LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen



Samankaltaiset tiedostot
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.

merkitys omaisten ja vainajan

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

Surukonferenssi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen.

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä


LASTEN JA AIKUISTEN NORMAALI JA KOMPLISOITUNUT SURU

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

Itsemurhan tehneen läheisellä on oikeus

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Mielekästä ikääntymistä

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

Keskeytyneen raskauden ja kohtukuoleman puheeksi ottaminen neuvolassa. Marjo Flykt, PsT, psykoterapeutti

KUOLEVAN LAPSEN VANHEMPIEN TARVITSEMA EMOTIONAALINEN TUKI

T U I J A H E L L S T E N

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

Omaisyhteistyö tukena muutostilanteissa

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Ajattelutavan muutos

Teksti: Suomen Mielenterveysseuran SOS-kriisikeskuksen työryhmä. Toimittanut Päivi Liikamaa Opasta saa lainata lähteen mainiten.

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. gmail.com. vakustannus.fi

Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

#lupakertoa - asennekysely

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Keskenmeno - tietoa keskenmenon kokeneille alle 12 raskausviikkoa.

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Kriisin kohtaaminen, kriisireaktiot ja kriisissä olevan tukeminen

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA/VASU

SURUN AMMATTILAISENA PAPISTON PÄIVÄT JUHA ITKONEN

Lapsen osallisuus ja kuuleminen

SINIKKA VUORELA Kriisi ja perheväkivaltatyön koordinaattori PUH:

Naisten päihdetyön päivä , Kuopio Vanhemmuus lapsen huostaanoton jälkeen

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Erilaista, samanlaista sisaruutta ja ihanan älytöntä touhua! - Sisarussuhteet erityislapsiperheessä

TUNTEIDEN TUNNISTAMINEN

Lapsen sosiaalisen kehityksen tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Trappan-modellen Portaat-malli

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

SUREVAN LAPSEN TUKEMINEN

Kuolemaan ja kuolemiseen liittyvät kipeät kysymykset henkilökunnan näkökulmasta

Turvallisuus osana hyvinvointia

raportti Reetta Peltonen Pesäpuu Ry

MUISTISAIRAAN PSYKOTERAPEUTTINEN HOITO JA HOIVA

II Elämän tarkoituksettomuuskokemuksen taustaa

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

PÄIVÄKODIN HENKILÖSTÖN VALMIUDET JA MENETELMÄT KOHDATA LÄHEISEN MENETTÄNEEN LAPSEN SURU

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

Lapsen ja kasvattajan välinen suhde:

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Tyttö, joka eli kahdesti

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

Lapsiperheiden kohtaamisesta palliatiivisen hoidon ja saattohoidon kentällä

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT

Näkökulmia surun kohtaamiseen

KUN NUORI KOKEE SEKSUAALISTA VÄKIVALTAA. Opas vanhemmille ja huoltajille

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2-3 v.

ADHD-HÄIRIÖN LAPSEEN AIHEUTTAMIEN VAIKUTUSTEN YMMÄRTÄMINEN

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

MIHIN OIKEIN LUOTAT? JA KYSYMYS YLPEYDESTÄ JA NÖYRYYDESTÄ VARIKKO

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Lapsen osallistava opetus. = Lapsilähtöisyys = Toiminnallisuus/ Kokemuksellisuus

TUNTEET ELÄMÄN KAPELLIMESTARINA - ITSENSÄ HYVÄKSYMINEN. NAISTEN PÄIVÄ Oulunkylän seurakunta Heli Janhonen

MELVASKOSKI ANNE-LEENA, SIEPPI SALLARIINA LAPSEN SURU Miten se ilmenee 6-12-vuotiailla lapsilla?

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 4 Sivu 1 / 9

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

KASTEKOTIIN PARKANON SEURAKUNTA

Globaalikasvatusta ja maailman hahmottamisen pedagogiikkaa

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

Hautajaiset osana suruprosessia

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

LAPSEN JA PERHEEN ARJEN KARTOITTAMINEN

Transkriptio:

LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen voi auttaa lasta ymmärtämään kuolemaa puhumalla siitä. Keskusteluissa ei tarvitse ylittää itseään vaan kertoa asiat niin kuin itse ajattelee.

Suru lapsen eri kehitysvaiheissa Menetys: isä, äiti, isovanhemmat, sisarukset tai ystävä lähipiiristä Suru on sidoksissa ikään ja kehitysvaiheeseen

Lapsen maailma Lapset ymmärtävät kuoleman ikäänsä ja kehitystasoonsa sopivalla tavalla Murrosikäiset hahmottavat kuoleman lopullisuuden Usein lapset toipuvat surusta nopeammin kuin aikuiset

Suru lapsen eri kehitysvaiheissa Kuoleman käsittäminen vaatii kuoleman universaalisuuden, peruuttamattomuuden, ruumiin toimimattomuuden ja syysuhteiden ymmärtämistä ja elämän jatkumisen hahmottamista Varhaislapsuudessa lapselle kehittyy eri psykososiaalisten vaiheiden kautta mm. luottamus läheiseen ihmiseen Lapsi pitää kuolemaa erona, mutta ei osaa hahmottaa sitä aikuisen tavoin.

Leikki-ikä 2-4.v. Lapsi tiedostaa kuoleman lopullisuuden Ei vielä tiedosta omaa kuolevaisuuttaan Ero liittyy surullisuuteen

Leikki-ikä Äidin tai Isän kuolemaa lapsi pitää rakkauden menetyksenä Kuolema on toinen elämä jossakin muualla

Leikki-ikä Lapsi ajattelee, että Kuollut on jossakin muualla, mutta hän on nälkäinen ja janoinen, leikkii ja toimii arkipäivän askareissa

Leikki-ikä Alle 5-vuotiaan on vaikea ymmärtää abstrakteja selityksiä kuolemasta ei käsitä kuoleman lopullisuutta ja voi odottaa kuollutta palaavaksi jätä ulkovalo, jotta pappa näkee tulla Lapsi ymmärtää konkreettisesti, ei reagoi tunteilla heti.

On jonkin verran tietoa kuolemasta ja saattaa pitää omaa kuolemaa mahdollisena Lapsi yhdistää kuoleman kostoon ja rangaistukseen Edelleen lapsi kuvittelee, että Kuollut kokee erilaisia tunteita ja toimii konkreettisesti 5-6- vuotias

7-9 vuotias Tajuaa että kuolema on väistämätön Hyväksyy kuoleman kognitiivisesti mutta kapinoi tunteilla

Lapsi ei avoimesti hyväksy eikä kiellä omaa kuolemaansa välttämisen mahdollisuus ymmärtää kuitenkin, että läheinen voi kuolla odottamattakin 7-9 vuotias

7-9 vuotias Lapsen mielikuvat personoituvat luurankoihin, haamuihin, kummituksiin

Ymmärtää abstrakteja asioita ja tajuaa oman kuolevaisuutensa Yli 10-vuotias Hyväksyy suremisen ja lopullisuuden ja kuoleman käsitys on jo lähellä aikuisen käsitystä Lapsi pystyy ajattelemaan henkisen kuolemattomuuden ja uskoo siihen

Lapsen surun tunnistaminen Alle 8- vuotiaat ja pienet lapset eivät yleensä ilmaise surua sanallisesti Leikit antavat vihjeitä surutyöstä Fantasiat ja symboliikka

Lapsen surun tunnistaminen Lapsi ei tiedosta suoraan surua Näyttäytyy: Pelko, vihamielisyys, syyllisyys, hämmennys, paniikki, Pakonomainen samanlainen leikki

LAPSEN SURU Lasten suru voi jäädä aikuisten surun varjoon. Sureva aikuinen ei aina jaksa myötäelää menetystä lapsen kannalta. Lapsi saattaa olla vihainen, aggressiivinen tai hiljainen.

Jokaisella lapsella oma tapansa 3-4 vuotiaat pojat oireilevat eniten Surun ilmaus Vanhemmat lapset pystyvät sanalliseen ilmaisuun puuttuminen helpompaa Alle 8-vuotias ei välttämättä puhu Tytöt taas itkevät ja kuvailevat surua ja pelkoja

Lapsen tapa käsitellä kuolemaa Lapsen on annettava nähdä vainaja sekä osallistua hautajaisiin Jos hoitajan mielipidettä vainajan katsomisesta kysytään, hoitaja voi suositella ottamaan lapsen mukaan vainajan luo Kysy lapselta aina mielipide!

Surureaktiot ovat sidoksissa aikuisten kykyihin Nuoruus n. 11-17 ikävuodet Tiedostaa kuoleman väistämättömyyden ja oman kuolevaisuuden Nuoren suru

Nuoren suru Kokevat epätodellisuutta ja epätoivoa Kuoleman kieltäminen, itku, ikävöinti Tunnemyrskyjä Turvattomuus ja takertuvaisuus Sairauden tunto, eristäytyminen, keskittymisvaikeudet

Käy surua läpi unien, taiteen ja harrastusten parissa Ystävyyssuhteet Perherutiinit ja kotiolot muuttumattomina Välttämiskäyttäytyminen Syyllisyyden tunteet Somaattiset oireet Unihäiriöt: nukahtamisongelmat ja painajaiset Nuoren suru

Lapsen ja nuoren surun kohtaaminen ja helpottaminen Arkirutiinit säilytetään Luottamus Älä salaa surua Keskusteleminen ja ennakointi tulevista tapahtumista Itkeminen ei ole vahingollista

Leikit auttajana Lapset tarvitsevat ja rakastavat rituaaleja. He leikkivät hautajaisia, siunaavat ja hautaavat kuolleita lintuja ja koppakuoriaisia. Heidän pitää antaa tehdä niin.

LOHDUTTAMINEN Lapset lohduttautuvat ajatuksilla suojelusenkeleistä tai kuoleman jatkumisesta taivaassa

Lapsen ja nuoren tukemisen Ota huomioon ikä Hyväksy ja ota vastaan lapsen suru Muista, että lapsen surutyö vaatii aikaa ja rauhoittumista Anna lapsen surra ja elää ikänsä mukaan surun keskellä Lapsi tarvitsee lähelleen turvallisen aikuisen, syliä Käytä tuttuja sanoja Sadut, musiikki ja kuvat periaatteet

Lapsen ja nuoren tukemisen Kerro totuus tapahtuneesta, Todellisuus Palaa asiaan aina kun lapsi haluaa Hyväksy lapsen leikit, tunnista samanlaiset mekaaniset leikit Puhu peloista ja rohkaise aikuista kertomaan omista Turvallisuuden tunteen luominen ja yhteistyö periaatteet

Turvallisuus Hoitajan olisi omalta osaltaan pyrittävä varmistamaan, että lapsella on joku aikuinen, jonka kanssa voi turvallisesti surra