Parantaako rasiinkaato kuusipaperipuiden laatuar

Transkriptio

1 METSXTEHON TIEDOITUKSIA. METSITEHO REPORT 43 SI\ILYTYS: 8 ARNO TUOVINEN ILMARI WÄRE Paranaako inkaao kuusipaperipuiden laauar (Does Summer Felling Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood?) Pyriäessä paranamaan kuusipaperipuun laaua lähinnä val.kaisemaoman sulfiiin ja hiokkeen valmisusa silmällä piäen on kiinniey huomioa paisi erilaisen ehdasvarasoinnin myös erilaisen mesäkäsielyn arjoamiin mahdollisuuksiin. Rasinkaaoa käyämällä on ajaelu voiavan yliää pilaanumisen kannala vaarallinen kesäajan hakkuu ja muuaa puun nilapina sinisäjäsienille vähemmän soveliaaksi kasvualusaksi. Rasiinkaaokokeiluja suorieiin N o k i a 0 s a k e y h i ö n ja M e s ä e h o n yheisvoimin vv. rgs657 piuisen rasaan vaikuuksesa elokuun alun kaadon yheydessä käyämällä avallisen puolen kuukauden ajanlisäksi 34, 67 ja 57 vrk:n piuisa aikaa. Näiä rlsikoia oli kaikkiaan 9 kpl. Kaikki koeala oli sijoieu M.T:n kuusikkoon harvennus, väljennys ja avohakkausaloille. Kaadeu puu oliva verraen hidaskasvuisia ja sisälsivä sydänpuua runsaasi. Niinpä avohakkausalalla oli pinapuun viiden uloimman vuosiluson leveys seuraava. Normaali Rasiin Erikoiskaao kaao kokeilu 5 luson leveys, mm,3,,9 V :n 956 kokee Kokee suorieiin Nokialla kesäkuun sä lähien puolikuukausiain aina syys:b.."uun un saakka (siis 6 kaaoaikaa) sien, eä kunakin kaaoaikana kaadeiin kolmessa eri paikassa kaha mesårlsikkoa vasaava puumåårä, josa oinen puoli valmiseiin hei puolipuhaaksi m paperipuuksi ja paniin neliörlsikolle, kun aas oinen puoli jäeiin oksineen in puoleksi kuukaudeksi seuraavaan kaaoaikaan saakka, jolloin se karsiiin, kakoiin, :b.."uoriiin ja varasoiiin normaalikaadon avoin. Näin ollen koerlsikoia oli yheensä 36 kpl. Llsåksi suorieiin erikoiskokeilu eri Vasaava sydänpuupioisuus oli puolesaan: ~ Rasiin kaao Erikoiskokeilu Sydänpuua, lavaläpimiasa Pilaanumisa määrieäessä kiinnieiin aluksi v:n 956 aikana päähuomio p i n a s i n i s y m i se en. Lokakuun alussa suorieussa kaikkien koepölkkyjen pinasinisymän arvioinnissa (aulukko

2 Taulukko I. Pinasinisymän laajuus normaalikaadossa ja kahden viikon inkaadossa Kaaoaika v. 956 ormaalikaao j Pinasinisymä, Kesäk. Heinäk. Syysk. Rasiinkaao vaippapinnasa I} odeiin, eä kahden viikon ssaolo oli verraen selväsi pienenäny pinasinisymisä. Saauja uloksia on kuienkin käsielävä varovasi, sillä pinasinisymän arvioiniin liiyy monia vaikeuksia. Elokuun alun kaaoon liiyvässä ajan vaikuuksen selvielyssä saaiin seuraava pinasinisymäproseni. Rasia jan piuus, vrk Pinasinisymä, Talilukko. Pinasinisymäluokkien (I, ja 3) keskiarvo leikaussa pinnassa, nilapinnassa ja k'lloren alla normaalikaadossa ja kahden viikon inkaadossa I. I3.IO. I956 Lci l kau Heinäk. puoliv äli Syysk. ila Kuori Rasiinkaao k~~~ Nila Kuori Kesäk.,7,6,6,5,I,5 I,4 I,6, 4, 5,9,3,,5,5,4 I,,3,,,3,.,,4,, I,f,,4,9,,0,3 I,I,4 vaippapinnasa. Avohakkausala Normaalikaa o Kahden viikon inkaao Nil apinaa, Täman erikoiskokeilun mukaan ajan pidenäminen siis vaikuaa edullisesi. On kuienkin oeava huomioon, eä nkaao apahui niin myöhään kuin elokuun alussa. Edellä mainiun pinasinisymän arvioinivaikeuden vuoksi suorieiin lokakuun ssä 956 pisokoeaineison peruseella uusi arvioini, jossa määrieiin kusakin koepölkysä leikaun pinnan, nilapinnan ja kuoren peiämän pinnan osuus ja kussakin apauksessa arvoseliin verailumaeriaalin avulla pinnan ummuus kolmeen luokkaan ( =kirkas, = pilkuiainen sinisymä, 3 =yhenäinen, umma sinisymä). Näin saaujen sinisymälukujen keskiarvo (aulukko ) osoiiva, eei in ja normaalikaadon välinen ero ole kovin suuri. Selvimmä ero odeiin kesäkuun n ja heinäkuun kaadoissa. Taulukko 3 Nilapinaa, Kaaoaika v II Kaaoaika V. 956 Nilapina arjoaa parhaa elämisen mahdollisuude sinisäjäsienille, joen sen ummuus on ymmärreävissä. Kuoren alaisen pinnan sinis ymisen on ehny mahdolliseksi nilalla olevan kuoren osiainen iroaminen. Sinisymäproseneja arvioiaessa saau inkaadon unuva edullisuus johuu pääosalaan siiä, eä puissa on yleensä selväsi vähemmän pahoin ummuvaa nilapinaa, kuen aulukon 3 luvuisa ilmenee. Eriyisen selvä ämä ero on parhaan nilakuorinaajan hakkuussa. Rasiajan pidenyminen johaa nilapinnan pienenymiseen ja samanaikaisesi leikaun pinnan kasvuun, kuen erikoiskokeilun uloksisa käy ilmi. Kesäk. Heinäk.. Syysk. Rasiaika, vrk ilapina Leikau pina vaippa pinnasa Näissä kokeissa a allisesi käyey kahden viikon aika ei ke äkuun n kaaoa lukuun oamaa johanu leikaun pinnan osuuden suurenemiseen, mikä on osoiuksena nilan eläruiskyvysä ja vähäisesä kuivumisesa. äiden inkaadon edullisuueen viiaavien kokeiden jälkeen jäeiin avohakkausalan koerisiko paikoilleen ja syyskuun alussa 957 suorieiin pölkkyjen kakonna sinisymisen ja varasoiahon oeamiseksi. Kusakin pöll.7sä oeiin kolme poikkileikkausa, yksi keskelä ja oise 5 cm pöll.)td molemmisa päisä. Sekä sinisyneen eä lahonneen puun osuus miaiin cm:einä kusakin poikkileikkauspinnasa. Koska via eivä esiinny asaisesi pöll.)'d kaikissa osissa, vaan eenkin vaiheissaan eupäässä pöll.}'u päiden läheyvillä, laskeiin ensin molempien päiden vikaprosenien keskiarvo ja vasa sien ämän ja pöll.)td keskiosan vikaprosenin keskiarvo. Näin meneellen pääsäneen suurin piirein oikeaan ulokseen koko pölkyn kuuiomäärää ajaellen. S i n i s y m i n e n oli ällöin varsin vähäisä (aulukko 4). Normaalikaadosa oli pahien sinisyny heinäkuun alun kaao (.6 ), inkaadosa aas kesäkuun n kaao, joka mo

3 Taulukko 4 Sinisyminen, kuuiomääräsä kahden kesäkauden jälkeen Avohakkausala Taulukko 5 Varasolaho, kuuiomääräsä kahden kesäkauden jälkeen Sinisymisprosen i Kaaoaika v. 956 N ormaalikaalo Kesäk. puolivilli Heinäk. Syysk. Rasiinkaao () Kesäk. Heinäk. Syysk. Elokuun alun inkaalo 34 vrk 67 57,. \ arasolahoprosen l Kolme KeskiYlin Keskialina kerrokkerros määrin kerrosa se o,8,0,8,6 o,r,3 o,o 0.,3 lemma siis kuoriiin samanaikaisesi heinäkuun alussa. Kesän 956 sääsuheiden valossa ällainen sinisymäilanne unuukin hyvin luonnollisela. Kesäkuun n normaalikaao on ehiny kuivua ennen hein~"uun 0. päivän ienoilla alkanua sadekaua sinisymän kesäväksi, kun aas heinäkuun alussa kuoriu avara on jääny vaaralliseen puolikaseaan ilaan. Loppukesän voimakkaa saee ova kuienkin piänee ämänkin koeerän niin koseana, eei sinisymä ole päässy erikoisemmin leviämään. Myöhemmä kaado ova pysynee loppukesän 956 siksi märkiuä, eei niillä ole ollu sanoavaa sinisymisvaaraa. Keväällä ja kesällä 957 kaikki koeerä ova hyvien kuivumisolosuheiden ansiosa selviyynee sinisymisesä. Oma vaikuuksensa ähän lienee myös koepuiden hidaskasvuisuudella ja sydänpuun runsaudella. Taulukon 4 luvu risiken eri kerrosen sinisymisesä viiaava osin hyvin epävarmasi yläkerroksen voimakkaampaan sinisymiseen. V a r a s o a h o a koskeva vasaava ulokse (aulukko 5) muodosuiva paljon selväpiireisemmiksi. K e s ä j a h e i n ä k u u n h a kkuissa inkaao anoi selväsi p a r e m m a u l o k s e k u i n n o r m a a i kaao, kun aas elo ja syyskuunkaaojenkohdalla ei voida puhua misään varsinaisesa erosa. Varmoja syiä nilakauena suorieun inkaadon edullisuueen varasoiahon kannala on vaikea esiää. Ehkä ässä on kysymys sieniuhoja orjuvan pihkan runsaasa eriymisesä Kaaoaika v. 956 N ormaalikaalo Kesäk. Heinäk. Syysk. Rasiinkaao () Kesäk. Heinäk. Syysk. Elokuun alun inkaalo 3 4 vrk Kolme Keskialina kerkerrosa rokse Ylin Keskikerros määrin, ,7, ,.4 O,I 0, I, I 0,6 0,6 o, O,I o,o ajan kesäessä ai mahdollisesi nilapinnan ominaisuuksien muuumisesa. oka apauksessa ero on hyvin selvä sekä koko risikon eä eri risikkokerrosen osala. Samoin erikokoisen pölkkyjen lahoamisa koskeva ulokse (aulukko 6) osoiava nilaaikana suorieun inkaadon normaalikaaoa edullisemmaksi. Läpimian vaikuus ei kuienkaan ole Taulukko 6. Läpimian vaikuus varasoiahon määrään kahden kesäkauden jälkeen Pölkyn layaläpimia, cm K aaoaika V IL ja +Keskim. V arasolahoproseni Nor. maalikaao Rasiinkaao Kesäk. ja heinäk. Myöhäisemmä kaaoaja Kesäk. Myöhäisemmä kaaoaja,6 3.7,8,6,0 O,I o.6 yhä voimakas kuin miä aulukon luvu osoiava, sillä vähän pilaanuneisa pienisä pölkyisä kuuluu hyvin suuri osa risikon alaosaan, jossa pilaanuminen on aluspuiden hyvän kunnon akia ollu avallisa pienempi. Aineison pienuus ei kuienkaan ole sallinu molempien ekijöiden (läpimian ja risikkokerroksen) vaikuuksen erielyä. 3

4 V :n 957 kokee Kesällä 957 suorieuissa inkaaokokeiluissa ähdäiin lähinnä laajoissa rajoissa liikkuvan ajan piuuden vaikuuksen selvielyyn. Kokee suorieii nykin Nokialla ja sie, eä harvennus, väljennys ja avohakkausala sijaisiva aivan rinnakkain. Ensirrunäise kaado suorieiin jo oukokuun lopulla, seuraava kuukauden väliajoin kesä, heinäja elokuussa. Rasiaja oliva viikkoa, kuukausi ja kuukaua. Verailupohjana oli avalline normaalikaao. Puu oliva hyvin samanlaisia kuin v Lälllnnä yösaavuuse verailua vare suorieiin lisäksi Lempäälässä Tervajärven mesässä oukokuun lopulla inkaaoa, jossa aj a oliva sama kuin Nokialla. Puu oliva sielläkin hidaskasvuisia ja runsaasi sydänpuua sisäläviä. Pinasini s y mä ä koskevauloksemuodosuiva Nokialla osiain hyvinkin yllääviksi. Elokuun lopussa 957 odeiin ensiksi, eä pinasinisymäproseni oli oukokuun kaadossa selväsi pienempi kuin kesällä 956 kesäheinäkuun hakkuissa, eä avohakkausala anoi yleensä edultaulukko 7 Pinasinisymä, vaippapinnasa Nokialla Kaaoaika Y. 957 Harv., Suojusp., Avo K ki hakk. hakk. hakk. es m. Pinasinisymäproseni viikon r asi I kk:n (3.5 5 ) Kesäkuu I kk:n (4.5.6.) Heinäkuu Normaali( ) kaao II o Bo g lisimmaulokse ja eä kuukauden aika muodos~~paremmaksi kuin lyhyemmä aj a ja normaalikaao. Kesäkuun kaadossa jäi normaalikaao selväsi huonoimmaksi, kun aas ilanne eri hakkuualoilla muodosui epämääräisemmäksi. Heinäkuun normaalikaadon ulokse osoiiva, mien nopeasi pinasinisymä edullisissa olosuheissa leviää. Harvennushakkausalalla suorieu yksiyiskohainen pisokoearkaselu v:n 956 apaan (kaso aulukkoa ) osoii, eä kuukauden aika oli pinasinisymän suheen ylivoimaisesi paras, olipa kysymys minkä kuukauden kaadosa ahansa (aulukko 8). Tarkaseluun mukaan liiey parkkiaineiden liukeneminen kuoresa k äsin (luokielu samanlainen kuin pinasinisymälle) oli 4 Taul4kko 8. Pinasinisymäluokkien (, ja 3) keskiarvo eri pinnan lajeissa. Mukana lisäksi parkkiaineiden liukenemisluokkien keskiarvo. Harvennushakkausala, Nokia, 5.II.I957 Pinnan laji Kaaoaika V. 957 Leikau/ ila Kuoren alus Pinasinisymäluku I kk:n (3.5 5 ) Kesäkuu kk:n (45. 6.) kk:n Heinäkuu (3.4 7 ) N onnaalikaa o Elokuu. (6._8.8.) i Parkkiainee,8,8,0,0,7,7,3,3,0,,0,,,3,7,7,,8,0,,,0,3,3,5,,4 ', 0 I' I,O,3,3, 7 I,,!,8!,8,0,0, I,3,5,5 kuukauden aikana oukokuun kaaoa lukuun oamaa myös vähäisempää kuin normaalikaaoa ai lyhyempiä aikoja käyeäessä. Myös suojuspuu ja avohakkausaloilla oli kuukauden ajan risikoiden valkoisuus silmiinpisävän selvä. Samaan aikaan suorieuissa eri pinnan lajien osuuden arvioinneissa, joka ehiin Nokian harvennushakkausalala ja lisäksi Lempäälän kaaopaikasa, odeiin leikaun pinnan olevan suurin ja nilapinnan pienin kuukauden aikaa käyeäessä. Työvaikeuden lisäänymisen kannala ämä seikka on odennäköisesi epäedullinen. Nokialla kävi sekä ouko eä kesäkuun hakkuissa ilmi, eä aikaa k äyeäessä saadaan vähemmän nilapinaa kuin kk:n ssa, kun aas Lempäälässä ei ollu sanoavaa eroa näiden kahden ajan välillä. Tällainen eroavuus voi aiheuua mm. eri l...'llorijain yöavasa, pölkkyjen erilajsesa oksaisuudesa ja hyvin odennäköisesi myös nilaajan alkamisajan vaiheluisa. Ainei'>on pienuus {'i kuienkaan salli asian arkempaa analysoinia. Pinasinisymä ei suinkaan yksinään rakaise kuusipaperipuiden laaua, joen koepölkkyjen kakonojen avulla pyriiin nykin määriämään samaan apaan kuin v:n 956 aineisoa' käsieläessä sinisymän ja varasoiahon määrä pölkl~en koko l"uuiosa. Maeriaali oeiin Nokian kaikila koealoila, / 3 risikoiden kappaleluvusa ja sien, eä ylä ja alakerroksesa sekä keskikerroksisa oeiin kusakin / 3 näihin kerroksiin sisälyvien pölklyjen kappalelunisa. Leikkaukse ja vikaproseniel määriykse suorieiin samalla avalla kuin v:n 956 aineisossa.

5 Taulukko 9 Eri pinnan lajien osuus Nokian barvennusbakkausalalla ja Lempäälässä Pinnan laji Kaaoaika V. 957 YbLeikau N'l a K uon eensä vaippapinnasa Nokia (.5 5 l kk:n Kesäkuu kk:n ( )» Heinäkuu kk:n (.4 7 l. (6Elokuu._8.8.) o O o 8 0 O Lempäälä (!.I.5.) kk:n S i n i s y m ä n suheen ulokse muodosuiva hyvinkin arvaamaomiksi. Siä oli keskiarvojen mukaan verraen vähän, mua eri aikojen ja hakkausalojen kesken ilmeni odoamaomia eroja (aulukko ro). Kahden viikonanoi ällä keraa yhä poikkeusa lukuun oamaa huonomman uloksen kuin normaalikaao. Yhden kk:n anoi oukokuun kaadon osala hieman edullisemman, mua kesä ja heinäkuun osala heikomman uloksen kuin normaalikaao. Tässä yheydessä ei voida välyä ajauksela, eä r kk:n a käyeäessä kaarnakuoriaisilla on ollu iey vaikuus sinisymän leviämiseen, sillä niiden käyäviä sisäläneissä risikoissa sinisyminen on ollu verraen voimakasa. Vielä selvemmäksi ämä käy kk:n ssa, joka harvennushakkausalalla on ollu vähän kaarnakuoriaisia slc;älävää ja samalla hyvin vähän sinisynyä. en sijaan suojuspuu ja avohakkausaloilla ollee kk:n risiko ova pilaanunee paljon voimakkaammin sisäläen myös runsaasi hyöneisiä. Tämän ukimuksen yheydessä ei suorieu miään eriyisiä lajinmääriyksiä, joen on mahdoona sanoa, missä risikoissa ja missä määrin esiinyi kirjanpainajaa (Ips ypographus), joka jossakin määrin kuljeaa sinisäjäsieniä mukanaan, ai muia sinisymää aiheuavia kaarnakuoriaisia. Näyää siis silä, eä hyöneissinisymän johdosa pikä aika ei pääse muodosumaan niin edulliseksi kuin pinasinisymän vähäisyyden peruseella olisi voinu oleaa. Käyännössä lienee myös vaikeaa saada hyöyä pikäaikaisen ajan käyösä iheissä mesissä, koska kaarnakuoriaisen mukauumiskyky on verraen suuri, milloin aukeammilla paikoilla sijaisevassa puuavar:::ssa ei ole elinilaa arpeeksi. Kemiallisa orjunaa ei ässä apauksessa juuri kannaa ajaellakaan suojausyön hiauden ja aineenmenekin suuruuden akia. V a r a s o a h o n määrään kaarnakuoriaisilla ei sen sijaan ole vaikuusa, ja niinpä ulokse ovakin varas oiahon osala paljon selvemmä (aulukko rr). n hakkuissa on vasa kk:n aikaa käyeäessä saavueu parempi ulos kuin normaalikaadossa, kun aas kesäkuun, parhaan ullaajan hakkuissa ova kaikki aja ollee normaalikaaoa parempia. Paras on ällöin ollu keskiarvon mukaan r kk:n, mua on oeava huomioon, eä kk:n n keskiarvoa huononaa rakaisevasi avohakkausalala saau arvoiuksellisen huono ulos, johon yksiyiskohainenkaan arkaselu ei ole uonu valaisua. Heinäkuun hakkuissa ei inkaadosa ole ällä keraa ollu enää samanlaisa apua kuin v:n 956 aineisossa, Taulukko ro. Sinisymä, Kaaoaika V. 957 kuuiomääräsä.5.ii.957 Nokialla Sinisymä, kuuliosa z dikon (3.5 5 ) Harv. ISuojusp.l Avo ~ Keskibakk. hakk_ bakk. m äärin.0,4,4,9,9,4,,6 r,r, I, I.6,7 l,l 4 9 ~ 5!,6, I,7 O, 0,6 r k.k.:n,8,4 (),4 kk:n \'i ikon Kesäkuu kk:n (4.s.6.) Heinäkuu (. 4 7 ). (6Elokuu._8.8.),0 0,6 Yksinkerainen alleviivaus = kaarnakuoriaisia vähän Kaksinkerainen paljon 5

6 koska normaalikaao on odennäköisesi kesän 957 edullisen sääsuheiden vuoksi lahonnu hyvin vähän. Kuen v:n 956 aineisossa, niin nykin voiiin selväsi odea, eä varasoiahoa on enien risikoiden yläosissa. Yksiyiskohaise numerosarja on jäey kuienkin äsä esiyksesä pois. Yheenveona v:n 957 kokeisa voidaan siis sanoa, eä p i n a s i n i s y m ä n j a v a r a solahon puolesa kk:npiuinen r a s i a i k a a n a a p a r h a a u o k s e. Taulukko II. Kaaoaika V. 957 Varasolaho, kuuiomääräsä.5.ii. 957 Nokialla Harv., Suojusp., A vo K~sk~hakk. hakk. hakk. maann Varasolaho, I kk:n (.55) Kesäkuu kk:n (4 5.6.) Heinäkuu r kk:n (.4 7 l kuuiosa o,8, O, 0, I O,,0 0,8 O,,4, I o,o () O,. (6Elokuu 8 _8 _). Paperipuiden sisaan unkeuuu e e n s i n i s y m i s e n o s a a r a s nk a a d o n e d u i s u u s n ä y ä ä s e n s ij aankyse en a a i se a, koska kaarnakuoriaisen väliyksellä leviävä h yön e i s s i n i s y m i n e n on vaikeasi väleävissä, milloin ajan piuus on I kk. aika ei kylläkään näyä uovan hyöneissinisymisä mukanaan, mua on sili ilmasinisymisen kannala vähemmän ehokas. Parkkiaineiden liukeneminen Uion ja yleensäkin vedessä säilyyksen aikana parkkiainee liukeneva ja kulkeuuva veden mukana puun sisään. Näin apahuu sekä kuoressa (myös sen nilaosassa) eä sydänpuussa oleville parkkiaineille. Sydänpuusa liikkeelle lähevä parkkiainee aiheuava äysin kuoriussakin, mua kuivumaomassa kuusipaperipuussa varsin voimakkaan pilaanumisen, kuen K e sk u s a b o r a o r i o Oy : n ukimukse ova osoianee ( A h o j ä r v i, u h a, a n d A m, 6 A. A. r957: The effec of various mehods of sorage on he formaion of bark sain in sulphie spruce wood (Picea excelsa). Paperi ja Puu 5/I957 Helsinki). Kunnollisesi kuivuneessa, puoliksi ai äysin kuoriussa puussa ei sen sijaan esiinny miään samaa suuruusluokkaa olevia vahinkoja, vaikka vedessä säilyysä kesäaikana apahuisikin 34 kk:n ajan. ' Kun kuusipaperipuia kaadeaan kesäaikana in ja kun puu ssa ollessaan ova aliina kaarnakuoriaisuhoille, unuu mahdollisela, eä ainakin osa kuoressa olevisa parkkiaineisa voisi liuea puun sisään. Samaan suunaan viiaava myös edellä mainiun Keskuslaboraorio Oy:n ukimuksen ulokse kuorellisena maalle varasoidun kuusen parkkiainevahingoisa. Eivä myöskään kuoriu kuusipaperipuupölky, olivapa ne ollee ssa ai ei, liene parkkiaineiden liukenemisela äysin suojauja, koska jakuva sadesää ova aina mahdollisia ja kykenevä sien esämään puiden nopean kuivumisen. Kirjallisuudesa ei ole kuienkaan löyyny ieoja siiä, millaisa suuruusluokkaa parkkiaineiden liukeneminen mesärisikoissa voisi olla. Siksi oeiin v:n I957 koerisikaisa harvennushakkausalala avallisesi yhdesä yläkerroksen ja yhdesä alakerroksen pölkysä sekä ylä eä alapinnala puunäyee, joisa Helsingissä määrieiin benzidiiniä reagenssina käyäen parkkiaineiden liukeneminen. Värjäyymän laajuus luokieliin sien, eä I = korkeinaan mm:n vahvuinen yhämiainen värjäänymä = korkeinaan 4 mm:n vahvuinen yhämiainen värjäänymä 3 = vähinään 5 mm:n vahvuinen yhämiainen värjäänymä Tuloksia arvoselaessa (aulukko I} on oeava huomioon, eä parkkiainevärjäänymä ulouu avallisesi hieman laajemmalle alalle, kuin missä parklriainevahinkoja odella esiinyy. Saadu ulokse ilmaiseva, eä p a r k k i a i n e i d e n i u ken e m i s a o n a p a h u n u m e k e i n kaikissa p ö k y i s s ä. Rasiajan pidenyminen ei näyä vaikuaneen vahingollisesi, mikä voiaisiin ulkia sien, eei hyöneisvahingoilla olisi merkiys ä. os kuienkin oeaan huomioon kaarnal."lloriaisen vähäinen esiinyminen harvennushakkausalan risikoissa, ei ämän oleamuksen arvise olla oikea. Mielenkiinoisa on odea, eä heinäkuun inkaao on ananu negaiivisimma ulokse. Mahdollisesi ämä seikka voidaan panna pölkkyjen huonon kuivumisen ja loppukesän ja syk yn saeiden ilille. on kesäl."llun hakkuua lukuun oamaa ollu hieman vähemmän pilaanunua kuin in (,

7 Taulukko I. Parkkiaineiden l!iukeneminen v:n 957 kokeiden harvennushakkausalalla. Nokia. Värj äänymäluoka, ja 3 (, 4 ja vähinään 5 =l Ylä/alapina Yläk. Alak. Kesäkuu Yläk. oulukuu 957, Heinäkuu Alak. Yläk. Alak. Elokuu Yläk. KNL viikon r asi Ylä Ala kk:n Ylä Ala kk:n Ylä Ala Ylä Ala K = === ~== ~;= ~== kuoren alainen pina, N kaao. Heräää huomioa, eei edes leikau pina ole aina sääsyny vahingoila. T ähänasisen ulosen peruseella on kuienkin liian uskalleua mennä sanomaan, onko värjäyymä peräisin kuoresa vai sydänpuusa. Nämä pikku kokee viiaava siihen suunaan, eä olisi aiheellis a oaa parkkiaineiden liukeneminen mesävarasomuin aikana lähemmän selvielyn koheeksi. Tulosen yhdiselmä Nokia Osakeyhiön ja Mesäehon yh eisoimin vv. rg56 57 suoriamissa kokeissa inkaadon vaikuuksesa kuusipaperipuiden laauun saaiin seuraava p ääulokse. r. Lyhin k äyökelpoinen aika on viikkoa. Verrauna normaalikaaoon pinasinis ymä ja varasolaho ova silloin hieman vähäisemmä, puuhun unkeuunu sinisyminen aas suunnilleen yh ä voimakasa. = nilapina, L = I I leikau pina Piemmän ja eriyisesi kk:n piuisen ajan käyö on vieläkin edullisempaa sekä pinasinisymän eä varasoiahon vähäisyyden vuoksi, mua puuhun unkeuunu sinisyminen ulee voimakkaammaksi eupäässä kaarnakuoriaisen akia. Sinisymisä odeiin eriyisesi avohakkausaloilla. 3 K äy ökelpoise inkaaoaja ova ouko, kesä ja heinäkuu. 4 Parkkiainevahinkoja esiinyy inkaadeussa puussa ehkä enemmän kuin avalliseen apaan kaadeussa ja kuoriussa puussa ja eenkin, jos inkaao suorieaan heinäkuussa ai myöhemmin. 5. Nilapinnan pienenyminen on inkaadossa siä voimakkaampaa, miä piempi on aika. Ilmeisesi ämä seikka vaikuaa kuorinahankaluueen inkaadon kannala epäedullisesi.. Does Summ.er Fellin.g Improve he Qualiy of Spruce Pulpwood SUMMARY The following a re he principal resuls obained in he experimens m ade joinly in by 'okia Osakeyhiö and Mesäeho concerning he effec of allowing rees o lie and season as felled wih ops inac (a erm which migh be condensed o summer felling) on he qualiy of spruce pulpwood. (r) The shores useful summerfelling ime is weeks. Compared wih felling, he surface sain on he ouer surface of he bol and sorage ro are hen slighly smaller, whereas saining ha peneraes he wood is roughly as pronounced. () I is sill more favourable o use a longer summer felling ime, in paricwar one of monhs duraion, since he s urface sain and sorage ro are hen smaller. However, he saining becomes more pronounced, especially because of bark beeles. Saining was observed especially in clearcu areas. (3) Favourable summer felling imes are M:ay, une and uly. (4) Tannic acid damage occurs perhaps more exensively in summerfelled imber han in imber felled and barked in he usual manner, especially if he summerfelling is done in uly or laer. (5) The decreasing of he bas layer is more marked in summefelling he longer he rees are allowed o lie and season wih ops inac. This fac obviously affecs unfavourably barking in connecion wih summer felling. Eripainos Paperi ja Puu n:osa, rgs8 Helsinki 958, Frenckellin Kirjapaino Osakeyhiö. 7

8