Toimeksiannossa tarkasteltavat asiat Matkailukohteiden toimintaympäristö Matkailutoimijat Kohteen matkailu- ja kehityshistoriaa Matkailun kehittämistoiminta Keskeisten vetovoimatekijöiden analyysi Tuotetarjonta (profiloiva) ja kysyntä Kilpailukyvyn osatekijät Matkailukonseptin analyysi Tuotekehittelyn potentiaali matkailukohteena Johtopäätökset suhteessa Etelä-Savon matkailun aluerakenteeseen ja sen tulevaisuuden matkailukonseptin kehityspotentiaaliin Perustuu pääasiassa erilliseen kirjallisuusraporttiin ks. nettilinkki http://www.uef.fi/documents/1145891/1362837/eurooppalainen+jarvikoul u_ruotsinraportti.pdf/e517d94a-f5fb-4ee3-8d79-f5c59d9209f9
Hannu Ryhänen
Vänernin alueen kuvat ja kartat Weissenseen kuvia ja karttoja löytyy helpoiten hakemalla googlen kuvahausta nimellä Vänern. Sieltä löytyy runsaasti upeita kuvia ja karttoja järvialueesta. Kannattaa katsoa ennen raportin lukemista.
Toimintaympäristö Vänern on Ruotsin suurin ja Euroopan kolmanneksi suurin järvi, joka syntyi arviolta 10 000 vuotta sitten, viimeisen jääkauden päätyttyä. Järvi sijaitsee Länsi-Götanmaan läänin ja Värmlannin läänin välissä, ja laskee Götajokea pitkin Kattegatiin. Vänernin pinta-ala on 5 585 km², rantaviivaa noin 4800 km, keskisyvyys 25 m, suurin syvyys 98 metriä, saaria kaikkiaan 22000 (Euroopan suurimpia sisävesisaaristoja) ja suurin saari Torsö. Järven valuma-alue kattaa 10% koko Ruotsin pinta-alasta. Vänernistä saa alkunsa Götan kanava, joka johtaa Vätterniin ja edelleen Itämereen. Vänernissä on 1/3 koko Ruotsin makeasta vedestä ja sen vettä käyttää 7000 00 ihmistä. Kalalajeja järvessä on 35 ja kalastuksesta elantonsa tienaa noin 70 ammattikalastajaa. Vuosittainen saalis on noin 1300 tonnia ja sen arvo noin 13 miljoonaa kruunua. Järven kalastusistutukset hoitaa kalastussäätiö.
Toimintaympäristö Erityisiä luontokohteita Vänernin alueella on 486 km 2 ja keskellä järveä sijaitseva Djurön saaristo on yksi Ruorsin 28 kansallispuistosta. Vänernin ympäristössä elää suo- ja kosteikkoalueilla viihtyviä lintuja kaikkiaan noin 60 eri lajia. Järvialueen pitkät kulttuurihistorialliset perinteet ja maisemakuvaa hallitseva, hyvin hoidettu, kulttuurimaisema ovat Vänernin matkailualueen vahvoja vetovoimatekijöitä. Vänernin alueella on neljä sisävesisatamaa (Gruvön, Skoghall, Karlstad and Kristinehamn. Vänernillä on 42 eritasoista vierasvenesatamaa, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli jo v. 2002 10 milj. euroa. Satamoiden osuus oli pieni (330000 euroa)ja suurimpiä hyötyjiä siitä olivat alueen kauppaliikkeet, ravintolat, polttoaineen jakelijat ja kulttuurielämysten tuottajat. Göta Kanal on Ruotsin halki Atlantilta Itämerelle kulkeva laivareitti ja Vänern tärkeä reittiä (lähtöpaikat Sjötorp Atlantilla ja Mem Itämerellä), jossa arvioidaan liikkuvan vuositasolla noin 2,4 milj./tn erilaista materiaalia. Trollhättänin sululla sulutetaan vuosittain noin 2700 rahtilaivaa, jonka lisäksi alueella liikku suuri mää rä matkailu- ja huvialuksia. Kuusi rahtilaivayhtiötä toimii säännöllisesti Vänernin alueella.
Toimintaympäristö Järvialueen historiassa oli myös viikinkiaika 800-1050 jkr., jolloin syntyi myös vesitie Norjaan, Vikingaleden, jota nykyisin hyödynnetään mm. matkailutarkoituksiin. Kristinuskon myötä järvialueella 1100-luvulla käynnistyi vilkas kivikirkkojen rakentaminen; monet näistä keskiaikaisista kirkoista ovat edelleen pystyssä. 1500-1600 luvulla syntyi Vänernin ympärille lukuisia kaupunkeja ja tieverkosto kehittyi, minkä myötä kehittyi myös kestikievarilaitos. Vänernin etelärannalla sijaitseva Forshemin kestikievari on Ruotsin vanhin. Järvialueella on myös paljon ruukki- ja kanavamiljöitä, jotka kertovat alueen metalli-, konepaja- ja metsäteollisuuden noususta. Hallinnollisesti Vänerniä ympäröi kaksi lääniä, kolme maakuntaa (Länsi-Götanmaa, Taalainmaa ja Värmlanti) sekä 17 kuntaa, joilla kaikilla on vesiyhteys Vänerniin joko suoraan tai kanavien ja jokien kautta.
Toimintaympäristö Rantavyöhykkeellä sijaitsee useita kaupunkeja, joista suurin on noin 85 000 asukkaan Karlstad sen pohjoispäässä. Vänernin pohjois- ja länsipuolella sijaitsee harvaanasutumpia alueita ja ne muistuttavat (metsä)maisemiltaan hyvin paljon vastaavia alueita lähinnä Itä- ja Keski-Suomen alueilla. Hammarön kunnassa on vuonna 2010 avattu Vänern järvelle sijoitettu laaja tuulipuisto. Maatalous Värmlannin alueella työllistää noin 2,83% työllisestä työvoimasta ja suurimmat työllistävät toimialat ovat hyvinvointipalvelut (18,7%), teollinen tuotanto (16,58), kauppa (11,99%) ja koulutussektori (10,69). Värmlannin suurimmat yksityiset työnantajat ovat Konsum Värmland (kauppaliike), Stora Enso (puun jatkojalostus), Billerud AB (pakkausmateriaalit), Uddeholms AB (terästeollisuus) ja Volvo Construction Equipment. (Region Värmland 2012)
Toimijat Vänernin kehittämis-, suojelu ja -matkailutoimintaa pyörittäneet/pyörittäviä keskeisiä organisaatioita: Vänerland yhdistys: Vänernin alueelle perustettiin v. 1989 17 kunnan yhteiseksi toimijaksi Vänernland yhdistys, mutta sen toiminta on nykyään hiljentynyt. Yhdistyksen tarkoituksena oli edistää yhteistyötä kuntien, elinkeinoelämän, viranomaisten ja organisaatioiden välillä aluekehityksen turvaamiseksi, sillä yhdistyksen jäsenkunnista ainoastaan kaksi oli 2000- luvun alussa muuttovoittokuntia. Matkailu oli yhdistyksen kehittämistoiminnan keskiössä ja tavoite oli luoda Vänerlandista tunnettu brändi. Yhdistys organisoitui jäsenkuntiensa kautta poliitikon tai virkamiehen edustamana. Suuria linjoja veti hallitus (toimikausi 4 vuotta) joka koostui viiden jäsenkunnan edustajista (toimikausi 4 vuotta, jonka jälkeen vuoro vaihtuu). Käytännön toimintaa toteutettiin kuudessa eri teemaryhmässä (kalastus, veneily, golf (Vänernin ympärillä on 16 täysimittaista 18-reikäsitä golfkenttää), kulttuuri, luonto ja tapahtumat. Kussakin työryhmässä oli 5-15 jäsentä sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Idea oli, että henkilöt teemaryhmissä ovat mukana tekemisen intohimosta, ei vain virkansa tai asemansa puolesta. Hallintomalli vaikuttaa kuitenkin nyt arvioituna kohtuullisen raskaalta, jonka on vaikea edetä todellisessa päätöksenteossa. Teemaryhmät olivat eräänlaisia matkailun etu- tai painostusryhmiä, jotka voivat vaikuttaa alueen matkailun kehittymiseen. Työrukkasena yhdistyksessä toimi projektipäällikkö sekä markkinointiassistentti. Karlstadissa oli koordinointiyksikkö, joka vastasi sisäisestä ja ulkoisesta markkinoinnista, (mm. karttojen ja esitteiden teko) sidosryhmien verkostoitumisesta, koulutuksista, yms.). Yhteistyötä rahoitettiin kuntien maksamilla 1600-2700 euron vuosimaksuilla kunnan asukasluvusta riippuen. Lisäksi toimintaa rahoittivat mm. lääninhallitus, maa käräjät, alueelliset säätiöt sekä paikalliset pankit. Taustalla oli myös tutkimusta kuten esim. Vänern perusselvitys ja BigLakes projekti.
Vänerland -yhdistyksen organisaatiomalli (Härkönen, Ryhänen & Tuohino toim. 2002)
Toimijat Värmlands Turistråd (VTR). VTR on maakäräjien (aluevaltuusto) alainen, säätiömuotoisena toimiva Värmlannin matkailuneuvosto (5 jäsentä) joka on toiminut jo 1960-luvulta lähtien. Organisaatio vastaa Värmlannin alueen matkailun markkinoinnista, myynnistä, netti- ja kehittämistoiminnasta sekä koordinoinnista yhdessä sen alaisuudessa toimivien paikallisten kuntien matkailutoimistojen kanssa (19 kpl). http://www.varmland.se/besoka http://www.varmland.se/besoka/turistbyraer-0 AB Göta Kanal Bolag. Göta-kanava on Ruotsin valtion omaisuutta. Kanavaa hallinnoi 1833 perustettu kanavayhtiö, joka omistaa myös kaiken maan, sulut sekä 300 taloa kanavan varrella. Lisäksi se omistaa 400 hehtaaria metsää, jonka myynnistä saadaan tuloja kanavayhtiön kassaan. Valtio myöntää vuosittain noin 1,5 milj. euroa kanavan kunnostukseen. http://www.gotakanal.se
Toimijat Västvänska Turistrådet on Läntisen Götanmaan matkailusta vastaava alueellinen organisaatio ja operoi periaatteessa samalla tavalla kuin Värmlands turistrådet. Organisaatio toimi tosin osakeyhtiönä, mutta sillä on poliittisesti ohjautuva 9 jäseninen hallitus työrukkasenaan toimitusjohtaja. Matkailuvastuulla on osin läntinen, eteläinen ja osin itäinen osa Vänernin järvialueesta. Se on perustettu vuonna 1999 ja visiona on olla "Skandinaviens mest besökta, uppskattade och inkomstbringande turismregion. http://www.vastsverige.com/sv/vastsverige/ http://www.vastsverige.com/vastsverige/turistbyraer
Matkailun yhteistyökumppaneita Västvänska Turistrådet: http://www.vastsverige.com/sv/vastsvenskaturistradet/artiklar/samarbetspartners-organisationer-och-natverk/ (yhteistyöorganisaatiot ja niiden tarkoitus) European Cities Marketing http://www.europeancitiesmarketing.com/ Network of European Competitive and Sustainable Tourism Regions http://www.necstour.eu/necstour/home.page European Tourism Quality Label http://ec.europa.eu/enterprise/sectors/tourism/qualitylabel/index_en.htm Nätverket för Regional Turism Stiftelsen för kunskapsfrämjande inom turism http://www.tillvaxtverket.se/huvudmeny/insatserfortillvaxt/flerochvax andeforetag/besoksnaring/stiftelsenforkunskapsframjandeinomturism. 4.21099e4211fdba8c87b800016824.html Sverige - det nya matlandet http://www.regeringen.se/sb/d/12806 Centrum för Turism http://www.cft.handels.gu.se/ Viltvårdsdelegationen, Länsstyrelsen Västra Götaland Samverkan med Västtrafik http://www.vasttrafik.se/
Matkailun yhteistyökumppaneita Värmlands Turistråd: Käytettävissä olevien aineistojen perusteella oli vaikea sanoa, että kenen kanssa ja miten Värmlannin alueellinen matkailuorganisaatio tekee yhteistyötä, mutta Varmlandsmodellen toimintatapa on tässäkin suhteessa käytössä (ks. jäljempänä). Yhteisprojekteja on myös Norjan kanssa rajan ylittävän matkailun kehittämiseksi. Ylipäätään Värmlannin alueen 16 kuntaa ja maakäräjäkunta ( landstinget ) tekevät tiivistä sisäistä alueellista kehittämisyhteistyötä. Sisäisen yhteistyön laajuus ilmenee hyvin oheisesta nettilinkistä: http://www.regionvarmland.se/vi-arbetar-med
Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Vänernin alue on historiallisesti tarjonnut hyvät mahdollisuudet kalastukseen ja helppoon kaupankäyntiin muihin kaupunkeihin pitkin Göta jokea Kattegatin valtamerialueelle ja siitä edelleen eteenpäin. Idea läpi Ruotsin kulkevasta laivareitistä juontaa juurensa 1500-luvulle. Suunnitelmista tuli totta 1800-luvulla, kun kreivi, laivaston amiraali ja ministeri Baltzar von Platen sai kanavista kirjoittamansa väitöskirjan ansiosta tehtäväkseen laatia suunnitelman kanavan rakentamiseksi. Göta Kanalin rakennushanke toteutettiin vuosina 1810-1832 60 000 työmiehen voimin. 190 kilometriä pitkästä kanavasta kaivettua kanavaa 87 kilometriä. Vuonna 1989 perustettu Vänernland yhdistys käynnisti Vänerlandin laajemman matkailun kehittämisyhteistyön, mutta sen toiminta ei vakiintunut missään vaiheessa ja nykyään kehitystoiminta näyttää siirtyneen pääasiassa alueellisille matkailuorganisaatioille ja kahden maakunnan (Värmland ja Länsi Götanmaa) julkisille viranomaistoimijoille.
Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Vuosittain Vänern järvellä liikkuu noin 20 000 vapaa-ajan venettä ja tavoitteena järven alueella sen toimijoilla on kehittää vuoteen 2020 mennessä siitä puhtain sisävesialue Euroopassa, jonka kasvu on kestävää ja jonka luonto- sekä kulttuuriresurssit houkuttelevat alueella uusia asukkaita, vierailijoita ja yrityksiä. Tavoitteena on edistää myös Vänernin rannikkoalueiden uusiutuvan energian tuotantoa, koulutusta, innovaatioita ja tutkimusta luonnon- sekä kulttuurin näkökulmista. Keskeinen organisaatio tässä työssä on Vänernin alueen elinkeinovaltuusto (Vänerregionens Näringslivsråd eli VNR), jonka tavoitteena kehittää etenkin alueen kuljetussysteemiä fokuksenaan laivakuljetukset. Mukana kehittämistyössä ovat myös Karlstadin yliopiston sosiaali- terveystieteiden tiedekunnan yksikkö Cerut (Centrum för forskning om regional utveckling) kunnista Arvika, Bengtsfors, Dals- Ed, Grums, Grästorp, Gullspång, Götene, Hammarö, Karlstad, Kristinehamn, Lidköping, Mariestad, Mellerud, Säffle sekä Trollhätta. http://www.vnr.se/ http://www.vnr.se/files/49.pdf (ks. esite)
Seudun kehitys- ja matkailuhistoriaa Vuonna 1999 Göta Kanalin toimessa aloitti jo 19. kanavajohtaja, joka aktiivisesti on kunnostuttanut kanavan varren kulttuurihistoriallisia rakennuksia ja muuta palveluvarustusta sekä kehitetty tehokkaasti kanavan matkailutoimintoja tavoitteena luoda kanavasta Ruotsin houkuttelevin matkailukohde ja yhtenäinen elämysalue. Karlstadin yliopiston Cerut yksikkö on viime vuosina myös panostanut ekomatkailun kehittämiseen Karlstadin kaupungin saaristoa-alueella. Vänernin alueen kunnat työskentelevät kestävän kehityksen ja vierailijoille, lomalaisille ja yrityksille tarkoitettujen houkuttelevien ja luovien ympäristöjen tuottamiseksi. Tosin vaikuttaa siltä,että enemmän on Vänernin alueella ideoita tulevaisuuden toimintojen kehittämiseksi kuin, että niitä olisi viety laajassa mitassa käytäntöön. Vänernin alueella Karlstad ja Hammarö ovat prosessoineet alueilleen matkailun kehittämisstrategiaa, joka vaikuttaa myös muiden alueen kuntien kehitykseen. Vänernin alueella Lidköpingsin kunnassa avattiin uusiutunut Vänern museo vuonna 2009. Paitsi, että museossa on laaja Vänernistä kertova näyttely, on siellä myös akvaario-osasto. http://www.vanermuseet.se/
Seudun matkailu- ja kehityshistoriaa Värmlannin alueella otettiin v. 2011 käyttöön ns. Värmlandsmodellen, jolla tarkoitetaan triple helix idean perusteella tapahtuvaa aluekehitystä, myös matkailussa. Siinä elinkeinoelämä, julkinen sektori ja tutkimus tekevät kiinteää yhteistyötä tärkeimpien toimijoiden kesken alueensa kehittämiseksi. Tehtävään on esim. palkattu 10 professoria Karlstadin yliopistoon, on kohtaamisareenoita, joiden kehikossa toteutetaan konkreettisia kehittämishankkeita ja käynnistetty erillisiä kasvu- ja innovaatio-0hjelmia. http://www.varmland.se/om-varmland/varmlandsmodellen
Värmlandsmodellen perusmalli
Keskeiset vetovoimatekijät Luonnonvetovoima: Euroopan kolmanneksi suurin Vänern järvi ja sen monet luontoarvot, mutta tämän lisäksi alueen muut pienemmät järvet ja luontokohteet. Kulttuurivetovoima: Vänernin matkailualueen rikas kulttuuriperintö ; kaupungit ja niitä ympäröivä maaseutu on vaurasta, suorastaan idyllimäistä. Vanhan rakennuskannan osuus on huomattavan suuri verrattuna esimerkiksi Suomeen. Lisäksi kaupungit näyttävät hyvin valmiilta ; rakennustyömaita on vähän, vanha rakennuskanta on hyvässä maalissa ja turisteille tarkoitetut infopisteet ja muut vastaavat kohteet ovat kunnossa. Yleensä kulttuuriveto- voiman takana on Ruotsin syvempi ja vanhempi kulttuuriperinne ja hallitumpi yhteiskunnallinen muutos viimeisten 50 vuoden aikana. Vänernin alueen Ruotsin halkaiseva laivaväylä Götä Kanal kulttuurivetovoiman kärkenä. Majoitus-, ravitsemus ja liikennepalvelut: Riittävät peruspalvelut olemassa alueella sen vetovoiman ja palvelujärjestelmän takaamiseksi ( esim. majoituksessa on runsaasti erilaisia vaihtoehtoja kuten hotellit, kartanot, leirintäaluepaikat, mökkivuokraus, pensionaatit, maaseutumajoitus jne.). Samoin ravitsemus- (osa tarjonnasta hyvin tasokasta) ja liikennepalvelut ovat riittäviä. Ohjelmapalvelut ja tapahtumat: Tarjonta alueella on varsin laajahkoa hyvien vesiretkeilyreittien (etenkin Dalsland-Normarkenin alueella) ansiosta, Vänernin vierasvenesatamajärjestelmä on toimiva, alueella on paljon pyöräilyyn tarkoitettuja reittejä ja pyörävuokraamoja (etenkin Göta Kanalin reitti) sekä myös paljon kunnostettuja kalastuskohteita sekä niihin liittyviä kalansaaliin takaavia järjestelyjä (mm. vahva kalastuksen peruskoulutus, kunnostetut kosket, riittävästi ohjelmapalveluyrittäjiä).
Tuotetarjonta Kärkituotteet (erottautumistekijät): Vänern järvi jo itsessään on kärkituote suuren kokonsa ja luontoarvojensa takia sekä myös alueen merkittävä kulttuurihistoria ja sen useat merkit (muinaiset kalliokaiveruukset, vanhat kirkot, kulttuurimaisemat, linnat, jne.). Göta Kanal, Vänernin alue kalastuskohteena. Kehittyvät kärkituotteet: Ekologiset matkailutuotteet (myös Vänern ekologisena tuotteena http://blog.ecotoursweden.com/2011/01/12/pa-langa-skar-i-vanerland, Göta Kanal edelleen ja muutama yksittäiset kohteet kuten esim. Branäsin perhepainotteinen hiihtokeskus (2500 vuodepaikkaa ja 250 000 hiihtäjää vuosittain) tai kaupunkipuisto Mariebergsskogen Karlstadissa (500 000 kävijää vuosittain) sekä Klarälven joki, jossa toteutetaan paljon ohjelmapalveluja Erityisosaamisalueet: Suurjärven liikennöinti- ja kanavointiosaaminen, kulttuurinen osaaminen, tapahtumaosaaminen, yhteistyöosaaminen ja paikallisen juurruttamisen osaaminen ( lokal föränkring ) sekä jotkut ohjelmapalvelutuotteet kuten Klarajoen tuotteet ks. http://www.vildmark.se/ Perusta: Alueen esteettinen miljöö vanhoine rakennuksineen, järvet sekä matkailun peruspalvelut että alueen elinkeinoelämä.
Göta Kanal Mem - Sjötorp
Tuotekysyntä (asiakkaat) Kotimaiset: Ei tarkkaa tietoa, mutta oletettavasti kaikkien lähimpien suurkaupunkien asukkaat, joilla intressinä lomailla maaseutumaisessa järviympäristössä. Ulkomaiset: Tärkeimmät kohdemaat Norja, Tanska, Saksa, Hollanti ja Englanti eli suurin osa maista lähimaita, joista helppo päästä omalla kulkuvälineellä alueelle. Markkinoinnissa korostetaan paljon eri teemoja, joiden kautta haetaan myös kohderyhmiä. Alueella on panostettu paljon mm. lapsiperheisiin, kokous- sekä ryhmämatkailuun.
Kilpailukyvyn osatekijät (plussat) Vänernin mahtavuus osana ruotsalaista yhteiskuntaa. Kulttuurisen miljöön säilyttäminen ja hoito. Yleensä infastruktuurin hyvä kunto ja historiallinen kerrostuneisuus. Profiilituote, Göta Kanal. Vänernin tunnettuus saalisvarmana lohikalastuskohteena. Yrityskenttä muutaman asteen tukevampi kuin Etelä-Savossa. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan kytkennät matkailuun. Ruotsalainen yhteistyön (samverkan,.samarbete ja paikallisen juurruttamisen (lokal föränkring) kulttuuri. Alueen matkailuyrityksillä on kiinteät suhteet Manner-Euroopan matkajärjestäjiin ja matkailualan lehdistöön (toimiva jakelu). Alueelle on tullut ulkomaista pääomaa matkailuinvestointeihin.
Kilpailukyvyn osatekijät (miinukset) Vänernin ekologisen tutkimuksen puutteet (sen vaikutusten arvioiti suhteessa sosiaaliseen toimintaan). Järvialueen kehittämisen ja suojelun välinen tasapainoilu ja rerusssin laadun lasku, jos kehittäminen painottuu enemmän (miten laivarahtauksen kehittäminen vaikuttaa alueen matkailuvetovoimaan). Jossain määrin matkailuinvestointien vähyys alueella. Vänern mielikuvan ja brändin selkeytymättömyys. Valjut seudulliset matkailusivustot. Matkailuorganisaatioiden hallinto ja virkamies- /poliittikkojohtoisuus.
Vänern internetissä Vänernin hajanainen matkailukonsepti näkyy hyvin internetissä, josta ei löydy muiden benchmarkattujen kohteiden tapaan yhtä kotisivua, jonka alta löytyisi kaikki Vänernin järvialueen matkailutarjonta. Sivut ovat sekalainen kokoelma erilaisia palveluja, joiden alta on vaikea löytää mitään yhtenäistä Vänern brändiä tai organisaatiota, joka huolehtisi alueen matkailumarkkinoinnista ja myynnistä. Vänern on hyvä esimerkki siitä kuinka kokonaisvaltainen matkailukonsepti voidaan hukata siihen, että eri toimijat eivät löydä yhteistä nimittäjää ja tavoitetta jonkin alueen matkailun kehittämiselle, vaan kaikki toimivat pääsääntöisesti omillaan. http://www.vastsverige.com/bat-kust-och-hav/vanern/ http://www.lakelubbers.com/lake-vanern-1010/ http://www.golfaruntvanern.se/turistinformation/ http://www.gotakanal.se/sv/gotakanal/ http://www.vastsverige.com/en/ekoturism-vanerskargarden- Kinnekulle/arkiv/Enjoy-life-around-Lake-Vanern/ http://swedentravelnet.com/lake-vanern.html http://www.vanermuseet.se/ovrigasidor/englishinformation.4.d83237212b 86ff702c80009253.html http://www.visitsweden.com/ruotsi/alueet-ja-kaupungit/keski-ruotsi/ http://www.planetware.com/varmland/lake-vanern-s-vrm-van.htm
Vänern brändinä Vänernin matkailubrändiä ei oikeastaan ole olemassa sellaisena vahvana brändinä, että se tunnettaisiin laajalti. Tilannetta voisi pitää vastaavana esimerkkinä siitä kuinka Saimaan alueelle ei ole saatu luotua uutta vahvaa järvivesistöihin perustuvaa brändiä sen jälkeen kun edellinen tunnettu brändi nimenomaan Saimaa sanaan ( Saimaa Seengebietet ) kiinnitettynä menetettiin. Sen jälkeen on ollut useita erilaisia bändäys yrityksiä, mutta kaikki ovat jääneet puolitiehen. Tavallisen matkailijan näkökulmasta Vänernin alueen matkailupalvelujen tarjonta on hyvin hajanaista ja alueen eri palveluja täytyy hakea alueellisten matkailupalveluiden, kuntien, yksittäisten tuottajien tai monien muiden Vänernin kytkeytyvien organisaatioiden nettisivuilta. Kaikki sivut ovat myös hyvin latteita graafiselta ilmeeltään ja eivät herätä ainutkertaista mielikuvaa Vänernin alueen tarjonnasta. Tämä heijastanee sitä, että Vänernin alueelta puuttuu vahva yhteinen tahtotila, joka perustuisi vahvaan näkymään, selkeisiin kehittämisen strategisiin valintoihin ja uskottavaan tekemiseen. Hyvää Vänernin brändissä on, että kulttuurinen ja sosiaalinen kestävyys näkyvät vanhan kulttuuriperinnön arvostamisessa ja sen hyödyntämisessä osana matkailua, hyvässä eri toimijoiden välisessä hyvässä keskustelu- ja yhteistoiminnallisessa kulttuurissa, joka ei välttämättä ole ominaista Suomalaiselle ja Etelä-Savolaiselle kehittämis- ja matkailukulttuurille.
Brändilogoja Vänernistä
Matkailukonsepti Vänernin matkailukonsepti perustuu Suomen tapaan pääasiassa alueellisten matkailuorganisaatioiden ja niiden paikallisten toimistojen (kunnat) hoitamaan matkailun markkinointi, myynti- ja kehittämistoimintaan. Matkailuorganisaatioiden hallinnossa vaikuttavat vahvasti alueen hallintoyksiköiden virkamiehet ja paikalliset poliitikot. Vänernin alueen matkailun kokonaiskonseptin näkökulmasta tilanne vaikuttaa varsin hajanaiselta kohteiden ja tuotteiden osalta, sillä jokaisella alueella/kunnalla on hieman erilainen oma matkailuprofiilinsa, jotka eivät kuitenkaan yhdy juurikaan yhtenäiseksi Vänernin tuotekonseptiksi ja brändiksi. Vänernin alueella on paljon matkailun eri toimijoita ja yhteistyötä, ainakin nimellisesti, tehdään hyvin paljon, mutta yhteistyön saattamisessa käytäntöön alueella vaikuttaisi olevan vielä paljon tekemistä. Vänerniä ei oltu mitenkään erityisemmin asemoitu markkinoilla suhteessa muihin kilpailijoihin. Mielenkiintoinen toimintamalli on Värmlandsmodellen, josta mallina ei kuitenkaan selviä, että kuinka laajasti sitä käytetään matkailun kehittämisessä. Alueelliset ja paikalliset matkailukonseptit vaikuttavat tarkastelun perusteella olevan pääosin asiakaskeskeisiä (mm. suorat varausjärjestelmät jakelussa) ja myös uusia sosiaalisia medioita hyödyntäviä. Joistain myönteisistä havainnoista huolimatta Vänernin kokonaismatkailukonsepti vaikuttaisi olevan vielä aika epäyhtenäinen, mielikuviltaan ja esitykseltään valju ja se ei toimi alueen erottautumistekijänä, liiketoimintaratkaisut ovat suhteellisen perinteisiä sekä siksi myös sen brändi on selkeytymätön etenkin ulkomaan markkinoilla vaikka Vänernin mielikuvaa ja tuotemyyntiä on tehty esimerkiksi Ikean välityksellä.
Johtopäätökset Vänern Vänernin järvialue (etenkin Värmlandin alue) muistuttaa monella tavalla Etelä- Savoa, sillä sielläkin rakennemuutos maataloudesta teollisuus- ja palveluyhteiskunnaksi on ollut nopea ja alue on kärsinyt pitkään muuttotappiosta. Alueen eittämätön matkailullinen vahvuus ja vetovoimatekijä ovat Etelä-Savon tapaan sen lukuisat järvivesistöt kärkenä Euroopan kolmanneksi suuri sisävesi Vänern sekä siihen kytkeytyvät vesireitit, kärjessä Göta Kanal. Matkailun yhteistyörakenteet ovat perinteiseen alue- ja hallintoajatteluun perustuvia kuten Etelä-Savossa ja myös vahva Vänern järvibrändi ovat toistaiseksi kehittymätön vaikka esimerkiksi Ab Göta Kanal Bolag on pystynyt merkittävästi vahvistamaan kanavan mielikuvaa ja tuotteistusta viimeisen vuosikymmenen aikana sekä sitä kautta matkailijamääriä. Bad Hindelangin ja Weissenseen alueisiin verrattuna järvialueen ekologiset, kestävän kehityksen, pyrkimykset ovat hajanaisempia ja eivät sellainen olennainen osa kaikkea matkailun kehittämistä kuten näillä alueilla. Etelä-Savo matkailun konseptoinnissa ja tuotekehityksessä täytyy tarkoin pohtia sitä, että miten siinä olisi mahdollisuus ottaa sellainen loikka, joka vastaa matkailun uusia kehittämisvaatimuksia (entistä asiakaskeskeisempi, nopeasti oppivampi, innovatiivisempi, strategisempi otteeltaan, vahvasti ekologinen ja jakelussa sosiaalista mediaa hyödyntävä) sen sijaan, että pitäydytään vanhoissa matkailun aluehallinto- ja kehittämisrakenteissa kuten Ruotsissa näytetään tekevän. Etelä-Savolla on mahdollisuus, etenkin kesäaikaiseen ja järvivesistöihin nojaavaan, vahvan matkailubrändin synnyttämiseen, mutta se edellyttäisi rohkeampia strategisia linjanvetoja, kohdistetumpia taloudellisia panostuksia ja nykyistä laajempaa sitoutumista yhteisesti hyväksytyn kehittämisnäkymän ja toimenpiteiden taakse. Tämä on benchmarkingia seuraavan jatkotyön tehtävä.