Metsän omistamisen perusteet ja tavoitteet * Yksityismetsänomistus Suomessa * Metsänomistajien tavoitteet (metsänomistajatutkimusten valossa) historiaa, profilointia, tulevaisuutta * Oma profiili vs. tutkimukset
Suomen metsien puumäärä kasvaa koko ajan Valtakunnan metsien inventoinnit, VMI 13.8.2015 LÄHDE: Luke 3
Pekka Kauppi (http://www.smy.fi/artikkeli/nakokulma-pariisin-sopimus-voi-toteutua-mutta-vain-jos-paastotvahenevat-ja-nielut-kasvavat/) Suomen metsistä on 1950-luvun alun jälkeen poistunut enenevässä määrin puuta, kun sekä hakkuut että luonnonpoistuma ovat lisääntyneet. Samaan aikaan metsiin on karttunut noin miljardi kuutiometriä lisää puuta Muutos on huomattava. Tämän uuden kansallisomaisuuden kantoraha-arvo on noin 30 miljardia euroa Puuvaramme ovat yllättävän dynaamisia. Jos jaamme nykyisten puuvarojen määrän, 2 500 miljoonaa kuutiometriä vuosikasvulla, 110 miljoonaa kuutiometriä, saamme tulokseksi 23 vuotta Toisin sanoen, nykyisellä kasvuvahdilla metsät tuottaisivat nykyisen puumäärän 23 vuodessa 4
Suomen metsät kasvavat yli 100 milj. m 3 vuodessa 13.8.2015 LÄHDE: Luke 5
Kotimaisen puun käyttöä voidaan lisätä kestävästi Teollisuuden puun käyttö Kotimaisen puun käyttö teollisuudessa 13.8.2015 LÄHDE: Luke, Metsäteollisuus ry 6
YKSITYISmetsätalouden liiketulos 2018, julkaistu syyskuu 2019, Luke * Yksityismetsätalouden liiketulos oli 157 /ha, lähes 25 % korkeampi kuin edellisvuonna. Yhteensä koko Suomessa 2 079 miljoonaa euroa. * Etelä-Suomessa liiketulos ylsi yli 200 /ha ja reaalisesti nousua oli 22 %edellisvuodesta. Pohjois-Suomessa tulos päätyi 63 /ha (+25 %). * Maakunnittain suurimmat: Päijät-Hämeessä (303 /ha), Kanta-Hämeessä (293 /ha) ja Etelä-Savossa (284 /ha). Lapissa tulos oli 37 euroa hehtaarilta. * Puuntuotannon tulot olivat 2,32 mrd. (175 /ha). Tulot käsittävät markkina- ja, energiapuuhakkuiden ja oman käytön ja pystykauppahintojen perusteella lasketut bruttokantorahatulot. * Investoinnit puuntuotantoon olivat 17 /ha (229 M ) (+5,7%). Summa sisältää arvion metsänomistajien omatoimisen työn arvosta. Puuntuotannon kokonaiskustannukset, jossa arvio hallinto ym. menoista, olivat 22 euroa hehtaarilta (+5,3 %).
Lähde: Luke 2019
Metsänomistus Suomessa Suomessa metsätalousmaata n. 26 milj. ha, josta tuottavaa noin 20 milj. ha Yksityiset omistavat n. 13 milj.ha (52 %) Valtio 10 milj. ha (35%) Muut: kunnat, seurakunnat, yhteisöt, metsäfirmat loput 3 milj. ha (13 %) Yksityisiä metsänomistajia 400 000 700 000 kpl (laskutavasta riippuen) Keskimääräinen yksityisen metsätilan koko 30 ha Jos tasaisesti jaettaisiin suomalaisille, niin jokaisella olisi n. 4,5 ha metsää Metsien vuotuinen kasvu 105 milj. m3, käyttö 65 milj. m3 (yksityismetsistä noin 50 milj. m³ = 77 % markkinahakkuista) Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
Huom. Ero metsätalousmaa (sis. metsämaa, kitumaa, joutomaa) vrt. metsämaa (vain maapohja jossa kasvu yli 1 m3/ha)
Tilan omistusmuoto, yksityismetsät Perheomistus yksin tai puolison kanssa 76 % Yhtymä 13 % Kuolinpesät 11 % Yhteismetsät 2 % Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
Väestön muuttokehitys 1975-2025 180 160 140 120 100 80 60 40 Pääkaupunkiseutu Vuorovaikutusalueet Muut keskukset Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 20 0 1975 1985 1995 2005 2015 2025 Lähde: Nivalainen & Haapalainen 2002
Perusmetsänomistaja Miespuolinen (75%, naisia 25%) Eläkeläinen (47 %) (keski-ikä 61 v.) Käynyt kansa- tai kansalaiskoulun (52 %) Asuu maaseudulla (54 %) Asuu tilan sijaintikunnassa (69 %) Asuu metsätilallaan vakituisesti (42 %) Omistaa metsää 20-50 ha (32 %) Saanut tilan perintönä tai lahjana (45 %) Edunvalvontaa puunjuurelta Brysseliin. Metsänhoitoyhdistykset, Metsänomistajien liitot ja MTK
Uusi metsänomistajaluokitus Viisi ryhmää 2000-luvulla metsänomistajiksi tulleiden joukossa ( uudet metsänomistajaprofiilit ) Vrt: Metsänomistajien tavoiteryhmät 1990 ja 1999 Metsästä elävät Metsätaloudellisesti aktiiviset Kaupunkilaiset etämetsänomistajat Suojelumyönteiset Epävarmat metsänomistajat Anna-Kaisa Rämö & Ritva Toivonen. 2009. UUSIEN METSÄNOMISTAJIEN ASENTEET, MOTIIVIT JA AIKOMUKSET METSIIN JA METSÄNOMISTUKSEEN LIITTYVISSÄ ASIOISSA. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja nro 216 http://www.ptt.fi/dokumentit/rap216_1802091232.pdf
UUSIEN METSÄNOMISTAJIEN MIELIPITEET METSIEN KÄYTÖSTÄ YHTEENVETO Uusien metsänomistajien mielestä: o Metsiä tulee käyttää monipuolisesti, hoitaa hyvin ja turvata metsäteollisuuden puunsaanti. o Metsien ja puun energiakäyttöä tulisi lisätä tuntuvasti. o Maaseudun työllisyys tulee huomioida metsien käytössä. Uudet metsänomistajat suhtautuvat hakkuisiin myönteisesti ja karsastavat hakkuita rajoittavia toimia Taloudelliset ja suojeluarvot korostuvat virkistyskäyttöä enemmän Metsien käyttöön liittyy neljä laajempaa arvoulottuvuutta: o metsien suojelu, taloudellinen hyödyntäminen, virkistyskäyttö ja monikäyttö
UUSIEN METSÄNOMISTAJIEN MIELIPITEET METSIEN KÄYTÖSTÄ YHTEENVETO Metsien käytön perusteella uudet metsänomistajat voidaan jakaa kolmeen toisistaan eroavaan ryhmään: 1) Erilaisten ryhmien tarpeiden huomioon ottamista korostavat: 20-50 km etäisyydellä tilastaan asuvia 2) Suojelumyönteiset: Tilansa perineitä Pienten tilojen omistajia 3) Talousmyönteiset ja monipuolista käyttöä arvostavat: Tilansa ostamalla hankkineita Keskisuurten ja suurten tilojen omistajia
Metsänomistajan muotokuvan muutos: päätelmiä 1 Muutosvoimana väestön ikärakenteen kehitys, 1990-luvun muuttoliike ei kohdistunut metsänomistajakuntaan Tyypillistä metsänomistajaa on nykyisin vaikea määritellä Myös tavoitteet erilaistuivat: ryhmästä yksilöön -Yksityismetsien omistus on maaseudulla asuvien, maatalousyrittäjien tai eläkeläisten, monitavoitteisten ja miesten käsissä - Yksityismetsät muodostavat maaseudun tärkeimmän kivijalan (puunmyyntitulot kerrannaisvaikutuksineen, työmahdollisuudet, koneurakointi, piensahaus ja jatkojalostus, energiapuu, metsäpalveluyrittäminen)
Päätelmiä 2 Nykykehitys jatkunee noin 15-20 vuotta (ennuste tehty 2005) metsänomistajat ikääntyvät; keski-ikä > 60 v eläkeläisiä noin 60 % Palkansaajien, kaupunkilaisten ja naisten osuudet kasvavat Suurten ikäluokkien luopuessa metsistään noin vuonna 2020 1945-1950 syntyneet; omistajista n. 20 %, samoin metsäalasta Perintösuma 2020-luvulla ylitarjontaa metsätilamarkkinoilla? metsänomistajien keski-ikä alenee 10 vuodella (?) maaseudulla varttuneita ehkä 30-40 % (nyt 80 %) ensimmäinen syntyperältään kaupunkilainen metsänomistajien sukupolvi => yhteys metsätalouteen heikkenee entä kiinnostus? koulutus- ja vaatimustaso kohoavat / osaaminen heikkenee / metsäpalvelujen tarve lisääntyy lokak-19
Lähde: PTT:n raportti 255, 2017: Ns. Hiljaiset metsänomistajat = ne joilla ei metsänkäyttöilmoitusta tai haettuja KEMERA-tukia viimeiseen kymmeneen vuoteen
Erilaisten yksityismetsänomistajien osuudet yksityisomisteisen metsätalousmaan pinta-alasta. Lähde: PTT:n raportti 255, 2017: Ns. Hiljaiset metsänomistajat = ne joilla ei metsänkäyttöilmoitusta tai haettuja KEMERA-tukia viimeiseen kymmeneen vuoteen