suomen vienninedistämis- ja kansainvälistymispalveluiden keskeisiä toimijoita. Finnvera muuttaa helmikuun alussa 2013 uusiin, Kuopionlahdella sijaitseviin toimitiloihin. Samaan taloon muuttaa myös Pohjois-Savon ELY-keskus. Helsingistä Finnvera muuttaa Finpron ja Tekesin kanssa yhteisiin toimitiloihin Espoon Otaniemeen vuonna 2016. Toimitilaratkaisut takaavat sisarorganisaatioiden yhteisille asiakkaille vaivat-tomamman asioinnin. Myös organisaatioiden keskinäinen yhteistyö helpottuu. Molempien kiinteistöjen rakennuttaja on Senaatti-kiinteistöt. 8 info

Laser vie maailmalle Silmien hoitoon kehitettyä laserlaitetta valmistava Valon Lasers on alusta asti tähdännyt kansainvälisille markkinoille. Toimitusjohtaja Juha Viherkosken mukaan kasvun mahdollisuuksia on erityisesti Aasiassa. Markkinointiin on satsattava, jos maailmalla haluaa menestyä. teksti Hasse Härkönen kuvat Aleksi Poutanen Vientikauppa Diabeetikkojen määrän maailmanlaajuinen kasvu ei välttämättä ole ilouutinen, mutta vantaalaiselle Valon Lasersille se tietää kasvavia markkinoita. Yritys on kehittänyt Valon Multispot -laserin, jolla voidaan hoitaa diabeetikkojen silmänpohjia. Diabeetikoilla ääreisverenkierto heikkenee, mikä saa silmissä aikaan hauraita uudisverisuonia. Ne ovat alttiita puhkeamaan ja aiheuttamaan verenvuotoja silmänpohjassa. Vihreän aallonpituuden laser hyydyttää uudisverisuonia umpeen, jotta ne eivät pääse puhkeamaan, toimitusjohtaja Juha Viherkoski avaa laserhoidon ideaa. Hoitomuotoa on käytetty 1970-luvulta alkaen, mutta aikaisemmin toimenpide tehtiin ampumalla yksi lasersäde kerrallaan potilaan silmänpohjaan. Se oli hidasta ja pitkän valotusajan vuoksi kivuliasta potilaalle. Valon Multispot -laitteella voidaan ampua kerralla useasta pisteestä muodostuva, halutun muotoinen kimppu säteitä. Hoito nopeutuu moninkertaisesti ja toimenpide on potilaalle kivuton. Tuotekehitys pienellä porukalla Olemme tähdänneet kansainvälisille markkinoille alusta alkaen. Asiakkaitamme ovat sairaalat eri puolilla Valon Lasers Oy Avainhenkilöillä on pitkä historia silmien hoidossa käytettävien laserlaitteiden parissa, yhtiön juuret ulottuvat vuoteen 1972. Yrityksen isä on Esa Viherkoski. Aikaisemmin osa Dual Laser -yhtiötä. Kaikki laitteet kootaan Vantaalla. Työllistää 15 henkilöä. Liikevaihto 9/2012 lopussa noin 2,7 miljoonaa euroa. www.valon.fi 4 2012 9

Vientikauppa maailmaa. Tähän mennessä olemme toimittaneet noin pari sataa laitetta, joista kotimaahan on mennyt vain puolenkymmentä, Viherkoski kertoo. Tällä hetkellä markkina-alue painottuu länsimaihin. Diabeetikkojen määrä lisääntyy kuitenkin yhä enemmän Aasiassa ja Afrikassa. Toimitusjohtajan mukaan varsinkin Kiina on erittäin kiinnostava alue. Kasvumahdollisuuksia on paljon, olemme vasta raapaisseet pintaa. Menestyminen maailmalla vaatii kivijalakseen hyvän tuotteen. Valon Lasers sai oman skannaavan laserlaitteensa markkinoille toisena koko maailmassa. Nyt vastaavia laitteita alkaa olla lähes jokaisella alan toimijalla, mutta monen muun yrityksen laite on muokattu jostakin aikaisemmasta, alun perin muuhun tarkoitukseen tehdystä laserista. Meidän laserimme taas on alusta asti kehitetty juuri tähän hoitomuotoon, mikä näkyy lopputuloksessa. Laitetta parannetaan jatkuvasti käyttäjiltä eli lääkäreiltä saadun palautteen perusteella, Viherkoski kertoo. Olemme käyttäneet tuotekehitykseen 3 4 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan kovin kilpailijamme on polttanut luultavasti kymmeniä miljoonia dollareita oman laitteensa kehittämiseen. Onnistuimme luomaan korkean teknologian laitteen muutaman hengen työryhmällä. Ratkaiseva markkinointi Viherkosken mukaan pelkkä hyvä tuote ei riitä kansainvälisillä markkinoilla, vaan markkinointiin ja brändin näkyvyyteen on panostettava kunnolla. Kilpailu on kovaa: toimitusjohtaja kuvaa alaa pieneksi lammikoksi, jossa on paljon haikaloja. Kun asiakkaat sijoittavat 80 000 90 000 euroa hoitolaitteeseen, he haluavat hankkia sen tutulta, turvalliselta ja jatkuvuutta takaavalta yhtiöltä. Meidän etumme on pitkä kokemus laserlaitteista, toimitusjohtaja sanoo. Nimen tutuksi tekeminen maailmalla on vaatinut Valon Lasersilta suuria markkinointisatsauksia. Viherkosken mukaan nyrkkisääntönä voi pitää, että markkinointiin uppoava rahamäärä on vähintään kaksinkertainen tuotekehitykseen ja jakeluverkoston rakentamiseen kuluviin euroihin verrattuna. Toivoisin suomalaisille kasvuyrityksille lisää rahoitusta nimenomaan markkinointiin. Nyt rahoitus keskittyy käyttöpääomaan ja tuotekehitykseen, Viherkoski sanoo. Yhteistyöhön Finnveran kanssa toimitusjohtaja on erittäin tyytyväinen. Finnvera on ollut mukana heti tuotteen lanseeraamisesta asti ja taannut yrityksen tililuottoja. Ratkaisu Finnvera tarjoaa vientitakauksia pankin antamalle limiitille. Valmistuskustannusten ja raaka-aineostojen rahoittamiseen sopii vientitoimitusten valmistusaikainen käyttöpääomarahoitus. Viennin toimituksen jälkeinen käyttöpääomarahoitus auttaa ostajalle myönnetyn lyhyehkön maksuajan rahoittamisessa. Pankkitakauslimiitti vientisopimuksen ennakkomaksun, työ-, toimitus- tai takuuajan vakuudeksi. Finnvera voi myös antaa luotollisen tilin takauksen käyttöpääomatarpeisiin. 10 info

Vastaajana rahoituspäällikkö Mårten Rosenberg Finnveran Turun-aluekonttorista Kasvuyritys Väylä halki rahoitusryteikön Julkisia rahoituspalveluita moititaan joskus ryteiköksi, josta on hankala ottaa selvää. Siksi osa niistä voi jäädä yrittäjältä kokonaan hyödyntämättä. Kasvuväylä-palvelun avulla kansainvälistymistä tavoitteleva yritys saa oman Kasvuluotsin raivaamaan tietä. teksti Katri Koskela kuva Mari Lehto Mikä on Kasvuväylä? Mårten Rosenberg: Kasvuväylä on työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) alaisten toimijoiden, ELY-keskusten, Finnveran, Finpron, Patentti- ja rekisterihallituksen, Suomen Teollisuussijoituksen ja Tekesin palvelumalli. Kasvuväylä on tarkoitettu pienille ja keskisuurille yrityksille, jotka hakevat nopeaa kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Sen tarkoitus on selkeyttää julkisten rahoituspalvelujen käyttöä. Asiakasvastaava eli Kasvuluotsi auttaa yrityksiä löytämään sopivat palvelut ja koordinoi eri toimijoiden välistä yhteistyötä. Suomi tarvitsee kasvuyrityksiä, ja yhteiskunnalliset tukipalvelut ovat yksi tapa innostaa yrityksiä kasvattamaan toimintaansa. Yrityksen hyöty on myös yhteiskunnan hyöty. Miten Kasvuväylään pääsee mukaan? MR: Mukaan pääsee hakemalla. Hakukierroksista tiedotetaan Kasvuväylän verkkosivuilla, www.kasvuvayla.fi. Siirtyminen jatkuvaan hakuun vuoden 2013 alusta on parhaillaan harkinnassa. Kasvuväylä pilotoitiin vuonna 2011, ja kuluvan vuoden aikana on pidetty kaksi hakukierrosta. Ensimmäisen jälkeen mukana oli 50 yritystä, ja nyt toisen kierroksen tavoite on saada mukaan sata uutta yritystä. Miten yritys hyötyy Kasvuväylästä? MR: Kasvuväylä helpottaa julkisten palveluiden hyödyntämistä. Kasvun vaatima kokonaisrahoitus on helpommin saatavilla ja muun muassa rahoitushakemusten käsittely nopeutuu. Samalla yrityksille on tarjolla kokonaisvaltaista tukea kasvutavoitteiden saavuttamiseksi. Aluksi kansainvälistymisen tilanne kartoitetaan, tehdään kasvusuunnitelma ja käynnistetään konkreettisia projekteja. Luotsi on apuna vauhtiin pääsemisessä. Tavoite on, että noin kahden vuoden kuluttua kansainvälistyminen on hyvässä vauhdissa ja luotsi voi irtautua yrityksestä. Mitä yrityksiltä vaaditaan? MR: Koska kilpailukykyinen kotimainen liiketoiminta antaa pohjan kansainvälistymiselle, Kasvuväylään valittavilla pk-yrityksillä pitää olla taloudellisesti kannattavaa liiketoimintaa kotimaassa. Yritykset työllistävät yleensä yli kymmenen henkilöä ja niiden liikevaihto on vähintään puoli miljoonaa euroa. Tärkeä kriteeri on tahto kasvaa ja kansainvälistyä. 4 2012 11

Rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Vaihde 029 460 11. Huomaa muuttuneet numerot. Puhelinpalvelu 029 460 2580 Sähköposti etunimi.sukunimi@finnvera.fi Pääkonttorit Helsinki Kuopio Aluekonttorit Helsinki Joensuu Jyväskylä Kajaani Kuopio Lahti Lappeenranta Mikkeli Oulu Pori Rovaniemi Seinäjoki Tampere Turku Vaasa Asioi sähköisesti! Rahoitushakemuksen voit tehdä turvallisesti ja luotettavasti www.finnvera.fi > Asioi sähköisesti. Palveluun voit kirjautua henkilökohtaisella pankkivarmenteellasi tai Katso-organisaatiotunnisteella. Edustusto Pietari Julkaisija: Finnvera Oyj, Eteläesplanadi 8 (PL 1010), 00101 Helsinki Toimitus: Tuula Surkka, puh. 029 460 2423 Osoitteenmuutokset: osoite@finnvera.fi Taitto: Alma 360 Painopaikka: Erweko Oy