Metsänomistusrakenteen muutos ja palvelutarpeet

Transkriptio

1 Metsänomistusrakenteen muutos ja palvelutarpeet Harri Hänninen, Metla MHY-päivät Kongressikeskus Fellmanni, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

2 Esityksen rakenne metsänomistusrakenne; muutos metsänomistuksen tavoitteet; muutos puukauppa neuvonta millaisille palveluille kysyntää Tulokset perustuvat valtakunnalliseen Metsänomistaja 2010 tutkimuksen aineistoon kerätty keväällä metsänomistajaa raportti ilmestyy keväällä 2010 Harri Hänninen 2

3 Voimat metsänomistuksen rakennemuutoksen taustalla 1) väestön ikääntyminen 3) muuttoliike Yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä, % Väestön muuttokehitys Pääkaupunkiseutu Vuorovaikutusalueet Muut keskukset Ydinmaaseutu 5 0 Tilastokeskus väestötilastot ) maa siirtyy suvussa Metsätila saatu % omistajista Perintö/lahja 45 Ostot vanh./sukul. 41 Osto markkinoilta 15 Metla Harvaan asuttu maaseutu Nivalainen & Haapalainen 2002 Metsäpolitiikassa ei käytössä rakennepoliittisia ohjauskeinoja toisin kuin maatalouspolitiikassa (paitsi metsävähennyksen laaj.) Harri Hänninen 3

4 Metsänomistajien ikärakenne % omistajista Ikä Keski-ikä 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % ala Uusien, enintään 5 vuotta metsätilan omistaneiden keski-ikä 52 vuotta (10 vuotta aiemmin 49) perintö 55 v, osto sukul. 48 v, osto markk. 51 v. entistä iäkkäämmät perijöinä ja ostajina Harri Hänninen Ikä on selkeä metsänomistajien käyttäytymistä selittävä taustatekijä - puunmyynnit - metsänhoito

5 Metsänomistajien ammattiasema (päätoimi) % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Ammattiasema ala Muu Yrittäjä Palkansaaja Maa-metsäyrittäjä Eläkeläinen Eläkeläisten osuus kasvaa, palkansaajaryhmä ei ehdi kasvaa vaan eläköityy. Päätoimisten viljelijöiden ja ammattimaisesti metsää käsittelevien määrä supistuu. Sivutoimiset viljelijät mukaan luettuna, viljelijöiden osuus on 20 % (metsäalasta 30 %). Harri Hänninen 5 Metsänomistajista yhä suuremmalle osalle säännöllisillä metsätuloilla ei ole merkitystä kun lisäksi pieni metsätilakoko otetaan huomioon SPV-huojennus koskee yhä pienempää joukkoa

6 Metsänomistajan asuinpaikka % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Asuinpaikka ala Uusmetsänomistajista asuu enää 44 % maaseudulla. Lähes puolet (48 %) asuu tilan sijaintikunnan ulkopuolella (keskim. 200 km). Kaupunki >20000 as Taajama, pieni kaupunki Maaseutu Metsän sijaintikunnan ulkopuolella asuu 36 % omistajista, heillä matkaa tilalle keskimäärin 190 km. Muuttoliike kohdistunut nuoriin ja koulutettuihin - ei metsänomistajiin. Harri Hänninen 6

7 Metsäomistajan koulutustaso 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % % Ammattikoutus Koulutustaso Akateeminen tutkinto Opistotasoinen tutkinto Koulutasoinen tutkinto Ei tutkintoa noussut mutta hieman hitaammin kuin koko väestössä. 30 % 20 % 10 % 0 % ala Rakennemuutoksen myötä koulutustaso nousee: uusomistajilla vähintään opistotasoinen tutkinto 43 %, ilman tutkintoa 20 %. Metsänomistajien tulotaso on muuta väestöä alhaisempi Harri Hänninen 7

8 Metsätilan omistusmuoto % omistajista 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Omistusmuoto ala Perikunta Yhtymä Perhe Perikuntien määrä on vähentynyt ja yhtymien lisääntynyt 20 vuodessa: syynä todennäköisesti verotukselliset edut Perikuntien metsätiloja käytetään paljon asumiseen ja vapaa-ajan viettoon Tilan käyttö asumiseen Perikunta tilalla asutaan 30% - on asunto 42% -on mökki 27% - on asunto ja mökki 8% - ei rakennuksia 23% Yhtymä tilalla asutaan 23% - on asunto 30% - on mökki 27% - on asunto ja mökki 7% - ei rakennuksia 36% Perheomistus tilalla asutaan 47% - on asunto 43% -on mökki 19% - on asunto ja mökki 9% - ei rakennuksia 29% Harri Hänninen 8

9 Metsänomistajien tavoitteiden muutos % metsänomistajista

10 Tavoiteryhmien lkm- ja pinta-alaosuudet 2009

11 Johtopäätöksiä rakennemuutoksesta Rakennemuutos on edennyt ennakoidun mukaisesti Metsänomistajien keski-ikä noussut ennakoitua nopeammin metsänomistajien juuret maaseudulla; 86 % elänyt lapsuuden maaseudulla Muuttoliike ei ole kohdistunut metsänomistajiin vielä kovin voimakkaasti, mutta tilalla asuminen vähenee koko ajan Puhtaita metsätiloja ei ole vielä kovin paljon, sillä 71 %:lla tiloista on asunto tai mökki Tavoitteet monitavoitteiset suurin ryhmä, omistavat lähes puolet yksityismetsien alasta epätietoisten osuus kasvanut kymmenessä vuodessa metsästä elävien ja taloudellista turvaa korostavien vähentynyt virkistyskäyttäjien ja epätietoisten määrä kaksi viidesosaa, osuus metsäalasta hieman yli neljännes

12 Rakennemuutoksen tuleva kehitys Suuret ikäluokat ( syntyneet) omistajista noin 20 % ja metsäalasta 20 %. Perintösuma 2020-luvulla ellei omistusjärjestelyä saada aikaistettua Kun suuret ikäluokat luopuvat metsistään, metsänomistajien rakenteessa voimistuu seuraavanlainen muutos: syntyperäiset kaupunkilaiset metsänomistajiksi (vielä nyt uusomistajienkin juuret maaseudulla 78 %) etämetsänomistajuus lisääntyy merkittävästi koulutustaso lisääntyy merkittävästi tulotaso nousee (nyt metsänomistajat muuta väestöä pienituloisempia) palveluiden kysynnän huomattava lisäys tottuneet ostamaan palveluita, mutta myös vaatimaan laatua

13 Puukauppatarkastelu - määrittelyt tarkastelujakso hakkuut = puukaupat, m 3 /ha/v tarkastellaan 5 vuoden keskiarvoa laskettu kaikille metsänomistajille, mutta jos hallintaaika lyhyempi, jakajana oikea hallinta-aika vuotuisen puukaupan koko laskettu vain puukaupan tehneille ja jaettu myyntivuosilla puukauppatapa (suoraan, valtakirja, sopimusasiakas) myyntimäärä ei tiedossa (liian vaikea vastaajille) kuinka moni puukaupan tehneistä käytti ko. tapaa Harri Hänninen 13

14 Muutokset puukaupassa Myi puuta, % omistajista näistä suorakaupalla, % näistä valtakirjakaupalla, % näistä sopimusasiakkaana, % 22 - Myyntimäärä, m 3 /ha/v 3,7 3,9 Puukaupan koko, m 3 /v Kymmenessä vuodessa ei tapahtunut oleellista muutosta Harri Hänninen 14

15 Tilakoko ja puukauppa 1200 Puukaupan koko 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% % 41% 53% 70% 81% 85% % myi ,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,0 m3/ha/v,0 Puukaupan todennäköisyys ja koko riippuvat tilan koosta, metsien käytön tehokkuus ei Suuret tilat sopimusasiakkaita, pienet tilat valtakirja-asiakkaita Valtakirja ja sopimusasiakaskauppa 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% Valtakirja 5% S asiakas % Yli 100 Harri Hänninen 15

16 Ikä ja puukauppa m3 P uukaupan koko 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% % 62% 63% 61% % myi m3/ha/v Alle Metsien käytön tehokkuus laskee iän myötä, puukaupan koko yhtä suuri kuin nuoremmilla Nuoret sopimusasiakkaita, iäkkäät valtakirja-asiakkaita 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0,5,0 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% % Alle Valtakirja ja sopimuskaupat Valtakirja S asiakas Alle Harri Hänninen 16

17 Omistusmuoto ja puukauppa 700 P uukaupan koko 70% 4, % 50% 40% 30% 20% 10% % 64% % myi m3/ha/v 60% 49% perhe yhtyma perikunta Perikunnat passiivisempia, mutta vaikka hakkaisivat yhtä paljon kuin muut, markkinoille vain 0,8 milj. m3 lisää puuta, mikä on 2 % (45 milj. m3) 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0,5, % 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% % perhe yhtyma perikunta Valtakirja- ja sopimuskaupat Valtakirja S-asiakas perhe yhtyma perikunta Harri Hänninen 17

18 Ammattiasema ja puukauppa 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% % 57% Palka nsaaja 78% Maa&metsäyrittä jä Yrittä jä 63% 59% E läke lä inen Viljelijät ja yrittäjät aktiivisimpia puukaupassa 65% Muu 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0,5,0 % myi m3/ha/v Palka nsa aja 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% % Maa&metsäyrittäjä Puukaupan koko Y rittäjä Eläke lä inen Valtakirja- ja sopimuskaupat Muu Palkansaajat ja eläkeläiset valtakirjaasiakkaita Palkansaaja Maa&metsäyrittäjä Yrittäjä Eläkeläinen Muu Valtakirja S-asiakas Harri Hänninen 18

19 Asuinympäristö ja puukauppa Puukaupan koko 70% 4, % 4, % 3,5 3, % 30% 20% 10% % 66% % myi m3/ha/v 61% 55% 2,5 2,0 1,5 1,0,5, Maas eutu Taajama K aupunki Valtakirja- ja sopimuskaupat Maas eutu Taajama K aupunki 50% 45% 40% 35% 30% Kaupunkilaiset käyttävät metsiään muita tehokkaammin ja ovat valtakirjakaupan kanta-asiakkaita 25% 20% 15% 10% 5% % Valtakirja S-asiakas Maaseutu Taajama Kaupunki Harri Hänninen 19

20 Tavoitteet ja puukauppa Puukaupan koko 90% 80% 70% 60% 50% 40% 79% Monitavoitteiset Virkistyskäyttäjät Metsästä elävät Taloudell turva Epätietoiset 30% 20% % 10% 50% 60% 57% 53% 5,0 4,5 4,0 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0,5,0 Monitavoitteis et V irkis tyskäyttäjät Metsästä elävä t Taloudell turva E pätietoiset % myi m3/ha/v 50% Valtakirja ja sopimuskaupat 40% 30% 20% 10% % Valtakirja S asiakas Monitavoitteis et Virkistyskäyttäjät Metsäs tä elävät Taloudell turva E pätietoiset Monitavoitteiset markkinoilla säännöllisesti, tekevät suorakauppaa muita useammin. Taloudell. turvaa korostavat myyvät harvemmin, mutta kerralla paljon; valtakirja-asiakkaita.

21 Johtopäätöksiä puukaupasta puunmyynneissä ei oleellista muutosta kymmenessä vuodessa yhä useampi turvautuu ulkopuolisiin palveluihin; markkinat eriytymässä metsänhoitoyhdistysten valtakirjakauppa ja metsäteollisuuden sopimusasiakkuus keskittyvät selvästi erilaisille ryhmille sama kehitys kuin USA:ssa maanviljelijät erottuvat muita aktiivisempina - syntymässä supermetsänomistajajoukko? perikunnat entistä passiivisempia aktiivisemmat muuttuneet yhtymiksi, lunastettu tai jaettu monitavoitteiset tekevät säännöllistä puukauppaa, epätietoiset ja virkistyskäyttäjät spekulantteja

22 Neuvonnan tavoittamat metsänomistajat (viiden edellisen vuoden aikana vähintään yhden kerran) % omistajista ala Kansainvälisesti tarkastellen neuvonnan tavoittamien metsänomistajien osuus on poikkeuksellisen suuri HUOM! Henkilökohtainen neuvonta koski 1990 ja 1999 vain mk:n ja mhy:n ammattilaisia mutta 2009 kaikkia metsäammattilaisia. Puukauppaneuvonnan merkitys korostuu. Harri Hänninen 22

23 Henkilökohtaisen neuvonnan aiheryhmät Puukauppa-asiat Taimikonhoito/nuoren metsän kunnostus Metsänuudistaminen Metsäsuunnitelma Valtion tuki- tai lainarahoitus Verotus Suojelu tai arv.luontokohteen käsittely % metsänomistajista Merkittävimmät aihe-erot 10 vuodessa: puukauppa-asiaa enemmän (verohuojennukset, puun hinta 2007) metsäsuunnitelma-asiaa vähemmän Harri Hänninen 23

24 Omistajaryhmittäisiä eroja neuvonnassa Metsätilan koko ratkaisee. - mitä enemmän metsää, sitä paremmin neuvonnan piirissä ja sitä todennäköisemmin metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelma. - maanviljelijöillä eniten - yhtymillä - nuorilla metsänomistajilla Henkilökohtainen neuvonta. - ei oleellisia eroja - perikunnat vähiten - maanviljelijät parhaiten ha:n omistajistakin 72 % Joukkoneuvonta. - maanviljelijät ja eläkeläiset eniten - perikunnat vähiten - kaupunkilaiset hieman enemmän kuin muut Kurssit. - ei oleellisia eroja - perikunnat heikoiten - maanviljelijät parhaiten Harri Hänninen 24

25 Mieluisimmat tavat hankkia metsätietoa Tiedonhankintatavat metsäasioissa Metsälehdet Henkilökohtainen neuvonta Metsätiedotteet ja esitteet Sanomalehdet Radio/TV Metsäsuunnitelma Yleisötilaisuudet Internet Metsäkurssit Metsäkirjat Erityisesti Joskus Ei lainkaan Ei merkittäviä eroja 10 vuodessa paitsi internet, jonka osuus lähes 2- kertaistunut Metsälehtien merkitys lisääntynyt % omistajista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Edistämistoiminnan perinteiset keinot melko suosittuja (paitsi kurssit) 50 % Passiiviset tiedonjakokanavat (tieto tulee kotiin) suositumpia kuin aktiiviset Harri Hänninen 25

26 Millaisille palveluille kysyntää Palvelu % metsänomistajista Ostaa tulevai. On ostanut Lisäkysyntä Metsäsuunnitelma Metsäsuunnitelma ja ohjelmisto omalla tietokoneella Verkkometsäsuunnitelma (internet-pohjainen suunnitelma) Tilakohtainen metsäsuunnitelma (paperiversio) Asiantuntijapalvelut Tilan sukupolvenvaihdos- tai kauppapalvelut Puukaupan tarjouspyynnöt ja niiden arviointi Metsän luonnonarvokaupan palvelut Metsän maisema-arvokaupan palvelut Metsätalouden kirjanpidon ja veroilmoitusten hoito Korjuupalvelut Metsuripalvelut ensiharvennus- tai erikoishakkuisiin Hankintahakkuun metsäkuljetus Polttopuiden korjuu, kuljetus ja teko omaan käyttöön Kotitarvepuun kuljetus ja sahaus omaan käyttöön Metsänhoitopalvelut Taimikon hoitotyö (heinäntorjunta, perkaus tai harvennus) Metsänuudistamisen laatutakuu (takuu taimikon syntymiselle) Metsänuudistaminen (muokkaus, istutus tai kylvö)

27 Johtopäätöksiä metsänomistajat hyvin neuvonnan piirissä henkilökohtainen neuvonta säilyttänyt asemansa ryhmäneuvonnan (kurssituksen) hankinta taantunut kysynnän vain tarjonnan heikentyminen? metsäsuunnitelma koetaan tarpeelliseksi; sekä paperi- että sähköiselle versiolle tilausta suuntaus sähköisiin metsänomistajapalveluihin vaikuttaa oikealta ratkaisulta metsäalan lehtien merkitys tiedon lähteenä kasvanut puu- ja tilakaupan palveluissa lisäpotentiaalia Harri Hänninen 27