Angus Angus rotupäivä Kuopio 24.2.2012 Maiju Pesonen Esityksen kulku Miksi angus on suosittu? Rodun ominaisuuksia Jalostustavoitteita Haasteita Entä miellä Suomessa? 1
Angus on käytetyin liharotu Pohjois- Amerikka Valta rotu Muutkin rodut mustia Australia 28 milj. nautaa, joka 4. rekisteröinti angus B/R New Design 36 Uusi-Seelanti 25000 ab-emoa tarkkailussa Miksi angus on johtotähti? Vaivaton Työmäärä suurissa karjoissa on pienempi, koska vasikat syntyvät pienempinä, emoominaisuudet ovat hyvät Kestävyys Syöntikyky säilyttää hedelmällisyyden, nupous ja mustaväri tuo valttikortteja kasvatukseen Lihanlaatu Mureus ja marmoroituminen ja ns. nuorekas teurasruho on helposti saavutettavissa MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 4 2
Emo-ominaisuudet Hedelmällisyys Aikainen sukukypsyys Emon hoivaominaisuudet Riittävä maitoisuus Helpot poikimiset Elinvoimaiset vasikat Laumautuminen Helppohoitoisuus, vaatimattomuus, kestävyys Syöntikyky (kuntoluokka ja karkearehut) Väri Laidunnusominaisuudet Terve rakenne Luomutuotantoon sopivuus Tavoitteena miellyttävä luonne Kasvatus- ja teurasominaisuuksia Nopea kasvu Teuraspaino saavutetaan kohtuullisessa ajassa, vaivatta = tasalaatuisen, nuoren teurasruhon tuottaminen helpompaa Tavoiteteuraspaino noin 300-375 kg (muualla kuin Euroopassa) Syöntikyky = mahdollisuus käyttää erilaisia rehuja Angus on rotu, joka pystyy hyödyntämään nurmen ja karkearehuvaltaisen ruokinnan Pintarasva ja marmoroituminen saavutetaan helposti väkirehua nostamalla Koska lihanlaadusta maksetaan MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 6 3
Ollakseen tuottava, on kasvettava Hermokudos Luusto Kasvatuksen 1) Ylläpidon osuus Lihakset kannalta kasvaa = 40 % kalleimmat kokonaistarpeesta kilot Rasvakudos2) Syönti kasvaa 3) Kasvu hidastuu Yhdysvaikutukset: 1) Rodun maidontuotantopotentiaali = sukukypsyys saavutetaan aikaisemmin 2) Lihaksikkuus = sukukypsyys saavutetaan myöhemmin Syntymä Sukukypsyysikä saavutetaan Sonnit: 7-10 kk Hiehot: 5-9 kk Optimaalinen teurasikä Anguksen kannalta 16 14 12 Syönti, kg ka 10 8 6 4 angus charolais hereford limousin simmental 2 0 300 400 500 600 700 800 Elopaino, kg Rehun syöntipotentiaali on korkea Kasvatusajan pidentäminen voi nostaa rehukustannusta muita rotuja enemmän = viimeiset kilot erityisen kalliita MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 8 4
Rehukustannus ja kestävyys, kun marginaalit on pieniä Angus Vähintään 1/2 angus Muu Tuntematon Hoitokustannus $, päivää/eläin 2,88 3,77 4,44 3,81 Loppupaino, kg 557,2 540,7 545,8 540,7 Päiväkasvu, kg/pv 1,62 1,52 1,47 1,50 Aineistossa 56438 eläintä 9,2% ab 48,6 % ab 74,2 % ab 99,4 % ab Hoitokustannus $, päivää/eläin 7,72 5,54 6,72 5,6 Ruokintapäiviä 175,2 169,1 167,4 163,9 Päiväkasvu, kg/pv 1,42 1,47 1,47 1,51 CAB % 8,9 15,8 16,7 27,3 Aineistossa 47526 eläintä Reiman 2010, Busby 2010 MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 9 Lihanlaatu Lihansyöntilaatu = mureus, mehukkuus, maku Mureus geneettinen ominaisuus, raakakypsytyksellä tasoitetaan eroja Sidekudos = kollageeni Sarkomeerin pituus Mehukkuus = lihan vedensitomiskyky, marmoroitumien Maku muodostuu marmoroitumisesta ja mehukkuudesta Leikkuuvaste WBSF kypsennetystä ulkofilenäytteestä Raakakypsytys 8 päivää Paksuus 1,5 cm Sisälämpötila + 70 ºC Leikkuuvaste kg/cm 2 Murea liha 4,20-11,30 Normaali liha 11,31-16,80 Sitkeä liha 16,81-26,00 MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 10 5
Lihansyöntilaatu, Angus Marmoroituminen Jalostuksellisesti kiinnitetty huomiota Mureus Sidekudoksen ominaisuudet Leikkuuvaste alle 6 kg/cm 2 Maku Nopea kasvu Teuraspaino saavutetaan kohtuullisessa ajassa, vaivatta = tasalaatuisen, nuoren teurasruhon tuottaminen helpompaa Sidekudoksen määrä alkaa sonneilla merkitsevästi lisääntyä 24 kk iässä ja hiehoilla 30 kk iässä = sitkeää lihaa MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 11 Testin ottaminen kannattaa, jos selitysaste on 10-15 %? Perimän osuus, genomi Ympäristön osuus Geenitesti kertoo keskimäärin tämän osuuden määritetystä ominaisuudesta Angus-rodulla selitysasteen on arvioitu olevan ~ 43 % (35 %) Pintarasva Kasvu Marmoroituminen Kasvu Kasvu Rasva Marmoroituminen Mureus Geeni, lokus Leptiini IGF2 MC1R PMCH CAPN1 CAST Alleeli T z C C z T E D e E + A z T C z G A z G JCAS 2011 91: 81-85 6
Perinnölliset sairaudet Alpha-Mannosidosis (MA) Yksinkertaisesti resessiivinen Vasikat syntyvät normaaleina, sairastuminen sukukypsyysiän saavutettua, neurologiset oireet Arthrogryposis Multiplex (AM) Curly Calf Vasikat syntyvät yleensä kuolleina, pieniä koukkuraajaisia, kiharakarvaisia Contractural Arachnodactyly (CA)(Fawn Calf) Vasikat syntyvät kuolleina, kääpiö Neuropathic Hydrocephalus (NH) Vesipää, vasikat ei elinvoimaisia, yleensä kuolleina, poikimavaikeudet Osteopetrosis Punainen angus Vasikat syntyvät 10-30 päivää ennen poikimapäivää Kuolevat 24 h kuluessa MTT Agrifood Research Finland 27.2.2012 13 Ruotsi emoja 170000 kpl Paljon keskustelua lihansyöntilaadun merkityksestä kuluttajalle ja jalostajalle, erityisesti marmoroituminen Kasvut ja aikuiskoko noussut Painotavoitteet: Sonnit vähintään 200 pv 240 kg, 365 pv 420 kg. Hiehot vähintään 200 pv 205 kg, 365 pv 310 pv Teurasluokitus vähintään R+, rasva 2-3 (teuraspainotavoite 330 14-16 kk) Ulkonäkö ja koko: Tavoitellaan tervettä rakennetta (vuoden iässä takakorkeus vähintään 125 cm sonnit) Helpot poikimiset (syntymäpaino ei saisi nousta (45kg)) Maidontuotanto (200 päivän painot erityistarkkailuun) Hedelmällisyys (karsintaa, jos poikimaväli nousee) Luonne (luonnevikaiset karsitaan) 7
3-7712 VB Malt av Sjövången T-108, +27 Isä: Kastor av Sjövången Isänisä: Vermillion Dateline 7078 VRD Emänisä: Falex av Sjövången 44-346-610 kg Sonnin esittelytekstissä mainitaan, että käytetään Suomessa ja Turkissa sekä maitoroturisteytyksiin että puhdasrotujalostukseen Tanskan tavoitteet Ulkonäkö Aikuiskokotavoitteet: Sonnit takakorkeus 145-155 cm, 1150-1300 kg. Lehmät 135-145 cm, 700-850 kg Kasvu (sonnit suositellaan 1,6 kg/pv) Teurasominaisuudet (tavoitteena jopa U-) Emo-ominaisuudet ja helpot poikimiset (50 % emon painosta 7 kk iässä) Miellyttävä luonne Jalostustavoitteissa mainitaan anguksen soveltuvuus sekä intensiiviseen että ekstensiviseen kasvatukseen 8
27.2.2012 Keinosiemennyssonneja Tanskasta Tavoitteena isokokoinen angus-emo, koska: 1) We have to fight with the charolais and simmental cows 2) Maataloustuet tasapainoittavat emoista saatavaa tuloa 9
27.2.2012 Vapaa lisärehuruokinta vasikoille koko laidunkauden ajan If you want to Chase Ribbons, Go Show a Poodle! Sekoittaako näyttelytoiminta Brittien saarten angus-jalostusta? 10
Angus-rodun haasteita ja etuja Euroopassa Haasteet EUROP-luokitus Rasva Eläinten aikuiskoko Eläinten kasvukyky Pitkäkasvatusaika Edut Nauta on märehtijä, meillä nurmi kasvaa Jäljitettävyys Lihansyöntilaadun merkitys kuluttajalle kasvaa Emon aikuiskoko pienempi (kokoluokka 4-5,5; 500-550 kg) 11
Angus, koska 1) Hedelmällinen + emo-ominaisuudet 2) Muuntautumiskykyinen (teurasominaisuudet+risteytys) ja kestävä 3) Erinomainen lihanlaatu 4) Japanin markkinoille tarvitaan nuorta teurasruhoa, joka on marmoroitunutta ja mureaa 5) Loppukasvatus laitumella (erikoismarkkinat sekä kotimaassa että ulkomaiden vienti. Teurasruhojen vaatimukset erilaiset.) 6) Laaja dokumentoitu perimä 7) Sertifioitu brändi anguslihalle. Samaa brändiä mahdollisuus hyödyntää kaikkialla maailmassa. Mitä tavoitellaan? Kestävyys (ilmasto ja taudit) Jalka- ja utarerakenne Kaikki poikimahelppoutta kuvaavat indeksit positiivisia Long Fed (grass fed) indeksit + 100 600 päivän kasvu yli + 90 Vuoden paino yli 500 kg (sonnit) Marmoroituminen Mureus 12
Te Mania Infinity 04 379 Uuden- Seelannin käytetyin, Australian toisteksi käytetyin keinosiemennys sonni Isänisä: B/R New Design 36 Kanada http://www.cdnangus.ca Emon aikuiskoko 650-700 kg Riittävä maidontuotanto Kestävä rakenne, erityisesti jalat ja sorkat sekä utare Vasikka vähintään 50 % emon painosta kuuden kuukauden iässä (ei lisäruokintaa) Hedelmällisyys, varsinkin emolinjat tulee ottaa huomioon Helppohoitoisuus (emo-ominaisuudet, vasikan hoito, luonne, sopeutuvuus) Syöntikyky (kuntoluokka) Syvärunkoisuus 13
Hyvin erilaiset kasvatusympäristöt ( etelä vs. pohjoinen ) Emon koko (maks. 650 kg), koska rajalliset rehuvarat Jalat, utareet RFI EPD tulee todennäköisesti 2012 Jalostusarvojen tarkentaminen genomisesti (geenitestit) Kasvatuksen muuttuminen vasikka kauemmin emon alla (9-11 kk) loppukasvatusvaihe lyhyemmäksi Maitoa! Lihan syöntilaatu (marmoroituminen ja mureus) Haasteena jäljitettävyys EU-alue vaatii eläinten rekisteröintiä ja jäljitettävyyttä Kanadassa angus ainoa rotu, joka takaa eläinten jäljitettävyyden RDIF-korvamerkillä Yhdysvallat rakentaa järjestelmää (MCOOL) Australia ja Uusi-Seelanti jäljitettävyys on edelleen haaste 14
Eläintä ei voi valita pelkkien numeroiden perusteella Eläimen jalostusarvo (korkeilla luotettavuusarvoilla) on tarkin eläimen jalostuksellisen arvon määrittäjä Jalostusarvoja on muodostettu lukuisille ominaisuuksille (emo-ominaisuudet ja teurasominaisuudet) Ulkonäkö ja rakenne kertovat myös, ei saisi unohtaa Lihan laatu (mureus ja marmoroituminen) ikä ja ruokinta vaikuttavat Angus ja rehuhyötysuhde Anguksen rehuhyötysuhteeseen vaikuttavia tekijöitä: 1. Anguksen syöntikyky on korkea 2. Marmoroituminen ja pinta-rasva Rehuhyötysuhde ei aina ole paras mahdollinen Angus-eläinten koon kasvaessa rehuhyötysuhde voi anguksella heiketä olennaisesti Kun rehuvarat ovat rajalliset ja/tai rehut kalliita rehuhyötysuhde muodostuu tärkeäksi Rehuhyötysuhde tulee olemaan angusrodun yksi haaste 15
Angus, emon koko ja ympäristö Isot eläimet tuottavat enemmän, mutta myös ympäristökuormitus on suurempi Metaani elopainokiloa kohden anguksella pieni, koska kasvu nopeaa, mutta ruhokiloa kohden angus ei ole tehokas Erilaisilla jalostustavoitteella on merkitystä Pintarasva, kasvu Kasvu Kasvu, marmoroituminen, rasva Mureus 7 SNP:tä kuudessa eri geenissä Vertailussa anguspopulaatiot Kanadassa, Yhdysvalloissa, Tanskassa, Iso-Britannissa, Australiassa, Brasiliassa ja Argentiinassa JCAS 2011 91: 81-85 16
Jalostustavoitteita 1) Paras mahdollinen tuotanto (kasvu ja lihakkuus) nostamatta syntymäpainoa Poikamahelppous on rodulla säilytettävä ominaisuus 2) Tuotannollisesti toimiva eläinaines, jonka rakenne on terve/hyvä Tavoitteet emoille (esim. hedelmällisyys, kuntoluokka, koko, maito) Tavoitteet kasvaville (esim. kasvuominaisuudet = teuraskypsyys, päiväkasvu, lihakkuus) Tuotannollinen tehokkuus, tilakohtaisesti valitulla rehustuksella, ei hinnalla millä hyvänsä Jalat, sorkat, runko, utareet 3) Geneettinen ennustettavuus Tulosten seuraaminen myös emolinjoittain Tavoitteena tietää, mitä mistäkin yhdistelmästä on odotettavissa MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 33 Hedelmälliset, tuottavat emolinjat Karjakohtaisten tuottavimpien emolinjojen (kantaemon) tunnistaminen Poikimahelppous / poikimavaikeudet Jätetäänkö uudistukseen vain avustamattomien poikimisten jälkeläiset Poikimaväli (365 päivää) Kuntoluokan säilyttäminen, syöntikyky, sopeutuvuus tilan olosuhteisiin Emon hoivaominaisuudet Jos emolla hoivaominaisuuksissa ongelmia, jätettäänkö tytär uudistukseen? Tuotantoikä Emo, joka on tuotannollaan ansainnut korkean tuottosiän (vasikat tasalaatuisia, emolla ei terveysongelmia, hedelmällisyys) Aikuiskoko (mikä on tilakohtainen tavoite) ja rakenne (runko, utare, jalat) 200 päivän paino Kertoo maidontuotannosta sekä kasvupotentiaalista MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 34 17
Kasvu Vieroituksen jälkeinen kasvu Eläimet ja sukulinjat, jotka pystyvät pitämään saman päivä kasvun ovat arvokkaita Vuoden paino Aikuisiän ja teurasominaisuuksien kannalta olisi kannattavampaa kontrolloida 400 päivän paino Kertoo enemmän teuraspotentiaalista, varsinkin sonneilla Teurasikä 16-18 kk Rakenne Kestävä rotutyypillinen rakenne (runko, syöntikapasiteetti, erityisesti sorkat ja jalat) Lihakkuuden ja rasvan arviointi Lihakkuus on se, mistä loppupeleissä tulee tili Tavoite sekä kasvulle että luokittumiselle Hienoa olisi, jos Ultra lihakkuuden ja rasvan mittaukseen olisi käytössä MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 35 Uudistuseläimet 1 - sonni Muodosta käsitys siitä, mitä haluat eläimiltäsi Sonni täydentämään emojen ominaisuuksia, koska jälkeläisiä enemmän kuin lehmällä Anguksella syntymäpaino, unohtamatta hyviä kasvuja Sonnin emän kasvatustila ja olosuhteet (esim. laidunnus, lisäruokinta) Sonnin emän rakenne = utare ja vetimet Lihanlaatuominaisuuksia unohtamatta Ulkonäköarviointi meillä tärkeää, koska jalostusarvot muodostuvat vain kolmesta painosta! Usein ääripäiden ominaisuuksien vältteleminen muodostaa parhaat emot Mitä enemmän tietoa pystyy valittavasta eläimestä muodostamaan, sitä vahvemmalla pohjalla valinta on MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 36 18
Uudistuseläimet 2 - uudistushiehot Runkotyyppi Pyöreä, sopiva lihakkuus, syvä runko, kuntoluokan säilyttäminen, ei ääripäitä kokoluokassa Feminiinisyys Pää kapea, kaula sorja, näyttää lehmältä Rakenne Virheettömät jalat ja sorkat Suora selkä (helpompi poikiminen) Vetimet pitkät vetimet voivat olla ongelmalliset Omat tulokset Painoltaan isoimpien valinta johtaa kokoluokan kasvuun Tilan keskiarvon alapuolella olevat? Emon tuotantotulokset ja rakenne Runko, jalat, utare, luonne Käyttäytyminen Rauhallinen, helposti lähestyttävissä, utelias, sopii laumaan MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 37 Mitkä on meidän tavoitteet? Mitä haluamme suomalaisesta anguksesta? Koko? Hedelmällisyys? Mitkä tuotanto-ominaisuudet? Kasvu, lihakkuus ja teurasominaisuudet? Rakenne? Lihanlaatu? Miten valitsemme eläimiämme jalostukseen? Miten valitsemme tuontieläinaineksen (alkiot ja keinosiemennyssonnit)? Onko eläimen erilaisella kasvatuksella vaikutus eläimen perimään? Liikaa vaihtelevuutta eläinaineksessa? 19
Eläimen ikä, paino, koko, kuntoluokka, tietoja tuotantotuloksista 1. Sorkat (asento, kasvu, sorkka-aines) 2. Jalat (asennot, kulmaukset) 3. Runko (syvyys, pituus, kylkiluiden kaarevuus) 4. Utare (arviointi juuri poikimisen jälkeen) 5. Pää ja kaula (feminiinisyys, koko) 6. Etuosa edestä ja sivulta (kulmaukset ja leveys) 7. Selkä (suoruus, pituus, leveys edestä ja takaa) 8. Takaosa takaa ja sivulta (lantionkulma = lonkkaluu-istuinluu, lantionpituus, reiden leveys ja pituus) 9. Lihakkuuden arvionti kohdat etulapa ja takareisi MTT AgrifoodResearch Finland Maiju Pesonen 39 20