Henkilöstöliikuntabarometri

Samankaltaiset tiedostot
Henkilöstöliikuntabarometri 2015

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

HENKILÖSTÖLIIKUNTABAROMETRI 2012

LUPA LIIKKUA, hyvinvoinnin johtaminen

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Olympiakomitean julkaisusarja 9/2017 * ISBN Henkilöstöliikuntabarometri 2017 Tutkimuksen toteutus Kantar TNS Oy Tilaaja

Tutkimuksen toteutus TNS Gallup Tilaaja Valo ry HENKILÖSTÖLIIKUNTA BAROMETRI 2015

Henkilöstöliikuntabarometri

Kemiönsaaren henkilöstöstrategia. Hyväksytty valtuustossa xx.xx.xxxx

Suomalaisista 84 prosenttia pitää työsuhdeetuja merkittävänä työhyvinvoinnin kannalta

Aikuisliikunnan asiantuntijajärjestö asiantuntijuutta jo vuodesta 1961

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Liikkuva opiskelu -ohjelma

Aikuisten harrasteliikkuminen yhdistyksissä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Kilpailukykyä työhyvinvoinnista

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Kaikkien osa-alueiden yhteiset laatutekijät

Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!

Arvokas työelämä juhlaseminaari Tiina Mellas Case Lemminkäinen Liikunnalla työhyvinvointia tiiviinä osana yrityksen strategiaa

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen

Kauniainen TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Ympäristön muutos. Uusi hyvinvointi. Kunta hyvinvoinnin edistäjänä - verkostoprojekti. Tulevaisuuden kunta. Muuttuva johtaminen.

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Nykytilan arviointi oppilaitoksille. Näin se toimii NYKYTILAN ARVIOINTI OPPILAITOKSILLE

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Aktiivisen tuen toimintatavan itsearviointityökalu

YÖTYÖN RISKIEN KARTOITUS

TYHY-tarjotin 2014 Ideoita työpaikalla toteutettavaan työhyvinvointia edistävään toimintaan

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,

Suomalainen Työelämä Työministeri Lauri Ihalainen VALO, Olympiastadion

Työkyvyn edellytyksistä huolehtiminen on osa hyvää johtamista

Varhaiskasvatuspalveluiden tuottaminen, ohjaaminen ja valvominen yksityisen palveluntuottajan näkökulmasta

Savuton työpaikka osa työhyvinvointia

Helsingin hengessä - sopua ja sovittelua työyhteisön arkeen

Palvelumalli urheiluseurojen iltapäiväkerhojen ja iltapäivätoiminnan järjestäjille Hyvien toimintojen esittely- ja jakamistilaisuus 13.4.

LIIKUNTATOIMEN ROOLI TULEVAISUUDEN KUNNASSA ITÄSUOMALAISTEN LIIKUNTAVIRANHALTIJOIDEN TYÖKOKOUS LEPPÄVIRTA

Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset

Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen

TYÖPAIKKAVALMENTAJAT TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄJINÄ - UKK-instituutin osahanke

Seuratuki 2013 haku ja arviointi

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Toimiva ja vaikuttava työterveysyhteistyö

Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston ja Fiksu Kalasataman nopeat kokeilut Nopeiden kokeilujen kevään 2017 tarjouskierros

LISÄÄ LIIKETTÄ AMMATTIIN OPISKELUN TUEKSI

Selvitys tule-terveyden edistämisestä Suomessa 2017

Henkilöstöliikunta on osa työhyvinvoinnin johtamista ja työkyvyn varmistamista - ja liikkuminen osa elämäntapojen kokonaisuutta

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

TYÖTERVEYSHUOLTO JA SEKSUAALISEN HÄIRINNÄN EHKÄISEMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA

Kimmo Räsänen Työterveyshuollon professori. Työhygieenikko työterveyshuollossa käyttö vähenee

TERVETULOA TYÖPAJAAN! TYÖHYVINVOINTI SYNTYY ARJEN TEOILLA

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Valtioneuvoston periaatepäätös terveyttä edistävästä liikunnasta ja ravinnosta (2008):

Vaikuttavuuden johtaminen, case: henkilökohtainen budjetti & vaikuttavuuskehittämö. Jonna Heliskoski, johtava asiantuntija

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Työterveysyhteistyö jatkuva prosessi. Vaasa Kirsti Mäntylä Dextra Etelä-Pohjanmaa, Alavus

Työhyvinvointia työpaikoille

Varhaiskasvatuksen henkilöstö Luotu :42

Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

JHL 240 TOIMINTASUUNNITELMA 2010

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ eläkevalmennus osaksi ikäjohtamista ja työhyvinvointitoimintaa

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä

Työhyvinvoinnin ja työkyvyn strateginen johtaminen ja työterveysyhteistyö seurakunnissa vuonna Laura Pekkarinen Keva

Kainuun Liikunta ry STRATEGIA

KOKEMUKSET OSASAIRAUSPÄIVÄRAHAN KÄYTÖSTÄ SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI TOUKOKUU 2013 N = 1100

Sisältö Eri liikuntalajeja monipuolisesti ottaen huomioon vuodenajat ja paikalliset olosuhteet.

LIIKUNNAN MERKITYKSEN KASVATTAMINEN OSANA KUNTALAISTEN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISTÄ

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

KAIKIN KEINOINKO työpaikkaterveyden edistämistä?

Liikunta edistää keski-ikäisten terveyttä

Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Tutkimuksen tavoitteet

Työpaikalta terveyttä elämään itseään ja organisaatiota johtamalla

Transkriptio:

Henkilöstöliikuntabarometri 2019

Lakipiste saavutettu? Liikunta linkittyy vahvasti työhyvinvointiin, henkilöstön yhteishenkeen ja työnantajamielikuvaan eniten merkitystä koettiin olevan yritys- ja työnantajakuvaan. 2019 työpaikat tukivat henkilöstönsä liikuntaa 231 /hlö tuetaan 85 % Ei tueta 15 %

Liikuntasetelit ja työmatkaliikunnan olosuhteet ovat yleisimmät tukimuodot 87 % 90 % 49 % 69 % 59 % 64 % 47 %

Suunnitelmallisuutta ja seurantaa tarvitaan Henkilöstöliikunnan kohdistuvuuden ja vaikuttavuuden seuraamisessa edelleen kehitettävää. Vain joka kymmenes (9 %) organisaatio hyödyntää henkilöstöliikunnassa toimintasuunnitelmaa ja mitattavia tavoitteita. Henkilöstön palaute ja ehdotukset 72 % Kuntotestaukset 41 % Työterveystarkastukset 39 % Toimintasuunnitelma ja mitattavat tavoitteet 9 % Ei mitään 12 %

Passiivisten aktivointi Passiivisten aktivointi tavoitteena, mutta kohdennetut toimenpiteet puuttuvat. 60 % liikuntaa tukevista työpaikoista aikoo panostaa liikunnallisesti passiivisten aktivointiin, mutta vain joka neljännellä työpaikalla (25 %) on järjestettyjä tukimuotoja terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville. 60 % työpaikoista aikoo panostaa passiivisten aktivointiin Säännöllistä työterveysyhteistyötä tekee vain reilu neljännes liikuntaa tukevista työpaikoista. Henkilöstöliikunnan toimintasuunnitelma ja mitattavat tavoitteet vain joka kymmenennellä.

Mikä saisi lisäämään liikuntaa? Noin puolet (51 %) työikäisistä osallistuu säännöllisesti ja 70 % edes silloin tällöin työnantajan tukemaan liikuntaan. Osallistumismahdollisuudet työyhteisön väreissä liikunnan tapahtumiin 8 % Liikuntamahdollisuudet tai -välineet tuotaisiin työpaikalle tai sen välittömään läheisyyteen 17 % Työnantaja lisäisi liikunnan harrastamisen taloudellista tukea 50 % Osastojen tai yksikköjen väliset kilpailut 8 % Terveet elämäntavat ja liikunta vaikuttaisivat palkkaukseen 36 % Mahdollisuus osallistua taukoliikuntaan tai mahdollisuus tehdä työtä liikkuen (kävelykokoukset) 23 % Työterveyshuolto suosittelisi ja ohjaisi 12 % Työnantaja seuraisi liikunnan harrastamista yksilötasolla 9 % 23 % lisäisi liikuntaa, jos työkaverit pyytäisivät mukaan Esimiehen kannustus ja tuki 14 % Työpaikalla pidettäisiin avointa kirjaa liikuntasuorituksista 7 % Jokin muu 7 % Ei mikään 8 % Eos 8 % 21 % lisäisi liikuntaa, jos työpaikalla olisi liikuntaporukka tai -kerho

Liikettä lisätään toimistoissa fyysistä työtä tekevissä yrityksissä vielä kirittävää Liikkeen lisäämiseen ja istumisen vähentämiseen kiinnitetty huomiota jo yhdeksässä kymmenestä (91 %) työpaikoista, joissa tehdään istumatyötä. Liikuntaa hyödynnetään työpäivän aikana palautumiseen tai työsuoritukseen valmistautumiseen vain 16 % niistä työpaikoista, joissa tehdään fyysisesti raskaita töitä. 91 % 16 %

Ulkopuoliset liikuntapalvelut Noin puolet (54 %) työnantajista hyödyntää ulkopuolisia liikuntapalveluita. Näistä työpaikoista joka kolmas (33 %) on hyödyntänyt urheiluseurojen tai liikuntajärjestöjen liikuntapalveluita. Yksityiset palvelun tarjoajat 90 % Urheiluseurat ja -järjestöt 33 % Muut yhdistykset ja järjestöt 20 % Muut palvelun tarjoajat 9 %

Apua digistä? Viidennes työpaikoista (20 %) hyödyntää digitaalisia ratkaisuja liikunnan edistämiseen. Tulevaisuudessa digiratkaisut voivat tavoittaa uudenlaista kohderyhmä ja tarjota uudenlaisia ratkaisuja mitattavuuteen ja seurantaan. 20 %

Viestinnän kehittämisen tarpeet Työntekijät eivät välttämättä tunnista käytössä olevia palveluja. Monille on epäselvää, onko heillä mahdollisuutta antaa palautetta tavoista, joilla työnantaja tukee liikuntaa. Joka neljäs työnantaja sanoo järjestävänsä aktiviteetteja liikunnallisesti passiivisille. Kuitenkin vain muutama prosentti henkilöstöstä tunnistaa, että tukea ja palveluja on tarjolla erityisesti terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville. 22 % työntekijöistä sanoo, että ei saa tietoa mistään? 25 % työntekijöistä ei tiedä, voiko antaa palautetta

Henkilöstöliikuntabarometri 2019 Taustatiedot

Henkilöstöliikuntabarometri 2019 pohjautuu henkilöstöliikunnan hyviin käytäntöihin Liikunnan ja hyvinvoinnin asema, johtaminen ja resurssointi Yhteistyö työterveyshuollon kanssa Liikunnan olosuhteet Liikuntapalvelut Liikuntaohjelmien viestintä Henkilöstön liikuntaan aktivointi Liikunnan tuen määrä henkilöstölle Henkilöstön liikuntaaktiivisuus Liikuntaohjelman seurantajärjestelmä