Metsän uudistuminen pienaukkohakkuussa Sauli Valkonen 16.10.2019
Häiriödynamiikkahanke: monimuotoisuutta metsänhoidossa suojelun rinnalla Suojelu- ja METSO-alueiden lisäksi tarvitaan monipuolisempia metsänkäsittelymenetelmiä Häiriödynamiikkahankkeessa on perustettu 2 suurta tutkimusaluetta (yht. 2 000 ha), joissa niitä kokeillaan ja kehitetään tutkitaan puuston ja lajiston kehitystä eri käsittelymenetelmissä Margot Downey 2 Luke/Erkki Oksanen
Luontaisten häiriöiden mukailu metsänhoidossa Voimakkaat häiriöt tasarakenteiset puustot Osittaishäiriöt vaihtelevat puustorakenteet Pienet häiriöt pienipiirteisesti vaihtelevat puustorakenteet Avohakkuu+ säästöpuusto Pienaukkohakkuu Poimintahakkuu Luke/Erkki Oksanen Timo Kuuluvainen Timo Kuuluvainen
Häiriödynamiikkahankkeen tutkimusalueet ja osallistujat Kaksi suurta metsäaluetta Metsähallituksen mailla mukana Luke, Metsähallitus, Helsingin yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, ym. Isojärvi 800 ha Ruunaa 1200 ha
Pienaukkohakkuu Matti Koivula 16.10.2019
Pienaukkoja poiminnan kanssa yhdessä alikasvoksen ja taimettumisen edistäminen valopuulajien edistäminen Piirros: Juha Varhi 6 16.10.2019
Aiemmat tutkimukset Pienaukot ovat taimettuneet Erinomaisesti rehevät korvet Pohjois-Suomen eteläosassa (Hökkä & Repola 2018) Kainuun tuoreen kankaan kuusikot (Valkonen & Siitonen 2016) Keski-Lapin männiköt (Hallikainen et al. 2018) Tyydyttävästi tuoreen kankaan kuusikot Etelä-Suomessa (MONTA; Valkonen et al. 2011) Tilanne vielä epävarma Etelä-Suomen rehevät kasvupaikat (OMT ja MT+) (Häiriödynamiikkahanke, Isojärvi) ongelmana pintakasvillisuuden rehevöityminen liian isoissa aukoissa (Downey et al. 2018) Kuivahkojen ja kuivien kankaiden männiköt (Häiriödynamiikkahanke, Ruunaa) taimettumista ei vielä tutkittu, havaintojen mukaan niukkaa 16.10.2019
Taimimäärät ja keskipituudet pienaukkotutkimuksissa Alue, kasvupaikka ja muokkaus E-S tuore kng ei muokkausta E-S tuore kng äestys Kainuu tuore kng, ei muokk. Kainuu tuore kng, äestys E-S tuore ja lehtom. kng ei muokkausta P-S ojit. korpi ei muokkausta P-S kuivahko ja kuiva kng laikutus Pääpuu laji Pääpuulajin taimet kpl ha -1 Muun havupuun ja koivun taimet, kpl ha -1 16.10.2019 Kasvatuskelpoiset taimet, kpl ha -1 Pääpuulajin taimien keskipituus ja aika hakkuusta/ muokkauksesta ku 7600 4000 1300 60 cm 10-11 v ku 6700 12300 1300 80 cm 10-11 v ku 2400 5900 1700 50 cm 13-15 v ku 9300 13900 2000 50 cm 13-15 v ku 20400 6800 - n. 10 cm 4-5 v ku 8900-11300 3400 2300 73-84 cm 10 v mä 21700 7300 ~2000 9 cm 5 v
Tuoreen kankaan kuusikot Etelä-Suomi (MONTA): keskimäärin tyydyttävä tulos, vaihtelua Markus Strandström Valkonen et al. (2011) 10 16.10.2019
Taimimäärät ja keskipituudet pienaukkotutkimuksissa Alue, kasvupaikka ja muokkaus E-S tuore kng ei muokkausta E-S tuore kng äestys Kainuu tuore kng, ei muokk. Kainuu tuore kng, äestys E-S tuore ja lehtom. kng ei muokkausta P-S ojit. korpi ei muokkausta P-S kuivahko ja kuiva kng laikutus Pääpuu laji Pääpuulajin taimet kpl ha -1 Muun havupuun ja koivun taimet, kpl ha -1 16.10.2019 Kasvatuskelpoiset taimet, kpl ha -1 Pääpuulajin taimien keskipituus ja aika hakkuusta/ muokkauksesta ku 7600 4000 1300 60 cm 10-11 v ku 6700 12300 1300 80 cm 10-11 v ku 2400 5900 1700 50 cm 13-15 v ku 9300 13900 2000 50 cm 13-15 v ku 20400 6800 - n. 10 cm 4-5 v ku 8900-11300 3400 2300 73-84 cm 10 v mä 21700 7300 ~2000 9 cm 5 v
Tuoreen kankaan kuusikot Kainuussa: erinomainen taimettuminen vanhat kuusikot Suomussalmella pienaukkojen koko 0,1 0,4 ha (läpimitta = 35-65 m) ilman muokkausta kasvatuskelpoisia taimia 1700 ha -1 muokkauksella tavoitetiheys 2000 ha -1 lähes kaikilla aloilla Valkonen & Siitonen 2016 Juha Siitonen Juha Siitonen 12 16.10.2019
Taimimäärät ja keskipituudet pienaukkotutkimuksissa Alue, kasvupaikka ja muokkaus E-S tuore kng ei muokkausta E-S tuore kng äestys Kainuu tuore kng, ei muokk. Kainuu tuore kng, äestys E-S tuore ja lehtom. kng ei muokkausta P-S ojit. korpi ei muokkausta P-S kuivahko ja kuiva kng laikutus Pääpuu laji Pääpuulajin taimet kpl ha -1 Muun havupuun ja koivun taimet, kpl ha -1 16.10.2019 Kasvatuskelpoiset taimet, kpl ha -1 Pääpuulajin taimien keskipituus ja aika hakkuusta/ muokkauksesta ku 7600 4000 1300 60 cm 10-11 v ku 6700 12300 1300 80 cm 10-11 v ku 2400 5900 1700 50 cm 13-15 v ku 9300 13900 2000 50 cm 13-15 v ku 20400 6800 - n. 10 cm 4-5 v ku 8900-11300 3400 2300 73-84 cm 10 v mä 21700 7300 ~2000 9 cm 5 v
Taimia, kpl/ha Männiköiden pienaukot Rovaniemellä tulos 5 vuotta pienaukkohakkuusta (Hallikainen et al. 2019) erinomainen tulos: männyn taimien kokonaismäärä 22 000 ha -1, tyhjiä koealoja (5 m 2 ) 10 %, kasvatuskelpoisia taimia 1 900 ha -1 aukon koolla vaikutus: 20 m > 40 m > 80 m, syynä ilmeisesti siementen leviäminen muokkaus lisäsi taimettumista huomattavasti (kokonaismäärää) kasvillisuus ei rehevöitynyt juuri lainkaan 25000 20000 15000 10000 5000 0 0 10 20 30 40 Etäisyys reunametsästä, m Ville Hallikainen 14 16.10.2019
Aiemmat tutkimukset Pienaukot ovat taimettuneet Erinomaisesti rehevät korvet Pohjois-Suomen eteläosassa (Hökkä & Repola 2018) Kainuun tuoreen kankaan kuusikot (Valkonen & Siitonen 2016) Keski-Lapin männiköt (Hallikainen et al. 2018) Tyydyttävästi tuoreen kankaan kuusikot Etelä-Suomessa (MONTA; Valkonen et al. 2011) Tilanne vielä epävarma Etelä-Suomen rehevät kasvupaikat (OMT ja MT+) (Häiriödynamiikkahanke, Isojärvi) ongelmana pintakasvillisuuden rehevöityminen liian isoissa aukoissa (Downey et al. 2018) Kuivahkojen ja kuivien kankaiden männiköt (Häiriödynamiikkahanke, Ruunaa) taimettumista ei vielä tutkittu, havaintojen mukaan niukkaa 16.10.2019
Ongelmia rehevien maiden liian suurissa pienaukoissa (Downey et al. 2018) Margot Downey 16
Pienaukkojen uudistumistuloksen inventointi HD-tutkimusalueilla kesällä 2019 selvitetään uudistamistulos 6-10 kasvukauden kuluttua hakkuusta sekä pintakasvillisuuden ja vesakon aiheuttaman haitan suuruus ositettu otos (alue, kangas/turve, ravinteisuustaso, aukon koko, muokkaus/ei muokkausta) Isojärvi 17 metsikköä, 39 aukkoa (7-10 kasvukautta) Ruunaa 11 metsikköä, 47 aukkoa (6-9 kasvukautta) pienaukon kattava linjoittainen koealaverkosto (a 10 m2) taimimäärä ja keskipituus kokonaismäärä puulajeittain kasvatuskelpoiset puulajeittain: ne jotka jätettäisiin kasvamaan taimikonhoidossa normaalilla metsänviljelyalalla, tavoite 2 kpl/10 m 2 koeala = 2000 kpl ha -1 tiukat puulajikriteerit kasvupaikan mukaan o kvk ja karumpi max 1 kpl sekapuita per koeala Markus Strandström o tuok ja viljavampi mä, ku, rko ei rajoituksia, hko ha le max 1 kpl 17 16.10.2019
Isojärvi Matti Koivula 18
Ruunaa Juha Siitonen 19
Kokonaistaimimäärä 30000 25000 Taimia kpl ha -1 20000 15000 10000 muu ko ku mä 5000 0 Isojärvi tuok ja viljavampi Isojärvi kvk ja karumpi Ruunaa kvk ja karumpi Markus Strandström 20 16.10.2019
Kasvatuskelpoisten taimien määrä 2000 1800 1600 Taimia kpl ha -1 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 Isojärvi tuok ja viljavampi Isojärvi kvk ja karumpi Ruunaa kvk ja karumpi Muokatut 2040 1870 Ei muokatut 1600 1260 muu ko ku mä Markus Strandström 21 16.10.2019
Taimikoiden jakauma tiheysluokittain (kasvatuskelpoiset) 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % -999 1000-1499 1500-1999 -2000 20 % 10 % 0 % Isojärvi viljavat Ruunaa karut Markus Strandström 22 16.10.2019
Muut taimikkotunnukset Tunnus Isojärvi viljavat Ruunaa karut Keskipituus, cm (kasvatuskelpoiset ) Tyhjiä koealoja, % (0 kasvatuskelpoista) Pintakasvillisuuden haitta suuri tai erittäin suuri, % 105 39 17 16 80 2 Välitön perkaustarve, % (0-1 v) 13 0 Perkaus myöhemmin, % (2-10 v) 83 11 Markus Strandström 23 16.10.2019
Yhteenveto Ruunaan viljavilla kasvupaikoilla taimikoiden tiheydet olivat hyvällä tasolla rehevä pintakasvillisuus oli vielä uhkana, ja lopullista tulosta joudutaan vielä odottamaan taimien menestymismahdollisuudet näyttivät kuitenkin paremmilta kuin edellisessä tutkimuksessa (Downey et al. 2018), koska taimien keskipituus oli jo 105 cm Isojärven karummilla, männyn kasvatukseen sopivilla kasvupaikoilla taimia oli runsaasti, mutta ne olivat kuusta uudistaminen männylle oli siten epäonnistunut kaikissa aukoissa yli puolet kasvupaikoista oli puolukkaturvekankaita, joilla kuusi saattaa olla kasvatuskelpoinen puulaji taimikot olivat siinä tapauksessa erinomaisia Markus Strandström 24 16.10.2019
Yhteenveto Ruunaan männiköissä taimettuminen oli vielä kesken ja taimimäärät vielä jonkin verran alle tavoitteen taimettuminen tulee jatkumaan, koska maan taimettumiskunto on säilynyt hyvänä eikä pintakasvillisuus ole rehevöitynyt juuri lainkaan Uudistumistulokset samaa tasoa kuin aiemmissa tutkimuksissa Pienaukot uudistuvat, mutta eivät ongelmitta eivätkä nopeasti Maanmuokkaus lisää taimikoiden tiheyttä, mutta se ei näytä välttämättömältä eikä hyöty ehkä ole riittävän suuri kustannuksiin nähden Perkausta tarvitaan pienaukoissa rehevillä kasvupaikoilla, mutta vielä ei voida arvioida kuinka paljon Markus Strandström 25 16.10.2019
Lisätietoja Sauli Valkonen Luonnonvarakeskus PL 2, FI-00791 Helsinki puh. +358-29-532 5507 Sauli.Valkonen@luke.fi Riikka Piispanen 26 16.10.2019
Viitteet Downey M, Heikkinen J, Valkonen S. 2018. Natural tree regeneration and vegetation dynamics across harvest gaps in Norway spruce dominated forests in Southern Finland. Can J For Res 48: 524-534 Eerikäinen K, Valkonen S, Saksa T. 2014. Ingrowth, survival and height growth of small trees in uneven-aged Picea abies stands in southern Finland. For Ecosys 1(5). 10 p. doi:10.1186/2197-5620-1-5 Hallikainen V, Hökkä H, Hyppönen M, Rautio P, Valkonen S. 2018. Natural regeneration of harvested gaps after gap cutting in Scots pine stands in northern Finland. Scand J For Res.34: 115-125. Hökkä H, Repola J. 2018. Pienaukkohakkuun uudistumistulos Pohjois-Suomen korpikuusikossa 10 vuoden kuluttua hakkuusta. Metsätieteen aikakauskirja 2018 7808. 17 s. https://doi.org/10.14214/ma.7808 Lähde E, Laiho O, Norokorpi Y, Saksa T. 2002. Development of Norway spruce dominated stands after singletree selection and low thinning. Can J For Res 32: 1577-1584. Laiho O, Pukkala T, Lähde E. 2014. Height increment of understorey Norway spruces under different tree canopies. For Ecos1(4): 1-8. Lundqvist L. 1991. Some notes on the regeneration on six permanent plots managed with single-tree selection. For Ecol Manage 46, 49-57. Lundqvist L. 1993. Changes in the stand structure on permanent Picea abies plots managed with single-tree selection. Scand J For Res 8, 510-517. Nygren, M., Rissanen, K., Eerikäinen, K., Saksa, T. & Valkonen, S. 2017. Norway spruce cone crops in unevenaged stands in southern Finland: a case study. Forest Ecology and Management 390: 68 72. Saksa T. 2004. Regeneration process from seed crop to saplings - a case study in uneven-aged Norway sprucedominated stands in southern Finland. Silva Fenn 38(4): 371-381. Saksa T, Valkonen S. 2011. Dynamics of seedling establishment and survival in uneven-aged boreal forests. For Ecol Manage 261(8): 1409-1414. Valkonen, S, Koskinen K, Mäkinen J, Vanha-Majamaa I. 2011. Natural regeneration in patch clear-cutting in Picea abies stands in Southern Finland. Scand J For Res 26(6): 530-542 Valkonen S, Siitonen, J. 2016. Tree regeneration in patch cutting in Norway spruce stands in northern Finland. Scand J For Res 31: 271-278. Luk/Erkki Oksanen