SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan yhteistyössä tutkinnon suorittajan, oppilaitoksen ja työelämän edustajien kanssa. voi itse esittää haluamansa paikan ja ajankohdan. Vastuu työpaikan soveltuvuuden arvioinnista tutkintotilaisuuspaikaksi on Seurakuntaopistolla. Vastuuopettajat selvittävät työpaikan kelpoisuuden tutkintotilaisuuden ympäristöksi. laatii henkilökohtaisen tutkinnon suorittamissuunnitelman työpaikan ja työtehtävien mukaan. Suunnitelmassaan hän esittää millaisissa aidoissa työtilanteissa ja minkälaisella aikataululla hän osaamisensa osoittaa. Hän sopii arvioijien kanssa ajankohdan, keston ja työn sisällöt. Peruslähtökohtana on, että osaaminen osoitetaan todellisissa lapsi- ja perhetyön työtilanteissa. Jos täydentäviä osoittamistapoja kuitenkin tarvitaan, ne voivat olla tutkinnon perusteissakin mainittuja täydentäviä arvioinnin menetelmiä, haastatteluja ja tehtäviä, dokumentteja, jotka on tuotettu tutkintotilaisuuden aikana: kirjallisia tuotoksia, projektitöitä, suullisia perusteluja sekä niiden erilaisia yhdistelmiä. tekee tutkintotilaisuudesta kirjallisen itsearvioinnin, jota hän voi suullisesti tai muulla sopivalla tavalla täydentää (esim. kuvat, dvd jne.). Kristillinen kasvatus- tutkintotilaisuudessa työpaikkoina voivat olla evankelis-luterilaisen kirkon varhaiskasvatuksen paikat, päivä- ja perhekerhot, leirit sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Ammattitaito osoitetaan tutkintotilaisuuksissa seuraavasti: Kristillinen kasvatus- tutkintotilaisuudessa tutkinnon suorittaja kohtaa, ohjaa ja tukee lapsia kristillisen ihmiskäsityksen ja arvomaailman lähtökohdista. Hän suunnittelee ja toteuttaa kirkon varhaiskasvatusta yhteistyössä muiden työntekijöiden ja toimijoiden kanssa ottaen huomioon evankelisluterilaisen kirkon traditiot sekä juhlapyhäperinteet. vahvistaa lasten ja perheiden kokemusta osallisuudesta seurakuntaan. Hän luo yhdessä toisten kanssa toimintaympäristön, jossa lapsen on mahdollista kokea hiljaisuutta ja pyhyyttä. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia.
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 2 Taulukkoon on koottu arvioinnin kohteet sekä arviointikriteerit kolmelle eri osaamisen tasolle. Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Kristillisen kasvatuksen Suunnittelee ja toteuttaa kristillistä Suunnittelee ja toteuttaa suunnittelu ja kasvatusta. kristillistä kasvatusta toteuttaminen lapsen kokonaisvaltaisesti. kehitystason mukaisesti Lapsen hengellisen kasvun tukeminen lapsilähtöisesti ottaen huomioon lapselle ominaisen tavan toimia Lapsen osallisuuden merkitys kristillisessä kasvatuksessa Turvallisen ilmapiirin luominen kristillisessä kasvatuksessa (esimerkiksi jumalanpalveluksessa ja rukouselämässä) Kasteen merkityksen ja kasvatuskumppanuuden huomioon ottaminen kristillisessä kasvatuksessa Oman toiminnan arviointi ja kehittäminen Tukee lapsen hengellistä kasvua ottaen huomioon lapselle ominainen tavan toimia kuten leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja ihmettely. Luo lapselle mahdollisuuden osallisuuden kokemiseen. Arvostaa lasta ja lapsuutta. Luo ohjeiden mukaan turvallisen ilmapiirin ja ymmärtää sen merkityksen kristillisessä kasvatuksessa. Tiedostaa kasteen ja kasvatuskumppanuuden merkityksen omassa työskentelyssään. Arvioi omaa toimintaansa ja muuttaa sitä ohjeiden mukaisesti sekä ottaa vastaan palautetta. Tukee lapsen hengellistä kasvua. Arvioi ja perustelee toimintaansa. Luo lapselle mahdollisuuden osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemiseen ja ottaa lapsen yksilöllisyyden huomioon. Tunnistaa ja tiedostaa lapsen kokonaisvaltaisen uskonnollisen kokemisen merkityksen kristillisessä kasvatuksessa. Luo turvallisen ilmapiirin kristillisessä kasvatuksessa. Toteuttaa kasteopetusta ja kasvatuskumppanuuden periaatteita omassa työskentelyssään. Arvioi omaa toimintaansa sekä muuttaa sitä palautteen perusteella tarvittaessa. Suunnittelee ja toteuttaa kristillistä kasvatusta luovasti vaihtelevissa työtilanteissa. Tukee lapsen hengellistä kasvua ottaen huomioon lapsen yksilöllisen kehityksen ja tarpeet. Luo monipuolista yhteisöllistä ja osallistavaa toimintaa lapsille. Luo turvallisen ilmapiirin ja toteuttaa kokonaisvaltaisesti kristillistä kasvatusta. Tukee ja rohkaisee perheitä kristillisen kasvatuksen toteuttamiseen. Hakee aktiivisesti palautetta ja kehittää omaa toimintaansa sen perusteella.
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 3 Arvioinnin kohde 2. Työmenetelmien, välineiden ja materiaalin hallinta Kristillisen kasvatuksen menetelmien käyttäminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Käyttää kristillisen kasvatuksen menetelmiä. Käyttää tarkoituksenmukaisesti kristillisen kasvatuksen menetelmiä työssään. Käyttää luovasti ja joustavasti monipuolisia kristillisen kasvatuksen menetelmiä työssään Kristillisen kasvatuksen välineiden, materiaalien ja kristillisen varhaiskasvatusympäristö n hyödyntäminen Käyttää yleisimpiä kristillisen kasvatuksen välineitä ja materiaaleja. Käyttää tarkoituksenmukaisesti ja monipuolisesti kristillisen kasvatuksen välineitä ja materiaaleja. Käyttää luovasti ja monipuolisesti kristillisen kasvatuksen välineitä ja menetelmiä vaihtelevissa työtilanteissa ja työympäristöissä. Luo ohjeiden mukaisesti kristillisen varhaiskasvatusympäristön ja ymmärtää sen merkityksen. Luo kristillistä varhaiskasvatusympäristöä. Luo tarkoituksenmukaisen, esteettisen ja elämyksellisen kristillisen varhaiskasvatusympäristön.
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 4 Arvioinnin kohde 3. Työn perustana olevan tiedon hallinta Kristilliseen kasvatukseen liittyvien ohjeiden, säädösten ja asiakirjojen tunteminen Jumalanpalveluskasvatuks en ja hengellisen elämän eri muotojen tunteminen Kristillisen kasvatuksen sisällön tunteminen Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Ottaa huomioon kristilliseen kasvatukseen liittyvät keskeisimmät ohjeet, säädökset ja asiakirjat. Tutustuu jumalanpalveluskasvatuksen ja hengellisen elämän muotoihin. Tuntee ja hyödyntää työnsä kannalta keskeistä kristinuskon ja Raamatun sisältöä. Soveltaa työssään kristilliseen kasvatukseen liittyviä keskeisimpiä ohjeita, säädöksiä ja asiakirjoja. Ottaa huomioon jumalanpalveluskasvatuksen ja hengellisen elämän muotoja ja jäsentää kokemuksiaan. Käyttää työnsä kannalta keskeistä kristinuskon ja Raamatun sisältöä erilaisissa tilanteissa. Ymmärtää kristilliseen kasvatukseen liittyvät keskeisimmät ohjeet, säädökset ja asiakirjat ja soveltaa niitä työssään tarkoituksenmukaisesti. Perustelee työhön liittyviä ratkaisuja hankkimansa tiedon perusteella. Hyödyntää monipuolisesti jumalanpalveluskasvatuksen ja hengellisen elämän muotoja. Käyttää monipuolisesti työnsä kannalta keskeistä kristinuskon ja Raamatun sisältöä. Seurakuntien nuoriso- ja rippikoulutyön tunteminen Diakonian ja sielunhoidollisen lähestymistavan sekä kirkon kansainvälisen vastuun tunteminen Yhteiskunnan varhaiskasvatuksen ja kirkon varhaiskasvatuksen yhteistyön tunteminen Ottaa huomioon kirkon nuorisotyön ja rippikoulun osana kristillisen kasvatuksen jatkumoa. Ottaa huomioon diakonian ja sielunhoidollisen lähestymistavan sekä kirkon kansainvälisen vastuun. Tarvitsee ajoittain opastusta. Hyödyntää työssään tietoa yhteiskunnan varhaiskasvatuksen ja kirkon varhaiskasvatuksen yhteistyön muodoista erityisesti uskontokasvatuksen näkökulmasta. Käyttää toiminnassaan kirkon nuorisotyön ja rippikoulusuunnitelman keskeistä sisältöä. Ottaa huomioon diakonian, sielunhoidollisen lähestymistavan sekä kirkon kansainvälisen vastuun periaatteita. Ottaa monipuolisesti huomioon yhteiskunnan varhaiskasvatuksen ja kirkon varhaiskasvatuksen yhteistyön merkityksen erityisesti uskontokasvatuksen näkökulmasta. Soveltaa tietämystään kristillisen kasvatuksen jatkumosta nuoriso- ja rippikoulutyössä. Soveltaa toiminnassaan diakonian, sielunhoidollisen lähestymistavan sekä kirkon kansainvälisen vastuun periaatteita Soveltaa tietoa yhteiskunnan varhaiskasvatuksen ja kirkon varhaiskasvatuksen yhteistyöstä erityisesti uskontokasvatuksen näkökulmasta.
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 5 Arvioinnin kohde 4. Elinikäisen oppimisen avaintaidot Ammattietiikka Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Toimii kristillisen etiikan perusteiden mukaisesti. Toimii ottaen huomioon kristillisen etiikan sisällön ja merkityksen työssään. Toimii ottaen huomioon kristillisen etiikan sisällön ja merkityksen työssään. Ottaa huomioon oman ammatillisen identiteetin kehittymisensä lastenohjaajana. Ottaa huomioon oman ammatillisen identiteetin kehittymisensä lastenohjaajana. Tunnistaa oman alansa eettisiä ongelmatilanteita ja niiden vaikutuksia.
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 6 ARVIOINTIPÄÄTÖSESITYS Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus n nimi: Tutkinnon osan arvosana Kiitettävä 3 Hyvä 2 Tyydyttävä 1 Hylätty Perustelut arviointipäätösesitykselle: paikka ja aika työntekijäarvioija työnantaja- arvioija opettaja-arvioija nimen selvennys, ammatti nimen selvennys, ammatti nimen selvennys, ammatti Arvioijista yksi on näyttötutkintomestari kyllä ei Tiedoksi saaneena: tutkinnon suorittaja ja nimen selvennys
SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 7 Arvioinnin oikaisumenettely Ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain 16 mukaisesti näyttötutkinnon ja sen osan arvioinnin oikaisemisesta päättää kyseisen tutkinnon tutkintotoimikunta. voi 14 päivän kuluttua siitä ajankohdasta, jolloin hän on saanut tutkintotoimikunnalta (tutkinnon järjestäjän kautta) tiedon näyttötutkinnon tai sen osan arvioinnista, pyytää arvioinnin oikaisua tutkintotoimikunnalta. lla on oikeus saada kopiot omista tutkintoon liittyvistä kirjallisista dokumenteista sekä arviointia suoritettaessa käytetyistä tai asiaa ratkaistaessa käytettävistä muista asiakirjoista. lähettää oikaisupyynnön tutkintotoimikunnalle kirjallisena. Oikaisupyyntöön tulee liittää perustelut oikaisupyynnölle, tutkintotilaisuuden (näytön) arviointilomake ja tarvittaessa itsearviointi. Tutkintotoimikunta voi pyytää mahdollisia lisäselvityksiä arviointiin osallistuneen kolmikannan jäseniltä. Tutkintotoimikunta voi arvioijia kuultuaan, jos päätös on ilmeisen virheellinen, velvoittaa toimittamaan uuden arvioinnin. Arviointia koskevasta oikaisuvaatimuksesta annettuun tutkintotoimikunnan päätökseen ei voi hakea muutosta valittamalla. Mikäli arvioinnissa on tapahtunut selvä virhe, arvioijat voivat suorittaa uuden arvioinnin ilman oikaisupyyntöä (itseoikaisu). Mikäli kolmikanta arvioi ja esittää tutkintotilaisuuden arvosanaksi hylätty, kerrotaan mahdollisimman pian kolmikantakokouksen jälkeen sekä arvosanaesitys, sen perustelut, niin arviointikriteerien mukaiset vahvuudet kuin kehittämishaasteet ja jatkosuunnitelma siitä, mitä osaamista tutkinnon suorittajan tulee hankkia voidakseen uusia tutkinnon osan suorituksen. Jatkosuunnitelma voidaan toteuttaa sen jälkeen, kun tutkintotoimikunta on vahvistanut hylätyn arvosanan. Tutkintotilaisuus voidaan suorittaa uudestaan, kun tutkinnon suorittaja on jatkosuunnitelman mukaisesti, esim. valmistavan koulutuksen tai työkokemuksen avulla saavuttanut puuttuvan osaamisen ja on valmis uusintaan. Uusi tutkintotilaisuus suoritetaan pääsääntöisesti samassa työpaikassa. Arvioinnin oikaisupyyntömenettely on annettu tiedoksi tutkinnonosan suorittajalle paikka ja aika / 20 Tutkinnon/ tutkinnonosan suorittajan allekirjoitus