YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 20.5.2009 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS-2008-Y-689-111 No YS 603 ASIA Päätös Neste Oil Oyj:n ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta hakemuksesta koskien betoni- ja asfalttijätteen sekä kiviaineksen varastointia ja murskausta Porvoon jalostamon alueella. LUVAN HAKIJA Neste Oil Oyj PL 95 00095 Neste Oil TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Betoni- ja asfalttijätteen sekä kiviaineksen varastointi ja murskaus Porvoon kaupunki, Kilpilahden kylä Kiinteistö: Sköldvik Rno 638-463-0001-0066 Kiinteistön omistaja: Neste Oil Oyj Y-tunnus: 1852302-9 Toimialatunnus: 38320 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 28 :n 2 momentin kohta 4 Ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 3 momentti LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n 1 momentin kohta 12 d ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 18.12.2008. MAKSU 4 380 A14-111-AT2320 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI-00521 Helsingfors, Finland www.miljo.fi/uus
2 (15) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Lupahakemuksen mukaiseen toimintaan ei ole voimassa olevaa lupaa. Hakemuksen mukaiset toiminnot sijoittuvat alueelle, joka on merkitty Sköldvikin rakennuskaavassa ja Sköldvikin osayleiskaavassa teollisuusja varastoalueeksi (T). LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Maaperä Pohjavesi Suunniteltu toiminta sijoittuu Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon alueelle Suomenlahden rannikolle, lähelle Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan rajaa. Koko Kilpilahden teollisuusalueeseen kuuluu 1 300 ha maata ja 300 ha vesialuetta, joista suurinta osaa käyttää Neste Oil Oyj:n öljynjalostamo. Jalostamon lisäksi Kilpilahden teollisuusalueella toimii useita kemianalan yrityksiä. Kilpilahden teollisuusalue rajoittuu pohjois-itäsuunnassa mereen. Ympäröivät maa-alueet ovat pääasiassa maa- ja metsätalouskäytössä. Alue on maaperäkartan mukaan kallio- ja moreenialuetta. Aluetta, johon murskauslaitos tulee, on aiemmin tasattu louheella ja murskeella arviolta 1 m. Samalla alueella on suoritettu betonijätteen murskausta ja rakennettu betonimurskeesta kenttä vuonna 2007. Tälle toiminnalle oli Uudenmaan ympäristökeskuksen myöntämä 31.12.2008 asti voimassa ollut ympäristölupa DNro UUS-2007-Y-91-111/No YS 857/4.7.2007. Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueelle on asennettu pohjavesiputki (G3b7), jota on tarkkailtu kaksi kertaa vuodessa aiemmassa ympäristölupapäätöksessä edellytetyn mukaisesti. Vuosien 2007 ja 2008 näytteenottotulokset olivat seuraavat: Parametri 18.4.2007 13.9.2007 14.5.2008 3.9.2008 Lämpötila (C ) 4,0 11,5 Pinnankorkeus (cm) 289 156 279 270 Haju Hajuton Hajuton Ulkonäkö Kirkas Samea Sulfaatti (mg/l) 16 14 9,9 6,9 ph 6,1 5,8 5,8 6 Sähkönjohtavuus 130 120 121 148 (µs/cm) Kadmium(µg/l) < 0,5 < 0,5 < 0,5 < 0,5 Kromi (µg/l) < 2 < 2 < 2 < 2 Kupari (µg/l) 37 < 5 < 5 < 5 Lyijy (µg/l) < 5 < 5 < 5 < 5
3 (15) Alue ja kohteet, joihin toiminnalla on vaikutuksia Lähin vakituisesti asuttu kylä Svartbäck sijaitsee reilun kilometrin päässä teollisuusalueen rajalta etelälounaaseen. Teollisuusalueen länsilounaispuolella sijaitsee valtakunnalliseen soidensuojeluohjelmaan ja Natura 2000 verkostoon kuuluva suoalue (Boxin suot, FI0100068). Teollisuusalueen eteläpuolella on Klobbuddenin luonnonsuojelualue. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Liikenne Kilpilahden teollisuusalueelle on runsasta. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Vedenhankinta Jalostamon alueella suunnitellaan murskattavaksi vuosittain yhteensä alle 25 000 tonnia betoni- ja asfalttijätettä. Betonijätettä muodostuu Porvoon jalostamon alueen rakennusten ja muiden teräsbetonirakenteiden purkamisesta ja asfalttijäte on peräisin Porvoon jalostamon alueen teiden purkamisesta, parantamisesta ja jyrsinnöistä. Lisäksi alueella on tarkoitus murskata vuosittain alle 30 000 tonnia Porvoon jalostamon alueella suoritettavista louhintatöistä peräisin olevia kiviaineksia. Murskausalue sijaitsee kierrätysalueeksi kutsutulla jalostamon alueella. Kierrätysalue on puomein ja kulunvalvontalaittein varustettu alue, jossa on arkipäivisin klo 07-16 oma henkilökunta. Jätteiden varastointi- ja käsittelypaikat sijaitsevat alueella vierekkäin. Alueella varastoidaan kerralla enintään 15 000 m 3 betonijätettä, 6 000 m 3 asfalttijätettä ja 57 000 m 3 kiviaineksia. Murskauksen suorittaa asiantunteva yritys käyttäen yleisesti hyväksyttyä kalustoa. Betonijäte murskataan raekokoon 0 400 mm. Murskausta suoritetaan 1 2 kertaa vuodessa, yhteensä enintään 100 vuorokautta vuodessa. Tästä kiviaineksen murskaus kestää enintään 50 vuorokautta vuodessa. Murskausta suoritetaan arkisin maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00. Valmiit murskeet varastoidaan murskauspaikalle kukin lajike omaan kasaansa mahdollisimman lähelle murskainta. Murskauksen yhteydessä analysoidaan murskeen laatu. Valmiit murskeet pyritään ensisijaisesti hyödyntämään maarakentamisessa tai vaihtoehtoisesti ajamaan murske Mömossenin kaatopaikalle. Puhdas kiviainesmurske tullaan hyödyntämään Neste Oilin omissa rakennuskohteissa. Pölynsidontaan tarvittava vesi otetaan jalostamon huolto- ja palovesiverkosta.
4 (15) Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) ja energiatehokkuus Murskaukseen pyydetään tarjouksia useilta tunnetuilta toimijoilta. Murskaukseen käytetään Tielaitoksen julkaisun "Asfalttiasemien ja kivenmurskaamojen ympäristönsuojelu 1994" vaatimusten mukaista laitteistoa. Toimintaa harjoitetaan Neste Oil Oyj:n toimintajärjestelmän mukaisesti, joka on sertifioitu mm. ISO 14001 -standardin mukaan. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Pölyäminen Melu Toiminnassa ei muodostu jätevesiä. Kasteluvesi imeytyy valmiiseen murskeeseen. Murskauksessa aiheutuu pölyämistä lähinnä kuljettimien päissä ja seulastoilla. Pölyämistä pyritään ehkäisemään kesäaikaan kastelulla ja talvella koteloimalla tarvittaessa kuljettimet ja seulastot. Teitä ja varastokasoja kastellaan tarvittaessa. Koska murskaus suoritetaan keskellä suljettua teollisuusaluetta, sen ei voida katsoa huonontavan ilmanlaatua lähimmissä pölylle alttiissa kohteissa. Toiminnasta aiheutuu jonkin verran melua. Melun muodostumista ehkäistään asianmukaisen murskauskaluston valinnalla. Toiminnan ei katsota lisäävän melua lähimmissä häiriintyvissä kohteissa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Alueella on valmiina hyöty- ja yhdyskuntajätteen sekä ongelmajätteen keräilyjärjestelmät. Betonin murskauksessa muodostuu rautaromua, joka toimitetaan kierrätykseen. Murskauskaluston käytön ja huollon yhteydessä mahdollisesti muodostuvat ongelmajätteet säilytetään tiivispohjaisissa, valuma-altaallisissa astioissa erillään muista jätteistä. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Betoni- ja asfalttijätteen varastointi ja murskaus voi teoriassa aiheuttaa maaperän ja pohjaveden pilaantumisen riskin. Tähän varaudutaan sijoittamalla työkoneiden paikoitus-, huolto- ja tankkauspaikat murskausalu-
5 (15) een yhteyteen asianmukaisilla suojarakenteilla varustettuina. Polttoainesäiliöt ovat varustettuja kaksoispohjalla. Alueen pohjaveden laatua tarkkaillaan. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Toimintaa tarkkaillaan käyttöpäiväkirjan avulla, josta ilmenee päivittäinen tuotantomäärä, laitoksen toiminta-aika, tuotantolajikkeet, mahdolliset häiriöt sekä ongelmajätetiedot. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Laadunvarmennus Raportointi Toiminnan vaikutuksia pohjaveden laatuun tarkkaillaan kahdesta pohjaveden havaintoputkesta (G3b7 ja G3b8), jotka on asennettu alueen välittömään läheisyyteen. Putkista otetaan kaksi kertaa vuodessa näytteet, joista analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, Cd, Cr, Cu, Pb, SO 4 2- ja PAHyhdisteet. Lisäksi mitataan pohjaveden pinnan korkeus. Tarkkailua esitetään jatkettavaksi vuoden 2011 loppuun saakka. Ympäristökelpoisuustutkimukset tehdään murskauksen yhteydessä syntyvälle betonimurskeelle. Pohjavesinäytteenoton analyysitulokset toimitetaan Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluttua niiden valmistumisesta, minkä lisäksi tarkkailutulokset raportoidaan tarkkailuvuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuuksien estämiseksi Toimintaa harjoitetaan Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toimintajärjestelmän mukaisesti, joka on sertifioitu OHSAS 18001:2007-standardin mukaan vastaamaan työturvallisuusvaatimuksia ja ISO14001 standardin mukaan. Ennen toiminnan aloittamista laaditaan murskaustyöstä urakoitsijan kanssa työn riskinarviointi (TRA), jossa huomioidaan turvallisuusja ympäristöasiat.
6 (15) LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty 13.1.2009, 14.1.2009, 24.4.2009 ja 14.5.2009. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Lupahakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Porvoon kaupungin ja Uudenmaan ympäristökeskuksen ilmoitustauluilla 26.1. 24.2.2009 sekä sanomalehdissä Uusimaa ja Borgåbladet. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille ja yhteisöille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Porvoon kaupungin ympäristölautakunnalta, kaupunginhallitukselta ja terveydensuojelujaostolta. Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto katsoo 24.2.2009 päivätyssä lausunnossaan, että meluhaittaa aiheuttavaa toimintaa ei tule harjoittaa viikonloppuisin eikä perjantaisin klo 17.00 jälkeen. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta katsoo 4.3.2009 päivätyssä lausunnossaan, että esitetty alue soveltuu lupahakemuksessa esitettyyn toimintaan eikä luvan myöntämiselle ole esteitä. Toiminnan vaikutuksia pohjaveteen tulee seurata esitetyllä tavalla. Mikäli murskattua betonijätettä hyödynnetään, tulee haitta-aineiden pitoisuudet ja liukoisuudet tutkia valtioneuvoston asetuksen eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) mukaisesti. Valtioneuvoston asetus ei koske asfalttijätettä. Murskaus tulee toteuttaa siten, ettei toiminnasta aiheudu haittaa tai vaaraa teollisuusalueen muulle toiminnalle esim. pölyämisen muodossa. Kasteluvedet ja alueen pintavedet tulee koota hallitusti ja johtaa tarvittaessa esim. selkeytysaltaan kautta edelleen ympäröiviin ojiin. Pintaveden laatua tulee tarkkailla. Murskaamon ja kuormaajien polttonestesäiliöiden tulee olla kaksoisvaipallisia tai varustettuja sadevedeltä suojatuilla, vähintään 100 %:n suojaaltailla sekä ylitäytönestimillä. Alueella säilytettävien työkoneiden ja kuorma-autojen tankkauspaikan ja huoltoalueen tulee olla varustettu riittävän laajalla, tiiviillä suojakalvolla, jonka avulla varmistetaan pintavesien asianmukainen käsittely. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä.
7 (15) Hakijan kuuleminen ja vastine Uudenmaan ympäristökeskus varasi 6.3.2009 päivätyllä kirjeellään luvan hakijalle tilaisuuden tulla kuulluksi ja esittää vastineensa annetuista lausunnoista ja muusta lupamenettelyssä kertyneestä aineistosta. Hakija ei ole jättänyt vastinettaan. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Neste Oil Oyj:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan betoni- ja asfalttijätteen sekä kiviaineksen varastoinnille ja murskaamiselle Porvoon jalostamon alueella. Lupa myönnetään hakemuksen mukaisesti seuraavin lupamääräyksin: Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin ja lausuntoihin Lausunnoissa esitetyt vaatimukset on huomioitu lupamääräyksissä 3, 4, 5, 8, 11, 12 ja 17. Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toiminta (YSL 43, 45, JL 6, JA 8, NaapL 17, VNp 861/1997) 1. Porvoon jalostamon kierrätysalueella saa varastoida ja murskata vuosittain enintään 25 000 tonnia Porvoon jalostamon alueelta purettua betoni- ja asfalttijätettä ja 30 000 tonnia Porvoon jalostamon alueelta louhittua kiviainesta. Murskaamatonta betoni- ja asfalttijätettä sekä niistä valmistettuja murskeita saa varastoida kierrätysalueella enintään 3 vuotta kerrallaan. 2. Käsiteltävä betonijäte ei saa sisältää haitta-aineita, kuten öljyä, PCB-yhdisteitä sisältäviä betonielementtien saumausmassoja eikä asbestipohjaisia tai muita erityisen käsittelyn vaativia rakennusmateriaaleja. Mikäli alueelle tuodaan jätettä, jonka varastointia ja murskausta ei ole hyväksytty ympäristöluvassa, on jäte viipymättä toimitettava paikkaan, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanotto on hyväksytty. 3. Toimintaa saa harjoittaa maanantaista perjantaihin klo 6.00 22.00 pois lukien arkipyhät. Melu (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) 4. Murskausta suoritettaessa murskain on pyrittävä sijoittamaan siten, että voimakkain ääni ei lähde lähimpien teollisuus- ja toimistoalueiden suuntiin. Murskattavat kiviainekset ja valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen teollisuus- ja toimistoalueiden suuntaan. Kasojen koko on pidettävä koko murskaus-
8 (15) toiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. Päästöt ilmaan (YSL 43, JL 6, JA 8, NaapL 17 ) 5. Käsiteltävän materiaalin on oltava kosteaa. Murskauksesta aiheutuvia pölyhaittoja on ehkäistävä kastelulla tai murskaimien ja kuljettimien koteloinneilla. Murskeiden varastokasoja sekä aluetta, jolla työkoneet liikkuvat, on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, 45, JL 6, 9, 15, VNA 591/2006, VNp 861/1997) 6. Murskaamattomat betoni- ja asfalttijätteet ja louhittu kiviaines sekä valmiit betoni-, asfalttimurskeet ja kivimurskeet on pidettävä erillään toisistaan käsittelyn kaikissa vaiheissa ja varastoitava erillisissä kasoissa. 7. Betonijätteestä erotetut hyödyntämiskelpoiset jätteet on kerättävä erilleen ja toimitettava hyödynnettäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanottaminen on hyväksytty. Vain hyödyntämiseen kelpaamattomat jätteet saa toimittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, mikäli ne eivät ole ongelmajätteiksi luokiteltuja aineita. 8. Valmiin betonimurskeen laatu on selvitettävä valtioneuvoston asetuksen "Eräiden jätteiden hyödyntäminen maarakentamisessa" (591/2006) mukaisesti. Mikäli valmiin betonimurskeen laatu täyttää kaikkien analyysien osalta asetuksessa annetut laatuvaatimukset, saa betonimursketta hyödyntää asetuksen mukaisesti maarakennuskohteissa, joissa ei tarvita ympäristölupaa, tekemällä asetuksen mukaisen ilmoituksen Uudenmaan ympäristökeskukselle. Mikäli betonimurskeen laatu ei täytä kaikkien analyysien osalta asetuksessa annettuja laatuvaatimuksia, on betonimurskeen hyödyntämiselle haettava ympäristölupaa. 9. Valmiin asfalttimurskeen laatu on selvitettävä. Murskeesta on analysoitava vähintään valtioneuvoston päätöksen kaatopaikoista (861/1997) liitteen 2 taulukoissa 2 ja 3 esitetyt liukoisuus- ja kokonaispitoisuudet. Asfalttimurskeen hyödyntämiselle on haettava ympäristölupaa. 10. Ongelmajätteet on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa tällaisen jätteen vastaanottaminen on hyväksytty.
9 (15) Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 7, 43, JL 6, 19, JA 8, 10 ) 11. Työkoneissa käytettävät polttoaineet on varastoitava ja työkoneiden tankkaukset suoritettava niin, että vuodot maaperään estetään. Polttoainesäiliöiden on oltava kaksoisvaipallisia tai varustettuja suojaaltaalla. Suoja-altaan on oltava tilavuudeltaan vähintään 100 % sille sijoitettavien säiliöiden yhteenlasketusta tilavuudesta. Polttoainesäiliön on oltava varustettu KTM:n päätöksen nro 415/1998 mukaisesti. 12. Alueella säilytettävien työkoneiden ja kuorma-autojen tankkauspaikan ja huoltoalueen tulee olla varustettu riittävän laajalla, tiiviillä suojakalvolla tai muuten vastaavan tasoisesti. 13. Toiminnalle on nimettävä vastuuhenkilö, jonka yhteystiedot on ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Mikäli vastaavan hoitajan yhteystiedot muuttuvat, on muutos saatettava tiedoksi edellä mainituille viranomaisille. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 7, 43, 46, 62, YSA 30, JL 6 ) 14. Määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista ja onnettomuuksista, joissa öljyä tai polttoainetta pääsee vuotamaan maaperään, pinta- tai pohjavesiin, on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 15. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Toiminnan lopettaminen (YSL 43, 90, JL 6, JA 8, 9 ) 16. Kun toiminta lopetetaan, on alue puhdistettava. Alueelle ei saa jäädä jätteitä, kiviaineksia tai mursketta. Toiminnan lopettamisesta on tehtävä ilmoitus, joka sisältää suunnitelman alueella tehtävistä toimenpiteistä alueen saattamiseksi toimintaa edeltävään tilaan. Ilmoitus on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kolme kuukautta ennen toiminnan lopettamista.
10 (15) Tarkkailu- ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, JL 51 ) 17. Pohjavedenlaatua on tarkkailtava alueelle asennetuista kahdesta pohjaveden havaintoputkesta (G3b7 ja G3b8). Putkista on otettava kaksi kertaa vuodessa näytteet, joista analysoidaan ph, sähkönjohtavuus, Cd, Cr, Cu, Pb, SO 4 2- ja PAH-yhdisteet. Lisäksi on mitattava pohjaveden pinnan korkeus. Tarkkailutulokset on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa tulosten valmistumisesta. 18. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Tarkkailu voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailun päättämisestä päätetään erikseen. Raportointi (YSL 46, JL 51, 52, JA 22 ) 19. Luvan saajan on vuosittain maaliskuun loppuun mennessä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle edellistä vuotta koskeva raportti toiminnasta. Raportissa on esitettävä tiedot betoni-, ja asfalttijätteen sekä kiviaineksen käsittelystä ja edelleen toimittamisesta, varastossa olevista materiaalien määristä, alueelta pois toimitettujen murskeiden määristä, murskaamon toiminta-ajoista ja tuotantopäivien lukumäärästä, käytettyjen polttoaineiden laadusta ja kulutuksesta sekä alueelta pois toimitetuista jätteistä, niiden laadusta, määrästä ja toimituskohteesta. Raportissa on myös esitettävä betonimurskeen ja asfalttimurskeen laadunvalvontajärjestelmän mukaiset tiedot, tiedot alueella suoritetuista huoltotoimenpiteistä ja ympäristönsuojelun kannalta merkittävistä häiriötilanteista ja onnettomuuksista (syy, kestoaika, arvio päästöistä vesiin tai maaperään sekä arvio niiden ympäristövaikutuksista ja suoritetut toimenpiteet). Myös tiedot vuoden aikana toteutetuista ja suunnitteilla olevista muutoksista toiminnassa on raportoitava. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille.
11 (15) RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että edellä annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta betoni- ja asfalttijätteen sekä kiviaineksen murskaaminen täyttää ympäristönsuojelulaissa ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset. Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että suunnitellusta toiminnasta asetetut lupamääräykset huomioon ottaen ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Toiminta-alue on kaavassa merkitty teollisuus- ja varastoalueeksi, ja se sijoittuu keskelle vilkasta Kilpilahden teollisuusaluetta. Lähimpään melulle alttiiseen kohteeseen on toiminta-alueelta etäisyyttä noin kilometri. Murskauksesta aiheutuvan melun ja pölyn ei voida katsoa aiheuttavan haittaa asutukselle. Toiminnassa tarvittavia polttoaineita varastoidaan asianmukaisesti. Murskaustoiminta on varsin lyhytaikaista toimintaa, jolloin pintavesien vaikutusten seuranta ei ole tarpeen. Pitkäaikaisten vaikutusten seurantaa varten alueen pohjavettä tarkkaillaan. Toimittaessa tämän ympäristöluvan mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Alueella saa käsitellä vain hakemuksen mukaisia jätteitä. (Määräys 1.) Jätteen haltijan on oltava riittävän hyvin selvillä hallinnassaan olevan jätteen määrästä, lajista, laadusta, alkuperästä ja jätehuollon kannalta merkityksellisistä ominaisuuksista sekä terveys- ja ympäristövaikutuksista. Käsiteltävien jätteiden laatua valvoo alueen henkilökunta. Käsiteltävä materiaali ei saa sisältää sellaisia epäpuhtauksia, jotka voivat pilata murskaustuotteen ja estää tuotteen hyötykäytön, ja jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa työntekijöille tai ympäristön pilaantumisvaaran. Jos alueelle tuodaan jätettä, jonka vastaanottoa ei ole hyväksytty ympäristölu-
12 (15) vassa, on luvan saaja velvollinen toimittamaan jätteen asianmukaiseen käsittelyyn. (Määräys 2.) Lähimmille teollisuus- ja toimistoalueille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toiminnasta aiheutuvan melun leviämistä. Vastaavanlaisilla murskaamoilla suoritettujen melumittausten tulokset osoittavat, että murskaimen ja varastokasojen asettelulla on huomattava vaikutus melutasoon toiminta-alueen ulkopuolella. (Määräykset 3. ja 4.) Määräys pölyhaittojen ehkäisystä on annettu terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Murskattavan materiaalin ja varastokasojen kasteleminen sekä murskainten ja kuljettimien kotelointi vähentää pölyn leviämistä ympäristöön. (Määräys 5.) Jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan haitan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista ja taloudellisesti mahdollista. (Määräykset 6. ja 7.) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. (Määräykset 7., 8. ja 9.) Jätteiden asianmukainen hyödyntäminen tai hävittäminen on tehtävä laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa hyväksytty tällaisen jätteen vastaanotto. (Määräykset 7., 8., 9. ja 10.) Betoni- ja asfalttimurskeen ympäristöominaisuudet on selvitettävä, ja niiden laatua valvottava säännöllisesti, jotta varmistutaan siitä, ettei murskeen edelleen käyttämisestä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 8. ja 9.) Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maaperään ei saa päästää jätettä eikä muutakaan ainetta, joka voi pilata maaperän tai aiheuttaa haittaa terveydelle tai ympäristölle. Polttoaineita on varastoitava siten, että päästöt maaperään ja pohjaveteen voidaan estää. (Määräykset 11. ja 12.) Jäteasetuksen 10 :n mukaan jätteiden hyödyntämis- tai käsittelypaikan asianmukaista hoitoa, käyttöä, käytöstä poistamista ja niihin liittyvää toiminnan tarkkailua varten on hyödyntämis- tai käsittelypaikan pitäjän määrättävä näistä tehtävistä vastuussa oleva hyödyntämis- tai käsittelypaikan vastaava hoitaja. (Määräys 13.) Ympäristönsuojelulain 62 :n mukaan jätettä syntyessä onnettomuuden tai muun siihen rinnastettavan tilanteen johdosta siten, että siitä voi aiheutua välitöntä ja ilmeistä ympäristön pilaantumisen vaaraa tai se edellyttää erityisiä toimia jätehuollossa, on jätteen haltijan viivytyksettä ilmoitettava siitä valvontaviranomaisille. (Määräys 14.)
13 (15) Alueella on oltava saatavilla riittävästi imeytysmateriaalia. Vahinko- tai onnettomuustilanteessa voidaan polttonesteen leviäminen ympäristöön estää tehokkaasti imeyttämällä sitä siihen tarkoitukseen suunniteltuun materiaaliin. (Määräys 15.) Toiminnan lopettamisen jälkeen alue on viipymättä kunnostettava siten, ettei siitä käytöstä poistamisen jälkeen aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tätä varten on tehtävä suunnitelma hyvissä ajoin ennen toiminnan lopettamista. (Määräys 16.) Ympäristöluvassa on ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen, toiminnan vaikutusten sekä toiminnan lopettamisen jälkeisen ympäristön tilan tarkkailusta. (Määräykset 17., 18. ja 19.) Raportointia ja kirjanpitoa koskevat määräykset ovat tarpeen valvonnan toteuttamiseksi. (Määräys 19.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Luvan voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 ) Lupamääräysten tarkistaminen Asetuksen noudattaminen Luvan saajan on toimitettava 31.12.2016 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle lupaviranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. (YSL 55 ) Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätökseen ei haeta muutosta. (YSL 100 )
14 (15) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 7, 28, 31, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 96, 97, 100, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 19, 30 Jätelaki (1072/1993) 6, 9, 15, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 8, 9, 10, 22 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Valtioneuvoston asetus eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa (591/2006) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 4 380. Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Jätteiden hyödyntämis- tai käsittelylaitoksen, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä vähintään 5 000 tonnia vuodessa, lupa maksaa 4 380. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Tiedoksi Neste Oil Oyj PL 95 00095 Neste Oil Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta Porvoon kaupunginhallitus Porvoon kaupungin terveydensuojelujaosto Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä Ilmoitus päätöksestä lähetetään liitteessä 1 esitetyille henkilöille ja tahoille Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Porvoon kaupungin ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )
15 (15) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Ympäristöinsinööri Hannele Kärkinen Tarkastaja Pirjo Niemi Päätöksestä lisätietoja antaa Pirjo Niemi, puh. 0400 861 714 Liitteet Liite 1: Päätöksestä tiedon saavat Liite 2: Valitusosoitus