Bahá í Kansainvälinen Yhteisö Maailmankansalaisuus: Kestävän kehityksen globaali etiikka New Yorkissa, Kestävän kehityksen komission ensimmäisessä kokouksessa vuonna 1993 esitetty lausunto.
Bahá í Kansainvälinen Yhteisö Maailmankansalaisuus: Kestävän kehityksen globaali etiikka New Yorkissa, Yhdysvalloissa, Kestävän kehityksen komission ensimmäisessä kokouksessa 14-25.6. 1993, esitetty lausunto. BAHÁ í KANSAINVÄLINEN YHTEISÖ tarjoaa Agenda 21:n hengessä seuraavan ehdotuksen dynaamisena ohjelmana, (1) jonka on määrä kehittyä ajan mittaan vaihtuvien tarpeiden ja olosuhteiden mukaan: Jotta maailman kansat saataisiin innostumaan kestävästä kehityksestä, Agenda 21:n mukaisten kasvatusohjelmien ja julkisuuskampanjoiden tulisi edistää käsitystä MAAILMANKANSALAISUUDESTA.
NÄKEMYS MAAILMANKANSALAISUUDESTA Maailmanyhteisön suurin haaste sen ryhtyessä toteuttamaan Agenda 21:ä on vapauttaa kestävän kehityksen edellyttämät suunnattomat taloudelliset, tekniset, inhimilliset ja moraaliset resurssit. Nämä resurssit vapautuvat vasta kun maailman kansoissa kehittyy syvä velvollisuudentunto planeettamme kohtalosta ja koko ihmisperheen hyvinvoinnista. Tämä velvollisuudentunne voi kasvaa vain ihmiskunnan ykseyden hyväksymisestä, ja sitä ylläpitää vain yhdistävä näkemys rauhanomaisesta, vauraasta maailmanlaajuisesta yhteiskunnasta. Ilman tämänkaltaista globaalia etiikkaa, ihmisten on mahdotonta tulla aktiivisiksi, rakentaviksi osallistujiksi maailmanlaajuisessa kestävän kehityksen prosessissa.(2) Vaikka Agenda 21 tarjoaa korvaamattomat tieteellisen tiedon ja teknisen osaamisen puitteet kestävälle kehitykselle, se ei innosta sitoutumaan globaaliin etiikkaan. Tämä ei tarkoita sitä, että etiikka ja arvot olisi laiminlyöty Yhdistyneitten Kansakuntien Ympäristö- ja kehityskonferenssin (UNCED) aikana. Koko tämän prosessin aikana monet valtiopäämiehistä YK:n toimihenkilöihin, kansalaisjärjestöjen edustajiin ja yksityisiin kansalaisiin peräänkuuluttivat yhdistäviä arvoja. Erityisesti käsitteet ykseys erilaisuudessa, maailmankansalaisuus ja meidän yhteinen ihmiskuntamme nostettiin palvelemaan eettisenä pohjana Agenda 21:lle ja Rion Julistukselle (3). Maailmanyhteisö on täten pohjimmiltaan päässyt yksimielisyyteen globaalin etiikan tarpeellisuudesta Agenda 21:n elävöittämiseksi. Me ehdotamme, että termi maailmankansalaisuus valittaisiin käsittämään niiden periaatteiden, arvojen, asenteiden ja käyttäytymismallien asetelman, joka maailman kansojen on omaksuttava, jos kestävä kehitys halutaan toteuttaa. Maailmankansalaisuus alkaa ihmisperheen ykseyden ja maapallo, meidän kotimme (4) kansojen keskinäisen riippuvuuden hyväksymisestä. Samalla kun se kannustaa terveeseen ja lailliseen isänmaallisuuteen, se myös vaatii laajempaa uskollisuutta, rakkautta koko ihmiskuntaa kohtaan. Se ei kuitenkaan tarkoita laillisten lojaliteettien hylkäämistä, kulttuurien erilaisuuden tukahduttamista, kansallisen itsemääräämisoikeuden hylkäämistä, eikä yhdenmukaisuuteen pakottamista. Sen tunnussanana on ykseys erilaisuudessa. Maailmankansalaisuus käsittää sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden; sekä kansojen sisäisen että niiden välisen puolueettoman päätöksenteon kaikilla yhteiskunnan tasoilla; sukupuolten tasa-arvon; rodullisen, etnisen, kansallisen ja uskon nollisen sopusoinnun; ja halukkuuden uhrautua yhteisen hyvän vuoksi. Muut maailmankansalaisuuden osa-alueet -- jotka
kaikki edistävät ihmisen kunniaa ja arvokkuutta, ymmärrystä, ystävällisyyttä, yhteistyötä, luotettavuutta, myötätuntoa ja halukkuutta palvella -- voidaan johtaa edellä mainituista. Jotkut näistä periaatteista (5) on mainittu Agenda 21:ssä, -- suurin osa kuitenkin selvästi puuttuu. Lisäksi, siinä ei tarjota kaikenkattavaa viitekehystä, jonka alle ne voisi sovittaa yhteen ja niitä voisi edelleen kehittää. Maailmankansalaisuuden suosiminen on käytännöllinen strategia kestävän kehityksen edistämiseksi. Niin kauan kun ykseyden puute, vastakkain asettuminen ja nurkkakuntaisuus luonnehtivat sosiaalisia, poliittisia ja taloudellisia suhteita kansojen sisällä ja välillä, ei globaalia, kestävää kehitysmallia voida vakiinnuttaa (6). Bahá u lláh varoitti yli sata vuotta sitten: Ihmiskunnan hyvinvointi, sen rauha ja turvallisuus ovat saavuttamattomia, ennen kuin sen ykseys on lujasti vakiinnutettu. Kestävä globaali yhteiskunta voidaan rakentaa vain maailman kansojen ja kansakuntien välisen aidon ykseyden, sopusoinnun ja ymmärryksen perustalle. Sen vuoksi me suosittelemme, että maailmankansalaisuutta opetettaisiin jokaisessa koulussa ja että ihmiskunnan ykseyttä - periaatetta, jolle maailmankansalaisuus perustuu - jatkuvasti vahvistettaisiin jokaisessa maassa. Maailmankansalaisuuden käsite ei ole uusi maailmanyhteisössä. Se on sekä suorasti että epäsuorasti mukana monissa YK:n dokumenteissa, julistuksissa ja sopimuksissa mukaan lukien itse YK:n perustamisasiakirjan avaussanat: Me, Yhdistyneiden Kansakuntien kansat ---. Erilaiset kansalaisjärjestöt, oppineet, kansalaisryhmät, viihdetaiteilijat, koulutusohjelmat, taiteilijat ja tiedotusvälineet edistävät sitä ympäri maailman. Nämä pyrkimykset ovat merkittäviä, mutta niitä täytyy lisätä voimakkaasti. Huolellisesti suunniteltu ja järjestetty pitkäaikainen kampanja maailmankansalaisuuden vaalimiseksi kaikilla yhteiskunnan sektoreilla -- paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä -- täytyy saada aikaan. Siihen tulee ryhtyä kaikella sillä tarmokkuudella, moraalisella rohkeudella ja varmuudella, johon Yhdistyneet Kansakunnat, sen jäsenvaltiot ja kaikki halukkaat yhteistyökumppanit yhdessä kykenevät. MAAILMANKANSALAISUUDEN EDISTÄMINEN Seuraava ehdotus kampanjasta, joka edistäisi maailmankansalaisuutta (7), sopii luonnollisesti siihen kasvatuksen, yleisen tietoisuuden ja koulutuksen suunnan muuttamisen viitekehykseen kohti kestävää kehitystä, joka esitetään Agenda 21 luvussa 36.
Kasvatus Kasvatus -- muodollinen, epämuodollinen ja vapaamuotoinen -- on kiistämättä tehokkain keino muokata arvoja, asenteita, käyttäytymistä ja taitoja, jotka tarjoavat maailman kansoille välineet toimia planeettansa ja koko ihmiskunnan pitkäaikaisten intressien puolesta. (8) Yhdistyneiden Kansakuntien, hallitusten ja kouluttajien tulisi pyrkiä saamaan maailmankansalaisuus osaksi jokaisen lapsen peruskoulutusta. Tämän periaatteen sisältämien koulutusohjelmien ja toimintojen yksityiskohdat tulevat vaihtelemaan suuresti kansojen sisällä ja niiden välillä. Kuitenkin, jos maailmankansalaisuus halutaan ymmärtää yleismaailmallisena periaatteena, kaikissa ohjelmissa täytyy olla tiettyjä yhteisiä piirteitä. Perustuen ihmisrodun ykseyden periaatteeseen ohjelmien tulisi edistää suvaitsevaisuutta ja veljeyttä vaalien maailman monimuotoisten kulttuuristen, uskonnollisten ja sosiaalisten järjestelmien rikkauden ja tärkeyden arvostamista sekä vahvistaen niitä traditioita, jotka osaltaan edistävät kestävää maailmanlaajuista sivilisaatiota. Näiden ohjelmien tulisi opettaa periaatetta ykseys erilaisuudessa avaimena kansojen ja maailmanyhteisön vahvuuksiin ja hyvinvointiin. Niiden tulisi edistää palvelun etiikkaa yhteiseksi hyväksi ja saattaa ymmärretyksi maailmankansalaisuuteen kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet. Näiden ohjelmien ja toimintojen tulisi rakentua kunkin maan positiivisille aikaansaannoksille ja konkreettisille saavutuksille mukaan lukien rodullisen, uskonnollisen, kansallisen ja etnisen ykseyden mallit. Niiden tulisi korostaa YK:n tärkeyttä maailmanlaajuisen yhteistyön ja ymmärryksen edistämisessä; sen yleismaailmallisia päämääriä, tavoitteita ja ohjelmia; sen välitöntä merkitystä maailman kansoille ja sen kansakunnille; sekä sen roolia, joka sen täytyy yhä enenevässä määrin ottaa itselleen alati pienenevässä maailmassamme. Ennen kuin ryhdytään toteuttamaan kampanjaa maailmankansalaisuuden edistämiseksi, täytyy kehittää yhteinen ymmärrys tästä käsitteestä ja sopia siitä. Kestävän Kehityksen Komissio voisi asettaa erityisen komitean tai työryhmän, joka voisi alkaa kehittää ohjeita maailmakansalaisuudesta sekä ehdotuksia tämän periaatteen ottamiseksi mukaan nykyisiin muodollisiin ja epämuodollisiin kasvatusohjelmiin. Vaihtoehtoisesti komissio voisi kääntyä kestävän kehityksen korkean tason neuvoa-antavan lautakunnan tai kestävän kehityksen toimistojen välisen komitean puoleen. YK:n sihteeristö saattaa jopa päättää asettaa Maailmankansalaisuusyksikön, samanlaisen kuin tätä ennen oli Rauhantutkimusyksikkö, kehittämään näitä ohjeita ja koordinoimaan koko järjestelmän kattavan maailmankansalaisuuskasvatuksen käyttöön panoa. Valittiinpa mikä tahansa tie, tälle tehtävälle täytyy antaa korkea prioriteetti.
Maailmankansalaisuus voidaan helposti saada mukaan kaikkiin Agenda 21 luvussa 36.5. ehdotettuihin toimiin kasvatuksen suuntaamiseksi kohti kestävää kehitystä. Muutamat esimerkit valaisevat tätä: Kansallisten neuvoa-antavien lautakuntien / pyöreitten pöytien tulisi helpottaa maailmankansalaisuuden ottamista mukaan koko maan koulutusohjelmiin. Maailmankansalaisuuden periaate tulisi olla osa kaikkien opettajien, hallinnossa toimivien, kasvatussuunnittelijoiden ja epämuodollisten kasvattajien (36.5.d) valmistavan ja täydentävän koulutuksen ohjelmaa YK:n toimistojen tuottaman kestävää kehitystä koskevan oppimateriaalin tulisi rohkaista maailmankansalaisuuteen (36.5.g), kuten YK:ta yleisestikin koskevan materiaalin. Agenda 21 edellyttää kansainvälisen verkoston kehittämistä tukemaan globaaleja koulutushankkeita kestävään kehitykseen (36.5.k). Tämä verkosto voisi sekä rohkaista YK:n toimintoja ja kansalaisjärjestöjä luomaan maailmankansalaisuuden ohjeisiin perustuvaa materiaalia että tarjota keinot niiden jakamiseksi. Hallituksia ja opetusviranomaisia on jo kehotettu poistamaan sukupuoleen perustuvat stereotyypit opetussuunnitelmista keinona edistää kestävää kehitystä (36.5.m). Me suosittelemme, että maailmankansalaisuuden hengessä myös uskontoon, kulttuuriin, rotuun, luokkaan, kansalaisuuteen ja etniseen taustaan perustuvat stereotyypit poistettaisiin. Yleinen tietoisuus Ihmisten täytyy ajatella olevansa maailman kansalaisia ja ymmärtää henkilökohtainen vastuunsa kestävän kehityksen edistämisessä (9).Kampanjoitten, joiden tarkoituksena on lisätä yleistä tietoisuutta maailmankansalaisuuden haasteista, tulisi käyttää hyväkseen koko tiedotusvälineitten ja taiteitten kirjoa mukaan lukien television, videot, filmit, radion, sähköiset tietoverkot, kirjat, lehdet, julisteet, lentolehtiset, teatteri ja musiikki. Näihin kampanjoihin pitäisi saada mukaan mainos- ja viihdeteollisuus, sekä perinteinen että eiperinteinen media, koko YK:n järjestelmä, kaikki jäsenvaltiot, kansalaisjärjestöt sekä suosittuja henkilöitä. Niiden tulisi ulottua koteihin, työpaikoille, julkisiin paikkoihin ja kouluihin. Edellä mainittujen kestävän kehityksen ohjeitten pitäisi sopia myös tällaisiin yleisen tietoisuuden kampanjoihin ja niitä voisi käyttää ohjeena kaikkeen mediasuunnitteluun. Maailmankansalaisuus voisi olla mukana kaikessa Agenda 21:n luvussa 36.10. esitetyssä toiminnassa yleisen tietoisuuden ja herkkyyden lisäämiseksi kestävästä kehityksestä. Seuraavat esimerkit valaisevat asiaa:
Kansalliset ja kansainväliset neuvoa-antavat lautakunnat (36.10.a) voisivat kannustaa erilaisia tiedotusvälineitä hyväksymään maailmankansalaisuuden suuntaviivana. Tiedotusvälineet ovat tehneet paljon kasvattaessaan yleisön tietoisuutta globaalista riippuvuudesta sekä maailmanyhteisöä kohtaavista suunnattomista haasteista. Ne ovat myös koros-taneet meitä erottavia ylitsepääsemättömiltä vaikuttavia eroavaisuuksia. Medialla on vastuu auttaa ihmisiä ymmärtämään, ettei erilaisuuden tarvitse olla konfliktien syy, vaan erilaisuus voi ja nyt sen täytyy palvella voimavarana kestävälle kehitykselle. Media voi tehdä tämän keskittymällä rakentaviin, yhdistäviin ja yhteistyössä toteutettuihin hankkeisiin, jotka todistavat ihmiskunnan kyvystä toimia yhdessä pystyäkseen vastaamaan kohtaamiinsa suunnattomiin haasteisiin. Kehittäessään yhteistyösuhdetta tiedotusvälineisiin (36.10.e) Yhdistyneitten Kansakuntien täytyy selkeästi määritellä oma identiteettinsä ja lupauksensa maailmanyhteisölle. Yhdistyneet Kansakunnat perustettiin korkeille päämäärille ja visiolle rauhanomaisesta, kehittyvästä maailmasta. Tarjoamalla puitteet kommunikaatiolle ja yhteistyölle sekä saattamalla alkuun lukemattomia rakentavia projekteja, se on lisännyt suuresti maailman ymmärrystä, toivoa ja hyvää tahtoa. Kuitenkaan suurin osa ihmiskunnasta ei tunne sen saavutuksia. Käyttämällä maailmankansalaisuuden käsitettä yhdistävänä teemana, Yhdistyneitten Kansakuntien tuli ilmoittaa ihanteistaan, toiminnoistaan ja tavoitteistaan, jotta ihmiset ymmärtäisivät mikä ainutlaatuinen ja elin-tärkeä tehtävä YK:lla on maailmassa ja sen vuoksi heidän omassa elämässään. Samalla tavalla YK:n tulisi edistää maailmankansalaisuutta kaikissa julkisissa toiminnoissaan, mukaan lukien sen 50-vuotisjuhlatapahtumat ja kiertokäynnit Yhdistyneitten Kansakuntien päämajassa. Jokaiseen YK:n kestävää kehitystä käsittelevään dokumenttiin tulisi ottaa mukaan tämä periaate -- alkaen suunnitteilla olevan Earth Charterin esipuheesta. Maailmankansalaisuudesta täytyy tulla tärkein yksittäinen eettinen viitelähde kaikissa YK:n toiminnoissa. Mainosteollisuuden (36.10.e) palvelut tulisi ottaa käyttöön edistämään maailmankansalaisuutta. Kampanjoita voitaisiin järjestää seuraavanlaisten teemojen ympärille: Me Yhdistyneiden Kansakuntien kansat: Juhlimme ykseyttä erilaisuudessa Yksi planeetta, yksi ihmiskunta Kaikessa erilaisuudessamme olemme yhtä ihmisperhettä
Yhteinen tulevaisuutemme: Ykseys Erilaisuudessa Maailmankansalaisuutta tulisi myös edistää -- kansainvälisesti, kansallisesti ja paikallisesti - järjestämällä kilpailuja ja jakamalla palkintoja (36.10.e). Samalla kun tiedotusvälineet kasvattavat, ne voivat luoda yleistä tietoisuutta väkivallan vaikutuksista yhteiskunnassa (36.10.l), tiedotusvälineet voivat luoda sitoutumista maailmankansalaisuuteen tuomalla esiin esimerkkejä rakentavista, yhdistävistä toimista, jotka osoittavat ykseyden ja yhteisen näkemyksen voiman. Jokaista maata tulisi rohkaista varaamaan resursseja maailmankansalaisuuden edistämiseksi. Pitäisi myös harkita tämän periaatteen edistämisen ottamista mukaan ehdotettuihin kestävän kehityksen indikaattoreihin (40.6) Valtioita voitaisiin kannustaa esimerkiksi raportoimaan pyrkimyksistä edistää suvaitsevaisuutta ja toisten kulttuurien arvostusta, sukupuolten tasa-arvoa ja yhden ihmisperheen käsitettä opetusohjelmien, viihteen ja tiedotusvälineitten kautta. MAAILMANKANSALAISUUDEN HAASTE Lopuksi todettakoon, että maailmankansalaisuus on yhtä haastava ja dynaaminen käsite kuin maailmanyhteisöä kohtaavat mahdollisuudet. Meidän, maailman kansojen ja kansakuntien, olisi viisasta omaksua rohkeasti sen perusperiaatteet ja antaa niiden opastaa kaikissa elämämme alueilla -- henkilökohtaisista ja yhteisömme suhteista kansallisiin ja kansainvälisiin asioihimme; kouluistamme, työpaikoistamme, työpaikoiltamme ja tiedotusvälineistämme juridisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin instituutioihimme. Me sen vuoksi kehotamme Komissiota rohkaisemaan koko YK:n järjestelmää ottamaan maailmankansalaisuuden periaatteen mukaan ohjelmiensa ja toimintojensa koko kirjoon. Bahá í Kansainvälinen Yhteisö, joka yli vuosisadan ajan on edistänyt maailmankansalaisuutta, avustaisi mielellään Komissiota, hallituksia, kansalaisjärjestöjä ja muita tahoja kehittämään edelleen tämän asiakirjan sisältämiä käsitteitä; tarjoaisi käytännön malleja rotujen, uskontojen ja kansojen ja etnisten ryhmien ykseydestä kestävän kehityksen savuttamiseksi; osallistuisi tätä ratkaisevan tärkeää aihetta koskeviin neuvotteluihin. Koska Bahá í Kansainvälinen Yhteisö on globaali yhteisö, joka käsittää ihmiskunnan monimuotoisuuden ja jolla on yhteinen näkemys, se tulee jatkossakin edistämään kestävää kehitystä rohkaisemalla
ihmisiä näkemään itsensä yhden maailman kansalaisina, oikeudenmukaisen ja hyvinvoivan maailmanlaajuisen sivistyksen rakentajina. 2001 -- The Bahá'í International Community United Nations Office
VIITTEET: Agenda 21, luku 1.6 2) Yksi Agenda 21:n useimmiten toistuvista teemoista on se, kuinka elintär-keitä ovat kansalaisten laaja osallistuminen päätöksentekoon, kaikkien sosiaaliryhmien sitoutuminen, aito yhteiskunnallinen kumppanuus, ja uudet yhteistyön tasot valtioiden, keskeisten yhteiskunnan sektoreiden ja kansalaisten välillä. 3) Globaalin etiikan tarve tuli usein esille UNCEDprosessin aikana, erityisen intensiivisesti Earth Summitin ja Global Forumin aikana valtioiden päämiesten, YK:n virkailijoiden ja kansalaisjärjestöjen edustajien taholta viral-lisissa UNCED:n asiakirjoissa, kansalaisjärjestöjen sopimuksissa, työryh-missä, kirjoissa ja taide-esityksissä. Tässä vain muutamia esimerkkejä: -- Brasilian presidentin, Ranskan presidentin, Irlannin pääministerin, Japanin pääministerin, Marshall-saarten Tasavallan presidentin, Meksikon Yhdistyneitten Valtioitten presidentin, Marokon Kuningaskunnan kruunun-prinssin, Alankomaiden Kuningaskunnan pääministerin, Turkin pääminis-terin, Tuvalun pääministerin, Pyhän meren valtiosihteerin, ja UNCED:n pääsihteerin puheet Earth Summitissa; -- Global Forumissa valmistellut kansalaisjärjestöjen sopimukset mukaan lukien Nuorisosopimus; Earth Charter; Rio de Janeiron julistus; Kansojen Maapallon julistus; Sopimus ympäristökasvatuksesta kestävien yhteiskun-tien ja maailmanlaajuisen vastuuntunnon saavuttamiseksi; Eettisten sitou musten sopimus, -- Global Forumin tapahtumat, mukaan lukien Ilta puistossa -sarja kuvas-taen Ihmissuvun kulttuurista erilaisuutta ; ja Rauhan monumentti, johon on kaiver rettu: Maapallo on vain yksi maa ja ihmiskunta sen kansalaiset;
-- Hallitusten, YK-toimistojen ja kansalaisjärjestöjen Valmistavan komitean eri sessioiden valmistamat lausunnot ja julkaisut ja muut UNCED:ii n liittyvät tapahtumat kuten Yleismaailmallinen ympäristöystävällisen käytöksen ohjekirja (NGO/Media symposiumi lokakuu 1990), Meidän käsissämme: Naiset ja lapset ensin -raportti UNCED/UNICEF/UNF PA symposiumi, toukokuu 1991); The Earth Charter (USA:n kansalaisten verkosto UNCED:lle heinäkuu 1991); Yksi maa pallon yhdyskunta, (Uskonnollisten yhdyskuntien työryhmä, elokuu 1991) Huolenpito Maapallosta (IUCN/UNEP/WWF, lokakuu 1991); An Earth Charter (Uskonnon ja maapallon kansainvälinen koordinoiva komitea 1991 ); Ya Wananchi-agenda (Tulevaisuuden juuret, joulukuu 1991); Ympä ristöetiikka tai Earth Charter (UNEP-UK kansallinen komitea, hel-mikuu 1992); Yleinen oikeuksien ja velvollisuuksien periaate (Yleisko-kouk sen asiakirja, A/CONF.151/PC/WG.III/L.28, 9. maaliskuuta 1992); Earth Charter, Japani (Kansojen foorumi, Japani 1992); Earth Repair Cha rter (Maapallon Korjaussäätiö,1992); sekä Meidän maamme, planeet-ta (Sir Shridath Ramphal, 1992) Rion ympäristö- ja kehitysjulistus, esipuhe. Katso esimerkki Rion ympäristö- ja kehitysjulistus, periaatteet 5, 8, 20, 25; sekä Agenda 21, luvut 1, 2, 3, 23, 24, 36. 6) Katso Rion ympäristö- ja kehitysjulistus, periaate 25. Maailmankansalaisuuden periaatteen yhteydessä tällainen ohjelma tulisi toteuttaa eri tahojen toimesta riippuen maiden ja alueiden eri tilanteista, kapasiteeteista ja prioriteeteista (Agenda 21, luku 1.6.). Agenda 21,luku 36.3. vahvistaa, että Kasvatus pitäisi tunnustaa pro-sessiksi, jonka avulla ihmiset ja yhteiskunnat voivat saavuttaa täyden po-tentiaalinsa. Kasvatus on kriittinen tekijä kestävän kehityksen edistämi-sessä ja parannettaessa ihmisten kykyä
kohdistaa huomionsa ympäristö- ja kehitys asioihin Sekä muodollinen että ei-muodollinen kasvatus ovat välttämättömiä ihmisten asenteiden muuttamiseksi... Se on myös ratkai-sevan tärkeää ympäristötietoisuuden ja eettisen tietoisuuden, kestävän kehityk sen mukaisten arvojen ja asenteiden, taitojen ja käyttäytymisen sekä tehokkaan yleisen päätöksentekoon osallistumisen saavuttamisessa. Ol-lakseen tehokasta kasvatuksen tulisi käsittää sekä fyysisen/biologisen ja sosioekonomisen ympäristön että inhimillisen (joka voi sisältää henkisen) kehityksen dynamiikan. Agenda 21 luku 36.9. kiinnittää huomiota siihen, miten tärkeätä on edistää laajaa yleistä tietoisuutta olennaisena osana globaalia kasvatuksen pyr-kimystä vahvistaa niitä asenteita, arvoja ja toimia, jotka ovat sopusoin-nussa kestävän kehityksen kanssa.