Tietojohtamisen tavoitteet sote-uudistuksen edetessä Merja Tepponen, kehitysjohtaja
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvataan yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa vähennetään eriarvoisuutta henkilöstövoimavarojen kohdentaminen yhdenvertaisesti Vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluja Toteutetaan kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne kustannuskehityksen tasapainottaminen palvelujen uudistaminen, vaikuttavuus ja laatu
TASA-ARVO PERUSPALVELUT KESTÄVYYSVAJE Järjestämislaki Integroitu palvelujärjestelmä Sähköiset palvelut Virtuaalisuus Tiedon lisäarvo Monikanavarahoituksen uudistaminen DIGITALISAATIO
Sote uudistuksen eteneminen Pysyvä muutos Tyytyväisyys nykyisyyteen Uudelleen orientoituminen Rakenteiden tekeminen Muutos (Sote - uudistus) Kannatusta ja vastustusta Tosiasioiden hyväksyminen (Laki säädetty) Hämmennys, Pelko, Suru, Kiukku, Viha Paluu vanhaan
Rahoittajat Valtio Kunta Kela Työnan tajat V- yhtiöt Järjestäjä: Laatu Vaikuttavuus Läpinäkyvyys Hyvinvointipolitiikka Sote alue Rahoitukselle asetetaan tuottajittain sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita. Tietojärjestelmä, joka yhdistää tuottajien ja ulkopuolisten taustarekistereiden tiedot laatuseurantaa ja vaikuttavuuslaskentaa varten. Ennustaa palvelujen tarvetta Hyväksytyt tuottajat 1 2 3 4 Kansalaisen sähköinen palvelu tuottajan valitsemiseksi palvelu- ja hoitotarpeen arviointiin perustuvan laatu- ja vaikuttavuustiedon perusteella. 10.12.2014 Asiakas 5
Palvelujärjestelmän kehittämisen vaiheet Erillinen hierarkia Hallinnollinen integraatio Eksote tänään Toiminnallinen integraatio Ekosysteemi KÄÄNNEKOHTA Toimintamalli Toiminta 1 Kunta 2 Kunta 1 Kunta 3 Kunta 2 Toiminta 2 Kunta 3 ESH Kuntakohtaiset rakenteet, lisäarvo hierarkioista; korostaa ammattilaista ja organisaatiota. Itsehallinnon ihanteet ja kunta hyvinvoinnin rakentajana Kunta 1 ESH Hallinnollisesti integroitu; lisäarvo suuruuden ekonomista; korostaa ammattilaista ja organisaatiota. Toiminta 3 Digitalisation vaikutus. Toiminnallisesti integroitu; lisäarvo tiedosta; korostaa kansalaista Kolmas sektori Yrittäjät Toiminnallisesti integroitu hyvinvoinnin ekosysteemi; lisäarvo tiedosta; korostaa kansalaista. BigData ja digitalisoituneet palvelut
Rakennestrategia Rakenne Rakenne Rakenne LISÄARVO PALVELUIDEN KÄYTTÄJILLE JA HENKILÖKUNNALLE Ihmiset Ihmiset Ihmiset Palvelustrategia
The Strategic Cornerstones of the Regional Integration ORGANIZATION STRUCTURE TECHNLOGY LOGISTICS Citizen and Home Homecare, Home rehabilitation New outpatient model Welfare station VALUES AND TRAINING Acute hospital INVESTMENTS
Visio Toimintakykyisenä kotona. Asiakkaamme huolehtivat omatoimisesti toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Kiireellinen hoito ja apu elämän kriisitilanteisiin ovat helposti saatavilla. Hoito- ja palvelumallimme ovat kevyitä, kuntouttavia ja kotilähtöisiä. Asiointi on helppoa sähköisiä ja matalan kynnyksen palveluja käyttäen. Ohjaamme asiakkaat oikeaan paikkaan ja oikeaan aikaan.
Tärkeimpänä pidetään oikeutta valita terveydenhuollon ammattihenkilö (VALVA) Kuinka tärkeänä pidätte laissa esitettyä oikeutta.. (asteikko 1=ei lainkaan tärkeää, 5=erittäin tärkeää) 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Valita terveydenhuollon ammattihenkilö 4,2 Valita sairaala 4 Valita terveysasema 3,7 Hakeutua hoitoon toiseen EU-maahan 2,9 Keskiarvot Valinnanvapaus Eksotessa Kuntalaisen palvelufoorumin tulokset I Laura Hietapakka 10.12.2014 11
Hoidon laatu ja turvallisuus on valintojen kannalta kaikille tärkeintä (VALVA) 0 20 40 60 80 100 % Hoidon laatu ja turvallisuus 91 Ajanvarauksen helppous Kohtuulliset jonotusajat 80 80 Läheisten kokemukset 23 Lehdistä saatu tieto Internetistä saatu tieto 18 16 3 tärkeintä ja 3 vähiten tärkeintä asiaa Valinnanvapaus Eksotessa Kuntalaisen palvelufoorumin tulokset I Laura Hietapakka 10.12.2014 12
Kustannusten johtaminen & laskenta Nykytila perinteisessä julkisorganisaatiossa Kustannusten seuranta tapahtuu organisaatiohierarkian mukaisesti omissa siiloissaan, mikä usein johtaa osaoptimointiin Toteutuneita kustannuksia verrataan lähinnä talousarvioon tai historiatietoon, mikä vie huomion kokonaistaloudellisuuden ja kustannustehokkuuden analysoimisesta Järjestelmät eivät tue kustannusten tulevan kehityksen ennakointia kuluvaa talousarviota pidemmälle Asiakas x Asiakas y Terveys- ja vanhustenpalvelut Perhe- ja sosiaalipalvelut Asiakas x Asiakas y Kuntoutus Asiakas y Kustannuslaskenta perustuu karkeisiin budjetoitujen tai toteutuneiden kustannusten ja suoritteiden yhdistämiseen Asiakas z Kustannusten aiheutumisperusteet eivät ole läpinäkyviä eikä voida varmuudella sanoa kohdennetaanko resursseja oikein tai miten niitä pitäisi kohdentaa tulevaisuudessa?
Kustannusten johtaminen Kustannusjohtaminen ja raportointi tunnistaa toiminnan kustannusten solmukohdat; Kustannusten johtamisella voidaan toimintaa seurata kokonaisuuden kannalta ja määrärahaa voidaan lisätä tai vähentää parhaan lopputuloksen saamiseksi; Mahdollistaa suorituskyvyn analysoinnin ja voimavarojen siirtämisen oikeisiin paikkoihin Tuottaa palveluiden hinnoittelumallit Lisää läpinäkyvyyttä ja jokainen hoito- ja palveluketjun osa/solmukohta saadaan optimaaliseen ja tehokkaaseen käyttöön. Hoitoketju, palveluketju, kustannusketju
Kustannusjohtaminen Sairauden hallintaa ei mitata pelkästään irrallisilla palvelu- ja hoitotoimenpiteillä. Kroonisissa sairauksissa ja monissa palveluissa hoito tai palvelu on jatkuvaa ja toistuvaa. Palvelu tai hoito koostuu useista eri toimenpiteistä/hoidoista tai palveluista. Jokainen hoito- ja palveluketjun osa/solmukohta optimaalisessa ja tehokkaassa käytössä. Aktiivinen kustannusten johtaminen Odottaminen eri kohdissa minimoitu Koko palvelu- ja hoitoprosessin/ketjun hallinta ja mittaaminen asiakkaan/potilaan näkökulmasta
Kustannusten analysointi ja johtaminen Vaihtoehtoisten palvelujen kustannusten tunnistaminen Hoito erilaisissa hoitoympäristöissä Yksilölliset tarpeet ja tarjottavat vaihtoehtoiset palvelut Voidaan hoitaa eri paikoissa erilaisilla tavoilla ja erilaisilla kustannuksilla Voidaan hoitaa samoissa paikoissa erilaisilla tavoilla ja kustannuksilla Asuminen Koti, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, erikoistunut asuminen, Teknologia Ajoitus, sisältö, mihin hoito/asumisympäristöön Sitra Etunimi Sukunimi 00.00.2014 16
Kustannusten johtaminen & laskenta Tavoitetila Kustannuksia seurataan myös asiakasryhmittäin yli organisaatiorajojen; asiakkaan palveluketjut on tunnistettava ja niistä aiheutuvat kustannukset asiakkuuden elinkaaren eri vaiheissa Terveys- ja vanhustenpalvelut Asiakasryhmä 1 Perhe- ja sosiaalipalvelut Kuntoutus Ennustetaan tulevaa kehitystä vuosia eteenpäin eri palveluissa Asiakasryhmä 2 asiakasryhmät asiakastarpeet suoritteet eurot Kustannuslaskennan (toimintolaskenta tms.) avulla muodostetaan valistuneempi käsitys kustannusten todellisista aiheutumismekanismeista kussakin palvelussa Asiakasryhmä 3 Kohdat, joissa asiakasryhmän suoritteet ja kustannukset syntyvät eri palveluissa hoito- tai palveluketjun eri vaiheissa
Hoitoketju/kustannusketju Hoitoketju Diabetes, care manager Sairauden ehkäisy Toimenpiteet Käynnit Kustannukset Omahoito Toimenpiteet Käynnit Kustannukset Asiantuntija hoitaja Toimenpiteet Käynnit Kustannukset Yleislääkäri Toimenpiteet Käynnit Kustannukset Erikoislääkäri Toimenpiteet Käynnit Kustannukset Kustannusketju Laatuindikaattorit Eksoten diabeetikkojen käyttämien palvelujen kokonaiskustannukset v. 2013 yhteensä 53,7 miljoonaa euroa. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 10.12.2014 18
Eksoten välittömät kustannukset Sairauden ehkäisy Omahoito Asiantuntija hoitaja Yleislääkäri Erikoislääkäri Diabetes, care manager Toimenpiteet Käynnit Kustannukset Toimenpiteet Käynnit Kustannukset Toimenpiteet Käynnit Kustannukset Toimenpiteet Käynnit Kustannukset Toimenpiteet Käynnit Kustannukset Laatuindikaattorit Kelan välittömät Välilliset kustannukset Lääkärin ja hammaslääkärin palkkiot, matkakorvaukset, tutkimus ja hoito, lakisääteinen kuntoutus Sairauspäivärahat, sairauseläke, jonottaminen ja odottaminen, työelämän muutokset Eksoten diabeetikkojen käyttämien palvelujen kokonaiskustannukset v. 2013 yhteensä 53,7 miljoonaa euroa. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 10.12.2014 19
Asiakasryhmäkohtainen tarkastelu vammaispalveluiden asiakkaat Vammaispalveluiden budjetti n. 21 m Vammaispalveluiden asiakkaiden kokonaiskustannukset n. 38 m Hoiva, akuuttisairaala ja kuntoutus muodostavat lähes puolet kokonaiskustannuksista ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 10.12.2014 20
Moniko 75v täyttänyt (%) on ympärivuorokautisessa hoivapaikassa Alueellinen vaihtelu on suurta suuret kunnat (75v täyttäneitä yli 3000) Vanhuspalvelujen tavoitteet / Matti Mäkelä 17.10.2014 21
Kuvio 1 Kotona asuvien osuus suurempi 92,osoittaa kotihoidon asiakkailla olleen Eksotessa verrokkeja enemmän vaikeaa dementiaa sekä suurempi palvelujen tarve, mutta terveydentilaltaan epävakaiden osuus oli lähes sama.
Kuvio 5 osoittaa Eksoten kotihoidon asiakkaiden olleen verrokkeja selkeästi harvemmin yksinäisiä, sosiaalisesti eristyneitä, alavireisiä tai kärsineen päivittäisistä kovista kivuista. Sosiaalisesti eristyneiden, yksinäiseksi itsensä kokevien osuus oli lähtö- tilanteessa Eksotessa verrokkeja suotuisammalla tasolla ja koheni seuranta-aikana entisestään. Mielialan alavireisyys ja kivun hallinta kohenivat.