YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA OPISKELIJANUMERO



Samankaltaiset tiedostot
LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

KALA , Asia 52,, Liite 2.3. Varisto, Martinkyläntien meluselvitys välillä Vihdintie - Riihimiehentie Vantaan kaupunki

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

Ennen opiskelua OHJAUSTOIMINTA TALOTEKNIIKAN KOULUTUSOHJELMASSA

Helpompaa korjausrakentamista HB-Priimalla s. 7 NEWS

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

I L M A I L U L A I T O S

Näkymäalueanalyysi. Joukhaisselkä Tuore Kulvakkoselkä tuulipuisto Annukka Engström

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

JLP:n käyttämättömät mahdollisuudet. Juha Lappi

Ene , Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015


Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu. Tilausohjatun tuotannon karkeasuunnittelu

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Maahanmuuttajan työpolkuhanke Väliraportti

( ) 5 t. ( ) 20 dt ( ) ( ) ( ) ( + ) ( ) ( ) ( + ) / ( ) du ( t ) dt

F Y S I I K K A KERTAUSTEHTÄVIÄ 1-20

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

1 Excel-sovelluksen ohje

12. ARKISIA SOVELLUKSIA

Yhden vapausasteen värähtely - harjoitustehtäviä

Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 02: Vapausasteet, värähtelyiden analysointi

KANTOAALTOMODULOIDUN KAISTANPÄÄSTÖSIGNAALIN (BANDPASS) JA KANTATAAJUISEN (BASEBAND) SIGNAALIN AMPLITUDISPEKTRIT

Epäasiallista kohtelua voidaan työpaikalla ehkäistä etukäteen. s. 6

Kuljetuskanavat. Lindab 1. Yleistä tietoa ja teoriaa 2. Safe 3. Äänenvaimentimet 4. Säätöpellit ja mittalaitteet 5. Fire dampers & Smoke evaquations

6 JÄYKÄN KAPPALEEN TASOKINETIIKKA

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 21: Usean vapausasteen systeemin liikeyhtälöiden johto Lagrangen

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

Tietoliikennesignaalit

Työhön paluun tuen ryhmätoiminnan malli

2. Taloudessa käytettyjä yksinkertaisia ennustemalleja. ja tarkasteltavaa muuttujan arvoa hetkellä t kirjaimella y t

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 17: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, impulssikuormitus ja Duhamelin integraali

Arvio Suomen ei-päästökauppasektorin pitkän ajan tavoitteesta ja päästöistä vuoteen 2030 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R

TYÖLÄNOJAN ALUEEN SUUNNITTELUOHJE ASUINPIENTALOJEN JA ERILLISPIENTALOJEN KORTTELIALUEET Korttelit 52, 70-72, 74 ja

Systeemimallit: sisältö

C (4) 1 x + C (4) 2 x 2 + C (4)

Pastori Teuvo Tikkanen

Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Kertausosa. Kertausosa. 4. Sijoitetaan x = 2 ja y = 3 suoran yhtälöön. 1. a) Tosi Piste (2,3) on suoralla. Epätosi Piste (2, 3) ei ole suoralla. 5.

RATKAISUT: Kertaustehtäviä

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari

Tekijä. ISBN (nid.) ISBN (PDF) 1. painos

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

Painevalukappaleen valettavuus

Tuottavuustutkimukset menetelmäseloste

Hevoosella vaan- käyttäjäkysely

MAB7 Talousmatematiikka. Otavan Opisto / Kati Jordan

Suomen lähialueiden muutosdynamiikka - Itämereltä Murmanskiin

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

Kuntaeläkkeiden rahoitus ja kunnalliset palvelut

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina

6.4 Variaatiolaskennan oletusten rajoitukset. 6.5 Eulerin yhtälön ratkaisuiden erikoistapauksia

Perinteisten henkivakuutusten konvertointi joustavamaksuiksi henkivakuutuksiksi. Niittuinperä

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 2/15

VATT-KESKUSTELUALOITTEITA VATT DISCUSSION PAPERS. JULKISEN TALOUDEN PITKÄN AIKAVÄLIN LASKENTAMALLIT Katsaus kirjallisuuteen

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

Voutila ASEMAKAAVAN SELOSTUS Dnro 788/2015. Hongistonkuja Asemakaavan muutos 25. kaup. osa, Kortteli 74, tontti 3 ja katualue

VAASAN YLIOPISTO KAUPPATIETEELLINEN TIEDEKUNTA LASKENTATOIMI JA RAHOITUS

3 SIGNAALIN SUODATUS 3.1 SYSTEEMIN VASTE AIKATASOSSA

Vakuutusteknisistä riskeistä johtuvien suureiden laskemista varten käytettävä vakuutuslajiryhmittely.

2.8 Mallintaminen ensimmäisen asteen polynomifunktion avulla

Kiinteätuottoiset arvopaperit

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

KAUNIAISTEN KAUPUNKI MYY TARJOUSTEN PERUSTEELLA OMATOIMISEEN RAKENTAMISEEN PIENTALOTONTIN OSOIT- TEESSA ALPPIKUJA 2

Sopimuksenteon dynamiikka: johdanto ja haitallinen valikoituminen

Vakuutusmatematiikan sovellukset klo 9-15

2. Tutki toteuttaako seuraava vapaassa tilassa oleva kenttä Maxwellin yhtälöt:

BLY. Paalulaattojen suunnittelu kuitubetonista. Petri Manninen

b 4i j k ovat yhdensuuntaiset.

z z (t) F-{ f'r UÄÄNÄTLINEN VALAISTIJKSEN SUUNI{ITTELU l'.r I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

Ilmavirransäädin. Mitat

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Sairastumisen taloudelliset seuraamukset 1

2.1. Bijektio. Funktion kasvaminen ja väheneminen ********************************************************

HARMONINEN VÄRÄHTELIJÄ

Suomen kalamarkkinoiden analyysi yhteisintegraatiomenetelmällä

Micrologic elektroniset suojareleet 2.0 A, 5.0 A, 6.0 A ja 7.0 A Pienjännitetuotteet

i ni 9 = 84. Todennäköisin partitio on partitio k = 6, k k

Positiivinen tilinpäätös myös toiminnallisesti

ANALOGISEN VÄRITELEVISION RAKENNE JA TOIMINTA

Matematiikan tukikurssi

4.7 Todennäköisyysjakaumia

Saarimaa-Passi, Jaana Kirsi Marita henkilötunnus:

Todennäköisyyslaskenta IIa, syys lokakuu 2019 / Hytönen 1. laskuharjoitus, ratkaisuehdotukset

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

MATEMATIIKAN KOE. AMMATIKKA top asteen ammatillisen koulutuksen kaikkien alojen yhteinen matematiikka kilpailu. Oppilaitos:.

Kari Tapolan elämä on mennyt täysin uusiksi sivu 6. JÄTTIJAKELU kpl. LEHTI - NETTI - NETTI-TV Seuraava OmaNokia -lehti ilmestyy 3.10.

Vuoden 2004 alkoholiverotuksen muutoksen kulutusvaikutuksen ennustaminen. Linden, Mikael. ISBN ISSN X no 13

YMPJåoSTÖ 2?.5.14 J Ub,

LISÄTALOUSARVIO NRO 10 VARAINHOITOVUODEKSI 2009

Transkriptio:

YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA OPISKELIJANUMERO 1A/2010

PÄÄKIRJOITUS REILUA MENOA! Vuoa 2009 ova väriänee erilaise riisi ja niihin raaisujen haeinen. Uuisosioissa ää ei ole ovin poieavaa, ua riisi uen alouden aanua ja ilasonuuos ova ollee poieavia siinä, eä ne ova oseanee esiääräisä suurepaa osaa eisä. Henilöohaise riisi yöeläään liiyen ova yös ollee osioissa irisanoisen yheydessä. Löydä äsä lehdesä yöaluja, joisa uson olevan apua yöuraa aloielevalle ai siihen uuosa esivälle. Työhaeusen huolellinen valiseleinen ja isensä arinoiisaido ova eriyisen äreiä aiana, jolloin ieleniinoise ja paliseva avoie yöpaia ova enisä harveassa. Korrupoiuneisuus oli osioissa arrasuun 2009 lopulla, un Suoi puosi orrupioa vasaan aiselevan Transparency Inernaionalin selviysessä yhdellä pyälällä ohi lisausen peräpäää. Selviys lisaa 180 aaa pareuusjärjesyseen sen uaan, issä orrupioa esiinyy vähien. Suoen eeen iilasiva änä vuonna Uusi-Seelani, Tansa, Singapore, Ruosi ja Sveisi, joisa eenin Ruosille häviäinen ypii. Nyyisesä uudennesa sijasa voie yärää, eei ilanne vielä aasrofaalinen ole, ua suuna on väärä. Pudousen ausalla suurila osin oleva vaalirahoiusen avaus oli erveullu herääään esuselua. YKL:n alaisissa pienissä aailiioissa on uuen se hyvä puoli, eä äänalaisiin rahoiussouihin ee soeudu. YKL:n opiselijaoiinaan osallisualla pääse vaiuaaan siihen, illaisiin asioihin aailiioe esiyy jaossa. Toisen näöulan orrupoiuneisuueen arjoaa Vaasan yliopison eväällä 2008 oeuaa ansalaisysely, jossa vasaajisa 60 prosenia arveli Suoessa olevan hyvä veli -verosoja. 49 prosenia vasaajisa oli puolesaan siä ielä, eä nepoisiä eli läheisen suosiisa esiinyy aassae joseenin ai hyvin usein. Syveälä ään lehden syövereisä löydä vinejä yönhauun. Siellä ainiavalla verosoiuisella ei viiaa hyvä veli -verosoihin, ua onai ja suosielija ahdollisilla yöpaioilla voiva olla raaiseva eijä nosaaan ieyn haijan ahdollisesi persoonaoien haeusen jouosa esiin. Työ on sarja nälän aiheuaia paoliieiä, ja yöarinoilla on paljon seioja iä ei väläää ule ajaelua. Työsopiusen piene nopi, ongela yliöiden eeisen ai eeäöyyden anssa seä esierisi öiden esiisanava ova vain pieni osa aiesa, ihin annaaa uusua. Jos- us asia hoiuva uin isesään, ua iäli näin ei äy, ei apuaan onnesi ole urhan auana. Opiselija-asiainhoiaja ja liioe laiies auava ällaisen ongelien ileessä. Kun yseessä on hyvinvoinisi yöeläässä, ei yhiä ysyysiä ole. ILKKA MATERO Opiselijaoiiunnan puheenjohaja SISÄLTÖ: Puheenjohajala 2 Opiselijoiden palasuosiuse 3 Tuea yönhauun 4 Työöyysurva 6 Biologin ja ypärisöieeilijän esäyö 7 Iloise opiselijaoiiunalaise 8 Menoroinnisa seleyä uravalinoihin 10 Saaeo ein josus eläeä? 12 Tiuaa asiaa yöharjoielusa 14 Ypärisöasianunija 1A/2010 Ypärisöasianunijoiden esusliion jäsenlehi osoie: Vuoriau 22 A 15, 00100 Helsini oiius: Laura Kosinen, Tuula Kilpeläinen, opiselijaoiiuna Paino: Erweo, Helsini 2 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO

Ypärisöasianunijoiden esusliio YKL ry on ypärisö- ja luonnoniedealoilla yösenelevien ja alaa opiselevien henilöiden aailiio. YKL:n aua ole osa oo aan aavaa ypärisöopiselijoiden verosoa. YKL:n opiselijaoiiunnassa on edusaja elein aiisa Suoen ypärisöalan ainejärjesöisä. Kaso oan YKLedusajasi yheysiedo esiaueaala. YKL uuluu Aavaan, eli oreasi oulueujen yöarinaesusjärjesöön. Muu yöneijöiden esusjärjesö Suoessa ova STTK ja SAK. Aavassa oiii oo esusjärjesön aava opiselijaveroso, AOVA. Työypärisö- ja ypärisöasia eivä ole oisisaan erillisiä, vaan yöelään sandardien noudaainen ja yösuojelusa huolehiinen ova osa ypärisöyöä ja edellyys hyvälle eläälle. Kunnollise, yöneijälle urvallise yöpaia on ysi avainysyysisä, joiden eeen YKL:ssä ehdään paljon öiä. YKL valvoo eujasi, eei sinun ise arvise huolehia niisä oo ajan. Toiiso YKL:n oiisolla Helsingin Vuoriadulla yösenelee 6 henilöä, joisa opiselija-asioia hoiaa Laura Kosinen. Lauran saa iinni sähöposilla opiselija@yl.fi ai puheliella 040 7793911. Lisäsi oiisola löyyvä oiinnanjohaja Pea Ihalainen, edunvalvonapäälliö Arja Varis ja viesinäpäälliö Tuula Kilpeläinen. Toiisoasioissa voi oaa yheyä oiisonhoiaja Riia Nisaseen ai järjesösiheeri Paula Uioon. YKL:n palasuosiuse opiselijoille 2010 OP euroa/ 42 1600 83 1700 125 1800 167 1900 180/LuK/MMK 2000 217 2100 235 2200 Gradusa 2000 Vasavalisunu 2500 Opiselijapalan ulee olla aina oieassa suheessa ehävän vaaivuueen. Myös aiaisepi yöoeus on oeava huoioon. Palasuosiuse ova aina ohjeellisia. Ne oseva ysiyisseoria ja oaan opinoalaan liiyvää yöä. Palauseen vaiuava ehävän vaaivuus, aiaisepi yöoeus, paiaunaohaise ero ja ahdollise lisäopinno. Miäli äyössä on ehävän vaaivuuden arvioiniin perusuva palausjärjeselä, voidaan auluon sopiuspaloja äyää yhdessä järjeselän periaaeiden anssa. Opiselija-asioia YKL:ssä hoiaa Laura Kosinen. Lauran saa iinni sähöposilla opiselija@yl.fi ai puheliella 040 779311. Käyä hyväsesi liion palailasoja ja oa ne esille neuvoellessasi palasa ja uisa yöehdoisa. Tunipala saadaan jaaalla suosiuspala 158:lla. OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 3

Työnhaijan uisilisa Ennen yönhaua Suhaudu yönhauun, uen ihin ahansa iedonhauun: isä löydän vapaa yöpaia? Miei, iä asia yöpaiassa ova sinulle äreiä. Tee lisa iinnosavisa yöpaioisa. Hae yös niihin vähän väheän iinnosaviin. Ole ylpeä oasa osaaisesasi ja uisa, eei yöpaiailoiusen aiia rieerejä arvise äyää. Työhaeus Tuusu yönanajan ausaieoihin, joa haeusesi näyää oieaan paiaan osoieula. Miei, iä arjoavaa sinulla on yönanajalle. Soia yönanajalle, jos siä ei ole ielley. Persoonallinen yöhaeus erouu. Miei araan, illaisin adjeiivein iseäsi uvaile, ua välä ylilyönejä. Täreinä on, eä haeus on seleä ja iivis. Käyä aiaa ja energiaa CV:n eeiseen. Ansiolueelossa uo esiin oan osaaisesi seä oan persoonasi. Tesaa yöhaeusesi ja ansiolueelosi jollain oisella ihisellä. Voi läheää ne yös liioosi oenoiavasi. Liiä CV:n 1 3 suosielijaa, ja uisa ysyä heilä siihen lupa. Kerro, iä osaa ja ole ylpeä siiä. Liiä odisuse vain pyydeäessä. Työhaasaeluun Osaa yönanajan ausaiedo. Oa uaan odisusesi. Laia äreiä ja yön annala oleellisia asia päälliäisesi. Harjoi ele ilanne a euäeen. Sinua luulavasi jänni ää haasaeluilanne, ua niin jänniää haasaelijaain. Muisa siisi ja asianuainen pueuuinen. Miei euäeen vasause yleisipiin usein oisuviin ysyysiin: Misi eidän piäisi valia juuri sinu? Joaisessa haasaelussa yös haasaelavalle anneaan ahdollisuus esiää ysyysiä. Miei euäeen, iä halua ieää yöpaiasa. Tässä on yös hyvä ahdollisuus osoiaa iinnosusesi ja alauneusesi. Muisa oheliaa äyösava ja hyy. Kerro, iä osaa ja ole ylpeä siiä. Menoroinioini seleyää ulevaisuuesi vaihoehoja H AKU YKL:N OPISKELIJA- MENTOROINTIIN O N T I I N PÄÄT- TYY Y 5.3.2010. Menoroinnissa on yse ahden henilön luoausellisesa esuselusuheesa, jossa piään yöeläässä ollu henilö anaa aaillisa uea, neuvoja ja vinejä nuorelle opiselijalle ai vasavalisuneelle henilölle. Menoroini oiii yöaluna opinojen ja uran suunnieluun seä on anava hania verosoja oalle alalle ja raenaa silaa opiselun ja yöelään välille. Opiselija valiaan ohjelaan vapaauooisen haeusen ja haasaelujen peruseella. Edellyäe opiselijoila: ole YKL:n jäsen ole sysyllä 2010 vähinään oisen vuoden opiselija ole vasuununoinen ja sioudu aloiaiisi projeeihin Haeusessasi ai CV:ssäsi ulee selviä seuraava asia: isi sinu ulisi valia ohjelaan inälaiseen alaan halua suunauua ja uusua iä halua ja odoa enoroinnila voi ehdoaa, ene haluaisi enorisi Opiselijaenoroini on ohjau ohjela, joa esää luuvuoden 2010 2011. Ohjelan ysi aroius on paranaa opiselijan yöeläävaliusia, sisi ohjelaan haeaan irjallisella vapaauooisella haeusella (liieesi CV). Haeuse läheeään Ypärisöasianunijoiden esusliioon, osoie on Vuoriau 22 A 15, 00100 Helsini. Kuoreen eriä enoroini. Lue lisää sivuila 10 11 Lisäieoja: Tuula Kilpeläinen uula.ilpelainen@yl.fi 4 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO

Työnhau Työnhauun voi suhauua niin uin ihin ahansa haaseeseen: ien ja isä löydän öiä, ien niiä haen ja iä inun oieueni yöneijänä ova? Tieoa ja uea löyyy oan oppiaineesi yöelääopinnoisa, oppilaiosesi ura- ja reryoinipalveluisa, aailiioisa seä inernein iheellisesä aailasa. L AURA A KOSKINEN K N Täreä osa yönhaua on iseuneus, eli oien yönhauoiivien unnisainen. Miei, iä asia eevä yöpaiasa sinua iinnosavan. Haluao isenäisen ja luovan yönuvan, ono eseisinä hyvä eeneisahdollisuude ai orea pala, vai sienin asapaino eri eläänalueiden välillä? Enä vieäö ieluien esäsi ai harjoielujasosi oi- ai opiselupaiaunnalla, vai äyäö ahdollisuuden oea joain ihan uua? Työnhau vaaii aiaa, energiaa ja piää pinnaa. Töiä annaaa uienin jasaa haea yös heiossa yöllisyysilaneessa, joa paollinen harjoielu ulee suorieua ja saa leivän päälle uuain uin ylähuulen. Työeläävaliusien aruainen opiseluaiana paranaa yöllisyisahdollisuusia valisuisen jäleen. Tärein oinaisuus yöllisyisessä vuonna 2010 ullee oleaan sinniyys. Työllisyysilanne heienee enisesään, eiä avoiia yöpaioja ulvi ovisa ja iunoisa. Sili jou ne yöpaia änäin vuonna saa, eiä se varasi ole ainaaan se, joa ei öiä edes haenu. Vaia olisi läheäny jo 15 haeusa ilan haasaeluusua, saaaa se 16. haeus napaa! Työnhaun anava Lehi-iloius on perineisin yönhaun anava. Työneijää arviseva yönanaja laiaa iloiusen leheen, valisee useiden haijoiden jouosa ensiäisen ierrosen haasaelava, haasaelee heidä, ja ahdollisesi useiden haasaeluierrosen ja esausen jäleen valisee ehävään sopivian andidaain. Avoiia haeusia annaaa yös äyää. Varsinin suure yönanaja oava ielellään vasaan avoiia haeusia, sillä ne helpoava heidän yöään ulevaisuudessa ahdollisesi avauuvan paian varala. Inerne, puhelinlueelo, yriysoppaa ja eri alojen vuosiirja (esi. YKL:n jäsenille läheeävä Ypärisöalojen vuosiirja) ova hyviä läheiä silloin, jos on haeassa yöä, ua iään eriyisä ehävää ei ole arjolla. Moni yöpaia äyeään isin ala laiaaa siä avoieen hauun. Eenin oreasi oulueuilla ihisillä sosiaalisen verosojen eriys yönsaanianavana asvaa oo ajan. Laajan uavaveroson oleassaolo on sien välääöyys onaien läheenä ja sen raenainen opiseluaiana ainejärjesöoiinnassa on hausaa ja helppoa. Osallisu siis apahuiin ja liiy yös iseäsi iinnosaviin ansalaisjärjesöihin ja yhdisysiin. Käy essuilla ja apaa ihisiä! Työnhaun vaihee 1 2 Oien yönhauoiivien unnisainen Vapaiden yöpaiojen esiinen ja haupääös Inernein äyö yönhaussa on lisäänyny viieaioina hurjasi. Työvoiahallinnon verosivuson www.ol.fi lisäsi erilaisisa hauporaaleisa löyyy arvoasa ieoa yönhaijalle seä lueaoia yöpaiailoiusia. Kaupallisia suoenielisiä hauporaaleja ova esierisi www.oioie.fi ja www.uranus.fi. Työnanajaliiojen neisivu on yös äevä apa löyää yheysieoja ja lisäieoja eri aloila: www.valiolle.fi, www.unayonanaja.fi, www.e.fi jäsenliio Lisäsi joaisella valion virasolla ja uiuslaiosella seä ysiyisillä yriysillä on oa inerne-sivunsa, joissa on usein avoie yöpaia -osio. 3 4 5 6 Työnhauasiairjojen laaiinen ja läheäinen seä yheydenoo yönanajaan Haasaeluun valisauuinen Hauprosessin seuraainen Työsopiuseen uusuinen ennen alleirjoiaisa OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 5

Turvaa yööyyden varallealle Työöyysurvaan ulee eriäviä parannusia eenin nuoren näöulasa vuoden 2010 alusa lähien. Jouluuussa 2009 edusuna pääi yössäoloehdon lyheneisesä ja helpoi yööyyden aiaisa opiselua. L AURA A KOSKINEN K N Työöyys voi ässä vaiheessa opinoja unua aia auaisela asiala, ua valisuisheellä ilanne voiin olla ihan oinen. YKL:n jäsenisä joa oinen on valisuisen jäleisenä vuoena yööänä, ja yöheinin ua ahansa voi jouua yööäsi ai loaueusi. Suoessa on ole uiuooa yööyyden varalle: yöarinaui, peruspäiväraha ja ansiosidonnainen päiväraha. Opiselija ei uienaan ole oieueu yööyysueen, vaia esäöiä ei haeisesa huoliaa olisi saanu. Opiselijan uiuodo ova opinoui (opinoraha, asuislisä ja opinolaina) seä oieenuloui ja yleinen asuisui. Työöyysuea voi saada siis vasa valisuuaan ai jos opinno on eseyey yli vuodesi. Työarinauen ai peruspäivärahan saainen ei edellyä jäsenyyä issään yööyysassassa. Ansiosidonnaisen päivärahan piiriin pääsevä ainoasaan yööyysassan jäsene. Opiselija voi liiyä yööyysassaan ollessaan yösuheessa, esi. esäöiden aiana. YKL:n jäsene ova vauueuina IAET-assassa, joa asaa yööäsi jääneille jäsenilleen ansiosidonnaisa yööyysorvausa yössäoloehdon äyyyä. Ansiosidonnainen päiväraha on unuvasi suurepi uin pelä Kelan asaa peruspäiväraha. Tässä uuaia esierejä (luvu vuodela 2009): Kuuausiansio: 1500 Ansiosidonnainen yööyysorvaus: 947,72 Peruspäiväraha: 551 / Erous: 396,72 Kuuausiansio: 2500 Ansiosidonnainen yööyysorvaus: 1 357,30 Peruspäiväraha: 551 / Erous: 806,30 Kua on oieueu ansiosidon- naiseen päivärahaan? Työöyysassa asaa ansiosidonnaisa päivärahaa henilölle, joa on: Iloiauunu yööäsi yönhaijasi yövoiaoiisossa Täyäny yööyysassan yössäoloehdon (34 voa yöä) jäsenyysaianaan. Täyäny yööyysassan jäsenyysehdon (vähinään 8 jäsenyys). Valisunu ai eseyäny opinno vähinään vuodesi. Kooaiaisena yönhaijana yövoiaoiisossa ja yönväliysen äyeävissä. Lisäsi yösopiuse ja palaodisuse piää olla allessa. Niiden avulla ariseaan yössäoloeho ja laseaan ansiosidonnaisen päivärahan suuruus. Työssäoloeho Joa yööyysassasa voi saada ansiosidonnaisa päivärahaa, assan jäsenen piää äyää yössäoloeho. Se aroiaa vähinään 34 viioa öiä assajäsenyyden aiana. Työssäoloehoa erryää iä ahansa yösuheessa ehy yö eli yseessä ei arvise olla oan alan yö. Työssäoloeho aruu pääsäänöisesi yösä, joa ehdään vähinään 18 unia aleneriviiossa (opeusyössä riiää vähepiin äärä). Palan on olava yöehosopiusen uainen ai vähinään 1019 (v.2009) uuaudessa äysipäiväisesä yösä. Vähiäispalan suuruus uuuu vuosiain, eli uisa aina arisaa se. Täreiä linejä yööyysurvasa: IAET-assa, www.iae.fi Työöyysassojen yheisjärjesö, www.yj.fi Kansaneläelaios, www.ela.fi Opiselijana voi erryää yössäoloehoa pienissä paloissa opinojesi ajan. Esierisi 3 :n esäöillä voi olen esän aiana erryää 34 yössäoloehdon äyävää yöviioa helposi. Kassaan liiyinen Lain uaan yööyysassaan voi liiyä vasa yösuheen alaessa. Tään vuosi annaaa laiaa aleneriin ai vaiapa ännyään uisuus aiheesa sellaiselle päivälle, jolloin on jo varasi öissä (esierisi esäuun ensiäinen). Liiyinen apahuu helpoien YKL:n neisivujen aua. Lisäieoja yös osoieesa www.iae.fi. PITÄÄKÖ TYÖSUHTEI- SIIN LIITTYVÄT ASIAT ILMOITTAA YKL:ÄÄN? YKL:n jäsenreiserissä oleva ajanasaise iedo (osoie, sähöposi, yöpaia) ova äreä edunvalvonayössäe ja aaava yös oiean iedon perille ulon. Kuienaan aiisa yösuheisiin liiyvisä asioisa ei arvise iloiaa YKL:oon ai IAET-assaan. Kun liiyinen assaan on hoideu ja assaasu aseu ajoissa asiasi ova yööyysurvan osala unnossa. Kaii yö- ai virasuheeseen liiyvä doueni, yösopiuse ja aluperäise palaodisuse, on ehdooan äreää säilyää. Mahdollisen yööyyden ohdaessa sinua yööyysassa arisaa yössäoloehdon äyyisen ja äärielee päivärahan suuruuden o. asiairjoisa. Muisa siis säilyää yösopiuse ja palaodisuse aiisa yösuheisasi! Tarviaessa voi oaa yheyä YKL:n oiisoon joo puheliise (09) 622 68530 ai sähöposilla jasenasia@yl.fi. 6 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO

KESÄTYÖKOKEMUKSIA! K K E K S BIOLOGI TUTKIMUSRYHMÄSSÄ Toiin esäyössäni Iäeren alueen eliösön geneeisä oniuooisuua aroiavassa uiusryhässä. Työni sisälsi paljon aasoöiä ja auselua Suoen lisäsi neljässä Iäeren ranavaliossa. Tavoieena oli erää ahdesa alalajisa oo Iäeren aava aineiso. Minulle oli anneu uuden viion aiaiuna, jona puieissa yö piäisi suoriaa, ja iey löyhäsi äärielly sijainni, joisa aloja piäisi pyydysää. Työ oliin varsin oaoiisa: uiusreien arean aiaaulun, budjein ja oeuusen sain suunniella ise. Käyännössä yö oli alojen pyydysäisä louuin ja veroin rannala äsin. Kosa lähei yöhaeusen/soii? Lähein yöhaeuseni aalisuun lopulla, noin viion sisällä siiä un ieo avoiesa yöpaiasa oli julaisu. Soiin perään viion pääsä jolloin selvisi eä haeani paia oli jo äyey, ua saalla inulle arjoiin oisa, vasaavaa ua paljon iinnosavapaa yöä. Oin paian innosuneena vasaan. Miä on äreinä uisaa yöä haiessa? Kannaaa haea vain sellaisia esäöiä, joihin oieasi haluaa. Työnanaja haisaa heräsi oivaaion ai sen puueen yöhaeusesa ja viieisään -haasaelussa. Haeusa ehdessä on hyvä aseauua yönanajan aseaan ja ieiä vasaao haeus yönanajan aseaiin rieereihin. Käyiö suheia? En. Misi sinu ielesäsi valiiin ähän ehävään? Olin erinoaisen oivoiunu ja enäelpoinen, ja yösin iinnosunu uiusryhän oiinnasa. Kupi annaaa ulevaisuuden annala eneän: esäyö vai harjoielupaia? Tulevaisuuden annala ei ole eriysä ono yseessä esäyö vai harjoielupaia, äreinä on yön isuvuus oiin urasuunnieliin, yöoeusen saainen ja oan alan onaien luoinen. J OUKO O POKELA, Y MPÄRISTÖBIOLOGIA I O I YMPÄRISTÖKASVATTAJA HARAKASSA Viein esän 2009 ypärisöasvaajana Haraan luonoesusessa. Luonoesus uuluu Helsingin aupungin ypärisöesuselle ja sijaisee Haraan saaressa, Kaivopuison edusalla. Työssäni vasasin päivähoio- ja esiopeusiäisen ypärisöasvausesa. Tänä esänä yöhön uului yös erilaisen apahuien järjesäisä liiyen. Haraan 20-vuoisjuhlavuoeen. Moneeno esäyöpaiaan hai viie esänä? En varsinaisesi haenu esäöiä, vaan enin saaan paiaan uin edellisenä esänä. Halusin yösennellä ypärisöasvausen parissa, ja Haraaan oli helppo palaa: uu yöaveri, oleinpuolinen luoaus ja vapaa äde oiia ja äyää luovuuaan oan yön ehiäisesi houueliva. Lisäsi Haraan saari on ihana yöypärisö upean saarisoluonnon esellä. Neuvoelio palasa? Tänä esänä palani oli saa uin edellisenä esänä, ua silloin neuvoelie ollegani anssa paloisae. Käyie pohjana YKL:n palasuosiusia ja neuvoelujen jäleen pala nousi parilla sadalla eurolla. Saio esäyöpaiassasi riiävää ohjausa? Työni oli elo isenäisä ja ohjaus vähäisä, sillä lähiesiieheni yösenelee pääasiallisesi anereen puolella. Tänä esänä se ei haiannu, osa yöpaia oli inulle uu, ua ensiäisenä esänä pii ise olla oaoiinen ja ysellä yöavereila, jos vasaan uli uusia asioia ai hanalia ilaneia. Misä sivuainevalinnoisa oli enien hyöyä esäöissäsi? Sivuaineisani ypärisöasvaus ja biologia uiva parhaien äyännön ypärisöasvausyöä. Enien hyöyä inulle uienin oli ypärisönsuojeluieeen pääaineopinnoisani. Misä uisa aidoisa oli hyöyä? Yleisesi ypärisöasvausyössä äreiä ova ouniaaio- ja yheisyöaido seä asiaaspalveluheni. Piää yös osaa olla saalla luova ja riiinen oaa yöä ohaan. Haraassa arviaan lisäsi oaoiisuua, reippaua ja valiua fyysiseenin yöhön. Täreää on yös jousavuus, joa osaa sopeuua yllääviinin ilaneisiin. P IA BÄCKMAN, YMPÄRISTÖNSUOJELUTIEDE S U T I E E OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 7

OPISKELIJATOIMIKUNTALAISTEN Valisaudu yöhaasaeluun, oa selvää yönanajasa, älä häpeä palaoivousasi. Jaana Moilanen, Nioli (geoieee, Oulu) jaanaoi@ail.suden.oulu.fi Jonna Poiolainen, Nioli (geoieee, Oulu), jonnapoi@ail.suden.oulu.fi Työaialai osee yös esäyöneijöiä! Yliöiden eeisesä on aina soviava yöneijän anssa niiä ei ole pao ehdä. Yliöiden orvaaisesa säädeään yöaialaissa ai yöehosopiusessa. Sovi aina yliöisä ja niiden orvaaisesa euäeen, uuen niiä ei väläää orvaa. Minna Laihonen, Naura (ypärisöeologia, Lahi) inna.laihonen@helsini. fi Jaro Kallio, Naura (ypärisöeologia, Lahi) jaro.allio@helsini.fi Muisa, eä esäyöneijällein uuluu laisääeise auo. Heidi Wennersrand, Syli (esävä ehiys, Turu AMK) heidi.wennersrand@ sudens.urua.fi Harise oisenin erran sipendillä, apurahalla ai paliolla yösenelyä. Vain yösuheessa, eli un sinulle aseaan palaa, ole vauueu yönanajan oiesa ja yössäoloehosi aruu. Teeu Halunen, Osoni (ypärisöiede ja -enologia, Jyväsylä) ja AOVAvaraedusaja, eeu.j.halunen@jyu.fi Heli Honanen, Osoni (ypärisöiede ja -enologia, Jyväsylä) heli. a.honanen@jyu.fi Kesäöissäin eryy vuosiloaa. Jos loaa ei pidä yösuheen aiana, äyyy asaa loaorvaus. Muisa yös arisaa, uuluuo sinulle erillinen loaraha. Hanna Kauo, Sybioosi (biologia, Helsini) hanna.auo@helsini.fi Marianne Kovasin, Sybioosi (biologia, Helsini) arianne.ovasin@helsini. fi Työneijä ei saa eroa ulopuolisille yönanajansa liie- ai aaisalaisuusia. Elina Kaisanlahi, Synasis (biologia, Oulu) elinaai@ail.suden.oulu.fi 8 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO Keään ei saa syrjiä esierisi iän, suupuolen, ihonvärin, ansallisen aluperän, usonnon, suupuolisen suunauuneisuuden ai aaiyhdisysoiinnan vuosi. Kaja Alaerula, Perusvoia (ypärisöpoliiia, Tapere) aja.alaerula@ua.fi Riia Yliluoa, Perusvoia (ypärisöpoliiia, Tapere) riia.yliluoa@ Työnanajan velvollisuus on huolehia yöurvallisuudesa. Jaao Muuriäi (ala- ja ypärisöalous, Turu AMK) jaao.uuriai@sudens.urua.fi Muisa aina arisaa yösopius ennen alleirjoiusa. Voi yös ysyä liiosa, jos sopiusessa on ielesäsi joain äää. Ila Maero, Geysir (geofysiia, Helsini) ja opiselijaoiiunnan puheenjohaja, ila.aero@helsini.fi

VINKKEJÄ KESÄTÖIHIN! Tee yösopius aina irjallisesi ahena appaleena. Tuoo Alhojärvi, MaO (aaniede, Helsini) ja YKL:n halliusen opiselijajäsen, uoo.alhojarvi@helsini.fi Tarisa, ihin yöehosopiuseen henilöohaisessa yösopiusessasi viiaaan. Työehosopius vaiuaa. loan eryiseen, sairasajan palaan ja yliöiden orvausapaan. Miiro Jääseläinen, Myy (ypärisöieee, Helsini) iiro.jaaselainen@ helsini.fi Nilas Virala, Myy (ypärisöieee, Helsini) nilas.virala@helsini.fi Koeaiaa ei ole, ellei siiä ole soviu yösuheen alaessa ja irjau yösopiuseen. Johannes Häinen, Synop (eeorologia, Helsini) johannes.hainen@ helsini.fi Rosa Gierens, Synop (eeorologia, Helsini) rosa.gierens@helsini.fi Liiy IAET-yööyysassaan hei ensiäisenä yöpäivänäsi. Mai Kinnunen, Vasara (geologia, Helsini) ja YKL:n valuuson opiselijavarajäsen, ai.p.innunen@helsini.fi Suvi Lohiniva, Vasara (geologia, Helsini) suvi-riia.lohiniva@helsini.fi Osa-aiaisia ja ääräaiaisia yöneijöiä on ohdelava asaveroisesi uiden yöneijöiden anssa ja heille on iedoeava yönanajalla vapauuvisa ooaiaisisa ja vaiuisisa yöpaioisa. Tero Toivonen, Hyeena (ypärisöiede, Kuopio) ja AOVA-edusaja, YKL:n valuuson opiselijajäsen, oivonen@hyi.uu.fi Tarisa ja säilyä palauiisi. Varisa, eä sinulle on aseu palaa yösopiusesi uaisesi. Heidi Hiironen, Coriolis (luonnon- ja yheisunaaaniede, Joensuu) heidi. hiironen@joensuu.fi Muisa pyyää yöodisus. Haluessasi voi pyyää yöodisuseen arvioinnin yösäsi. Janne Ruuh, Syrinx (bio- ja ypärisöieee, Jyväsylä) janne.ruuh@jyu.fi Jos ee reissuhoia, on yösopiuseen hyvä irjaa varsinainen yöneopaiasi aaorvausia varen. Sovi yös aa-ajan orvaaisesa euäeen, sillä jäliäeen niisä on iävä inisä. Anna Musonen, Loia (ypärisöpoliiia ja -oieus, Joensuu) anna.usonen@joensuu.fi Työneijän on noudaeava soviuja yöaioja ja ehävä yönsä huolellisesi. Ina Vesala, Puleri (geologia, Turu) ivesa@uu.fi OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 9

Onnisunu enoroini palisi olea Linologiaa opiseleva Juha Niei hai pari vuoa sien YKL:n enoroiniohjelaan. Hänen gradunsa ei edenny oivoulla avalla eiä hänellä ollu äsiysä siiä, iä linologi yöeläässä eee. Hän pääsi uaan ja sai enoriseen Marus Tuuasen ja heillä aloi synaa hei. T EKSTI JA KUVA: : ANITTA T A VALTONEN N Ihisinä Juha ja Marus ova hyvin erilaisia; Juha ujoho ja harisevainen, Marus ulospäin suunauunu ja rennon isevara. Kunnianhioinenin, ua ei peloava, sanoo Juha. Rabollilla yösenelevä Marus oli jo ehny ja nähny yöeläässä onenlaisa. Hän oli esierisi yenissä ilaisuusissa eronu ihisille, iä aseus alousvesien äsielysä haja-asuusalueilla aroiaa ja iä se ei aroia. Menoroinnin aiana Juha ja Marus apasiva usein pizzeriassa, väliin he vaihoiva sähöposiviesejä ai jueliva puheliessa. Ensi apaaisella Juha sai ehdä SWOTin. Hän irjasi vahvuuensa ja heiouensa ja arvionsa urallaan olevisa ahdollisuusisa ja uhisa. Se avasi hänen ilanneaan. Saan ien Marus laioi Juhan syseaaisesi ja yönoaisesi eeään gradua. Työ sai aiaaulun. Gradu valisuiin nopeasi; ahdessa olessa uuaudessa. Aiaaulua iuensi Juhan varaaa loaaa Brasiliaan, josa sien uli palinoaa ponnisusisa. Menoroinnin jäleen Marusela ysyiin, ieäisiö hän sopivan henilön projeiöihin Iä-Uudenaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilansuojeluyhdisyseen. Yleensä varon suosieleasa eään. Ellei suosieleani henilö vasaa äysin odousia, inä leiaudun. Olin uienin oppinu uneaan Juhaa niin hyvin, eä iesin hänen sopivan ehävään ja usalsin suosiella hänä. Jäleenpäin olen uullu hänesä vain hyvää. Marus orosaa saaan hengenveoon, eei enoroinnin aroius ole yöllisää, vaia silloin ällöin niin onnellisesi äy. Marus Tuuanen ja Juha Niei erova ielellään oeusisaan enoroinnisa. Heidä avoiaa osoieisa arus.uuanen@raboll.fi ja juha.niei@vesi-ila.fi. Meillä oli seleä avoie: Juhan piää saada gradu ehyä ja hänen piää saada äsiys siiä, ihin ehäviin hänen ouluusellaan voi pääsä ja iä opinoja ään uesi annaaisi ahdollisesi oaa. Karoiie yös, issä ehävissä Juha luoneensa ja iinnosusensa puolesa parhaien viihyisi. 10 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO

Konreeisen unuan yöeläään Juha sai, un Marus järjesi hänelle uusuisäynnin Koeäenjoen vesisön vesiensuojeluyhdisyseen. Hän viei yöpaialla oo päivän esusellen uiden vesiosaajien anssa ja näi hyvin onenlaisia iseään iinnosavia yönuvia, joihin linologin ouluusella voi pääsä. Bonusa enoroinnisa ja Marusen esierisä oli se, eä Juhan ujous väheni. En olisi alusi voinu uviella, eä puhuisin yleisölle. Ny een siä jauvasi ja pidän siiä. Muavuusalueeni on laajenunu. Marusin sanoo, eä Juha on uuunu roheaasi ja ulosani on paranunu osi paljon, hän ehuu. Juhan ielesä enoroinnisa piäisi oaa allia yliopiso-opeusessa. loppuvaiheen neuvonnassa olisi paljon paranneavaa. Maruselle enoroini ja Juhan onnisuinen oli hyvin palisevaa. Olen ihisiin vaiuaja. Tunui osi hyvälä, eä Juha oli niin vahvasi siouunu ja saaoin auaa hänä. Näin eä pysyn sparraaaan Juhanin iuan yörupeaan läpi. Siellä ohjaaja eivä lainaan paisanee inua gradun eoon. Opinojen MENTOROINTI SELKIYTTÄÄ TULEVAISUUDEN URAVAIHTOEHTOJA Tiedäö iä ee vasavalisuneena aiserina? Jos e, annaaa haea YKL:n enoroiniohjelaan! Menoroini on henilöohaisa opasusa yöelä u s s o n r a h M j M o v n v e p v A j r o a M M s M a j Y v o niissä on yös alususia erilaisisa yöeläään j v l u l M e l h O O j p N p p s a P s h M M v V a o j p o h T OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 11

ONKO PIENTEN IKÄLUOKKIEN TYÖELÄKKEISIIN ENÄÄ VARAA? A A? Paljon elua elinaiaeroiesa J ANNE N PELKONEN, E N TIEDOTTAJA, T T A TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT E K U T T A A T TELA Julisuudessa uulee usein väieiä siiä, eä ns. pienen iäluoien eläeisiin ei ole varaa ai jos e joain saae, niin nää eläee uleva oleaan hyvin vaaiaoia. Eräillä negaiivisia viesejä leviävillä ahoilla saaaa osin olla oa aloudellise inressinsä heräää peloa eläejärjeselän esävyydesä. Väiee perusellaan usein Suoen huolosuheen draaaisella heieneisellä eli yössä äyvien äärän väheneisellä lähiulevaisuudessa, un suure iäluoa siiryvä eläeelle. Työeläejärjeselässä v. 2010 alusa äyöön oeava elinaiaerroin on heiäny lisää veä neifoorueiden ja lehien ielipidesivujen yliöpessiisisen yllyyn. Mien yöeläee rahoieaan? Kosa yöeläejärjeselä on vain osiain rahasoiva ja pääasiassa jaojärjeselä, on eläevauuusasun asajien vähenyisellä ja eläeen saajien lisäänyisellä vaiuusensa eläeiden rahoiuseen. Työssääyvä siis äyännössä asava eläeellä olevien eläee, joen ny ja ulevaisuudessa palansaajien näöulasa olisi suoavaa, eä nää väesöryhä olisiva suunnilleen saanooise. Väesön haraanuisen ohella varhainen eläeelle siiryinen luo haaseia yöeläeiden rahoiuselle. Yheisenä ansallisena avoieena ällä heellä onin pidenää yöuria 2 3 vuoa nyyisesä. Täyyy uienin uisaa, eä noin neljäsosa eläeiä varen eräyisä rahoisa rahasoidaan vuosiain ulevaisuua ja eriyisesi väesön vanheneisa silällä 12 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO Lähde: Tilasoesus piäen. Varallisuua on eryny huoaavasi: hisoriallisen heiosa sijoiusvuodesa 2008 huoliaa Työeläevauuaja TELAn jäsenyheisöjen sijoiusana oli vuoden 2009 syysuun lopussa 121,6 iljardia euroa. Verailun vuosi valion budjeieno v. 2009 oliva noin 46 iljardia euroa. Mien elinaiaerroin oiii ja eä se osee? Elinaiaerroin alaa vaiuaa v. 2010 eeenpäin aiien niiden yöeläeen äärään, joa ova synynee vuonna 1948 ja sen jäleen. Kerroin laseaan joaisen iäluoan odoeavissa olevan eliniän peruseella 62-vuoiaana äyäen edellisen

viiden vuoden uolevuusluuja. Vuonna 1947 synyneille laseaan ensiäisenä iäluoana elinaiaerroin. Kaiia ään jäleen synyneiden iäluoien eliniänodoea 62-vuoiaana verraaan aina 1947 synyneiden vasaavaan. Eliniän pieneisen araselu on siis iinniey 1947 synyneisiin. Kerroin oeaan äyöön vanhuuseläeelle siirryäessä. siiryneisä poisuu yösä ennen varsinaisa vanhuuseläeiää. Nuorilla eriyisesi ielenerveyssyin apahuva varhainen poisuinen yöelääsä on huolesuavan yleisä. Työyvyöyyseläeelle sairauden, vian ai vaan vuosi siiry- neiden eläeiä erroin ohelee uia lievein. Jos halua asoa elinaiaeroien vaiuusen oalla ohdallasi, niin se onnisuu www.yoelae.fi -palvelussa. Jos odoeavissa oleva elinaia pienee, elinaiaerroin leiaa jonin verran alavia eläeiä. Toisaala jos oan iäluoae odoeavissa oleva elinaia 62-vuoiaana ei piene 1947 synyneisiin verrauna, niin elinaiaerroin ei silloin leiaa. Kerroin oiii yös oiseen suunaan jolloin eliniän lyheneinen nosaisi eläeiä. Tulevaisuuden ennusee ova sen suunaisia, eä ensiäisenä ainiu eliniän pieneisen vaihoeho, jona ausalla on. lääeieeen edisyinen, on uia odennäöisepi. Ono erroin oieudenuainen nuoren näöulasa? Elinaiaeroien alaisen auoaaisen sopeuuseanisin aroiusena on piää eläeenoe urissa. Se vaiuaa oala osalaan siihen, yöeläevauuusasua asaviin ohdisuva asurasius ei nouse ohuuoasi väesön vanheneisen seurausena. Keroien logiia huoioon oaen on aivan selvää, eä erroin alaa vaiuaa eläeisiin eriäväsi vasa ulevaisuudessa, vaia se oeaan jo ensi vuonna äyöön. Toisin sanoen ennuseiden uaan se leiaa ulevaisuudessa eneän nuorila iäluoila uin esierisi 1948-1950 synyneilä suurila iäluoila. Toisaala jos ja un odoeavissa oleva eliniäe pienee, eläeä yös aseaan ällöin pidepään. Eläeellä vieeään jo ny ns. olas iä ja ulevaisuudessa ää aia ulee vain pieneään enisesään. Kun elinaiaerroin oeaan äyöön eläeelle siirryäessä, voi joainen ise vaiuaa siihen, uina paljon elinaiaerroin oalla ohdalla vaiuaa ulevan yöeläeen äärään. Työssä jaaalla voi siis opensoida elinaiaeroien leiaavaa vaiuusa. Eläeiä ylipäänsä on nyyisin jousava 63 68 iävuoden välillä. TELAn asenneuiusessa (2007) opiselijoisa 70 prosenia olisi valis yöseneleään pidepään, jos ilanne olisi edessä oalla ohdalla. Toisaala on pideävä ielessä, eä aiilla ei ole ahdollisuua valia oaa eläeiäänsä. Jo ny eneisö eläeelle T YÖURIEN PIDENNYTTÄVÄ KOLMELLA VUODELLA Suoalaisen yöuria on pidenneävä olella vuodella 2025 ennessä. Julisessa aloudessa on ny yenen iljardin esävyysvaje, ja ysi apa paiaa vajea on uoda lisää oiinayyisiä vuosia suoalaisen yöuriin. Työuria voidaan pidenää alu- ai loppupääsä, ua loppupään pidennysellä on suurepi vaiuus ansanaloueen: ysi vuosi lisää yöuran loppuun vasaa aha yöuran aluun. Tällä heellä suoalaisen esiääräinen eläöiyisiä on 59,4 vuoa, vaia eläeiä Suoessa on 63 68 vuoa. Suuri osa ihisisä siis jää eläeellä euajassa, useiin asennusen aiheuaasa yöyvyöyydesä johuen. Kolen vuoden pidennys yöuriin vuoeen 2025 ennessä on haasava avoie. Eläelainsäädänö on uusiu vuonna 2005. Arvioiden uaan eläeelle siiryinen yöhenyy 1,5 vuodella vuoeen 2025 ennessä ilan uusia oienpieiä. Aava on esiäny jouon einoja, joilla oise 1,5 vuoa lisää saaaisiin. Raaisun avaie ova yöpaioilla: niiden on panoseava yöhyvinvoiniin, hyvään johaiseen ja esiiesyöhön seä yöura- ja yöaiajousoihin. Täreiä einoja yöurien pidenäisesi ova uun uassa yöaiapani, osa-aiayö ja onipuolise äydennysouluusahdollisuude seä enisä iiviipi yheisyö yöerveyshuollon anssa, uvailee Aavan edunvalvonajohaja Minna Helle. Helle uisuaa, eä yöhyvinvoinnin eriys yön uoavuudelle ja ulosellisuudelle seä innovaaioiden synyiselle on uiu ja unnuseu osiasia. Siiä huoliaa yöpaiojen nyyise äyännö eivä edunvalvonajohaja Minna Helle on Aavan ue yössä jasaisa riiäväsi, eivää yösään iäänyvien pysyisä yöeläässä. Työelään oiinaalleja on uueava, ja yöelään arvoja on syyä pohia. Työssä jasaisen ja hyvinvoinnin annala on olennaisa, ohaavao yöneijän ja yöelään arvo. Ny ulee haea uusia oiinaalleja nyyisen aii-ai-ei-iään aseelan rinnalle, jossa joaisen oleeaan olevan yhä uoava yöuransa aiissa vaiheissa, uvailee Helle. Aava julaisi sysyllä 2009 yöurien pidenäiseen liiyvä avoieensa. Asiairja on lueavissa osoieessa www.aava.fi/julaisu OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 13 LK

TYÖHARJOITTELU sila opinnoisa yöeläään? Opinoihin liiyvän yöharjoielun aroiusena luoda sila opiselun ja yöelään välille seä ehiää opiselijoiden yöeläävaliusia jo opinojen aiana. Opiselijalle harjoielu on usein ensiäinen opinoihin liiyvä yöoeus, jossa voi hyödynää erynyä aaeeisa osaaisa ja punnia yyjään. Harjoielussa avoieena on oan alan aaivaaiusiin perehyisen lisäsi yös iedon erääinen alan yöllisyisilaneesa seä yöeläänäyännöisä. Harjoielu on urvallinen apa yönanajalle ja -eijälle pohia yheisyöahdollisuusia yös jaoa ajaellen. A RJA VARIS, OTK, EDUNVALVONTAPÄÄLLIKKÖ,YKL V N A Ä L L K, Y K L Pääsäänöisesi YKL:n edusailla aloilla opiseleva yöharjoielussa oleva ova yösuheessa harjoielun järjesäjään nähden. Harjoielupaia voi olla ysiyisessä yriysessä, unnassa, järjesössä, valionhallinnossa ai uloailla suoalaisessa yriysessä. Harjoielun järjesäjä on ällöin yönanajan aseassa ja velvollinen noudaaaan seä yölainsäädännön ja alan yöehosopiusen ääräysiä. Myös palaon harjoielu voi ulla yseeseen, ua silloin yösuhdea ei synny. Sillä, ono yöharjoielija yösuheessa vai ei, on siis varsin paljon eriysä niin harjoielun järjesäjän uin harjoielijanin oieusien ja velvollisuusien suheen. Kyse on ysineraisesi siiä, ono noudaeava yöoieudellisia laeja, uen yösopiuslaia, yöaialaia, vuosiloalaia jne. seä alalla ahdollisesi noudaeavaa yöehosopiusa. Työsopiusen eeinen Työsuhde voi synyä vain sopiusen peruseella. Työsopiusen eevä suullisesi ai irjallisesi harjoielija ja yönanaja, ua joissain apausissa sopiusen on voinu ehdä yönanaja oppilaiosen anssa. YKL suosielee, eä yösopius ehdään aina irjallisesi. Harjoielija on siis juridisesi ääräaiainen yöneijä eiä hän ei voi pääää yöharjoielua ennen aiojaan ellei äsä ahdollisuudesa eriseen ole soviu. 14 Ypärisöasianunija 1A/10 OPISKELIJANUMERO Harjoielijalle eryy yös vuosiloaa harjoielun ajala ja esi. sairasapausen sauessa hänellä on oieus saada palallisa sairasloaa. Työnanaja johaa ja valvoo yöneoa Työsuheessa yöä ehdään yönanajan johdon ja valvonnan alla. Käyännössä ää aroiaa siä, eä harjoielija on velvollinen noudaaaan yönanajan oiivalansa puieissa anaia yöneon apaa, paiaa ja aiaa osevia ääräysiä. Vasaavasi harjoielun järjesäjä on siis suheessa harjoielijaan yönanajan aseassa ja velvollinen noudaaaan seä yölainsäädännön eä alan yöehosopiusen ääräysiä. Lisäsi yönanajan vasuulla on järjesää harjoielijalle hyvä perehdyys ja harjoielunohjaus oo yöajalle. Useiilla yöpaioilla on perehdyäisohjee, iedusele niiä. Työsä aseaan palaa Työsopiusen äreipänä unnuserinä on se, eä yösä on aseava palaa ai uua vasiea. Poieusellisesi rahan sijaan vasieena voi olla yös avaraa, ilainen asuno ai vaiapa aeriaai uluorvaus, jos sillä on osiasiallisesi aloudellisa eriysä. Usea yönanaja asava harjoieluajan palan oonaan ai osiain. Oppilaiose odoava yleensä yönanajan ainain Työsopiusesa ulee äydä ili seu- raava asia: yösopiusen osapuole yösuheen alaisajanoha ääräaiaisen yösopiusen esoaia yön suoriaispaia yöneijän yöehävien pääasiallinen laau seä pala ai uu vasie palanasuausi yöaia vuosiloa loaraha ja irisanoisaia aia niiden ääräyyisapa a h dollisesi so vellea v a yöehosopius. Lisäsi voidaan sopia esierisi ouluusysyysisä ja aaorvausisa osallisuvan harjoielijoiden palaususannusiin. Oppilaiosila voi saada harjoieluuea, joa aseaan yönanajalle. Harjoieluuen suuruus on noin 1100 euroa/ ja se on aroieu harjoielijan palaususannusien aaiseen sivu-

uluineen. Nää sivuulu (eläe- ja vauuusasu) ova n. 30 prosenia yöneijälle aseavasa palasa. Tään vuosi harjoielijalle palana aseava osuus jää noin 900 euroon. Harjoieluui ja harjoielijalle aseava pala eivä väläää ulje äsi ädessä. Työnanaja voi haluessaan asaa harjoielijan palausannuse oonaan ja ääriellä harjoielijan palan ise yöehosopiusen uaisesi. Jou yönanaja haluava yös asaa harjoieluuen päälle vielä harjoielijan anssa eriseen sopiansa suan, joa lopullinen harjoielijalle aseava pala olisi 900 euroa oreapi. Harjoielijan annaaa neuvoella yönanajansa anssa lisäsuasa, joa harjoielijan lopullinen pala olisi yli uha euroa. Näin pala yliää ansiosidonnaiseen yööyysurvaan vaadiavan yössäoloehdon, (uniäärä 18 h/vo, pala 1019 / ) edellyäen eä harjoielija on liiyny yööyysassan jäsenesi. Työssäoloehoa erryävän palan suuruus vaihelee vuosiain, se annaaa siis aina arisaa ennen palasa sopiisa. Pyydä yöodisus Työodisus on äreä paperi yöä haeaessa. Harjoielun pääyyä yönanajan velvollisuus on anaa yöodisus jos harjoielija siä pyyää. Todisusa ei siis auoaaisesi saa. Todisusesa on äyävä ili yösuheen eso ja yöehävien laau. Vain yöneijän nienoaisesa pyynnösä voidaan yöodisusessa ainia lisäsi yösuheen pääyisen syy seä arvio yöneijän yöaidosa ja äyösesä. Ilan palaa ei yleensä annaa harjoiella Palaoaan harjoieluun suosuisa ee suosiele. Palaa harjoielu on arveluavaa, osa silloin ei yösuhdea synny eiä yösään yösuheen anaaa suojaa esi. yöapaura-asioissa. Palaoalla harjoielijalla ei ole iään yöneijän oieusia eiä esi. vuosiloaa erry, harjoielusa ei saa yöodisusa, ua oi odisusen harjoielusa. Harise siis araan, ono harjoielupaia niin hyvä, eä se annaaa oaa vasaan ilan palaa. Kaii iri harjoielusa Työnhau vaaii oia aiojaan. Harjoielun aiana sinun annaaa perehyä harjoielupaiasi yöhönooäyänöön seä oan alasi yöllisyysilaneeseen ja -ahdollisuusiin ahdollisian laajasi. Tää varen voi haasaella yöpaian henilösöhallinnosa vasaavia ai esiiesäsi. Saalla annaaa selviää, ono yheisyöä ahdollisuus jaaa esierisi esäöinä, opinnäyeyönä ai valisuisen jäleisenä yösuheena. Mone opiselija saava ns. jalansa oven väliin harjoielujasollaan. Voi yös oa-aloieisesi pyyää palauea oasa yöhaeusesasi ja ansiolueelosasi seä syisä, joa johiva nienoaan sinun palaaiseesi harjoielijasi. Älä unohda verosoiuisa: esi ja luo onaeja yöpaiallasi ja yheisyöuppaneiden parissa. Ypärisöalan opiselijoille riii öiä aanuassain YKL ui jälleen edusaiensa alojen opiselijoiden yöneoa esäisin ja luuausien aiaan. Tuiusessa oli uana ns. 4L -liio, eli Luonnonieeiden aaeeise LAL, Mesänhoiajaliio ja Agronoiliio. Vasausproseni oli vain 27 % joen uius ei uvaa ilannea aavasi. Koonaisuudessaan uiusrapori löyyy YKL:n verosivuila. Kesällä 2009 yli 20 % opiselijoisa jäi haeisesa huoliaa ilan esäyöpaiaa. Vuoa aiein vasaava äärä oli vain 5 %. Myös oan alan öiä saaneiden äärä lasi aanuan seurausena, ua edelleen YKL:n edusaien alojen opiselijoisa yli 40 % yöllisyi opiselualaa vasaaviin öihin. Yleisin eino öiden löyyiseen oli oaa suoraan yheyä yönanajaan. Lähes puole esäyössä olleisa ei yös yliöiä. Yliöiä orvaiin asaisesi rahallisesi ja vapaana, ua edelleen uienin esäöiden aiana ehdyisä yliöisä 10 % jäi orvaaaa ja luuauden aiana ehdyisä jopa 17 %. Opiselijoiden esipala oli 1788 euroa uuaudessa. Pala vaiheliva uienin paljon vasaajien esen. Koreapaa palaa saiva opiselualaa vasaavassa yössä ollee seä ne, joa oliva neuvoellee paloisaan. YKL:n edusaisa aloisa geologeilla oli oreia pala. Lisäsi suupuolen välinen palaero näyy jo opiseluaiana: iehe saiva 260 euroa eli 15 % oreapaa palaa uin naise. Päiviäinen yöneo hidasaa opinoja Työsenely opinojen ohessa ei pidennä opiseluaiaa eriäväsi, unhan ansioyö ei ole päiviäisä. Ne opiselija, joa eivä yösennellee lainaan opinojen ohessa, suoriiva vuodessa suunnilleen yhä paljon opinopiseiä uin ne, joa yösenelivä joiain eroja viiossa ai ää harvein. Päiviäin yösennelleille eryi luuausien aiana selväsi väheän opinosuoriusia, noin 30 opinopiseä luuvuodessa. Töiä, ei lainaa Ypärisöalan opiselijoilla oieenulo on eseisin yöneon oiivi. Kasi olesa luuvuoden aiana yöseneleväsä iloii syysi oieenulon. Vain joa yenes ypärisöalan opiselija iloii eevänsä öiä luuauden aiana haniaseen oan alan yöoeusa ja yhä harva ei opinoihin liiyvää yöä. Joa olas YKL:n edusaien alojen opiselija ei ollu yösennelly luuvuoden aiana. Heidän oieenulonsa perusui opinorahaan, sääsöihin ja vanhepien ueen. Opinolaina ei ole houueleva ypärisöalojen opiselijoiden ielesä, sillä vain 17 % vasaajisa iloii nosaneensa opinolainaa. OPISKELIJANUMERO Ypärisöasianunija 1A/10 15

www.yl.fi Tuea ja urvaa yöelään sudenuoppiin YKL:sä saa henilöohaisa neuvonaa aiissa yöeläään liiyvissä ysyysissä YKL:n laiies on aina urvanasi ja auaa sinua, jos yöpaiallasi on ongelia YKL:n opiselijajäsenenä sinulla on ahdollisuus liiyä yööyysassaan jo opiseluaiana Työöyysassan yössäoloehoa voi erryää jo opiseluaiaisilla öillä Ansiosidonnainen yööyyspäiväraha urvaa alouesi, jos jää yööäsi valisuisesi jäleen ai yöhein yöurallasi Liiy yööyysassa jäsenesi osoieessa www.yl.fi -> Terveuloa opiselijajäsenesi. Työöyysassaan liiyisesä piää aina iloiaa irjallisesi/sähöposise opiselijajäsenasu 10 euroa vuodessa, assaan uuluvan opiselijajäsenen asu 80 euroa vuodessa S inun inun asiallasi YKL:n opiselijajäsenenä ole oieueu edunvalvonaan, Ypärisöasianunija-leheen ja liion aiiin uihin jäseneuihin Opiselijajäsenenä on äyössäsi eriyisesi: yöarinaouluuse opiselijaseinaari enoroini-ohjela yöelääoppaa cv:n ja yöhaeusen oenoini yöarinauiuse ainejärjesöjen apuraha Oleo valisunu? ja saa uienin ään lehden silloin e ole uisanu päiviää ieojasi YKL:n jäsenreiseriin voi siiryä varsinaisesi jäsenesi osoieessa www.yl.fi -> Terveuloa jäsenesi-> Liiyinen. Valise valiosa Olen valisunu ja siirryn varsinaisesi jäsenesi.