LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

2 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 3

Sisällysluettelo 1. LUOvUUS on tehty yhteistyössä 5 2. Mitä on luova talous? 6 3. Luovan talouden viimeaikainen kehitys 10 4. Näin kehitämme luovaa taloutta Pohjois-Pohjanmaalla 16 4.1 Kilpailukyky ja vetovoimaa 16 4.2 Yritystoiminnan lisääminen 22 4.3 Elämänlaatu 25 5. LUOvUUS pähkinänkuoressa 28 6. Jatkossa... 31 Julkaisija: Kansikuva: Grafiikat: Taitto: Pohjois-Pohjanmaan liitto Kuvatoimisto Rodeo Oy Minna Karjula Mainos- ja viestintätoimisto Plusmark Julkaisu A:55 ISBN 978-952-5731-34-7 ISSN 1236-8385 4 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

1 LUOvUUS on tehty yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan vetovoima perustuu osaamiseen ja alueen pitkän aikavälin dynaamiseen uusiutumiskykyyn, joka saa toistuvasti alueen toimijat ylittämään itsensä. Oulu on luovan talouden toinen valtakunnallinen keskus, Suomen paras innovaatioympäristö, joka yhteistyössä ympäröivien, innovaatiopotentiaalisten alueiden kanssa muodostaa dynaamisen toimintaympäristön luovalle taloudelle. Luova talous mahdollistaa maakunnan kasvun ja kokonaisvaltaisen kehittymisen. Luovan talouden kehittämisohjelma 2018 linjaa maakuntaohjelman rinnalla toimialan kehittämisen tavoitteita. Ohjelman tavoitteena on luoda näkemys, miten kulttuurin ja luovien alojen toiminta tukee maakunnan kehittämistä. Ohjelmalla avataan näkökulmia luovan talouden kehittämiseen ja vaikutetaan julkisen rahoituksen suuntaamiseen. Luovien alojen yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja luovien alojen ammattilaisten työmahdollisuuksien edistäminen ovat ohjelman keskeisiä tavoitteita. Muita tavoitteita ovat toimialan tunnettuuden kasvattaminen ja näkyväksi tekeminen, toimijoiden sitoutuminen ajallisesti jaksotettuun kehittämistyöhön, alueen vetovoimatekijöiden lisääminen, koulutuksen ja alueen toimijoiden välisen yhteistyön kehittäminen sekä toimijoiden aktivointi globaaliin kilpailuun luovan talouden saralla. Ohjelmalla luodaan perusedellytykset Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden toimintaympäristön kehittymiseen tulevina vuosina. Luovan talouden kehittämisellä on Pohjois-Pohjanmaalla poikkeuk- sellisen hyvät edellytykset: laaja yritysjoukko, elävä ja monipuolinen toimijakenttä, tavoitteisiin sitoutuneet ihmiset, vahva kulttuuriperintö, monipuolinen osaaminen sekä kansainväliset verkostot, tapahtumat ja seminaarit. Ohjelmaa on tehty yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa yhteisten tavoitteiden ja tahtotilan saavuttamiseksi. Ohjelman kokoamista on ohjannut ydinryhmä, jonka työskentely on ollut erittäin tiivistä ja sitoutunutta. Ohjelman tavoitteisiin sitoutumista varten on järjestetty kysely sekä kaksi avointa tilaisuutta sellaisille luovan talouden, kulttuurin ja taiteen aloilla toimiville henkilöille, yhdistyksille ja yrityksille, joilla on halukkuutta kehittää kulttuuriin ja taiteeseen perustuvia tuotteita ja palveluita. Erityiskiitos kuuluu tiiviiseen työskentelyyn sitoutuneelle ydinryhmälle. Ydinryhmä koostuu seuraavista kulttuurin ja luovien alojen asiantuntijoista: Risto Vuoria, Samu Forsblom, Merja Haukipuro, Jussi Haukkamaa, Johannes Helama, Aira Huovinen, Erkki Hämäläinen, Helena Lindqvist, Leena Lämsä, Ulla Lassila, Sanna Manninen, Heikki Tunkkari, Leena Viitanen, Jussi Vilkuna ja Seija Väisänen. Oulussa 16.6.2014 POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO Pauli Harju Risto Vuoria Maakuntajohtaja Ydinryhmän puheenjohtaja LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 5

2 Mitä on luova talous? Muiden toimialojen bisnesaktiviteetit Luovien alojen ammattilaiset Oppilaitokset,tutkimuslaitokset, julkiset taidelaitokset Tekijänoikeudet Taide ja kulttuuri Tässä ohjelmassa näkökulmaksi luovaan talouteen on tietoisesti valittu elinkeinolähtöisyys ja elinkeinotoiminnan kehittäminen. Luovat alat sijoittuvat yhteiskunnassa ja elinkeinoelämässä monille toimialoille ja siksi alan vaikutuksien tunnistaminen kansantaloudessa on vaikeaa. Puhtaasti luovien alojen toimialoilla ei perinteisesti ole johtoasemassa olevia suuria kansainvälisiä tai kansallisia yrityksiä, jotka ajaisivat toimialan etuja. Toi- Kuvio 1. Luovan talouden ydinmalli. mialat palvelevat laajaa joukkoa eri alojen yrityksiä, myös suuryrityksiä, ja ovat potentiaalisia kasvun luojia monilla aloilla. Toimialan verkostomaisen luonteen takia alalle tarvitaan yhteisesti päätettyjä kehittämistoimenpiteitä. Luovan talouden kokonaisuus - Ytimen muodostavat tekijänoikeudet, taiteet ja aineeton kulttuuriperintö. - Toinen kerros koostuu taide- ja kulttuurialojen toimintaympäristöstä, jonka perustan muodostavat muun muassa oppilaitokset, tutkimuslaitokset ja julkiset taidelaitokset. - Kolmannen kerroksen muodostavat luovien alojen ammattilaiset, joita ovat muun muassa käsityöläiset, taiteilijat, muotoilijat, animaattorit, graafikot, arkkitehdit, festivaali- ja tapahtumatuottajat, muusikot, managerit ja galleristit. - Uloin kerros muodostuu toimialoista, joille luovat alat tuottavat palveluillaan lisäarvoa. Pohjois-Pohjanmaalla kumppanuuksia on muodostunut esimerkiksi rakennusteollisuuden, matkailun, kaupan alan sekä terveys- ja hyvinvointipalveluiden kanssa. Luovan talouden synty liittyy koko taloudellisen tuotannon murrokseen: tuotannon, jakelun ja kuluttamisen digitalisoitumiseen. Kun liiketoiminnan keskeiset osa-alueet: tuotanto, markkinointi, jakelu ja kulutus 6 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

tapahtuvat digitaalisesti, on yritysten mahdollista kansainvälistyä nopeasti. Perusta on paikallinen, mutta vaikutus voi olla maailmanlaajuinen. Luovan talouden toimintaympäristössä on kyse uudenlaisesta liiketoiminnan dynamiikasta sekä verkostotaloudesta. Jotta alueella syntynyt tietotaito jää luovan talouden hyödynnettäväksi, tarvitaan julkisten toimijoiden koordinoimia verkostoja. Kyse on aiempaa avoimemmasta taloudesta, jossa taiteellinen ja kulttuurinen osaaminen sekä luovuus yhdistyvät muiden alojen liiketoimintaan. Luovien alojen toimijoita ovat ne yritykset, yhdistykset, ammatinharjoittajat ja taiteilijat, jotka tarjoavat asiakaskunnalleen luovuuteen tai tekijänoikeuksiin liittyviä tuotteita ja palveluita sekä asiakkaalle arvonlisäystä tuottavaa osaamista. Arvonlisäys nähdään luovan talouden tuomana taloudellisena hyötynä, joka kohdistuu asiakkaan tuotteeseen, palvelun sisältöön tai organisaation toimintatapoihin. Muille toimialoille luovat alat tuottavat palveluillaan ja tuotteillaan lisäarvoa muun muassa innovaatioilla, uusilla tuotteilla ja palveluilla. Konkreettisella tasolla nämä ovat palvelukonsepteja, markkinointiviestintää, konsepti- ja tuotesuunnittelua, mallintamista, muotoilua, palvelumuotoilua, julkaisutoimintaa sekä tapahtuma- ja ohjelmatuotantoa. Kuviossa 2 on kuvattu luovan talouden kokonaisuutta, eli luovien alojen integroitumista perinteisemmille toimialoille. 1 Tämän ohjelman tavoitteena on kehittää luovaa taloutta: parantaa luovien alojen ammattilaisten työmahdollisuuksia, kehittää luovia toimialoja sekä edistää luovien alojen integroitumista muille toimialoille. Kuvio 2. Luovien alojen integroituminen muiden toimialojen kanssa. Teollisuustoimialat Kulttuurin toimialat Palvelutoimialat Uudet tuotteet ja palvelut esimerkkejä: elektroniikkateollisuus elintarviketeollisuus metalliteollisuus esimerkkejä: elokuva kuvataide musiikki viestintä esimerkkejä: hyvinvointi matkailu kauppa Muotoilu: tuotemuotoilu, animaatiot, 3D-mallinnus Mainonta: mainokset, markkinointiviestintä, sähköinen markkinointi Esim. animaation käyttäminen paperikoneiden huolto-ohjeissa Esim. pelialan hahmojen hyödyntäminen huvipuistoissa MM-kisamaskottina jne. Viestintä: painotuotteet, sähköinen kustantaminen Ohjelmistopalvelut: ohjelmistot, eoppiminen Esim. näyttelijät yritysstrategian laadinnassa uusien toimintamallien herättelijöinä Lähde: Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 7

OHJELMAN KESKEISIÄ KÄSITTEITÄ Luova talous tarkoittaa luovan osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista lisäarvoa. Luovuudesta ja kyvystä houkutella luovia ihmisiä on muodostunut yhteiskuntakehityksen, innovaatiotoiminnan ja alueiden välisen kilpailun tärkeä tekijä. 2 Luovat alat tuottavat osaamista, palveluja ja tuotteita, joissa luovuudella on keskeinen rooli. Luovat alat toimivat taiteen, kulttuurin ja innovaatioiden rajapinnalla. 3 Kulttuuri tarkoittaa yhteisön tai koko ihmiskunnan henkisten ja aineellisten saavutusten kokonaisuutta; tässä merkityksessä käytetään myös sanaa sivistys. Sosiologisesta näkökulmasta kulttuuri on erottelujen järjestelmä, jonka avulla luokittelemme ympäristöä, arvotamme itseämme ja muita sekä rakennamme identiteettiä. 4 Kaupunkikulttuuri tarkoittaa nykypäivänä ensisijaisesti kaupunkilaisen elämäntavan käsittelyä. Se mitä kaupunkilainen tekee, voidaan hyvin pitkälti määritellä kaupunkikulttuuriksi. 2000-luvun kaupunkilainen haluaa käyttää kaupunkia tilana sekä osallistua kaupungin toteuttamiseen. Hyviä esimerkkejä sosiaalisesta kanssakäymisestä ovat muun muassa erilaiset palvelut, kuten kaupunkitapahtumat, -konsertit ja -festivaalit. 5 Aineeton kulttuuriperintö voi olla suullista perinnettä, esittävää taidetta, sosiaalisen elämän käytäntöjä, rituaaleja ja juhlamenoja. Se voi myös olla myös ilmaisuja, käytäntöjä, tietoja ja taitoja tai välineitä, esineitä sekä näihin liittyviä paikkoja. Aineettoman kulttuuriperinnön vaalimisen ja siihen liittyvän Unescon yleissopimuksen tavoitteena on säilyttää tavat tai ilmiöt elinvoimaisina. 6 Kulttuuriosaaminen tarkoittaa yksilön kykyä tulkita ja ymmärtää kulttuurisia piirteitä tai eroavaisuuksia sekä kykyä punnita erilaisia omaan kulttuuriseen toimintaympäristöön liittyviä arvoja ja suhteellistaa ilmiöitä. Elinkeinoelämässä kulttuuriosaamisella tarkoitetaan kykyä ymmärtää kuluttajien kulttuurista taustaa, esteettistä ja visuaalista osaamista sekä kykyä puhutella ihmisiä eri kulttuureissa. 7 Kulttuuriperintö muodostuu museoiden, arkistojen ja kirjastojen kokoelmista sekä kulttuuriympäristöistä. Kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi asiakirjat, esineet, sanoma- ja aikakauslehdet, taideteokset, rakennukset, kulttuuriympäristöt, kirjat ja valokuvat. Kulttuuriperintöön kuuluvia aineistoja on muistiorga- 8 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

nisaatioiden lisäksi huomattavia määriä sekä julkishallinnollisissa että yksityisissä arkistoissa ja kokoelmissa. 8 Kulttuuriympäristö tarkoittaa ihmisen toiminnasta sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyttä ympäristöä. Siihen kuuluu kulttuurimaisema, rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset. Osa kulttuuriympäristöistä on määritelty erityisen arvokkaiksi ja osa on säilymisen turvaamiseksi suojeltu. Kulttuuriympäristö pitää sisällään sekä aluekokonaisuuksia että yksittäisiä kohteita. 9 Taide koostuu merkityksellisinä pidettävistä aistipohjaisista, luovaan toimintaan ja sen tuloksiin perustuvista elämyksistä. 10 Kunta- tai aluekuva eli alueen julkisuuskuva tai alueesta muodostunut mielikuva. Myönteinen kunta- tai aluekuva pitää alueen elävänä sekä houkuttelee alueelle yrittäjiä ja matkailijoita. Kuntalaiselle muodostunut kuntakuva kertoo, kuinka kuntalaiset viihtyvät kotikunnassaan. 1 Kuvio 2 on muokattu KTMn raportista: Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategia 2015 (2007). 2 Työ- ja elinkeinoministeriö. 3 Luovat alat on määritelty usealla eri tavalla niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Liitteessä 2 on lista tässä ohjelmassa luoviksi aloiksi luetuista toimialoista. 4 Opetushallitus. 5 Viihtymisen kaupunki, Mäenpää (2000). 6 Opetus- ja kulttuuriministeriö. 7 Toimintaympäristöjen muutoksen haasteet ja kulttuuriosaaminen, Kirveennummi (2003). 8 Kulttuuriperintö tietoyhteiskunnassa - Strategiset tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset, Opetusministeriö (2003). 9 Työryhmän esitys Kulttuuriympäristöstrategiaksi 2014 2020, Ympäristöministeriö; Opetus- ja kulttuuriministeriö (2013). 10 Suomisanakirja.fi LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 9

3 Luovan talouden viimeaikainen kehitys Hullabalooba -lastenanimaatiosarjan tekijät Jussi Saarinen (edessä) ja Tero Takalo (takana) Studio Oudosta työnsä ääressä. Kuva: Kalevan arkisto/jukka Pekka Moilanen. Tuotteiden ja palveluiden käyttämisen tavat ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi luovan talouden korostuminen 2000-luvulla liittyy koko taloudellisen tuotannon ja kuluttamisen murrokseen. Digitalisoitumisen tuomat uudet mahdollisuudet ovat muuttaneet tuotantoa ja arvoketjuja kaikilla toimialoilla. Kun tuotanto, jakelu ja kuluttaminen tapahtuvat kokonaan digitaalisesti, avautuu tuotantoyhtiöille mahdollisuus myydä tuotteita itse suoraan kuluttajille ilman erillistä julkaisijaa, kanavaa tai kustantajaa. Tämä on avannut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia myös pienille yrityksille kasvaa ja kansainvälistyä. Tuotteen tai palvelun tuottajan täytyy ymmärtää tulevaisuudessa yhä tarkemmin kuluttajan valintaan vaikuttavia kulttuurisia, emotionaalisia ja eettisiä tekijöitä. Myös kuntien kulttuuripalvelut ovat murroksessa. Kaupunkeja ja kuntia ei enää nähdä perinteisinä kulttuuripalvelujen tuottajina, vaan ennemminkin mahdollistajan roolissa. Erilaisia kumppanuus- ja yhteistyösopimuksilla sekä monipuolisilla, luovien alojen tarpeet huomioivilla tilaratkaisuilla kaupunkien ja kuntien on mahdollista luoda entistä parempi toimintaympäristö luovan talouden toimijoille. Parhaimmillaan ratkaisut synnyttävät uudenlaista elinkeinotoimintaa sekä lisäävät alueiden vetovoimaisuutta, asukkaiden viihtyvyyttä, osallisuutta ja hyvinvointia. Aivan uudenlaisia mahdollisuuksia avaa kulttuurinäkökulman huomioiminen myös muilla kunnallisilla sektoreilla, kuten kaupunkisuunnittelussa ja hyvinvointipalveluissa. 10 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

LUOVAT ALAT GLOBAALISTI VERKOTTUNUT, DYNAAMINEN TOIMIALA Tämän päivän kuluttaja valitsee tuotteensa yhä enemmän brändin perusteella. Näin toimiessaan Euroopassa useat kaupungit ovat ottaneet julkista tukea saavat kulttuurilaitokset uudella tavalla mukaan kaupunkikehitykseen yhdessä kuluttaja rakentaa samalla sosiaalitoimen, kaupunkisuunnittelun ja omaa brändiään. Maailmankaupan supistuttua 12 % vuonna elinkeinoelämän kanssa. Tavoitteena on ollut 2008 jatkoivat luovat alat kasvuaan. Alan palvelujen ja tuotteiden viennin arvo nousi vuodesta 2002 vuoteen 2008 lähes kaksinkertaiseksi, hieman alle 600 miljardiin euroon. Ajanjaksolla 2002 2008 luovien alojen palveluiden ja tuotteiden kauppa kasvoi 14 % vuosivauhtia. Yllä esitetyt tunnusluvut osoittavat, että luovat alat ovat olleet yksi maailmantalouden dynaamisimmista aloista 2000-luvulla. 11 Maailman menestyvimmillä yrityksillä on kaksi yhteistä piirrettä: ensiksikin ne toimivat monipuolisessa toimintaympäristössä. Toiseksi, niiden asiakkailla on passiivista kuluttajaa voimakkaampi rooli. Tällainen aktiivisten kuluttajien merkitys tuotteiden lisäarvon kohottajina, tuotekehityksen tukena ja markkinoinnin apuna on korvaamaton. Vaikka nämä yritykset ovat esimerkkejä globaalista digitaalitaloudesta, pätee parantaa kulttuuripalvelujen saavutettavuutta sellaisten alueiden ja sosiaaliryhmien keskuudessa, jotka ovat aikaisemmin jääneet kulttuuripalvelujen katveeseen. Osasyynä kehitykseen ovat olleet kulttuurilaitosten pienentyneet julkiset tuet, mikä on pakottanut laitoksia etsimään uutta yleisöä ja uusia toimintatapoja. 14 Euroopassa on mahdollista hakea hankerahoitusta useista eri rahoitusohjelmista, muun muassa Interreg-ohjelmista, Pohjoismaiden ministerineuvostolta sekä EU:n kulttuurin ja luovan talouden rahoitusohjelmasta Creative Europe 2014 2020. Creative Europe -ohjelman pääpainopisteitä ovat Euroopan aineettoman kulttuuriperinnön ja kulttuurin moninaisuuden tukeminen sekä kulttuurin ja luovien alojen globaalin kilpailukyvyn lisääminen. 15 sama kuluttajien ja tuottajien roolien sekoittuminen muillakin aloilla. 12 SUOMESSA PELIALA VAUHDITTAA KASVUA EUROOPASSA LUOVAT ALAT VAHVASSA KASVUSSA Suomessa on viime vuosina julkaistu useita raportteja luovilta aloilta. Myös Euroopan unionissa luovien alojen asema on tunnustettu ja niiden merkitys on kasvanut viime vuosikymmeninä. Vuonna 2003 luovien alojen liikevaihto EU15 alueella oli noin 650 miljardia euroa. Luovien alojen liikevaihto nousi suuremmaksi kuin esimerkiksi autonvalmistusteollisuuden (271 miljardia euroa) ja ICT -alan (541 miljardia euroa). Vuosien 2003 2010 välisenä aikana Johtuen toimialan nopeasta kehittymisestä sekä reagoinnista toimintaympäristön muutoksiin, tiettynä hetkenä annetut määritelmät luovien alojen sisällöstä eivät kanna kovin pitkälle. Tämä näkyy haasteena luovien alojen tilastoinnissa. Tiedot vaihtelevat merkittävästi riippuen siitä mitä toimialoja luoviin aloihin sisällytetään. TEM määritteli luoviksi aloiksi vuonna 2013, luovien alojen osuus EU:n bruttokansantuotteesta nousi 2,6 %:sta 3,3 %:iin. Lisäksi vuosina 2004 2010 luovilla aloilla työskentelevien määrä nousi 5,8 miljoonasta 6,7 miljoonaan. 13 SUOMESSA oli vuonna 2011 noin 17 600 LUOVIEN ALOJEN YRITYSTÄ, joiden yhteenlaskettu LIIKEVAIHTO oli 8,5 MILJARDIA EUROA. toimialaluokitukseen perustuen, 58 toimialaa. Tämän mukaan Suomessa oli vuonna 2011 noin 17 600 luovien alojen yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 8,5 miljardia euroa. LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 11

Kuvio 3. Eräiden toimialojen liikevaihto Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 2012 (x 1000). Rakentaminen Kuljetus ja varastointi Metallituotteiden valmistus Luovat alat Puuteollisuus Elintarvikkeiden valmistus Terveys- ja sosiaalipalvelut Majoitus- ja ravitsemistoiminta Kaivostoiminta ja louhinta 0 500.000 1.000.000 1.500.000 2.000.000 2.500.000 Lähde: Toimialaonline.fi Vuosien 2005 2011 välillä luovien alojen yritysten kaikki tunnusluvut ovat osoittaneet tasaista kasvua huolimatta vuoden 2008 talouskriisistä. 16 Suomessa luovan talouden liikevaihdosta kaksi kolmasosaa syntyy kahdeksan suurimman kaupungin alueella, Oulu näiden joukossa. Luovien alojen kasvua on vauhdittanut peliala. Vuonna 2012 pelialan liikevaihto koko maassa kasvoi 120,8 % edellisvuoteen verrattuna. Vertailtaessa vuoden 2013 tammi-helmikuuta edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, kasvua oli kertynyt jo 364,1 %. 17 Myös erilaiset yrityskiihdyttämöt ja -hautomot ovat auttaneet alan yrityksiä kasvuun ja kansainvälisille markkinoille. Valtakunnallisesti Tekes on tehnyt huomattavia panostuksia luovien alojen yritysten kehittämiseksi. Tärkein vastuu kehittämisestä ja rahoituksesta on kuitenkin alueellisilla rahoittajilla, kuten ELY-keskuksilla ja maakuntaliitoilla, jotka hallinnoivat alueilla kansallisia rahoitusvälineitä ja EU-hankerahaa. Kulttuurin ja luovan talouden kehitystä tuetaan monilla julkisilla Vuonna 2012 Pohjois-Pohjanmaalla oli toimialaluokitukseen perustuen 1193 LUOVIEN ALOJEN TOIMIPAIKKAA. Luovat alat, ilman julkista sektoria, TYÖLLISTIVÄT n. 6 000 IHMISTÄ, mikä on noin 6 % KOKO MAAKUNNAN YKSITYISEN SEKTORIN TYÖVOIMASTA. LIIKEVAIHTOA alalle kertyi vuonna 2012 n. 800 milj. euroa, mikä on noin 3,9 % koko maakunnan elinkeinoelämän liikevaihdosta. rahoitusohjelmilla, kuten EAKR-, ESR- ja maaseuturahaston ohjelmilla sekä useilla kansallisilla rahoitusinstrumenteilla. Suomessa on muutamia luovia aloja rahoittavia pääomasijoitusyhti- 12 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

Kuvio 4. Esimerkkejä liikevaihdoltaan kasvavista luovien alojen toimialoista Pohjois-Pohjanmaalla 2006-2012. 3 000 000 2 500 000 2 000 000 Teollinen muotoilu Esittävät taiteet 1 500 000 Graafinen muotoilu 1000 000 Taiteellinen luominen 500 000 0 2006 2009 2011 2012 Lähde: Toimialaonline.fi öitä. Rahoitusta on saatavilla muun muassa sovelluksiin, peleihin, palveluihin, terveydenhuoltoon, web-osaamiseen ja tekniikkaan. Yksityiseen rahoitukseen liittyy kuitenkin myös pelkoja. Osa yrityksistä kokee liikeideansa uhatuksi, jos ulkopuolinen rahoittaja saa määräysvallan yrityksessä. Pohjanmaalla oli vuoden 2011 lopussa 1 177 luovien ja kulttuurialojen yritystä, joista 786 ilmoitti kotipaikakseen Oulun. Alueellisten asiantuntijoiden yritysrekisteriin perustuva arvio on, että Pohjois-Pohjanmaalla toimii yli 2 000 luovien alojen yritystä tai yrityksiä, joiden liikevaihto perustuu tuotteisiin, joissa luovien alojen osaamisella on POHJOIS-POHJANMAALLA LUOVIEN ALOJEN YRITYSTOIMINTA KESKITTYY ALUEKESKUKSIIN yritystoiminnan kannalta merkittävä asema. Eri lähteistä tunnistettujen yritysten määrän eroavaisuus osoittaa, että luovien alojen kehittäminen ja luotettavan seurantamittariston luominen alueellisesti on haasteellista. Luovien alojen yritystoiminta on keskittynyt pitkälti maakunnan keskukseen, Ouluun sekä alueellisiin keskuksiin koko maakunnan kattavasti. Oulu toimii luovien alojen kehityksen veturina ja Oulun seudun vaikutus ulottuu myös maakunnan Pääosa luovien alojen yrityksistä on yrittäjävetoisia ja ne työllistävät 1 5 henkilöä. 2000-luvulla alat ovat olleet vahvassa kasvussa. Vuosien 2006 2012 välillä luovien alojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi n. 14,5 % ollen vuonna 2012 noin rajojen yli. 18 Pohjois-Pohjanmaalla luovi- en alojen yritystoiminta on monimuotoista ja usein se sijoittuu perinteisten toimialojen sisälle tai rinnalle. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois- Vuosien 2006 2012 välillä LUOVIEN ALOJEN yhteenlaskettu LIIKEVAIHTO KASVOI 14,5 %, ollen vuonna 2012 noin 800 MILJOONAA EUROA. 800 milj. euroa. Yksittäisten alojen raju, satojen prosenttien kasvu kertoo siitä, että maakuntaan on syntynyt käytännössä täysin uusia toimialoja. Luovien alojen sisällä on toki myös taantuvia LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 13

Tansanialainen Bagamoyo Ensemble esiintyy Haapavesi Folk Music -festivaaleilla kesällä 2012. Kuvaaja Maija Mäkikangas. alue- ja kuntakuvan Vuonna 2013 QSTOCKIN muodostamisessa sekä VAIKUTUS ALUETALOUTEEN oli erilaisten palveluiden noin 4,5 milj. euroa. tuottamisessa kuntalaisille ja matkailijoille. Uusia menestyksekkäitä kokeiluja on tehty mm. taiteen ja kulttuurin soveltamisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa. Matkailuala ja erilaiset tapahtumat tarjoavat myös merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia taiteilijoille sekä luovien alojen yrityksille ja yhdistyksille esimerkiksi tuotannon, markkinoinnin, viestinnän ja visualisoinnin aloilla. Eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata järjestettävillä, omaleimaisilla ja vetovoimaisilla tapahtumilla on suuri merkitys maakunnan eri alueiden identiteetin muotoutumisessa, mutta niillä on myös merkittävä vaikutus aluetalouteen. Pohjois-Pohjanmaan tapahtumien kävijämääriä vuonna 2013. KALAJOEN JUHANNUS keräsi kolmen päivän aikana 49 000 kävijää. Oulun suurimpiin lukeutuvan ulkoilmatapahtuman, QSTOCKIN, kävijämäärä oli kahden päivän aikana 30 000. Yhdeksän festivaalin kokonaisuus, OULUN JUHLAVIIKOT keräsi 55 000 hengen yleisön. Tapahtumia Pohjois-Pohjanmaalla: Haapavesi Folk Music Festival, Kuusamo Nature Photo -luontokuvatapahtuma, Raahen Rantajatsit ja Taivalkosken Päätaloviikot. toimialoja. Esimerkiksi media-alan digitalisoituminen näkyy myös Pohjois-Pohjanmaalla kustannus- ja painoalojen supistumisena. Luovilla aloilla, kulttuurilla ja kulttuuriympäristöillä on suuri merkitys LUOVAN TALOUDEN KEHITTÄMINEN POHJOIS-POHJANMAALLA PERUSTUU OSAAMISEEN Pohjois-Pohjanmaan vetovoimaisuus luovan talouden toimintaympäristönä on merkittävästi sidoksissa osaamiseen ja osaamiskeskittymät ovat maakunnan kehittämisen vetureita. Maakunnassa on kaksi tasokasta, kansainvälisesti tunnettua koulutus- ja tutkimuskeskittymää: Oulun yliopisto, Oulun seudun ammattiopisto ja Oulun seudun ammattikorkeakoulu yhteistyöverkostoineen sekä Oulun yliopiston alueyksikkö (Oulun Eteläisen instituutti), Centria ammattikorkeakoulu (Ylivieskan yksikkö) ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä yhteistyöverkostoineen. Nämä toimijat ovat erityisen tärkeitä paitsi uuden tiedon tuottamisen näkökulmasta myös luovia ja osaavia ihmisiä keskittymään keräävän luonteensa takia. Pohjois-Pohjanmaalla toisen asteen oppilaitokset, vapaan sivistystyön oppilaitokset ja eri taiteenlajeihin erikoistuneet toimijat tarjoavat laadukasta luovien alojen koulutusta monella paikkakunnalla. Tällaisia kehittämispotentiaalia omaavia alueellisia keskuksia ovat mm. Kuusamo, Raahe, 14 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

Liminka ja Haapavesi. Maakunnan haasteena ja tavoitteena on saada aikaiseksi sellaista laaja-alaista yhteistyötä niin alueen kuin alueen ulkopuolisten yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden tutkimus-, kehittämis-, ja koulutusorganisaatioiden kanssa, mikä tukee kaupungeissa ja maaseutukunnissa tapahtuvaa luovien alojen kehittämistä ja yrittäjyyttä. Kuntien kulttuuripalvelut ovat murroksessa. Pohjois-Pohjanmaan kuntarakenteessa on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Tämä herättää huolta ennen kaikkea pienissä kunnissa, joissa pelätään kulttuuri- ja muiden palvelujen karkaavan mahdollisiin tuleviin keskuskuntiin. Kuntien rooli kulttuuripalvelujen järjestämisessä on muuttumassa entistä enemmän mahdollistajaksi. Tilaa ja vastuuta annetaan yhä enemmän kulttuurikentän toimijoille. Kuntien organisaatioiden sisällä vapaan sivistystyön oppilaitokset osallistuvat aiempaa enemmän kulttuuripalvelujen suunnitteluun ja tuotantoon. Taiteen perusopetuksen tarjonta on Pohjois-Pohjanmaalla niukkaa sekä määrällisesti että tarjonnan monipuolisuuden suhteen. Luovan talouden tulevaisuuden kannalta on tärkeää tarjota opetusta kaikilla taiteenaloilla: musiikki, tanssi, kuvataide, sanataide, esittävät taiteet, arkkitehtuuri ja käsityö. Heikentyvä taloustilanne on asettanut julkiselle sektorille säästöpaineita myös vapaan sivistystyön palvelutarjonnassa. Tulevaisuuden haasteena on varmistaa, ettei varsinkaan pienten, pitkien etäisyyksien kuntien väestö joudu liian eriarvoiseen asemaan vapaan sivistystyön säästöjen seurauksena. Haja-asutusalueella ja kylissä kolmas sektori ja kansalaisyhteisöt ovat merkittävässä asemassa paikallisen palvelutuotannon tarjonnassa, ihmisten asumismahdollisuuksien sekä alueen viihtyisyyden ja elinvoimaisuuden turvaamisessa. Taidekokemus otetaan ilolla vastaan. Kuvaaja Heidi Risto. 11 Creative Economy Report 2010: Creative Economy A Feasible Development Option. YK:n kauppa- ja kehitysjärjestö (2010). 12 ks. Richard Florida: The Flight of the Creative Class. The New Global Competition for Talent (2005), sekä The Rise of the Creative Class And How It s Transforming Work, Leisure and Everyday Life (2002). 13 European competitiveness report 2010. Euroopan komissio (2010). 14 Euroopan kulttuuriohjelman 2007 2013 tulostenjulkistamistilaisuus. Bryssel (2012). 15 Creative Europe A New framework programme for the cultural and creative sectors 2014 2020. Euroopan komissio (2011). 16 Julkinen rahoitus luovien alojen yrityksissä. Työ-ja elinkeinoministeriön julkaisuja (2013). 17 Luovat alat toimialaraportti. Työ- ja Elinkeinoministeriön julkaisuja (2013). 18 Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011 2014. LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 15

4 Näin kehitämme luovaa taloutta Pohjois-Pohjanmaalla Luovaan talouteen kuuluvat olennaisesti kehittämismyönteisyys sekä innovaatiotoiminta, jossa sallitaan kokeilut ja epäonnistumiset. Taiteessa ja yritystoiminnassa otetaan aina riskejä. Epäonnistumiset opettavat, ja ainoastaan kokemus synnyttää kestävän menestyksen. Englanninkielisen sanonnan Fail often, fail fast voi määritellä pohjoispohjalaisittain: uskalla kokeilla ja epäonnistua, lopeta epäonnistunut juttu nopeasti, ota opiksesi ja aloita seuraava. Luovan talouden kilpailukykyä vahvistettaessa ja työmahdollisuuksia luotaessa on tarpeellista tunnistaa ja ottaa mukaan kehittämiseen ja innovaatioiden tuottamiseen liittyvät tahot. Luovan talouden toiminta Kuvio 5. Kehittämisohjelman teemat ja luovan talouden kehittämiseen vaikuttavat tekijät. Kansallinen politiikka Kulttuuripolitiikka Aluekehityspolitiikka Talous Elinkeinorakenne Ilmastonmuutos Geopolitiikka Kultturin ja taiteen kulutus Lainsäädäntö EU-politiikka Kuntatalous Teknologia Palvelutarjonta Markkinakehitys Energia Väestökehitys Asiakkaat Väestö Media Osaaminen TEEMA 1: Työvoima Arvot Koulutus Kilpailukyky ja vetovoima Rahoitus TEEMA 2: Yritystoiminnan lisääminen TEEMA 3: Elämänlaatu Annetut tekijät Vaikutettavissa olevat tekijät Ohjattavissa olevat tekijät 16 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

hajautuu tilastollisessa tarkastelussa ja edunvalvonnassa monille eri toimialoille. Tästä syystä tällä toimialalla tarvitaan monista muista aloista poiketen yhdessä sovittuja kehittämistoimenpiteitä, joihin luovan talouden toimijat voivat sitoutua. Tässä kehittämisohjelmassa luovan talouden tarkastelulle on asetettu kolme, osin päällekkäistä kehittämisteemaa: kilpailukyky ja vetovoima, yritystoiminnan lisääminen ja elämänlaatu. 4.1 Kilpailukyky ja vetovoima Elinkeinoelämän, hyvinvoinnin ja viihtyisyyden näkökulmasta luovilla aloilla on yhä enemmän painoarvoa ympäröivän yhteiskunnan hahmottamisessa. Luovan talouden merkitys alueellisissa, kansallisissa ja kansainvälisissä innovointijärjestelmissä on merkittävä ja tulevaisuudessa merkitys kasvaa erityisesti digitaalisille laitteille ja verkostoille tuotetuissa sisällöissä, joista muodostuu liikevaihtoa tuottavia tekijänoikeuksia. VETOVOIMAISET KESKUKSET Vetovoimaisista keskuksista ja niiden kyvystä houkutella luovia ja aktiivisia ihmisiä on tullut merkittävä tekijä alueiden välisessä kilpailussa. Luovat alat tarvitsevat kehittyäkseen keskittymän, joka mahdollistaa aidon kansainvälisen vuorovaikutuksen, vireän kulttuurielämän ja erilaisuutta sallivan elämäntyylin. Pohjois-Pohjanmaalla on tarve ja hyvät mahdollisuudet luoda yhteistyöllä luovan talouden toimintaympäristö, joka hyödyntää paitsi luovia aloja, myös muita toimialoja. Monipuolinen luovan talouden keskittymä mahdollistaa yritysten toiminnan ja palvelutarjonnan esittelyn ja lisää näin yritysten liikevaihtoa. Kaupungeissa ja kunnissa näiden alueiden tulee olla helposti saavutettavia kohteita myös muualta tuleville. Luovan talouden keskittymien synnyttäminen ja edistäminen helpottavat yritysten verkostoitumista alueellisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuriset ominaispiirteet ja vahvuudet rakentavat mielikuvaa maakunnasta. Vetovoimaista aluekuvaa ilmentävät elävät kaupunkikeskustat sekä paikalliskulttuuriin ja kaupunkikulttuuriin liittyvät tuotteet ja palvelut, jotka ovat työkaluja alueen tunnettuuden lisäämiselle. Erilaiset tapahtumat ja tilaisuudet ovat keskeisiä aluekuvan ja -talouden kehittäjiä. Niiden volyymin lisääminen aloille suunnatuista toimintaympäris- Hyviä kotimaisia esimerkkejä luoville töistä ovat Tampereen Mediapolis ja Finlaysonin alue, Turun Logomo, Helsingin Pohjois-Pohjanmaalla vaatii kaupunkikeskuksilta panostuksia mm. toimiviin tiloi- Kaapelitehdas ja Korjaamo, Hämeenlinnan Verkatehdas, Porvoon Valtimo ja hin ja ammattitaitoiseen Seinäjoen Rytmikorjaamo. henkilöstöön. Maakunnan profiilifestivaalien kehittäminen kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi on myös yksi tärkeimmistä lähitulevaisuuden toimenpiteistä. Resurssien yhdistäminen markkinoinnissa avaa myös pienille tapahtumille merkittävät kanavat luoda näkyvyyttä. Kulttuuritoiminta ja sen painotukset viestivät kunnan arvoista. Laadukkaat kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut sekä arvokkaat kulttuuriympäristöt rakentavat alueen positiivista kuntakuvaa. Arvokkaiden kulttuuriympäristöjen säilyttäminen ja hyödyntäminen edellyttää riittävää tietopohjaa ja osaamista. Tiedon hyödyntämisessä kunnat, kotiseutuyhdistykset ja alueen asukkaat ovat aktiivisia toimijoita. Pienten kuntien ja maaseutumaisten kaupunkialueiden kulttuuripalveluiden tulevaisuus on LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 17

resurssien näkökulmasta kuntarajat ylittävissä palveluissa. Positiivinen kuva alueesta välittyy tehokkaimmin pohjoispohjalaisten tunnistaessa ja tunnustaessa alueensa omaleimaisuuden ja vahvuudet. Aluetta on helpompi markkinoida, kun kehittäminen perustuu todellisiin tunnustettuihin vahvuuksiin. Hyviä pohjoispohjalaisia kaupunkialueiden kulttuurikeskittymiä ovat Kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvien tiikka. Kuusamotalo ja Ylivieskatalo Akus- uusien palvelutuotantomallien suunnittelu ja käyttöönotto lisää kunnissa tarvetta strategisen suunnittelun sekä johtamisen periaatteiden ja käytäntöjen uudistamiseen niin kulttuuritoimessa kuin muillakin kunnan palvelusektoreilla toimialarajat ylittävästi. Palveluiden uudistaminen, monipuolistaminen ja palveluiden tuottamiseen liittyvät kustannussäästöt ovat haasteita, joihin voidaan luovien alojen keinoin hakea ratkaisuja. Mahdollisuuksia tarjoavat esimerkiksi palvelumuotoilu ja virtuaaliset palvelut. Uudet menetelmät, joissa taide ja kulttuuri nivotaan osaksi muiden toimialojen toimintaa, tuottavat tutkitusti yksilön hyvinvoinnin kannalta positiivisia tuloksia. Esimerkiksi kuntatasolla kulttuuri-, nuoriso- sekä terveys- ja sosiaalialan palvelujen suunniteltu synergia voi nostaa kaikkien palvelujen laatua. Pohjois-Pohjanmaalla pitkät etäisyydet edellyttävät tietotekniikan hyödyntämistä palvelujen kehittämisessä. Hyvät perusteet ylläkuvatun mukaiseen kehitykseen anatavat jo nykyään laadukas infrastruktuuri ja korkea tietotekniikan osaamisen taso. Ilmakitaransoiton MM-kisat ovat yksi Pohjois-Pohjanmaan tunnetuimmista kansainvälisistä tapahtumista. Kuvaaja Heidi Risto. 18 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

KILPAILUKYKYÄ OSAAMISESTA Pohjois-Pohjanmaan alueelliset keskukset ovat osaamisintensiivisiä ja omaleimaisia. Korkea osaamistaso ja taloudellinen perusta yhdistettynä alueen omiin kulttuurisiin vahvuuksiin ja kansainvälisiin osaajiin luo mahdollisuuden positiiviseen kehityksen kierteeseen monella luovan talouden sektorilla. Luovan talouden kehittämisen ja siihen liittyvän keskustelun tueksi tarvitaan maakunnasta koottua, vertailukelpoista tietoa pitkältä aikaväliltä. Kysynnän haasteisiin on pystyttävä vastaamaan uusilla tavoilla ja palvelukonseptien toteutuminen vaatii tietoa ja osaamista. Jotta uudet San Francisco on tunnettu esimerkki luovan talouden keskittymästä, jossa arvoketjun vaiheet tukevat toisiaan. Siellä on lukuisin eri toimenpitein tuettu korkean teknologian ja taidealojen vuorovaikutusta. Tuloksena alueelle on syntynyt innovaatioympäristö, jossa esimerkiksi taide ja teknologia yhdistyvät korkealaatuisina designtuotteina. Kuvio 6. Luovan talouden innovaatioympäristö. LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 19

ideat saadaan jalostettua liiketoiminnaksi, tarvitaan katkeamaton ketju perustutkimuksen, soveltavan tutkimuksen, Luovat alat ovat merkittävässä asemassa viestinnän onnistumisessa kansainvälisissä ympäristöissä esimerkiksi tiedon Pohjois-Suomeen kaavaillut suurhankkeet, kaivokset ja energiaratkaisut, sekä matkailuelinkeinon ja palvelutuotannon visualisoinnissa, 3D -mallinnuksessa, turvallisuuteen vaikuttavissa opaste-, tila- ja rahoituksen sekä yrityskehityksen välillä. uudistuminen tarjoavat mielenkiintoisia Kokonaisuudesta käytetään nimitystä luovan talouden innovaatioympäristö. Yksi Luovien alojen ammattilaiset tuovat pro- haasteita luovien alojen ammattilaisille. älykkäissä työvaateratkaisuissa. merkittävä osa tätä ketjua ovat living labit, joissa tehdään tiivistä yhteistyötä julkisten rahoittajien, kuntien elinkeinotoimen, koulutusorganisaatioiden ja yrittäjien kesken. Keskeinen toimintaympäristö innovoinnissa on myös niin sanottu Co-creation -malli, jossa toimijoina ovat tutkijat, opiskelijat, palvelumuotoilijat, designerit, yrittäjät ja loppukäyttäjät. sesseihin käyttäjälähtöistä suunnitteluosaamista, joka konkretisoituu tuotteissa, palveluprosesseissa ja viestinnässä. Toimialan yksittäisten yrittäjien haasteena on esiintyä suurhankkeissa varteenotettavana yhteistyökumppanina tilaajan suuntaan johtuen tilausten suuruudesta. Tästä syystä yritysten on verkostoiduttava ja tarjottava palveluita monialaisina yhteenliittyminä. 20 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

Kilpailukyky ja vetovoima toimenpiteet ja tavoitteita TOIMENPIDE 1: TOIMENPIDE 2: TOIMENPIDE 3: TOIMENPIDE 4: TOIMENPIDE 5: Luovan talouden toimintaympäristön kehittäminen Luovien alojen koulutuksen ja osaamisen kehittäminen Aluekuvan kehittäminen ja vahvistaminen Palveluiden strategiset uudistamisen mallit Uudet toimintakonseptit sekä palvelu- ja yhteistyöverkostot TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA Edistetään HUB- tyyppisten toimijakeskittymien synnyttämistä kaupunkien keskustojen tuntumaan. viihtyminen kotikunnassaan, alueen tai kuntien vetovoiman lisääminen uusien yrittäjien ja asukkaiden suuntaan. Ylimaakunnallinen yhteistyö, jotta saadaan voimassa oleva lainsäädäntö tukemaan luovan talouden tarpeita. Maakunnan profiilifestivaalien kehittäminen kansainvälisesti merkittäviksi tapahtumiksi sekä tapahtumien yhteismarkkinoinnin kehittäminen. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen: oppilaitokset mukana innovaatioympäristöissä. (Oulu Game Lab, Artscience-malli, Co-creation innovaatiomalli) Maakunnan kattava kulttuuripalveluverkostojen kehittäminen: kulttuuriin ja vapaa-aikaan liittyvien palvelutuotantomallien suunnittelu ja käyttöönotto kuntarajat unohtaen. Yritysten osaamistarpeiden ja koulutustarjonnan yhteensovittaminen: Täydennys-, muunto- ja tutkintokoulutustarjonnan lisääminen. Kulttuuriarvojen tunnistaminen, esiintuominen ja hyödyntäminen muun muassa tuotteistamalla: Tapahtumat, vireä kaupunki- ja maaseutukulttuuri, näyttelyt, tarinat, ruoka, rakennukset ja muu ympäristö. Luovien alojen tarjoamien käytäntöjen soveltaminen palvelutuotannossa: terveydenhuollossa, hoiva-alalla, logistiikassa sekä yksityisellä sektorilla matkailun ja vähittäiskaupan aloilla. Kuntien, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyön voimistaminen palvelutuotannossa, kaupunkiseuduilla ja harvaanasutuilla alueilla. Alue- ja kuntakuvan kehittäminen ja alueiden merkityksellisten kiinnekohtien esiintuominen luovia aloja hyödyntäen tavoitteena kuntalaisten Luovien alojen yhteenliittymien muodostaminen suurhankkeiden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet huomioiden. Kulttuuriosaaminen osaksi koulutusta ja palveluiden tarjontaa. LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 21

4.2 Yritystoiminnan lisääminen Luovien alojen liiketoiminta on osa teollisuus- ja palvelutoimialoja. Pohjois-Pohjanmaalla toimii yli 2 000 luovien alojen yritystä perinteisistä käsityöyrityksistä vahvaan ICT-osaamiseen perustuviin peliyrityksiin. Toimialan kehittämisessä pätevät samat yrityskehittämisen lainalaisuudet kuin muitakin toimialoja kehitettäessä. Luovien alojen kehittäminen ja edunvalvonta on kuitenkin moneen perinteiseen toimialaan verrattuna haasteellista, sillä luoviin aloihin sisältyy joukko hyvin erilaisia toimijoita niin yritysten tarjoamien palveluiden ja tuotteiden kuin yrityksen liiketoimintaosaamisen ja dynaamisuuden suhteen. TYÖMAHDOLLISUUKSIA Alueella jo olevien yritysneuvonnan ammattilaisten asiantuntijuutta tulee lisätä luovien alojen osalta. Tässä avainasemassa ovat maakunnan keskusten asiantuntijat ja kansalliset toimialajärjestöt, joiden palveluiden saavutettavuutta tulee parantaa. Asiantunteva luovien alojen yri- Luovien alojen kaksi peruslähtökohtaa: 1) Sisältötuotannon immateriaalioikeuksien myyntiin liittyvät kasvun mahdollisuudet. Muun muassa tavaramerkit, brändit, musiikki, pelit, elokuvat, tv-ohjelmat, kirjat, käsikirjoitukset, design ja ohjelmistotuotanto. 2) Luovien alojen palveluosaamisen kasvava merkitys kaikkien toimialojen liiketoiminnassa. Muun muassa markkinointiviestintä (verkkoviestintä, sosiaalinen media), teollinen muotoilu, palvelumuotoilu, digitaaliset palvelualustat, tapahtumat ja julkaisut. Taidegraafikko Raija Korppila työhuoneellaan Grafiikanpaja Aavassa. Kuvaaja Juha Laakso. tysneuvontaa tulee rakentaa niin, että yrittäjät saavat apua liikeidean kehittämiseen, rahoitukseen ja yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä koko maakunnan alueella. Yritysten ja yhdistysten tulee saada neuvontaa ja koulutusta myös liiketoimintaosaamisessa, tapahtumatuotannoissa ja verkostojen rakentamisessa. Luovien alojen myyntiosaamisen kehittymistä on tuettava koulutuksella ja monialaisilla yhteistyö- ja myyntitilaisuuksilla. 22 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

Keskeisiä kansallisia toimialajärjestöjä Luovien alojen ovat muun muassa NeoGames (peliteollisuus), Music Finland (musiikin vienti), ten ja osuuskuntien yritysten, yhdistys- Favex (elokuva- ja audiovisuaalisen alan markkinointiosaamisen lisääminen vienti), Safa (Arkkitehtuurialan edunvalvonta ja edistäminen). ja tämän seurauksena luovien alojen tunnettuuden lisääminen on yksi tärkeimmistä liiketoimintaosaamisen kehittämiskohteista Pohjois-Pohjanmaalla. Toimialan kehittymisen pullonkauloja ovat yritysten myynti- ja markkinointiosaamisen heikkous sekä toisaalta palveluita käyttävien tahojen tiedonpuute luovien alojen tarjoamista palveluista. Tulevaisuudessa merkittävään rooliin Pohjois-Pohjanmaalla voivat nous- Luovien alojen tunnettuutta lisääviä, edunvalvontaa tekeviä yhdistyksiä Pohjois-Pohjanmaalla ovat muun muassa ta luovia aloja edustavat edunvalvon- PROTO ry Pohjois-Suomen muotoilijat ry, PAVA Pohjois-Suomen audiovisuaaliset ammattilaiset ry ja digimediaa kevät yhteismarktajärjestöt, jotka te- edustava Oulu CreDi Network. kinointia ja samalla nostavat toimialan näkyvyyttä. Luovien alojen tarjoamien palveluiden, kuten muotoilun, mainonnan ja markkinointiviestinnän, arkkitehtuurin ja tapahtumatuotantoon liittyvän osaamisen merkitys muiden toimialojen liiketoiminnalle on kasvava. Ne auttavat niin matkailua, teollisuutta, kauppaa kuin palvelutoimintaakin kehittämään ja parantamaan omia tuotteitaan ja palvelujaan, eli ne vahvistavat muiden toimialojen kilpailukykyä. Kuluttajat etsivät yhä räätälöidympiä ja yksilöllisempiä palveluja samalla, kun tuotteilta, palveluilta ja yrityksiltä edellytetään vastuullisuutta, elämyksellisyyttä ja ainutlaatuisuutta. Langaton yhteiskunta on kaikkialla läsnä ja tarjoaa tiedon, taiteen ja viihteen sisältöjen kuluttamiselle uusia tapoja ajasta ja paikasta riippumatta. Jotta luovien alojen tarjoamat mahdollisuudet eri toimialojen kehittymisessä ovat hyödynnettävissä, täytyy toimialan osaaminen tuoda aikaisempaa voimakkaammin esille. KANSAINVÄLISTYMISTÄ JA VERKOSTOJA Kansainvälistyminen ja kansainvälistymistä tukevien verkostojen kehittäminen luovilla aloilla on tärkeää kahdesta syystä. Ensinnäkin hyvässä kasvussa olevien luovien alojen yritysten on päästävä tarjoamaan tuotteitaan suoraan kansainvälisille markkinoille, koska luovien alojen skaalautuvia tuotteita myyvien yritysten näkökulmasta kotimaiset markkinat ovat lähtökohtaisesti liian pienet. Kansainvälistymisponnisteluja tulee tukea monipuolisesti: koulutuksella, verkostoitumistilaisuuksilla ja rahoituksella. Toiseksi tarvitsemme Pohjois-Pohjanmaalle kansainvälisen tason osaajia, joilla on tietämys alansa viimeaikaisimmasta kehityksestä, markkinoista ja kansainvälisissä yrityksissä toimimisesta. Verkostomaiset toimintamallit auttavat sopeutumaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä ja kehittämään innovatiivisia malleja ja ratkaisuja erilaisiin yhteiskunnan ja liiketoiminnan haasteisiin. Verkostomainen toimintamalli synnyttää ja mahdollistaa myös uusia yrittäjyyden muotoja. Tämä näkyy esimerkiksi co-creation -toiminnan kasvuna: digitaalinen ympäristö luo mahdollisuuden joukkoistamisen hyödyntämiseen muun muassa palvelu- ja tuotekehityksessä, rahoituksessa sekä markkinoinnissa. Luovien alojen yritysten kilpailukykyä ja yrittäjyyttä on kehitettävä julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyöllä. Lainsäädännön ja julkisten kehittämistoimien pitää tukea dynaamista yrittäjyyttä, jossa uusia yrityksiä perustetaan, kehitetään, kasvatetaan, yhdistetään ja tarvittaessa myös lopetetaan. Niin sanotut sarjayrittäjät ovat usein useamman kasvuyrityksen kehityksen moottoreita. LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 23

Yritystoiminnan lisääminen toimenpiteet ja tavoitteita TOIMENPIDE 1: TOIMENPIDE 2: TOIMENPIDE 3: TOIMENPIDE 4: TOIMENPIDE 5: Asiantuntevan yritysneuvonnan kehittäminen ja uusien yritysten synnyttäminen Luovien alojen tunnettuuden lisääminen myynti- ja markkinointiosaamista kehittämällä Muiden toimialojen kilpailukyvyn vahvistaminen luovien alojen tuoteja palvelusuunnitteluosaamista hyödyntäen Kansainvälistyminen ja kansainvälistymistä tukevien verkostojen kehittäminen sekä yritysverkostojen luominen Luovien alojen koulutuksen kehittäminen työelämän vaatimukset huomioiden TULEVAISUUDEN TAVOITTEITA Luovien alojen kehittämiseen tähtäävä yhteistyö julkisten ja alueellisten organisaatioiden, koulutuksenjärjestäjien ja tutkijoiden, luovien alojen yrittäjien, kolmannen sektorin sekä kuluttajien välillä. (Hyviä esimerkkejä Turun seudun hankkeet: Kaleidoskooppi ja Kulttuurivarikko). Eri tavoin järjestettävän yrityshautomotoiminnan tukeminen. (Demola, Oulu Game Lab, BusinessKitchen, Takomo, Starttaamo ja juuri käynnistynyt OuluCloudLab) Edunvalvontajärjestöjen roolin edistäminen luovien alojen tunnettuuden lisäämisessä. Panostaminen luovien alojen yritysten myynti- ja markkinointiosaamiseen muun muassa digitaalisissa jakelukanavissa tapahtuvaan myyntiin ja markkinointiin. (Business direct to customers -malli). Muiden toimialojen osaamistarpeiden tunnistaminen monialaisiin tapahtumiin osallistumalla ja aktiivisella palveluiden tarjoamisella. Verkottuminen muiden alan toimijoiden kanssa yhteistarjousten tekemiseksi suuriin projekteihin ja isoille tilaajille. Yhteistyön kehittäminen muun muassa matkailu- ja hyvinvointisektorin kanssa tavoitteena esimerkiksi matkailun viestinnän ja mainonnan terävöittäminen sekä hyvinvointipalveluiden kehittäminen. Kansainvälisten osaajien määrätietoinen lisääminen ja vientiin tähtäävien businessaktiviteettien tukeminen. Luovien alojen ammattilaisten ja taiteilijoiden työmahdollisuuksien lisääminen ja suhteiden luominen ulkomaille luovan talouden keskuksiin ja edelläkävijäyrityksiin. Koulutustarpeen ennakointi, toimijoiden yhteistyö ja työnjako, uudet työelämälähtöiset koulutusmallit. 24 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018

4.3 Elämänlaatu Taide ja kulttuuri ovat elämän peruslähtökohtia elinvoiman, hyvinvoinnin, luovuuden ja menestyksen rakentajana. Pohjois-Pohjanmaalla taiteella ja kulttuurilla on vahva elämänlaatua kohottava vaikutus. TAIDE JA KULTTUURI PARANTAVAT ELÄMÄNLAATUA Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten edistämisessä keskiössä ovat kaupunkien, kuntien ja järjestökentän aktiivinen yhteistyö. Kunnat ovat järjestöjen toiminnan kannalta keskeisiä yhteistyötahoja, muodostaen paikallisyhdistysten toimintaympäristön ja tarjoten niille mm. resursseja toiminta-avustusten ja toimitilojen muodossa. Kunnat ovat myös keskeisessä roolissa rakennettaessa uusia toimintamalleja, joissa kansalaisjärjestöt otetaan mukaan palvelutuotantoon. Ammattimaisesti toimivat yhdistykset voivat olla mukana esimerkiksi koulujen taide- ja liikuntatuntien vetämisessä. Kansanmusiikki-, elämäntarina-, ja kotiseutuyhdistykset voivat osallistua mm. vanhustenhoidon palveluiden tuotantoon. Konkreettisen yhteistyön kautta on mahdollista kasvattaa merkittävästi alueen sosiaalista pääomaa ja hyvinvointia tarjoamalla järjestökentälle kehittämisresursseja. Paikallisuudesta kumpuavia tarinoita ja muisteluita sekä muuta aineetonta kulttuuriperintöä voidaan hyödyntää vanhainkodeissa hyvinvoinnin lisääjänä. Kuvaaja Heidi Risto. Sosiaalisesti koettu ja yhdessä tehty taide on Markku T. Hyypän tutkimusten mukaan yksi tehokkaimpia eliniän ennusteen pidentäjiä. Esimerkiksi kuoromusiikin yhteisöllisen luonteen vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin on saatu positiivisia tuloksia. Ottamalla luovien alojen ammattilaiset mukaan monialaisiin yhteistyöryhmiin saadaan käyttöön uusia toimintamalleja mm. sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Pohjois-Pohjanmaalla tunnustetaan, että yhteisöllisesti koetun taiteen ja vakituisten kulttuuriharrastusten rooli sekä fyysisen että henkisen kunnon ylläpitäjänä on liikunnan ohella merkittävä. Tästä johtuen kunnissa ja kuntayhtymissä hyvinvointipalveluiden ratkaisut tulee tehdä kokonaisvaltaisen näkemyksen kautta hyödyntäen olemassa olevia järjestökentän resursseja toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Avaimena uuteen on monialainen yhteistyö ja verkosto- LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018 25

mainen toiminta, jossa uusia tehokkaampia toimintatapoja etsitään eri toimintojen ja sektoreiden rajapinnoilta. Kuntia kannustetaan ajattelemaan kulttuuria ennemminkin voimavarana ja tulevaisuuden investointina kuin kuluna, jotta kuntalaiset voivat itse muodostaa ympäristöstään persoonallisen ja hyvän paikan elää. Haja-asutusalueella ja kylissä erilaiset yhteisöt, Kulttuuriosaaminen on tulevaisuudessa osa johtamista, työyhteisön hyvinvointia kuten kyläyhdistykset ovat sekä yritysten kilpailukykyä. Kuluttajien merkittävässä asemassa paikallisen palvelutuotannon kulttuurisen taustan ymmärtäminen ja asioiden visualisointi asiakkaan kulttuurisen kontekstin edellyttämällä tavalla auttaa julkista sektoria sekä yrityksiä ja yh- saman roolin voivat ottaa laajentajina. Kaupungeissa teisöjä kehittämään yhä menestyvämpiä asukasyhdistykset. Omaleimaiset, usein talkoilla tuotteita ja palveluita monikulttuuriselle asiakaskunnalle. tehdyt tapahtumat, ovat vahvuus ja ne vaikuttavat paikkakunnalla asuvien ihmisten paikallisidentiteettiin, paikkakunnan imagoon, viihtyisyyteen ja elinvoimaisuuteen. Vahva aluekuva vahvistaa sekä yhteisöä että yksilöä. Kulttuuripalveluita tulee kehittää alueellisten vetureiden johdolla ja kuntien, yhdistysten ja yrittäjien yhteistyönä. Uudet toimintamallit mahdollistavat myös tarjonnan ja laadun parantamisen. Avainasemassa uusien toimintamallien kehittämisessä ovat julkista tukea saavat taide- ja kulttuurilaitokset kuten museot, teatterit, orkesterit sekä tapahtumat ja festivaalit. Näillä organisaatioilla on potentiaalia suunnata palvelutarjontaansa myös sellaisille väestöryhmille, jotka eivät tähän asti ole olleet kulttuuripalvelujen piirissä. Mahdollisuuksia on esimerkiksi sellaisessa vuorovaikutteisessa toiminnassa, jossa taide ja kulttuuri toimivat maahanmuuttajien kotoutumisen välineenä, mutta samalla paikallisilla kulttuuritoimijoilla on mahdollisuus saada uusia vaikutteita omaan työskentelyynsä. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat tulevaisuudessa entistä tiiviimpänä osana pohjoispohjalaista elämänmenoa. Maakunnassa on lähitulevaisuudessa käynnistymässä monia kansainvälisiä suurhankkeita, mikä merkitsee ulkomaalaisten työntekijöiden ja asiantuntijoiden määrän lisääntymistä. Tämä avaa mahdollisuuksia niin työympäristöissä kuin muissakin yhteisöissä. Monikulttuurisuuden lisääntyminen edellyttää Pohjois-Pohjanmaalla laaja-alaista panostamista kulttuuriosaamiseen. Elinkeinoelämän kansainvälistymisen myötä monikulttuurisuus tulee näkymään Pohjois-Pohjanmaalla monilla elämän osa-alueilla. Uusien tapojen ja näkemysten hyväksyminen lähtee oman elinympäristön ja sen historian tuntemuksesta ja arvostuksesta, vahvasta paikalliskuvasta. Tunnistamalla ja tukemalla käytänteitä erilaisten identiteettien vahvistamiseksi tuetaan samalla yhteiskunnan luovuutta, suvaitsevaisuutta ja avoimuutta. Omaa identiteettiään arvostavat ihmiset ja yhteisöt ovat valmiimpia ymmärtämään ja arvostamaan muita kulttuureja ja ihmisiä sekä kyvykkäämpiä arvioimaan kriittisesti ulkopuolisista valmiiksi annettuja käsityksiä. Jotta tähän päästään tarvitsee kansainvälistyvä Pohjois-Pohjanmaa kaikkien ikä- ja väestöryhmien saatavilla olevaa kulttuuriosaamiskoulutusta. KANSAINVÄLISTYVÄ POHJOIS-POHJANMAA Iin kunnassa kehitetään luovuutta edistäviä oppimismalleja. Mukana hankkeessa ovat kaikki koulut, Iin taidekoulu, kunnan nuorisopalvelut sekä taidekeskus KulttuuriKauppila. Tavoitteena on luoda polku, jossa yhteys taiteisiin kulkee läpi kouluvuosien ja taide integroidaan osaksi kaikkien aineiden opetusta kansainvälisyyttä painottaen. 26 LUOVUUS Pohjois-Pohjanmaan luovan talouden kehittämisohjelma 2018