MAAHANMUUTTAJANA JÄRVENPÄÄSSÄ Kotouttamisohjelma 2012-2013 Kaupunginvaltuusto 7.5.2012 29
1 Johdanto... 3 2 Maahanmuuttajat Järvenpäässä... 5 3 Kotouttamistyön käsitteitä... 6 4 Kotouttamisohjelman 2012-2013 linjaukset... 7 5 Kotouttamistyön keskeiset tehtävät... 8 5.1 Kotoutumista tukeva viestintä ja tiedottaminen... 8 5.2 Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotouttamissuunnitelman laatiminen... 9 5.3 Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen... 10 5.4 Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen... 10 5.5 Aikuisikäisten ja nuorten yli 16v. kouluttautuminen... 11 5.6 Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet... 11 5.7 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista tukevat toimenpiteet... 12 5.8 Monialainen verkostoyhteistyö... 13 5.9 Kotoutumispalvelujen kehittäminen... 14 5.10 Henkilöstön koulutus... 15 5.11 Tulkkaus... 16 5.12 Kokonaiskoordinaation selkiyttäminen... 16 6 Järvenpään kotouttamistyön ohjaus... 17 7 Järvenpään kaupunki työnantajana... 19 7.1 Konsernipalvelut/Johdonasiantuntijapalvelut/HR... 19 7.2 Yhdenvertaisuus kaupungin työpaikoilla... 19 2
1 Johdanto Järvenpään kaupungissa toiminta-ajatuksena on turvata kaikille järvenpääläisille ihmisarvoisen elämän perusedellytykset tiiviissä vuorovaikutuksessa asukkaiden, yhteisöjen ja muiden kuntien kanssa (Kaupunkistrategia 2010-2020). Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelujen tuottaminen kuntalaisille sekä niiden käytön seuranta ja valvonta. Kaupunkistrategian linjausten mukaisesti asukkaita ja henkilöstöä kohdellaan tasa-arvoisesti ja suvaitsevasti heikoimmassa asemassa olevien tarpeet otetaan huomioon. Kaupungin toiminta on jaettu palvelualueisiin, joissa palvelut järjestetään mahdollisimman joustavasti ja kokonaisvaltaisesti. Asiakaslähtöisessä, prosessimaisessa toiminnassa erilaisten asiakasryhmien tarpeet on tunnistettu ja palvelut järjestetään tarvetta vastaavasti. Kotouttamisohjelman tavoitteena on varmistaa, että maahanmuuttajat voivat elää ja osallistua kantaväestön kanssa yhdenvertaisina kuntalaisina Järvenpäässä. Yhdenvertaisuuslain (20.1.2004/21) mukaan tosiasiallisen yhdenvertaisuuden saavuttamiseksi tarvitaan positiivista erityiskohtelua eli sellaisten erityistoimenpiteiden suunnittelua, joiden avulla saavutetaan maahanmuuttajataustaisten asukkaiden yhdenvertaisuus. Maahanmuuttaja tarvitsee kotoutumisen alkuvaiheessa neuvontaa ja ohjausta, joiden avulla hän pystyy toimimaan yhteiskunnan jäsenenä. Maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvät valmiudet ja palvelutarpeet poikkeavat toisistaan hyvin paljon. Pakolaiset ja turvapaikanhakijat tarvitsevat laajaalaista tukea kotoutumiseensa, kun taas erimittaisin työsopimuksin ja opiskelijoiksi tulevat tarvitsevat lähinnä neuvontaa ja ohjausta kaupungin peruspalvelujen käyttöön. Maahanmuuton alkuvaiheessa kaikki tarvitsevat suomen kielen koulutusmahdollisuuksia sekä kulttuuriin perehdyttämistä. Maahanmuuttajien integrointi työelämään tulee nähdä oleellisena kotouttamisen työvälineenä. Tämän avulla ennaltaehkäistään maahanmuuttajien pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä ja edistetään työllisyyttä. Kotouttamistyön yhtenä isona haasteena on maahanmuuttajamäärän kasvun määrän ennakoimattomuus. Tilastojen valossa maahanmuuttajien lukumäärä kasvaa tasaisesti, ja nähtävissä on myös maahanmuuttajien siirtyminen pääkaupunkiseudulta ympäristökuntiin. Kotouttamistoimenpiteiden suunnitteluun ja niiden toteuttamiseen tarvitaan joustavuutta, jotta ne kohtaisivat Järvenpäähän muuttavien maahanmuuttajien tarpeet. Kotoutumista edistäviä toimenpiteitä ja palveluja järjestetään osana kunnallisia palveluja, työ- ja elinkeinohallinnon palveluina sekä muina kotoutumista edistävinä toimenpiteinä. Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen on monialaista yhteistyötä, jossa kunta ja TE - toimisto ovat keskeisimmät vastuunkantajat. Maahanmuuttajien kotoutumisen kehittämisessä, suunnittelussa ja seurannassa kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu. Kunnan on laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma. Kunta vastaa kotouttamisohjelman toimeenpanosta, kehittämisestä sekä seurannasta. Kotouttamisohjelma 3
hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Ohjelma otetaan huomioon kuntalain (365/1995) 65 mukaista talousarvioita ja -suunnitelmaa laadittaessa. (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 32 ). Luvussa viisi (s. 8-) esitetään kotouttamistyön keskeiset tehtävät ja vastuutahot. Vastuutahojen tehtävänä on miettiä taloudelliset vaikutukset toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Järvenpään ensimmäisen kotouttamisohjelman kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2002. Sen jälkeen sitä on tarkistettu valtuustokausittain vuosina 2003 ja 2007. Tässä vuosille 2012-2013 laaditussa kotouttamisohjelmassa tuodaan esiin asioita, jotka vaativat kehittämistä maahanmuuttajakuntalaisten näkökulmasta. Tavoitteena on palveluiden asiakaslähtöisyys ja saavutettavuus sekä prosessien toimivuus ja tehokkuus. Järvenpään kotouttamisohjelmassa kuvataan hyvien etnisten suhteiden edistämistä ja kulttuurien välistä vuoropuhelun ylläpitämistä kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palvelujen suunnittelua sekä kotoutumistyön tehtävät ja niistä vastaavat tahot. Ohjelman liiteosiossa määritellään tarkemmin kotouttamistyön tehtävät ja niiden seurantamittarit. Järvenpäässä kotouttamispalvelut toteutetaan mahdollisimman pitkälle osana peruspalveluita ja tarvittaessa järjestetään erillispalveluja. Ohjelmakaudella painopisteenä ovat maahanmuuton alkuvaiheen palvelujen kehittäminen, maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetuksen järjestäminen tarvetta vastaavaksi, työllistymisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksien edistäminen sekä syrjäytyvässä asemassa olevien maahanmuuttajien palvelujen tarpeen kartoittaminen ja suunnittelu. Erityistä huomiota kiinnitetään kuntaan siirtyvien turvapaikanhakijoiden kotoutumisen tukemiseen. Kotouttamisohjelma on laadittu yhteistyössä kaupungin, TE-toimiston, 3. sektorin toimijoiden, seurakuntien sekä maahanmuuttajien kanssa. Painopistealueet määriteltiin maahanmuuttajilta ja eri toimijoilta kerätyn arvioinnin ja palautteen pohjalta. KUUMA -kuntien yhteistyönä valmistellaan kotouttamisohjelman yhteistä osiota, joka valmistuu vuoden 2012 aikana. Lisäksi ohjelmaa täydennetään kuntien yhteisellä suunnitelmalla pakolaisten vastaanottamisesta. 4
2 Maahanmuuttajat Järvenpäässä Vuoden 2011 lopussa Tilastokeskuksen tilastoinnin mukaan Järvenpäässä asui 910 ulkomaan kansalaista, joka on noin 2,3 % Järvenpään väestöstä. Äidinkielen perusteella tehdyssä tilastossa Järvenpäässä on 1348 henkilöä, joilla on äidinkieli muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Suomen lisäksi Järvenpäässä puhutaan noin kuuttakymmentä eri kieltä. Palvelujen järjestämisen näkökulmasta luvut ovat suurempia, esimerkiksi esi- ja perusopetuksen oppilaista lukuvuonna 2011 2012 oppilaista on noin 3,6 % vieraskielisiä. TE-toimistossa työttömiä työnhakijoita oli tammikuun 2012 alussa 1472 henkilöä, joista maahanmuuttajataustaisia on n. 200 henkilöä (13,6 %). Vuonna 2011 aikuissosiaalityössä toimeentuloa sai 1882 taloutta. Asiakassegmentoinnin perusteella maahanmuuttaja-asiakkaita on tästä joukosta keskimäärin 5.5 %. Kuva 1 Väestö kielen mukaan 2006-2011 Kuva 2 Kieli 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 % Suomi 35262 35475 35999 36204 36351 36418 36719 36950 37283 37132 37260 95,6 Ruotsi 313 309 307 323 324 322 324 326 328 346 358 0,9 Viro 70 76 76 83 112 138 150 181 198 238 292 0,7 Venäjä 138 138 143 153 139 145 163 162 179 197 210 0,5 Vietnam 84 94 101 107 113 114 112 108 110 108 122 0,3 Somali 115 111 100 88 74 70 62 65 70 73 78 0,2 Englanti 56 50 45 42 39 47 48 54 64 70 80 0,2 Arabia 42 37 41 35 34 36 43 46 55 57 63 0,2 Turkki 48 46 41 37 38 40 46 46 45 50 51 0,1 Thai 17 21 18 22 26 24 27 34 35 43 50 0,1 Espanja 15 21 27 27 28 31 34 37 34 39 40 0,1 Saksa 22 27 26 28 31 33 35 37 34 31 30 0,1 Kiina 16 14 19 11 13 15 14 21 27 29 33 0,1 Tataari 25 25 26 21 22 23 25 26 27 27 28 0,1 5
Järvenpäässä asuvat, vierasta kieltä puhuvat iän mukaan 31.12.2011 Kuva 3 Kieli Yht. 0-4 v 5-14 v 15 24 v 25 34 v 35 44 v 45 64 v 65+ v Vieraat kielet 1348 78 132 197 318 258 309 56 Kaikki ulkomaan kansalaiset ja ulkomaankieliset eivät ole maahanmuuttajia, osa heistä on Suomessa syntyneitä. Toisen polven maahanmuuttaja voi vielä tarvita heille kohdistettavia palveluita, esimerkiksi suomen kielen opetusta. Suurimpina maahanmuuttajaryhminä ovat Virosta ja Venäjältä muuttavat henkilöt, joiden Suomeen muuttamisen tärkeimpinä syinä ovat työllistyminen ja perhesuhteet. Eri syistä saapuvien maahanmuuttajaryhmien koosta on vaikeaa saada tarkkaa kuntakohtaista tilastotietoa. Työperusteisen maahanmuuton ennustetaan kasvavan yhä merkittävämmäksi. Järvenpäähän on otettu vastaan pakolaisia vuosina 1988 1996. Näiden vuosien jälkeen Järvenpäähän on siirtynyt vuosittain oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. 3 Kotouttamistyön käsitteitä Järvenpään kotouttamisohjelmassa käytetään käsitettä kotouttamistyö kuvaamassa kotoutumista edistävien toimenpiteiden järjestämistä. Laissa kotoutumisen edistäminen (1386/2010) määrittelyn mukaisesti maahanmuuttaja on Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta kuin matkailua tai siihen verrattavaa lyhytaikaista oleskelua varten myönnetyllä luvalla, tai jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti. kotoutumisella tarkoitetaan maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka tavoitteena on, että maahanmuuttaja saa yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja samalla, kun tuetaan hänen mahdollisuuksiaan oman kielen ja kulttuurin ylläpitämiseen. kotouttamisella tarkoitetaan kotoutumisen monialaista edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla (monialainen yhteistyö). erityisiä toimenpiteitä tarvitsevalla tarkoitetaan maahanmuuttajaa, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti luku- ja kirjoitustaidottomuuden, iän, perhetilanteen, alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn perusteella. 6
4 Kotouttamisohjelman 2012 2013 linjaukset Kotoutumislain ja siihen perustuvan kotouttamisohjelman tarkoituksena on tukea ja edistää maahanmuuttajan mahdollisuutta osallistua aktiivisesti suomalaisen yhteiskunnan toimintaan. Lisäksi tarkoituksena on edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kanssa. Kotoutumisen tukemiseksi ja edistämiseksi Järvenpäässä maahanmuuttajaväestön tarpeet otetaan huomioon yleisessä suunnittelussa, toiminnassa ja seurannassa kouluttamalla kehitetään kaupungin henkilöstön kotoutumiseen ja kulttuurien kohtaamiseen liittyvää osaamista kehitetään maahanmuuttajien työllistymisen ja kouluttautumisen mahdollisuuksia maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten opetusta sekä kotoutumisen tukea järjestetään tarvetta vastaavasti kartoitetaan syrjäytyvässä asemassa olevien kotoutumispalvelujen tarpeita, ja palvelut suunnitellaan niitä vastaaviksi luodaan keskustelufoorumi kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseksi kotouttamistyölle luodaan koordinoinnin rakenteet, jotka turvaavat maahanmuuttajien palveluohjauksen jatkumon palvelujen kehittämiseksi seurataan kotouttamisohjelman toimenpiteiden toteutumista sekä maahanmuuttajamäärän kehitystä. kuntaan siirtyvien turvapaikanhakijoiden ja perheiden yhdistämisen kautta tulevien henkilöiden kotoutumistoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen kiinnitetään erityistä huomiota. Seurakuntaopisto järjestää maahanmuuttajien suunnattua opetusta. Opintojen myötä kuntaan siirtyy nuoria, joista osa on tullut maahan alaikäisenä. Ohjelmakaudella suunnitellaan monialaisessa yhteistyössä toimintamalli heidän kotoutumisen tukemiseksi Kiintiöpakolaisten vastaanotto selvitystyö mahdollisten kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta vuosina 2013 2014 käynnistetään Järvenpään kaupungissa välittömästi ja suunnittelua tehdään myös yhteistyössä Kuuma-alueen kuntien kanssa. Pakolaisia vastaanotetaan kaupungin valtuuston päätöksen mukaisesti. 7
5 Kotouttamistyön keskeiset tehtävät Linjausten kautta on määritelty kotouttamistyölle asia- tai tehtäväkokonaisuuksia. Tehtävät liittyvät yksittäiseen palvelualueeseen tai useisiin tai jopa kaikkiin palvelualueisiin. Luvun 5 alaluvuissa (5.1 5.13) avataan tehtäväkohtaiset tavoitteet, toimenpiteet ja vastuutahot. Ensisijainen vastuutaho on taulukoiden tekstissä lihavoituna. Tarkemmat kuvaukset tehtävistä seurantamittareineen ovat kotouttamisohjelman liiteosiossa. Kotouttamistyön keskeiset tehtävät ovat 1. Kotoutumista tukeva viestintä ja tiedottaminen 2. Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen 3. Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen 4. Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen 5. Aikuisikäisten ja yli 16-vuotiaiden nuorten kouluttautuminen 6. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet 7. Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista tukevat toimenpiteet 8. Monialainen verkostoyhteistyö 9. Kotoutumispalvelujen kehittäminen 10. Henkilöstön koulutus 11. Tulkkauspalvelut 12. Kokonaiskoordinaation selkiyttäminen. 5.1 Kotoutumista tukeva viestintä ja tiedottaminen Kunnan ja TE-toimiston sekä muiden viranomaisten on annettava maahanmuuttajille opastusta, ohjausta ja neuvontaa kotoutumista edistävistä toimenpiteistä, palveluista ja työelämästä. Maahanmuuttoon ja maahanmuuttajiin liittyvää tietoutta tarvitsee myös kantaväestö sekä kotoutumistyötä tekevät tahot. Avoimella tiedottamisella halutaan myös vaikuttaa kuntalaisten asenteisiin suvaitsevaisuuden lisäämiseksi. Viestinnän ja tiedottamisen yhtenä tehtävänä on ylläpitää osaltaan kulttuurien välistä vuoropuhelua. Palvelujen kehittämiseksi tarvitaan maahanmuuttajien näkemyksiä ja kokemuksia eri palvelujen käyttämisestä. Palvelualueiden asiakaspalautteiden keräämisen yhteydessä mietitään maahanmuuttajan mahdollisuuksia osallistua palautteen antamiseen ja tätä kautta palvelujen kehittämiseen. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa järjestetään maahanmuuttajien kuulemistilaisuuksia ja tapahtumia, jotka välittävät tietoa kotoutumisen tueksi järjestetyistä palveluista, eri kulttuureista, sekä kulttuurien kohtaamisesta. Tapahtumat lisäävät vuoropuhelua kantaväestön, maahanmuuttajien ja palvelujen tuottajien välillä. 8
Kotouttamistyöryhmään, jonka tehtävänä on seurata kotouttamisohjelman toteutumista, nimetään maahanmuuttajaedustajia. Kotouttamisohjelman päivitysten yhteydessä järjestetään maahanmuuttajien kuulemistilaisuuksia. Henkilöstön koulutussuunnitelmiin lisätään mukaan etnisiä suhteita ja monikulttuurisuutta ja kotoutumista käsittelevää aineistoa. Maahanmuuttaja saa tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta, kotipaikkakunnasta ja Järvenpään palveluista Maahanmuuttaja löytää tarvitsemiensa palveluiden piiriin Henkilöstö saa tietoa maahanmuutosta, kotoutumisesta ja kotouttamistyöstä Maahanmuuttajien yleinen ohjaus, neuvonta ja tiedottaminen (Liite 1) Henkilöstön koulutus (Luku 14) Monialainen yhteistyö kotoutumisen tukena (Liite 6) Suunnitelma hyvien suhteiden ja etnisen vuoropuhelun ylläpitämiseksi (Liite 7) Koulutus- ja ohjauspalvelut Kaikki palvelualueet oman toimintansa osalta Tukena viestintäpäällikkö ja viestintäryhmä Monialainen yhteistyö TE- toimisto Setlementti Louhela ry:n monikulttuurisen työn keskus Rinki Oppilaitokset Kuntalaiset saavat tietoa maahanmuutosta ja kotoutumisesta Yhteistyökumppanit saavat tietoa Järvenpään kotouttamistyöstä Kulttuurien välisen vuoropuhelun ylläpitäminen 5.2 Alkuvaiheen ohjaus, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen Alkukartoituksessa arvioidaan maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muita kotoutumisvalmiuksia sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien toimenpiteiden tarpeita kuten elämäntilannetta ja siitä johtuvia palvelutarpeita. Alkukartoituksen pohjalta tarvittaessa laaditaan kotoutumissuunnitelma. Maahanmuuttaja saa lakisääteistä ja tarvitsemaansa ohjausta, neuvontaa ja tukea kotoutumiseensa. Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelman laatiminen (Liite 2) Aikuissosiaalityö maahanmuuttajatiimi TE- toimisto palveluneuvoja 9
5.3 Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea maahanmuuttajalasten suomen tai ruotsin kielen oppimista sekä edistää lasten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan päivähoidon ja esiopetuksen yhteydessä. Tarvittaessa järjestetään kasvun ja vanhemmuuden tuen palveluja. Alle kouluikäiset maahanmuuttajalapset saavat tukea suomen kielen oppimiseen ja kahteen kulttuuriin kasvamisessa Varhaiskasvatusikäisten kotoutumisen tukeminen (Liite 4A) Suomi toisena kielenä - opetusjärjestelyt Esiopetuksen valmistava opetus Perheen toimintakyvyn vahvistaminen ja korjaaminen Varhaiskasvatuspalvelut Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelut 5.4 Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen Perusopetusikäisten kotoutumista tuetaan opetusjärjestelyin, kerho- ja iltapäivätoiminnalla sekä osana nuorisotyötä. Tarvittaessa järjestetään kasvun ja vanhemmuuden tuen palveluja. Maahanmuuttajalapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tasoista suomen kielen opetusta ja tukea kahteen kulttuuriin kasvamiseksi Perusopetusikäisten kotoutumisen tukeminen (Liite 4B) Suomi toisena kielenä - opetusjärjestelyt Oman äidinkielen opetusjärjestelyt Perusopetuksen valmistava opetus Osana kerho- ja iltapäivätoimintaa Osana nuorisotyötä Perheen toimintakyvyn vahvistaminen ja korjaaminen Perusopetuspalvelut Kasvun ja vanhemmuuden tuen palvelut 10
5.5 Aikuisikäisten ja nuorten yli 16v. kouluttautuminen Nuorten ja aikuisten kouluttautumiseen on lukuisia erilaisia vaihtoehtoja sekä alueella toimivia koulutuksen järjestäjiä. Haasteelliseksi koetaan maahanmuuttajan ohjautuminen eri koulutuksiin ja koulutusten järjestäminen tarvetta vastaavasti. Maahanmuuttaja saa tarvitsemansa tasoista opetusta ja koulutusta Aikuisikäisten ja yli 16v. nuorten kouluttaminen (Liite 4C) Opetuksen järjestäminen Tarvittavan ohjauksen järjestäminen opetukseen hakeutumiseksi ja osallistumiseksi "Joustava polku opintoihin ja työelämään" - verkostoyhteistyönä suunniteltu ja toteutettu koulutus- ja työharjoittelukokonaisuus Koulutus- ja ohjauspalvelut Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Aikuissosiaalityön palvelut Monialainen yhteistyö o TE- toimisto o Oppilaitokset o 3. sektori 5.6 Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet Järvenpään kaupunki ja paikallinen TE-toimisto tekevät yhteistyöstä työllistymisen tukemiseksi ja edistämiseksi. Yhtenä painopisteenä on maahanmuuttajien työllistymisen tukeminen. Maahanmuuttaja saa työllistymistä ja kouluttautumista edistäviä ja tukevia palveluita Erityisiä toimenpiteitä tarvitseva maahanmuuttaja saa palvelu- ja uraohjausta oppimis- ja työvalmiuksien lisäämiseksi Järvenpään kaupungin työllistämien maahanmuuttajien suhteellinen osuus työllistetyistä on lisääntynyt vuoden 2011 tasolta valtuustokauden loppuun mennessä Maahanmuuttajien työllistymistä tukevat toimenpiteet (Liite 3) Kotouttamissuunnitelma "Joustava polku opintoihin ja työelämään" - verkostoyhteistyönä suunniteltu ja toteutettu koulutus- ja työharjoittelukokonaisuus Yrittäjyyskoulutus Työllisyysyksikön neuvonta ja ohjaus Nuorisokeskuksen toiminta Elinkeino- ja työllisyyspalvelut TE- toimisto Koulutus- ja ohjauspalvelut Aikuisten sosiaalipalvelut Konsernipalvelut/HR Oppilaitokset 11
5.7 Pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kotoutumista tukevat toimenpiteet Kunnille pakolaisten vastaanottaminen on vapaaehtoista ja sopimukseen perustuvaa. Työvoima- ja elinkeinokeskus korvaa valtioneuvoston päätöksen mukaisesti pakolaisten vastaanotosta aiheutuneet kustannukset kunnalle osittain täysimääräisesti kustannusperusteella ja osittain laskennallisesti. Pakolaisten vastaanottaminen Järvenpäähän on vastaanotettu pakolaisia valtuuston päätöksellä vuosina 1988 1996 seuraavasti: vuosi päätös vastaanotettavista pakolaisista 1988 15 20 hlöä 1989 25 30 hlöä 1991 20 25 hlöä 1992 30 35 hlöä 1993 20 25 hlöä 1994 väh. 20 hlöä 1995 20 hlöä 1996 10 hlöä Vuoden 1996 jälkeen kunta on vastaanottanut vain perheen yhdistämisen kautta tulleita ja omaaloitteisesti kuntaan muuttaneita pakolaisia. Pakolaisten vastaanottamisesta on tehty valtuustoaloitteet 3/2007 ja 3/2008. Valtuusto päätti, että pakolaisten vastaanottaminen siirretään aikaisintaan vuoteen 2012. Uudenmaan ELY-keskus ehdottaa, että Kuuma-kunnissa aloitettaisiin uudelleen säännöllinen kiintiöpakolaisten vastaanotto. Kuuma-alueen Sote-neuvottelukunta valmistelee asiaa. Vastaava selvitys tehtiin 2005 sosiaali- ja terveysjohtajien nimeämässä työryhmässä. Työryhmä ehdotti tällöin pienen pakolaisryhmän vastaanottoa. Kuntaan siirtyvien turvapaikanhakijoiden vastaanotto Järvenpäähän siirtyy vuosittain oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita omaehtoisina muuttajina (vastaanottokeskus avustaa asunnon hankinnassa) tai itsenäisinä muuttajina (turvapaikanhakija järjestää asunnon itse). Lisäksi kaupunkiin tulee henkilöitä pakolaisen perheenjäsenten yhdistämisen kautta. Vuonna 2011 haettiin korvauksia 28 turvapaikanhakijasta. He ovat saapuneet Järvenpäähän viime vuosien aikana. Heidän joukossaan on alaikäisenä yksin maahan tulleita, joiden palveluiden toteutumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Seurakuntaopistossa järjestetään koulutusta, johon hakeutuu turvapaikanhakijataustaisia maahanmuuttajia. Haasteena ovat näiden opiskelijoiden kotoutumisen tuen palvelujen toteutuminen ja asuntotilanne. Useat heistä ovat halukkaita jäämään paikkakunnalle ja opiskelemaan ammattiin mm. lähihoitajan koulutusohjelmassa. Kotouttamisohjelmakaudella 2012 2013 selvitetään kaupungin ja Seurakuntaopiston kesken maahanmuuttajaopiskelijoiden tilannetta ja suunnitellaan yhteistyössä nuorten kotoutumisen tukemista. Lisäksi valmistellaan yhteistyösuunnitelma tulevaisuudelle. Tavoitteena on myös selvittää, voiko Järvenpään kaupunki kehittää kuntaan siirtyvien turvapaikan hakijoiden vastaanottamista kiintiöpakolaisten vastaanottamisen sijaan. 12
Nuoret turvapaikanhakijataustaiset nuoret siirtyvät Järvenpäähän tänne muodostuneiden rakenteiden myötä. Kotoutumisohjelmakaudella 2012 2013 osallistutaan Kuuma-alueen kuntien yhteissuunnitteluun pakolaisten seutukunnallisesta vastaanotosta. Kuntaan siirtyvien turvapaikan hakijoiden kotoutumisen tukeminen Monialainen suunnittelu palvelutarpeen kartoittamiseksi Tarvittavien palvelujen kehittäminen ja järjestäminen Aikuissosiaalityön palvelut Koulutus- ja ohjauspalvelut Kaupunkikehitys/Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Yhteistyö Seurakuntaopiston kanssa kuntaan siirtyvien turvapaikanhakijataustaisten nuorten kotoutumistoimenpiteiden järjestämiseksi Pakolaisten vastaanottaminen Päätös pakolaisten vastaanotosta Suunnitelma pakolaisten vastaanotosta KUUMA - komissio Kaupungin valtuusto (suunnitelman vastuutaho nimetään päätöksenteon yhteydessä) 5.8 Monialainen verkostoyhteistyö Kotoutumislain mukaisesti paikallisten viranomaisten on kehitettävä kotoutumista monialaisena yhteistyönä. Kunta ja TE-toimisto vastaavat yhdessä kotoutumista edistävistä ja tukevista toimenpiteiden ja palvelujen järjestämisestä, niihin ohjaamisesta sekä seurannasta. Maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelma laaditaan pääsääntöisesti yhteistyössä maahanmuuttajan, sosiaalityöntekijän ja työvoimaneuvojan kanssa (Liite 2). Kotoutumista tukevaan yhteistyöhön osallistuvat lisäksi oppilaitokset, seurakunnat, järjestöt, yhdistykset sekä poliisi. Maahanmuuton alkuvaiheen kotoutumispalvelujen toteutumista tukee Järvenpäässä Setlementti Louhela ry:n monikulttuurisen työn keskus Ringin järjestämä toiminta. Ringissä maahanmuuttajalle annetaan yksilöllistä tukea ja ohjausta sekä järjestetään ryhmissä tapahtuvaa toimintaa. Yksilöllinen ohjaus on mm. eri palveluihin opastamista, suomalaisen kulttuurin ja toimintatapojen perehdytystä, opiskeluun tai työelämään ohjaamista, kanssakulkemista arjen asioissa. 13
Seurakuntaopiston maahanmuuttajille järjestämän koulutuksen myötä kaupunkiin siirtyy turvapaikanhakijoita muista kunnista. Joukossa on maahan alaikäisenä yksin tulleita. Jatkossa tulee tiivistää monialaista yhteistyötä kaupunkiin siirtyvien turvapaikanhakijoiden palvelujen toteutumisen turvaamiseksi. Järvenpää tekee yhteistyötä erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n kanssa, joka järjestää nuorille maahanmuuttajille tuetun asumisen palveluja. Monet maahanmuuttajat saapuvat yhteisöllisistä kulttuureista, joissa myös uskonnot ovat tärkeä osa elämää. Suomalaisessa yksilökulttuurissa eri seurakuntien järjestämä toiminta edustaa yhteisöllisyyttä. Seurakunnilla ja järjestöillä on merkittävä rooli maahanmuuttajien kotoutumisen tukemisessa. Kotouttamisohjelman 2012 2013 liiteosiossa kuvataan keskeisimpien yhteistyökumppaneiden järjestämää toimintaa maahanmuuttajien kotoutumisen tueksi. Maahanmuuttaja saa tietoa ja tarvitsemiaan palveluita sekä tukea kotoutumiseensa. Monialainen yhteistyö kotoutumisen tukena (Liite 6) Koulutus- ja ohjauspalvelut Eri palvelualueet Kuntaan siirtyvien turvapaikan hakijoiden kotoutumisen tukeminen Verkostot Palveluiden järjestäminen ja kehittäminen verkostoyhteistyönä sekä verkostoyhteistyön kehittäminen 5.9 Kotoutumispalvelujen kehittäminen Kotoutumista tukevat palvelut suunnitellaan ja toteutetaan tarvetta vastaavasti. Suunnittelun pohjana on maahanmuuttajien Järvenpäähän muuton ja palvelujen käytön seuranta. Maahanmuuttajaryhmien palvelujen tarpeet kartoitetaan monialaisena yhteistyönä. Kotouttamistyö pyritään suunnittelemaan mahdollisimman pitkälle osaksi peruspalveluja. Suunnittelun lisäksi asiakasseurantaa tarvitaan valtion korvausten hakemiseen. Kotouttamislain perusteella kunnalle korvataan pakolaisten kotoutumisen tukemisesta aiheutuneita kustannuksia. Lisäksi haettavana on muun lainsäädännön perusteella saatavia valtionosuuksia. Maahanmuuttajamäärän kehityksen seuranta Kotiäidit saavat tukea kotoutumiseensa Asiakasseuranta Selvitys kotona olevien äitien ja ikääntyneiden kotouttamistoimenpiteiden Kotouttamistyöryhmä Kaikki palvelualueet 14
Ikääntyneet ja toimintarajoitteisten saavat tarvitsemiaan palveluja kotoutumisen tukena Maahanmuuttaja saa tarvitsemiaan terveyspalveluja Maahanmuuttaja saa tietoa ja ohjausta asunnon hankinnassa sekä asumiseen liittyvissä asioissa Haetaan kunnalle kuuluvat korvaukset tarpeesta Selvitys maahanmuuttajien asuntotilanteesta ja ohjauskäytänteistä Maahanmuuttajat otetaan huomioon Vammaispoliittisen ja Ikääntymispoliittisen - ohjelman päivityksessä Laaditaan prosessikuvaus korvausten hakemisesta ja määritetään vastuut 5.10 Henkilöstön koulutus Järvenpään kaupungin henkilöstön osaamista kehitetään muun muassa yleisen henkilöstökoulutuksen avulla. Yleisen henkilöstökoulutuksen keskeisiä aihealueita ovat esimerkiksi työyhteisötaidot, viestintä- ja vuorovaikutustaidot, henkilöstö- ja palvelussuhdeasiat, työturvallisuusasiat ja hyvän hallinnon tunnusmerkit asiakaskohtaamisissa. Maahanmuuttajien kohtaaminen niin työyhteisössä kuin asiakastyössäkin on erityisen tärkeä osaamisen kehittämisen aihealue. Kohtaamisosaamisen merkitys kasvaa entisestään maahanmuuttajataustaisen henkilöstön ja asiakkaiden yleistyessä. Järvenpään kaupungin henkilöstölle suunnataan tähän tarpeeseen vastaavaa koulutusta ja koulutuksella pyritään lisäämään henkilöstön tietoisuutta onnistuneen kotoutumisen merkityksestä sekä valmiuksia tukea maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden ja asiakkaiden kotoutumista. Koulutussuunnittelu käynnistyy kevään 2012 aikana ja tavoitteena on, että maahanmuuttajien kohtaamiseen ja kotoutumisen tukemiseen keskittyvä koulutus pilotoidaan vielä kuluvan vuoden aikana. Tulevaisuudessa koulutuksia on tarkoitus järjestää säännöllisesti, keskimäärin kaksi kertaa vuodessa ja niiden sisältöä kehitetään palautteen ja ajankohtaisten teemojen perusteella. Luoda toimintaedellytyksiä ja valmiuksia kohdata maahanmuuttajia erilaisissa palvelutilanteissa Kotouttamistyöhön liittyvän koulutuksen istuttaminen osaksi työntekijöiden Introperehdytystilaisuuksien kokonaisuutta Hr-asiantuntijapalvelut 15
5.11 Tulkkaus Viranomaisen on huolehdittava asian tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa kielilain (423/2003), sosiaalihuollon asiakaslain (812/2000) ja hallintolain (434/2003) mukaan viranomaisen käyttämää suomen tai ruotsin kieltä. Asia voidaan tulkita tai kääntää sellaiselle kielelle, jota maahanmuuttajan voidaan todeta asian laatuun nähden riittävästi ymmärtävän. Maahanmuuttaja sekä virkailija tulevat ymmärretyksi ja saavat tarvitsemaansa tietoa tulkin välityksellä tai sellaisella kielellä, jota hän ymmärtää. Tulkkaus (Liite 8) Tulkkipalvelujen käyttöön liittyvän ohjeistuksen laatiminen Tulkkikustannusten hallinta Usein käytettyjen esitteiden ja lomakkeiden yms. kääntäminen yleisimmille kielille Koulutus- ja ohjauspalvelut 5.12 Kokonaiskoordinaation selkiyttäminen Kotouttamisohjelmaa käytetään kotouttamisyön ohjausvälineenä. Kotouttamistyön ohjausmallia pilotoidaan ohjelmakaudella 2012-2013. Tarvetta vastaavan kotouttamistyön ja kotoutumistoimenpiteiden toteutuminen Järvenpään kaupunkiorganisaatiossa Koordinaatiomallin mukaisten tehtävien toteuttaminen (Luku 6) Kotouttamisohjelman laadinta, seuranta ja päivittäminen Palvelualuekohtaiset maahanmuuttajatiimit tai kehittämistyöryhmät Kaupungin johtoryhmä Koulutus- ja ohjauspalveluiden koulutusjohtaja Kotouttamistyöryhmä Kaikki palvelualueet Tilastointi, asiakasseuranta 16
6 Järvenpään kotouttamistyön ohjaus Maahanmuuttajien kotoutumisen tukeminen kuuluu osaksi kaikkia palveluja. Hallinnollisesti kotouttamistyön sijoittuu Koulutus- ja ohjauspalveluihin. Päävastuu prosessista kuuluu koulutusjohtajalle. Hänen apunaan toimii osa-aikainen maahanmuuttajatyön koordinaattori. Kotouttamisohjelmaa käytetään kotouttamistyön ohjausvälineenä, jossa on määriteltynä ohjelmakaudelle Järvenpään kotouttamistyön linjaukset sekä kotouttamistyön tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit, joiden avulla voidaan seurata ohjelman toteutumista (luku 9). Palvelualueittain esitetään vastuuhenkilöt, joista muodostuu kotouttamistyön ohjausryhmä, jonka nimeää kaupunginjohtaja. Kotouttamistyön ohjausryhmä seuraa kotoutumisohjelman toteutumista ja palvelualueiden kotouttamistyön kehittymistä. Ohjausryhmä kokoontuu vähintään 2 kertaa vuodessa. Kotouttamistyön ohjausryhmä laajennetaan kotouttamistyöryhmäksi kutsumalla mukaan maahanmuuttajien edustajia ja keskeisiä yhteistyökumppaneita. Kotouttamistyöryhmä vastaa kotouttamisohjelman päivittämisestä ja sen tavoitteiden toteutumisen seurannasta kaupungin johtoryhmän alaisuudessa. Kotouttamisohjelma päivitetään valtuustokausittain ja hyväksytään valtuustossa. Kotouttamistyöryhmän puheenjohtajana toimii koulutusjohtaja ja sihteerinä maahanmuuttajatyön koordinaattori. Työryhmä kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. Palvelualueet seuraavat osaltaan ajankohtaisia, valtakunnallisia suosituksia kotoutumisen edistämiseksi. Kaupungin henkilökuntaa koulutetaan tunnistamaan kotouttamisohjelman mukainen työskentely omassa työssään sekä toimimaan ohjelman mukaisesti tehokkaan asiakasohjauksen hyväksi. Palvelualueilla maahanmuuttajatyötä suunnitellaan ja toteutetaan osana perustyöryhmien ja tiimien toimintaa tai tarvittaessa perustetaan palvelualuekohtaisia maahanmuuttajatyöryhmiä. Osana kotouttamisohjelmaa on suunnitelma hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun ylläpitämisestä (Liite 7). Suunnitelman mukaisesti Järvenpäässä järjestetään erilaista toimintaa, joiden yhteydessä kerätään maahanmuuttajien kokemuksia ja arviointia maahanmuuttajapalvelujen järjestämisestä ja toteutumisesta. Kerätty palaute otetaan huomioon kotouttamisohjelman päivitystyössä. Kotouttamistyön ohjaus esitetään rakennekaaviona kuvassa neljä sivulla 18. 17
Kaupungin johtoryhmä Kotouttamistyöryhmä Maahanmuuttaja opetuksen kehittämistyöryhmä Aikuissosiaalityön maahanmuuttajatiimi Muut palvelualueiden kotouttamistyön työryhmät Kotouttamistyön ohjausryhmä Koulutus- ja ohjauspalvelut Koulutusjohtaja (puheenjohtaja) Vapaa-aika ja harrastuspalvelut Kielten suunnittelijaopettaja Varhaiskasvatuspalvelut Lastentarhanopettaja, maahanmuuttajatyön koordinaattori (sihteeri) Perusopetuspalvelut Esi- ja perusopetuksen erityisasiantuntija Kasvun ja vanhemmuuden tuki Kasvun tuen palvelujen johtaja Perusterveydenhuolto Hoitotyön johtaja Aikuisten sosiaalipalvelut Aikuissosiaalityön johtaja Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Työvalmentaja Asuntopalvelut Suunnittelupäällikkö Johdon asiantuntijapalvelut/hr Palvelupäällikkö TE- toimisto Maahanmuuttajakuntalainen 3. sektorin edustus: Monikulttuurinen Rinki Seurakunnat Poliisi Oppilaitos Hyvien etnisten suhteiden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun tukemisen - suunnitelma Kuva 4 18
7 Järvenpään kaupunki työnantajana 7.1 Konsernipalvelut/Johdon asiantuntijapalvelut/hr Järvenpään kaupungin strategian mukaisesti tavoitteena on tehdä Järvenpäästä houkutteleva työnantaja. Järvenpää kilpailee vähenevästä työvoimasta muiden kuntien ja yksityisen sektorin kanssa. Eteenpäin katsovan työnantajan mielikuvaan mielletään usein monimuotoiset ja avarakatseiset työyhteisöt. Näissä työyhteisöissä erilaisuus ja erilainen osaaminen nähdään voimavarana. Työvoimapula näyttää kohdistuvan tietyille palvelualueille. Uusia työntekijöitä rekrytoitaessa maahanmuuttajataustaiset hakijat ovat yksi hyvin potentiaalinen työntekijäryhmä. Järvenpään kaupungilla oli vuoden 2011 päättyessä 34 maahanmuuttajataustaista työntekijää pidempiaikaisessa työsuhteessa, joista päätoimisessa työsuhteessa 23. Lisäksi sijaisvälitysyksikkö Resinan kautta työllistyy lyhytaikaisia sijaisia kaupungin eri yksiköihin. Heidän joukossaan on myös maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä, 2011 yhteensä kahdeksan. Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden yleistyminen on oletettavaa ja suotavaa seuraavien vuosien aikana. Tavoitteena on, että kaupungin työntekijöistä maahanmuuttajataustaisia olisi työsuhteessa yhtä paljon kuin maahanmuuttajia on prosentuaalisesti suhteessa kaupungin kokonaisväestöön (n. 40 50 henkilöä). Maahanmuuttajien työllistymistä kuntaan edistetään yksilöllisesti, heille räätälöidyin toimenpitein, yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa mm. järjestämällä työharjoittelupaikkoja kaupungin eri toimipisteissä.. 7.2 Yhdenvertaisuus kaupungin työpaikoilla Kunta työnantajana suhtautuu tasavertaisesti kaikkiin työnhakijoihinsa. Yhdenvertaisuuslain (21/2004) mukaan viranomaisilla on velvollisuus kaikessa toiminnassaan edistää yhdenvertaisuutta tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti sekä muuttaa olosuhteita, jotka estävät yhdenvertaisuuden toteutumista. Lakiin perustuva suunnitteluvelvollisuus koskee vain etnistä alkuperää, mutta Järvenpään yhdenvertaisuussuunnitelma kattaa lisäksi myös muita syrjintäperusteita, erityisesti uskonnon tai vakaumuksen, iän, vammaisuuden ja seksuaalisuuden. Järvenpään kaupungin yhdenvertaisuussuunnitelma (Kh 2.5.2006 248) on osa työsuojelun toimintaohjelmaa 2010 2013. 19
20