Selvitys Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista

Lopullinen versio 150611 Selvitys Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyvistä linjauksista Oy Audiapro Ab Aija Tuimala

2 Sisällysluettelo 1. Selvityksen taustaa...3 1.1.Kuntalaiskysely palveluverkosta...3 1.2. Palveluverkon strategiset kehittämislinjaukset...4 2. Yleiset taustamuuttujat ja Salon tilanne...6 2.1 Väestö...6 2.2 Kaavoitus ja asuminen...7 2.3 Talous...10 3. Kehittämislinjausten lähtökohta nykytilasta tulevaisuuteen...13 3.1. Varhaiskasvatuspalvelut...14 3.2. Perusopetuksen alakoulut...18 3.3. Lukiot...23 3.4. Kansalaisopisto...25 3.5. Musiikkiopisto...27 3.6. Nuorisopalvelut...28 3.7. Liikuntapalvelut...29 3.8. Kulttuuripalvelut...31 3.9. Kirjastopalvelut...33 3.10. Terveyspalvelut...35 3.11. Sosiaalipalvelut...39 3.12.Vanhuspalvelut...41 4. Salon kaupunkitason palveluverkkolinjauksia...45 4.1. Palveluverkkosuunnittelua kaupunkitasolla...46 4.2. Sosiaali- ja terveystoimi...51 4.3. Sivistyspalvelut...52 4.4. Keskusta-alueen palveluverkko...54 5. Linjausten vaikutusten arviointia...56 6. Lopuksi...59

3 1. Selvityksen taustaa Salon kaupungissa aloitettiin kevään 2010 aikana palvelustrategisten linjausten valmistelu kuntarakennemuutoksen kautta syntyneen uuden kaupungin alueelle. Tarkastelu painottui vuonna 2010 palveluverkkoon liittyviin asioihin. Valtuusto käsitteli tehtyä työtä marraskuussa 2010 ja tämän jälkeen päädyttiin jatkovalmisteluun erityisesti kehittämisen linjauksiin sekä keskusta-alueen tarkennuksiin liittyen. Tämän jatkoselvityksen painopisteenä on kuvata kokonaisuutena Salon kaupungin palveluverkon kehittämiseen liittyviä linjauksia ja johtamista sekä linjauksiin liittyviä vaikutuksia. Vaikutuksia arvioidaan Salon IVA -arvioinnin mukaisesti eri näkökulmista, joita ovat strategian, asiakkaiden, henkilökunnan ja osaamisen, toimintaprosessien, talouden ja yrittäjyyden näkökulmat. Lopullinen arviointi vaikutuksista tehdään kun luottamushenkilöiden kanta linjauksiin on saatu. Selvitystyötä on ohjannut viime vuonna valtuustoryhmien puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä. Vuonna 2011 hanketta ohjaa kaupunginhallitus. Työryhmänä on toiminut toimialajohtajat sekä kaupungin johtoryhmä. Kevään aikana johtoryhmä, hallituksen iltakoulu ja valtuuston iltakoulu ovat käsitelleet asiaa. Kilpailutusprosessin jälkeen Oy Audiapro Ab valittiin kokoamaan linjauksia. Yhtiön puolesta työhön ovat osallistuneet Aija Tuimala, Toni Kirmula ja Anssi Hietaharju. 1.1.Kuntalaiskysely palveluverkosta Salon kaupunki toteutti keväällä 2011 palveluverkkokyselyn www.salo.fi osoitteessa sähköisenä kyselynä. Kyselyyn vastasi 478 kaupunkilaista. Kaupungin asukkailta kysyttiin erilaisten palveluiden käytöstä, palveluiden kehittämisestä, palvelupisteiden etäisyyksistä ja muiden julkisten palveluiden käytöstä. Vaikka kysely toteutettiin nettikyselynä, oli vastaajien joukon ikäjakauma suhteellisen kattava. Ikäihmisten suhteellisen vähäinen osuus vastaajissa voi kuitenkin vaikuttaa tulokseen ja vastaukset voidaankin katsoa olevan lähinnä suuntaa antavia tässä vastaajaryhmässä. Vastaajat olivat viimeisen vuoden aikana käyttäneet kunnallisista palveluista useimmin kirjastopalveluita ja liikuntapaikkoja. Kuntalaisten useimmin mainitut lähipalvelut olivat päivähoito, perusopetus, terveyspalve-

4 lut, vanhuspalvelut, kirjasto, liikuntapaikat, kansalaisopisto ja nuorisotila. Myös muita julkisia palveluita kuten postia ja poliisia toivottiin lähipalveluiksi. Kuntalaisten vastausten perusteella vaikuttaa siltä, että palveluita käyttävillä on joustavampi kuva asiointietäisyydestä kuin niillä vastaajilla, jotka eivät palvelua viimeisen vuoden aikana olleet käyttäneet. Esimerkiksi terveyskeskuksen lääkäripalveluja käyttivät useimmin taloudet, joissa oli 5 tai useampia jäseniä. 32 % ryhmän vastaajista oli käyttänyt palvelua joka kuukausi vuodessa ja 16 % piti hyväksyttävänä asiointietäisyytenä alle 3 kilometriä. Samaan kysymykseen vastanneista yhden hengen talouksista 8 % oli käyttänyt palvelua joka kuukausi ja 28 % piti asiointietäisyytenä alle 3 kilometriä. Vastaajat pitivät tärkeinä sitä, että kunta järjestää itse palvelut. Toisaalta arvostettiin myös mahdollisuutta valita julkisen ja yksityisen palveluntuotannon välillä. Kaupungin sähköisistä palveluista oli käytetty eniten kirjaston salomo.fi-palvelua. Toisena tuli vesimittarilukeman ilmoittaminen. Avoimeen kysymykseen, jossa vastaajia pyydettiin kertovan mitä muita sähköisiä palveluita he toivoivat Salon kaupungin tarjoavan, saatiin paljon toivomuksia. Vastaukset voidaan jakaa kolmeen ryhmään: varaaminen ja maksaminen, asioiminen sekä viestintä, neuvonta ja keskustelu. 1.2. Palveluverkon strategiset kehittämislinjaukset Poliittiset linjaukset ohjaavat toimintaa ja niiden määrittely on olennaista, jotta organisaatio saavuttaa toivotut tavoitteet. Palveluverkkolinjaukset tarkentavat kaupungin strategiaa palveluiden järjestämisen näkökulmasta ja jatkossa nämä linjaukset tulevat näkymään entistä vahvemmin toimialojen tuloskorteissa. Tässä tarkastelussa on käytetty alla olevan kuvan 2 mukaista mallia ja lähdetty ensin kokoamaan väestökehityksen ja asumisen tuomia näkökulmia palveluiden kehittämiseen. Tämä selvitys ei keskity palveluiden sisältöön vaan kuvaa palveluiden järjestämistarpeiden muutoksia suhteutettuna nykytilanteeseen sekä mahdollisia kehittämiskohteita ja toimenpiteitä, jotta palveluverkkojen kehittämisessä edetään koko kaupungin tasolla samaan suuntaan. Asukkaiden näkökulmasta palveluiden saatavuus sekä laatu ovat asioita, joita on huomioitava suunnittelussa on löydettävä optimaalinen tasapaino kuvassa esitettyjen asioiden välille, vaikka tässä selvityksessä pääpaino onkin palveluverkko-näkökulmalla.

5 Kuvio 2. Palvelujen järjestämisen näkökulmat Tässä selvityksessä keskitytään erityisesti kysymykseen Millä palveluverkolla Salon kaupungissa palveluita tuotetaan tulevaisuudessa ja mitä linjauksia palveluverkon kehittämiseksi olisi tehtävä. Palvelustrategian tarve ja siihen liittyvät kehittämislinjaukset korostuvat virkamiesjohdon, lähiesimiesten ja työntekijöiden näkökulmasta. Tempoileva päätöksenteko tai yksittäisten asioiden nousu keskusteluun aiempien linjausten vastaisesti aiheuttaa aina hämmennystä. Henkilöstön kannalta pitkän aikavälin suunnitelma olisi tarkoituksenmukainen. Se lisäisi henkilöstö sitoutumista tehtyihin suunnitelmiin ja mahdollistaisi henkilöstön osaamisen kehittämisen palvelutarpeen muutosten mukaisesti. Pitkän aikavälin suunnitelman myötä on mahdollista, että hallinnollinen työ vähentyisi kun suunnitelmat olisivat jo ennakoiden tehdyt. Esimiestyötä voitaisiin tällöin kohdistaa asiantuntijatyöhön toimialoilla. Esimerkkinä tästä voi mainita varhaiskasvatuksen tilojen haun ja varustamisen, joka vie pedagogiseen ohjaukseen, laadun varmistamiseen, perustehtävän tukemiseen ja suunnitelmallisempaan henkilöstö- ja taloussuunnitteluun varattua aikaa paljon erityisesti tällä hetkellä.

6 2. Yleiset taustamuuttujat ja Salon tilanne 2.1 Väestö Kuvio 3. Salon väestökehitys vuoteen 2040 asti. 2010 Osuus 2020 Osuus 2030 Osuus 2040 Osuus Asukasluku 55 558 kaikista %:ia 59 197 kaikista %:ia 62 099 kaikista %:ia 63 945 kaikista %:ia 0 6 vuotiaat 4 258 7,7 % 4 348 7,3 % 4 281 6,9 % 4 278 6,7 % 6 vuotiaat 634 1,1 % 641 1,1 % 639 1,0 % 626 1,0 % Peruskoulu, 7 16 vuotiaat 6 341 11,4 % 6 572 11,1 % 6 691 10,8 % 6 565 10,3 % Lukio, 17 19 vuotiaat 1 936 3,5 % 1 909 3,2 % 2 042 3,3 % 2 050 3,2 % Työikäiset, 20 64 vuotiaat 32 285 58,1 % 31 531 53,3 % 31 287 50,4 % 31 570 49,4 % 75 84 vuotiaat 3 705 6,7 % 4 667 7,9 % 7 122 11,5 % 7 124 11,1 % Yli 84 vuotiaat 1 368 2,5 % 1 880 3,2 % 2 777 4,5 % 4 618 7,2 % Eläkeikä, Yli 64 vuotiaat 10 738 19,3 % 14 837 25,1 % 17 798 28,7 % 19 482 30,5 % Kuvio 4. Salon väestöennuste vuosille 2010 2040. Salon asukasluku oli 55 286 helmikuun lopussa 2011. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan seuraavan 30 vuoden aikana väestömäärä tulee kasvamaan noin hieman yli 8000 hengellä (13 %), joten mitään ihan merkittävää muutosta ei olisi sen mukaan tapahtumassa. Salon kaupungin asukasluku on kuitenkin kehittynyt viime vuosina ennusteita hieman nopeammin, mutta erityisesti Nokian työpaikkojen kehitys vaikuttaa kaupungin väestökasvuun myös tulevaisuudessa. Vertaillessa kaupungin ikäjakaumaa eri vuosina nähdään, että suurin muutos ja samalla suurin kasvu, väestömäärässä tulee tapahtumaan eläkeikäisten kuntalaisten väestöryhmässä, joka tulee väestömäärällä mitaten kaksinkertaistumaan seuraavan 30 vuoden aikana. Huomioitavaa myös on, että samalla aikavälillä työ-

7 ikäisten määrä tulee hieman laskemaan. Tulevat muutokset väestön eri ikäryhmissä tarkoittavatkin sitä, että huomattavaan palvelutarpeiden kasvun tulee varautua. Valtakunnan tason muutokset esimerkiksi kuntalaisten omavastuun lisäämisessä tai kuntalaisten lisääntyvä yksityisten hoivapalveluiden osto voivat lieventää tarpeen kehitystä, mutta näistä ei ole selvityshetkellä tietoa. Kasvaneet palvelutarpeiden laatuvaatimukset realisoituvat usein lainsäädännön kautta. Niiden myötä kuntien talouden ja toiminnan ennustaminen monimutkaistuu entisestään tulevaisuudessa. Uuden terveydenhuoltolain voimaan tultua vapautuva terveyspalveluiden käyttö yli kuntarajojen tekee terveyspalveluiden tarpeen ja käytön ennakoinnin vaikeaksi. Samalla lisääntyvät palveluiden saatavuuden, toteutumisen, vaikuttavuuden arvioinnin ja seurannan vaatimukset. Ylikunnallisen laskutuksen toteuttamiseksi myös tuotteistusta on kehitettävä. Lisäksi perusopetuksen tai päivähoidon osalta ennustetaan väestönosan pienentyvän, mutta samanaikaisesti palvelujen laatuvaatimukset kasvavat myös lainsäädännön kautta. Sekä erityisopetuksen että varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvusta huolimatta palvelukustannusten nousua on vaikea välttää. 2.2 Kaavoitus ja asuminen Laajentuneen Salon kaupungin yleiskaavallista ohjelmaa on valmisteltu uuden kaupungin perustamisesta lähtien, ohjelmassa luodaan Salon kaupungin rakennemalli vuoteen 2030. Tavoitteena on, että ohjelma on valmis keväällä 2012. Salon yleiskaavallisen ohjelman visio: Rakennemallitarkastelu kuvaa koko kaupungin tulevaa maankäytön kehitystä ja antaa hyvän pohjan palvelurakenteidenkin tarkastelulle. Esimerkiksi alla oleva kuvio kertoo asumisen keskittymisestä taajamiin Salon kaupungin alueella, erityisesti keskustaajaman väestömäärä on kasvanut. Maaseudun asutus on hieman laskenut. Lähipalveluiden sijoittumisen ja kehittymisen kannalta nämä keskittymät ovat kiinnostavia.

8 Kuvio 5. Salon kaupungin taajamat asukasmäärittäin kuvattuna. Kuvio 6. Vuosina 1985 2010 tapahtunut väestönkehitys eri taajamatyypeissä Salon kaupungin alueella

9 Salon tilastoja tarkastelemalla voidaan huomata, että kaupungin eri alueilla on jo tänä päivänä erilainen palvelurakenne. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että eri alueiden asuinympäristöt ja palvelut eroavat toisistaan. Toiset alueet tarvitsevat esimerkiksi enemmän ikäihmisten tai lasten ja nuorten palveluja kuin toiset. Esimerkiksi terveyspalveluiden näkökulmasta alueilla on väestön ikärakenteesta johtuen erilaisia palvelutarpeita. Lähipalveluiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti tulisi asuinympäristöissä olla helposti tavoitettavissa mm. neuvola- ja kouluterveydenhuollon kaltaiset lähipalvelut niin, että rakenteet myöhemmin voidaan muuntaa palvelemaan varttuvaa väestöä. Tietyt alueet kiinnostavat myös uusia asukkaita enemmän. Kunnan kaavoituksella ja asumisen ohjauksella yhteistyössä eri toimialojen kanssa tuleekin olemaan keskeinen merkitys tulevaisuudessa tasapainoisen asumisen ja palveluiden kehittymiselle. Vuoden 2010 aikana Salossa hahmoteltiin asumisen näkökulmasta neljä eri profiilin omaavaa viherkaupunkialuetta, joiden kehittämistä ja markkinointia voidaan toteuttaa oman luonteensa mukaisesti. Keskusta-alue muodostuu entisestä Salon keskustasta sekä sitä tukevista Perttelin, Muurlan ja Halikon alakeskuksista. Kaupunkimaisen kehittämisen alue, jota tarkastellaan jatkossa palvelukokonaisuutena. Merellinen Salo muodostuu mereen rajoittuvista kaupungin alueista ja sen keskuksena on suurin taajama Perniö, joka sijoittuu kt 52:n varteen. Palvelukylänä on Särkisalo ja koulukylinä Kokkila, Teijo ja Asemanseutu. Järvien Salo muodostuu itäisestä järvialueesta, jonka aluekeskuksena on Suomusjärvi ja palvelukylinä Kiskoa ja Kiikalaa. Suomusjärvi sijoittuu moottoritien liittymään ja mahdollisesti tulevan Esaradan linjalle. Jokien Salo muodostuu pohjoisista ja läntisistä maaseutualueista, joiden aluepalvelut ovat keskusta-alueella. Kuusjoen keskusta toimii palvelukylänä ja Hajala, Vaskio, Hiisi ja Rekijoki koulukylinä. Alueen kautta kulkee moottoritie, olemassa oleva ratayhteys ja kt 52. Samaan karttaan hahmoteltiin lisäksi eri palvelutason omaavia keskuksia. Keskusta: Sisältää laajan palvelutarjonnan, jota tarkastellaan alueellisena kokonaisuutena. Nykyisessä Salon kaupungissa keskuksiksi luetaan Salon, Halikon, Perttelin ja Muurlan keskukset. Aluekeskukset: luetaan alueet jotka käsittävät alakoulupalvelut (Perniössä myös yläkoulu ja lukio), päiväkodit, palveluasuminen/hoivakodit ja lääkärin/hammaslääkärin vastaanotto. Tällaisia aluekeskuksia on Salossa Perniön ja Suomusjärven nykyiset keskukset. Palvelukylät: Särkisalon, Kiskon, Kiikalan, ja Kuusjoen nykyiset keskukset. Nämä palvelukylät sisältävät alakoulut, päiväkodit ja lääkärin/hammaslääkärin vastaanotto (pois lukien Särkisalo). Koulukylät: Nähdään sisältävän alakoulu- ja päivähoitopalvelut (pois lukien Hiisi ja Rekijoki). Suunniteltuja koulukyliä ovat Perniön asema, Teijo, Meri-Halikko, Hajala, Vaskio, Hiisi ja Rekijoki

10 Kuvio 7. Salon kaupungin viherkaupunkinäkökulmat sekä erilaiset palvelukeskukset on kuvattu kartalle. 2.3 Talous Salon kaupunki on ollut taloudeltaan perinteisesti erittäin vahva. Nokian vaikutus paikalliseen talouteen on todella merkittävä ja vuosina 2008 2009 realisoitunut maailmanlaajuinen talouskriisi ei voinut olla vaikuttamatta myös Salon kaupungin talouteen. Lähitulevaisuuden osalta paineet talouden tehostamiseen johtuvat siitä, että kuntaliitoksen jälkeen viiden vuoden aikana valtion ylimääräiset tuet tulevat poistumaan asteittain. Myöhempien vuosien osalta talouden suurin paine aiheutuu erityisesti väestön ikärakenteen muutoksista johtuvista palvelutarpeiden kasvuennusteista. Tasapainottamiseen on siis tulevina vuosina todellista tarvetta. Talouden ennustetaulukon mukaan Salon kunnallis- ja kiinteistöverotulot tulevat kasvamaan tasaisesti seuraavien viiden vuoden aikana johtuen osittain verojen korotuksista. Vastaavasti toiminnasta saatavat tulot tulevat laskemaan samalla aikavälillä noin yhdeksän prosenttia kuntaliitoksen johdosta maksettavien tukien loppuessa. Kassavirta kääntyy negatiiviseksi eli tuotot eivät kata kuluja. Investointien rahoitukseen ohjattavat yhteisöverojen tuotot tulevat laskemaan huomattavasti. Investoinnit joudutaan rahoittamaan pääosin ottamalla lainaa. Asukaskohtainen velkamäärä nousee keskimääräistä korkeammalle tasolle.

11 Kuvio 8. Suomen matkapuhelinten vienti vuosina 2005 2010 (sininen viiva kuvaa myyntiä miljoonina kappaleina ja punainen miljardeina euroina) Merkittävimpänä yksittäisenä syynä Salon yhteisöverojen laskuun on Nokian toimintavolyymi, joka on kuluneina kolmena vuotena vähentynyt Suomessa voimakkaasti. Kuten yllä olevasta, Salon Seudun Sanomien 9.3. uutisesta poimitusta kuviosta näkee, on matkapuhelimien vienti Suomesta viime vuosina laskenut dramaattisesti. Vientitilastossa on Nokian Salossa valmistamien puhelimien lisäksi muitakin puhelimia. Tilastossa on myös läpikulkuliikennettä eli puhelimia, jotka ovat tulleet Suomen kautta ja kirjautuneet vienniksi. Mutta voihan siitä jotakin Salon osalta päätellä, sanoo Olli-Pekka Penttilä Tullihallituksen tilastoyksiköstä. Vaikka Salon painoarvo on noussut viime vuosina Suomen Nokian sisällä, on yhteisöverojen kokonaiskehitys sekä kaupungin osuuden lasku yhteisöverosta rasittanut taloutta merkittävästi. Mikäli toimintakulut ja investoinnit toteutetaan laskelman mukaisina kasvaa sopeutumisvajeen yhteismäärä vuosina 2011 2013. Talousjohtajan arvio toukokuussa 2011 Salon talouden kokonaistilanteen kehityksestä on esitetty seuraavassa taulukossa:

12 Kuva 9. Arvioi Salon talouden kokonaistilanteen kehityksestä vuosina 2010 2015. Laskelmassa on huomioitavaa, että mukana on yhdistymisavustus vuoteen 2011 saakka sekä korotettu valtionosuus vuoteen 2013 saakka. Veroprosentiksi on laskettu 19 % vuoteen 2015 saakka. Lisäksi kiinteistöveroa on korotettu. Laskentamallissa on haettu vuosina 2011 2013 yhteensä 2 miljoonan euron säästöä henkilöstömenoissa ja seuraavina vuosina olisi tarkoitus pitää menot samalla tasolla. Vuonna 2015 on varauduttu 2 % korotukseen menoissa, joten henkilöstömenojen osalta laskelma on erittäin tiukka ja siitä huolimatta tasapainoa ei löydy helposti. Tasapainon saavuttamiseksi on joko toimintakuluja ja investointeja karsittava tai otettava lainaa menojen kattamiseksi. Osana talouden sopeuttamista ja tasapainottamista Salon kaupungin on päätettävä esimerkiksi seuraavista asioista: Henkilöstökustannusten säästötoimet Täyttölupamenettelyn tiukentaminen Sijaisten käytön rajoittaminen Kiinteistöselvitys ja realisointi Prosessien tehostaminen Monituottajamalli / palvelujen ostaminen kunnan ulkopuolelta Verotuksen taso Investointiohjelman sopeuttaminen Tulevina vuosina ja vuosikymmeninä palvelutarpeiden kasvu ylittää tulojen kasvuvauhdin ja rahoitusta jouduttaneen siirtämään myös toimialojen välillä palvelutarpeiden tyydyttämiseksi.

13 3. Kehittämislinjausten lähtökohta nykytilasta tulevaisuuteen Uuden Salon yhdistymissopimuksessa palveluiden osalta on määritelty, että lähipalvelut joihin lukeutuu lastenpäivähoito, perusopetus 1.-6. luokka, lähikirjastot, lähiliikuntapaikat, terveyspalvelut, palveluliikenne, kotipalvelut, vanhusten kotihoito ja vanhusten palveluasuminen, tulee järjestää lähellä taajamissa ja kylissä vahvistaen näin alueiden elinvoimaisuutta ja asumisviihtyvyyttä. Yhdistymissopimuksessa on myös määritelty, että keskitettävät hallintopalvelut ja muut suurta väestöpohjaa vaativat palvelut tulee järjestää monipuolisesti ja laadukkaasti. Näiden lisäksi yhdistymissopimuksessa on linjattu, että ennaltaehkäiseviä palveluita tulee vahvistaa, jotta kunnan asukkaiden hyvinvointi ja elämisen laatu sekä palveluiden kustannukset olisivat mahdollisimman hyvässä suhteessa keskenään. Ennaltaehkäisevät palvelut sisältävät sekä sosiaali- ja terveydenhuollon että kulttuuri-, nuoriso-, kirjasto- ja liikuntapalveluiden huomioimisen hyvinvoinnin lisäämisessä. Ennaltaehkäisevään työhön suunnattu toiminta voidaan mahdollista taloudellisen tuen kautta joko sisäisin siirroin tai lisärahoituksella. Uuden kaupungin kaupunkistrategiaa ja sen mukaisia tavoitteita on työstetty vuonna 2009 ja niitä päivitetään jatkuvasti. Palveluverkon osalta yhtenäisiä linjauksia tai kannanottoja esimerkiksi suhteessa yhdistymissopimukseen ei ole kuitenkaan vielä tehty. Yksittäisten päätösten kohdalla erimielisyyttä ja erilaisia tulkintoja on syntynyt ja linjaustarve on ilmeinen kokonaisuuden johtamisen kannalta. Toimialojen kehitystyö on edennyt hieman eri tahtiin ja eri näkökulmista toimialakohtaisten tarpeiden mukaisesti. Vanhusten palveluiden osalta on tehty laaja selvitys ja ennakoitu tulevia palvelutarvemuutoksia, sivistyspalveluiden osalta on tehty katsaus palveluista, joissa on rakennemuutostarpeita. Terveyspalveluiden osalta palvelurakennetta on arvioitu erityisesti erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajapinnan osalta. Seuraavissa kappaleissa on esitelty palvelualueiden nykytilanteita, kehittämistarpeita sekä taustoja tuleville strategisille linjauksille.

14 3.1. Varhaiskasvatuspalvelut Kuvio 10. Salon varhaiskasvatuksen palveluverkko Kunnan varhaiskasvatuksen palveluyksiköitä on 28 kappaletta. Elokuusta 2010 alkaen myös perhepäivähoito kuuluu kunkin lähipäiväkodin alaisuuteen. Yksiköissä tarjotaan päiväkotihoitoa, ryhmäperhepäivähoitoa, perhepäivähoitoa sekä avoimia varhaiskasvatuspalveluja. Ryhmäperhepäiväkoteja Salossa on 7 ja 1.8.2011 Kiikalan ryhmäperhepäiväkoteja on lakkauttamisen jälkeen 5 kappaletta. Perhepäivähoitajia on nyt noin 120. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan kouluikäisten määrä nousee hieman vuosina 2010-2020 (+ 90 lasta). Päivähoidon kysyntä tulee tästä syystä todennäköisesti kasvamaan tai ainakin pysymään ennallaan. Salossa päivähoidon piirissä olevien lasten määrä on viime aikoina noussut nopeasti. Erityisesti keskusta-alueen päivähoidon kysyntä on ylittänyt tarjolla olevan paikkojen määrän viime aikoina. Päivähoidon täyttöaste oli 100,25 % ajankohtana 31.3.2011. Perhepäivähoitajien eläköityminen aiheutta-

15 nee lähivuosina 19 35 hoitohenkilön resursointitarpeen päiväkoteihin, mikäli trendin mukaisesti uusia perhepäivähoitajia ei saada rekrytoitua. Avointen päiväkotipalvelujen osalta kysyntä on suurta. Palveluja ei voida kuitenkaan lisätä nykyisillä resursseilla. Tavoitteena on vapauttaa osaviikkoisia ja osapäiväisiä hoitopaikkoja päiväkodeissa kokopäivähoidon tarpeisiin. Opetuslautakunta päätti kokouksessaan 15.2.2011 hoitopaikkatakuusta. Tämän odotetaan vähentävän paikkojen varaamista tilapäisten keskeytysten vuoksi kun tiedetään, että lapsella on oikeus palata samaan hoitopaikkaan. Päivähoidon kysynnän tarpeen tyydyttämiseksi on syksyn 2010 aikana muun muassa laajennettu Ollikkalan päiväkotia, perustettu uusi päiväkoti Sohvi, palkattu tilapäisratkaisuna neljäs kasvatusvastuullinen (hoitaja) viiteen varhaiskasvatusyksikköön, perustettu kesän yli toimiva niin sanottu saliryhmä Isohärjämäen päiväkotiin ja päätetty Keskustan koulun yhteyteen perustettavan, kokopäivähoitoa tarjoavan 21 lapsen yksikön perustamisesta 1.8.2011 alkaen. Tulevaisuudessa päivähoidon yksiköitä tulisi yhdistää kokonaisuuksiksi muiden kunnallisten palveluiden kanssa vähintään kolmen lapsiryhmän kokoisiksi päiväkodeiksi. Tilojen tulisi olla liikuntaesteettömiä ja turvallisia ja tilasuunnittelun lähtökohtana on 21-paikkaisen ryhmän perustaminen. Tällä hetkellä päivähoidon yksiköistä osa on kovin pieniä ja se vaikeuttaa henkilökunnan joustavaa käyttöä sekä lisää ylläpidettävien kiinteistöjen määrää. Tulevaisuuden linjauksia koskien päivähoitoa ja varhaiskasvatusta: Kuvio 11. Varhaiskasvatuksen kehittämislinjaukset

16 Päivähoitojärjestelmän tulee olla joustava sekä määrällisesti että tuotteittain. Päivähoito on linjattu lähipalveluksi, mutta lähipalveluiden etäisyyttä ei ole määritelty. Keskeinen asia tulevaisuudessa on, että varhaiskasvatuspalvelut tulee suunnitella ja toteuttaa aina lasten ja perheiden hyvinvointia tukevaksi. Päivähoitopaikkoja varataan 60 %:lle ikäryhmästä. Esimerkiksi 31.12.2010 ikäryhmässä oli 4258 lasta, joten päivähoitopaikkoja olisi pitänyt olla tarjolla 2554 paikkaa. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että kaikki yli kolmivuotiaista ovat jonkin varhaiskasvatuspalvelun piirissä. Tämä edellyttää palvelun monipuolistamista etenkin osaviikkoisissa, avoimissa ja kerhomuotoisissa toiminnoissa. Koulun ja päivähoidon tilojen tehokas ja taloudellinen käyttö on keskeinen tavoite. Monipalvelukeskusten suunnittelun tulisi lisääntyä. Esi- ja alkuopetuksen yhteistyö ja saumaton siirtyminen kouluun vahvistuvat esiopetuksen sijoittuessa kouluille. Tarkoituksenmukaiset tilat ja riittävän suuret yksikkökoot helpottavat henkilöstön työvuorosuunnittelua. Tavoitteena suunnittelussa tulee olla vähintään kolmen ryhmän yksikkö. Päivähoidossa toteutetaan laadunhallintajärjestelmää systemaattisesti ja järjestämällä ulkoinen auditointi joka toinen vuosi. Päivähoidon palveluverkkotarpeita Monitoimikeskusajattelu ja yhteistyö perusopetuksen kanssa hyödyntävät nykyisiä tiloja entistä tehokkaammin. Viime ajat varhaiskasvatus on elänyt tilapäisratkaisuista toiseen. Suurimmat tilatarpeet kohdistuvat Halikon kirkonkylän, Hähkänän, Perniön sekä keskustan alueille. Ennakoiva suunnittelu ja linjaukset kehittämisestä auttaisivat tilanteessa. Tavoitteena pitkällä tähtäimellä on vähintään kolmen lapsiryhmän kokoiset yksiköt, jotta henkilöstöä voidaan siirtää lapsiryhmien välillä tarpeen mukaan ja työaikoja voidaan porrastaa siten, että vilkkaimpaan toiminta-aikaan on eniten henkilökuntaa paikalla. Ryhmäperhepäiväkoteja muutetaan päiväkotiryhmiksi, jotta samalla henkilökuntamäärällä voidaan hoitaa useampi lapsi ja pedagoginen osaaminen kasvaa. Perhepäivähoidon varahoitojärjestelmän rakentamiseen tarvitaan tiloja (päiväkodit, puistotoiminta, avoin päiväkoti). Monitoimikeskus -ajattelusta huolimatta on lisärakentamisen tarvetta selkeästi Halikon ja keskustan osalta, missä Saktan kiinteistön suunnittelu monitoimikeskukseksi auttaisi ratkaisemaan tilanpuutetta. Peruskorjaustarvetta on edelleen Ollikkalassa ja Piritan, Märynummen sekä Menninkäisten päiväkotien osalta, missä ryhmien yhdistäminen olisi mahdollista remonttien jälkeen. Kiikalan, Perniön ja Muurlan päiväkotipalveluita suunnitellaan entisille kunnantaloille. Näiden ratkaisujen lisäksi Särkisalon päiväkotipalveluita on tarjota jatkossa koulun tiloissa, missä on jo nyt tilat esiopetusta varten. Palvelutarve perhepäivähoidon korvaavista tiloista (140 paikkaa) ja 60 % alle kouluikäisten lasten määrän kasvusta (54 paikkaa) lisäävät tarvetta uusille hoitopaikoille: Muurlan, Perniön ja Kiikalan kunnantalojen peruskorjausten yhteydessä varaudutaan perhepäivähoidon varahoidon järjestämiseen ja tulevaan kehitykseen Saktan tiloihin suunnitellaan vähintään 8 lapsiryhmän käyttöön vastaamaan Sirkkulan, Viitanummen ja Viitanlaakson tuleviin tarpeisiin (painotus alle 3-vuotiaisiin). Näistä yhden ryhmän tilat tarvi-

17 taan peruskorjausten takia väistötiloiksi, yhden ryhmän tilat perhepäivähoidon varahoitotiloiksi ja kahden lapsiryhmän (2x 21 lasta) tilat tarvittaisiin 1.8.2014 alkaen päiväkoti Sohvin siirtämiseksi Saktaan. Sohvi on perustettu tilapäisellä rakennusluvalla väliaikaisratkaisuksi kevään 2011 ylipaikkojen purkamiseen. Mesikämmenen päiväkodin tontille sijoitetaan 4 lapsiryhmän viipalepäiväkoti ja yhden ryhmän tilat perhepäivähoidon varahoitotiloiksi. Mesikämmenen päiväkodin laajennus palvelee ensin Ollikkalan koulun peruskorjauksen väistötiloina sekä helpottaa Hähkänän ja Tupuri-Anjalan alueiden paikkatarvetta 1. ja 2. luokan siirtäminen pois Isonhärjänmäen päiväkodista, jolloin vapautuu 21 lapsen tilat päiväkotiin. Peruskorjaus- / väistötilatarpeet: Piritan päiväkodin laajennus 1 lapsiryhmällä sekä peruskorjaus piharakennuksen osalta Ollikkalan päiväkodin peruskorjaus (5 lapsiryhmää). Väistötilojen tarve Saktan tiloista. Märynummen päiväkodin peruskorjauksen yhteydessä 2 lapsiryhmän tilojen lisäys, jolloin varaudutaan asuinalueen kasvuun ja pienten yksiköiden yhdistämiseen. Menninkäisen remontti vastaamaan Kaivolan alueen päivähoidon tarpeen lisäystä vuodelle 2012 Teijon alueen päivähoitotarpeen kasvuun varaudutaan yleiskaavassa merellistä Saloa kehitettäessä Päivähoitokiinteistöjen pitkän aikavälin peruskorjaussuunnitelma ml. pihojen kunnostus tulisi tehdä.

18 3.2. Perusopetuksen alakoulut Kuvio 12. Salon kaupungin alakoulut kartalla kuvattuna. Perusopetuksen oppilasmäärät noussevat tulevina vuosina vain hieman. Olennaista perusopetuksen näkökulmasta on kuitenkin, miten koululaisten sijoittuminen eri kouluihin tapahtuu. Päivähoidon resurssitarpeista on jo huomattu palveluiden keskittyminen keskusta-alueelle ja kehitys jatkunee myös perusopetuksen puolella. Salossa on 37 perusopetuksen yksikköä ja liki 6000 oppilasta. Alakouluja on 30, yläkouluja 5 ja erityiskouluja 2. Koulukuljetusten piirissä on noin 1600 oppilasta ja iltapäivätoiminnassa noin 550 oppilasta. Esiopetus kuuluu Salossa varhaiskasvatuksen organisaatioon. Kaupungissa on yksi yhteinen alakoulun koulupiiri ja

19 oppilaspaikka osoitetaan lähikoulusta. Alakoulun erityisopetusryhmiä toimii useissa kouluissa hajautettuna ympäri kuntaa ja lisäksi on kaksi erityiskoulua. Varhaiskasvatus ja alkuopetus hyödyntävät jo nyt yhteisiä tiloja ja periaate laajenee tulevaisuudessa. Kuvio 13. Salon perusopetuksen alakoulujen oppilasmäärät 20.9.2010 tilastopäivänä. Kouluverkon muutostarpeet Salon oppilasmäärä kasvaa hieman kokonaisuudessaan tulevina vuosina, mutta oppilasmäärän kehitys ei ole tasaista joka koulussa. Kuntaliitoksen hetkellä yhdistymissopimus määritteli kouluverkon tulevaisuutta seuraavasti: Alakoulujen (luokat 1-6) minimikoko kolmiopettajainen, vähintään 36 oppilaan koulu. Jos oppilaiden lukumäärä alittaa kolme kertaa viiden vuoden aikana 36, niin kolmannen alituskerran jälkeen otetaan kantaa koulun jatkamisen tarkoituksenmukaisuuteen. Yläkoulujen (luokat 7-9) minimikoko vähintään 180 oppilaan koulu. Jos oppilaiden lukumäärä alittaa kolme kertaa viiden vuoden aikana 180, niin kolmannen alituskerran jälkeen otetaan kantaa koulun jatkamisen tarkoituksenmukaisuuteen. Vuoden 2010 sivistyspalvelujen palveluverkon muutostarpeita tarkasteltiin ja näiden raja-arvojen alle jäivät Mussaaren, Nurkkilan ja Teijon alakoulut. Muiden koulujen osalta yhdistymissopimuksen raja-arvot eivät toteudu. Teijon alueen maankäytön kehitys on suunniteltu voimallisesti kasvavaksi, joten päätöksentekoon yhdistymissopimuksen sopimuskauden päättymisen jälkeen tullee Mussaaren ja Nurkkilan koulujen tilanne, sillä molempien oppilasmäärät näyttävät jäävän alle yhdistymissopimuksen raja-arvojen tulevinakin lukuvuosina. Koulujen oppilasmääräkehitys on sellainen keskusta-alueen kouluissa oppilasmäärät ovat suhteellisen korkeita eikä oppilaiden yhdistäminen toisiin yksiköihin onnistu ilman rahoitusta.

20 Oppilasennuste Mussaaren koulun osalta: luokka 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 1. lk 3 6 3 9 4 2 2. lk 1 3 6 3 9 4 3. lk 6 1 3 6 3 9 4. lk 1 6 1 3 6 3 5. lk 0 1 6 1 3 6 6. lk 4 0 1 6 1 3 15 17 20 28 26 27 Oppilasennuste Nurkkilan koulun osalta: luokka 2011-2012 2012-2013 2013-2014 2014-2015 2015-2016 2016-2017 1. lk 4 1 2 6 1 6 2. lk 1 4 1 2 6 1 3. lk 5 1 4 1 2 6 4. lk 1 5 1 4 2 2 5. lk 4 1 5 1 4 1 6. lk 5 4 1 5 1 4 20 16 14 19 16 20 Tilastojen ja nykytilanteen pohjalta sivistyspalveluissa on tehty seuraavia esityksiä palveluverkon kehittämiseksi. 1. Mussaaren koulu lakkautetaan elokuusta 2012 lukien mikäli liitossopimuksen raja-arvot alittuvat 20.9 2011. Oppilaat sijoitetaan tällöin asuinpaikan mukaan alueen muihin kouluihin. 2. Nurkkilan koulu lakkautetaan elokuusta 2012 lukien mikäli liitossopimuksen raja-arvot alittuvat tilastointipäivänä 20.9.2011. Oppilaat sijoitetaan tällöin asuinpaikan mukaan alueen muihin kouluihin. 3. Anjalan koulu hallinnollisena yksikkönä lakkautetaan ja Anjalan koulun nykyiset pienryhmät siirretään osaksi Moision koulua. Ollikkalaan elokuussa 2010 siirretty ryhmä säilyy Ollikkalan pienryhmänä. 4. Perusopetus varautuu tilatarpeiden kasvaessa sijoittamaan oppilaita Karjalankatu 6:n (Sakta) tiloihin. Viitannummi ja Viitanlaakso alueina ovat Karjalankadun läheisyydessä. 5. Eri puolille kaupunkia sijoittuva tonttimaa ja sen käyttöönotto asettaa 5-10 vuoden jaksolle vaikeasti ennustettavia haasteita oppilaiden sijoittelulle eri kouluihin. Oppilaat pystytään tämänhetkisten ennusteiden mukaan sijoittamaan olemassa oleviin koulutiloihin, mikäli Saktan kiinteistö saadaan myös koulukäyttöön, tarpeelliset korjausinvestoinnit toteutetaan ja yhteissuunnittelua maankäytön kanssa tiivistetään.

21 6. Pitkällä tähtäimellä esim. moottoritien läheisyyteen saattaa syntyä hyvin vetovoimaisia asuinalueita kaavoituksen ohjaamalla tavalla. Tällöin lisää koulutiloja saatetaan tarvita Halikon alueilla, Märynummen, Mustamäen ja Marian koulujen oppilaaksiottoalueilla. Uudet kasvavat alueet, joihin oppilaita odotetaan tulevan jatkossa enemmän sijaitsevat Salon ja Halikon alueille. Pääsääntöisesti oppilaat mahtuvat nykyisiin kouluihin, mutta mahdollinen Saktan kiinteistön saaminen myös koulukäyttöön vähentää lähivuosina tarvetta suurille kouluinvestoinneille. Peruskorjauksia tulisi toteuttaa suunniteltujen peruskorjausohjelmien mukaisesti. Uusien kaava-alueiden avaaminen vaikuttaa palvelutarpeen kehitykseen erityisesti seuraavilla alueilla, joita on karkeasti luokiteltu kaavoituksen ja palveluverkon suhteen kahteen luokkaan. A. Koulussa ei juurikaan tilaa uusille oppilaille ja kaavoitusreserviä alueilla: Tupurin koulussa on jatkuvasti ahtautta. Uutta asutusta ei tällä hetkellä olla suunnittelemassa siinä suunnassa, joskin vapaita tontteja alueella on vielä jäljellä (n.15) Hähkänän koulu on täynnä jo nykyisellään. Kaavallista reserviä on Hähkänällä Salon puoleisessa osassa, mutta päätöksiä uuden alueen tonttien luovutuksesta ja kunnallistekniikan rakentamisesta ei ole. Kaivolan koulu on täynnä jo nykyisellään. Kaivolassa on suunniteltu Kuuskallion alueen toteutusta mahdollisesti jo vuonna 2012. Asuntojen rakentuminen ajoittunee vuosille 2013-2017 ja edellyttää perusopetuksen palveluiden suunnittelua samanaikaisesti. Märynummen koulu on varsin kulunut ja kaipaa korjausinvestointeja. Kaavan laajennus on vireillä, mutta aikataulut ovat avoimet maanhankinta-asioista johtuen. Mikäli moottoritien kylkeen muodostuu voimakasta imua, Märynummen alueelle saattaa muodostua koulutilojen tarvetta pidemmällä aikavälillä. Perusopetuksen palvelut tulee suunnitella alueelle kaavoituksen yhteydessä ja hyödyntää mahdollisesti alueella jo olevaa rakennuskantaa, mikäli se on mahdollista. Viitanlaakso rakentuu koko ajan, uusia tontteja on noin 400. Tonttien rakentumisen hidasteena on alueen päiväkodin puuttuminen. Suunnittelussa tulisi huomioida alkuopetus ja mahdollinen alakoulun tarve päiväkodin lisäksi. Saktan kiinteistö voisi korvata oman alakoulun rakentamisen. Halikossa on haasteena sijoittaa uusia oppilaita alakouluihin. Hirvikallion alueen tontit (n. 30) tulevat myyntiin ensi vuonna ja ne sijaitsevat lähellä asemanseutua vetovoimaisella alueella. Mustamäen koululle tulisi saada lisätilaa. Ruotsinkielisen opetuksen sijainnin siirtäminen Karjalankadulle tulisi selvittää vaihtoehtona. B. Kasvu mahdollinen sekä asumisen että koulun palveluiden näkökulmasta Inkereen koululla on tilaa mahdollisille uusille oppilaille, mutta alueella ei ole tällä hetkellä kaavasuunnitelmia lisärakentamiselle. Perniössä on vielä tilaa oppilasmäärän kasvulle myös yläkoulussa. Perniössä on olemassa olevaa kaavoitusreserviä, joka odottaa rahoitusta infran rakentamiseen.

22 Muurlan koulussa on tilaa mahdollisille uusille oppilaille. Jokivarren uusi kaava-alue tulee tänä vuonna myyntiin ja se käsittää uusia tontteja yhteensä 20 kpl. Pidemmällä tähtäimellä laajempi uudisalue on mahdollinen järven länsipuolella. Teijolla koko ajan pientä lisäystä, sillä alueen loma-asuminen muuttuu vakinaiseksi. Uusi yksityinen hanke tuo mahdollisesti uutta tarjontaa eli kaavoitus tukee koulun säilyttämistä. Koulu vaatii korjauksia. Suomusjärvellä on kaavallista reserviä kasvulle. Kouluun on mahdollista sijoittaa uusia oppilaita. Kiskossa on olemassa kaavallista reserviä ja kouluun on mahdollisuuksia sijoittaa uusia oppilaita. Myös Kiikalassa, Kuusjoella ja Rekijoella on kouluissa tilaa. Kiikalassa on jonkin verran kaavareserviä. Alueet eivät ole kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Hajalassa kyläsuunnitteluprojekti voi vaikuttaa tulevaisuudessa asutusta lisäävästi eli kaavoitus tukee koulun säilyttämistä alueella.

23 3.3. Lukiot Kuvio 13. Salon yläkoulut ja lukiot kartalla kuvattuna. Kuntaliitoksen yhteydessä Salon kaupungissa syntyi kolmen lukion lukioverkko: Salon, Halikon ja Perniön lukiot, joissa opiskelee noin 923 oppilasta. Aikuislukiossa on lisäksi noin 400 opiskelijaa. Liitoksen myötä palveluja on harmonisoitu siten, että kolmen lukion kurssitarjonta on yhtä laaja kuin aiemmin Salon kaupungissa. Salon lukioissa aloitti syksyllä 2010 yhteensä 310 uutta oppilasta Salon seudulla toisen asteen koulutukseen hakeutuvista noin 51 % suuntautuu tänä päivänä ammattioppilaitoksiin ja hieman alle puolet lukioon. Toisen asteen ammatillista koulutusta järjestää Salon seudun koulutuskuntayhtymä. Koulu tarjoaa ammatillista peruskoulutusta noin 1600 opiskelijalle ja aikuisopistossa 5700 opiskelijalle kaikkiaan 35 eri koulutusohjelmallaan. Oppisopimuskoulutusta koordinoidaan noin 400 opiskelijalle.

24 Kuvio 14. Lukiokoulutuksen kehittämislinjauksia Lukiokoulutusta kehitetään omana koulutusmuotonaan ja lukiokoulutuksen vetovoimaa vahvistetaan panostamalla lukiokoulutuksen korkeaan laatuun ja monipuoliseen kurssitarjontaan. Tavoitteena on, että 55 % peruskoulun päättävästä ikäluokasta hakeutuu lukioon. Salon kaupungin lukiot tekevät aktiivista yhteistyötä elinkeino- ja työelämän kanssa. Lukioiden yhteistyötä myös ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa lisätään ja yhteistyötä ammatillisen toisen asteen kanssa syvennetään. Opiskelijoilla tarjotaan mahdollisuus yhdistelmäopintojen suorittamiseen. Kaupungin lukiokoulutus on aktiivisessa vuorovaikutuksessa muiden maiden lukioiden kanssa, joten opiskelijoiden ja opettajien hakeutumista kansainväliseen toimintaan tuetaan. Lukioiden kielitarjonta on monipuolinen ja vastaa tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Opiskelijoiden mahdollisuutta yksilöllisiin opetussuunnitelmiin lisätään. Eri tavoin hankittua osaamisen hyväksi lukemista lisätään. Perusopetuksen oppilaalle mahdollistetaan lukiokurssien suorittaminen valinnaisena, jotka voidaan hyväksi lukea myöhemmin lukiossa. Vastaavasti lukio-opiskelijoiden mahdollisuutta suorittaa korkea-asteen opintoja lukioaikana lisätään. Verkko-opetuksen muotoja kehitetään. Opettajille annetaan koulutusta sosiaalisen median mahdollisuuksista opetuksessa.

25 Opiskelijahuoltopalvelut ja lukiolaisen opiskelun erityiset tukipalvelut toteutetaan moniammatillisesti. Opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen riittävät resurssit takaavat, että opiskelijalla on mahdollisuus opiskella tavoitellusti. Aikuislukio tavoittaa ja kannustaa maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita lukiokoulutukseen sekä keskittyy kohentamaan maahanmuuttajien kotimaista kieltä. Lukiokoulutuksella on käytössä laadunhallintajärjestelmä, joka on kytketty osaksi kaupungin strategiaa ja laadunhallintaa. Lukion palveluverkkotarpeita Lukiokoulutuksen uhkana ovat pienenevät ikäluokat sekä ammatillisen koulutuksen kasvava kiinnostus. Lukioilla ei ole erityisiä kunnossapitoa suurempia tilatarpeita. Vuonna 2010 nousi esille ajatus Perniön lukion lakkauttamisesta, mutta päätöksenteossa lakkauttamista ei nähty toteuttamiskelpoisena vaihtoehtona. mutta Oppilasmäärä mahtuisi tulevaisuudessa Halikon ja Salon lukioihin, mutta on huomattava, että oppilailla on vapaa hakeutumisoikeus haluamaansa lukioon kunnan palveluverkkopäätöksistä huolimatta. 3.4. Kansalaisopisto Kuntaliitoksen yhteydessä v. 2009 yhdistettiin kolme kansalaisopistoa (Perniö, Halikko ja Salo) tuolloin kansalaisopiston organisaatio rakennettiin uudelleen. Tuolloin opistoon perustettiin päätoimiset suunnittelijaopettajan virat. Henkilökunnan kokonaismäärä ei lisääntynyt, vaan yksi aineryhmän opettaja nimettiin suunnittelijaopettajaksi. Hajallaan ollut henkilöstö siirrettiin Moision kouluun. Yhteensä Salon kaupungilla on 58 omaa ja 22 muilta vuokrattua tilaa, joissa on kansalaisopistotoimintaa. 11 omista tiloista sisältää kansalaisopistolle erikseen varattuja tiloja. Useimmiten kansalaisopiston käytössä olevat tilat ovat koulujen liikuntasaleja, käsityö- tai taideaineiden luokkatiloja. Kansalaisopistotoiminnan hallinnon sekä keskusta-alueen palveluiden siirtämistä suunnitellaan Saktan Karjalankadun kiinteistön monitoimikeskukseen. alue omia tiloja vuokratiloja Perniö 10 8 Halikko 9 6 Kuusjoki 4 2 Kisko 5 1 Muurla 2 0 Pertteli 7 0 Suomusjärvi 6 0 Kiikala 2 1 Salo 13 4 Kuvio 15. Salon kansalaisopistolla on useita kymmeniä toimipaikkoja kaupungin eri osissa.

26 Kuvio 16. Kansalaisopistotoiminnan kehittämislinjauksia Kansalaisopiston opetusohjelma vastaa paikallisiin tarpeisiin ja pystyy reagoimaan aikuiskoulutuksen muutostarpeisiin nopeasti. Kansalaisopiston toiminta on lähellä kuntalaisia ja toimii hajasijoitetusti kaupungin eri osa-alueilla. Opistolla on riittävät ja hyvin varustellut, omassa hallinnassa olevat tilat. Kansalaisopisto kohdentaa koulutustarjontaa ikääntyvälle väestölle räätälöidysti sekä tarjoaa maahanmuuttajille monipuolista koulutusta. Kansalaisopisto järjestää myyntikoulutuksena mm. kaupungin henkilöstölle täydennyskoulutusta. Kansalaisopistossa on mahdollisuus monipuoliseen taiteen perusopetukseen sekä avoimen yliopiston opetukseen ja kansalaisopisto tuottaa palveluja myös kesällä. Salon kansalaisopisto kehittää ja antaa laadukasta verkko-opetusta. Kansalaisopistolla on käytössä laadunhallintajärjestelmä, joka on kytketty osaksi kaupungin strategiaa ja laadunhallintaa. Kansalaisopiston palveluverkkotarpeita Myös kansalaisopistolla on tilatarvetta ajatellen Saktan Karjalankadun tilaa. Opiston hallintotilat noin 14 henkilölle on esitetty siirrettävän kiinteistöön. Lisäksi Piritan kuvataidetyötilan sekä Moision koulun teknisen työn tilan käyttö voisi olla mielekästä sijoittaa muiden tilojen yhteyteen Karjalankadulle. Lisäksi on esitetty tilantarvetta noin 7 luokan ja balettisalin, harjoitussalin ja teatterisalin sekä oheistilojen verran. Mikäli tämä muutto tapahtuisi, siirtyisi opiston iltaopetus Salon lukion tiloihin, jossa on käytössä myös iltavahtimestari. Tavoitteena jatkossa onkin, että osaston toiminta tapahtuu mahdollisimman paljon omissa kiinteistöissä.

27 3.5. Musiikkiopisto Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon kaupungin keskustassa 6 eri toimipisteessä, joista yhdessä sijaitsee myös kanslia. Salon musiikkiopisto on Salon kaupungin ylläpitämä musiikkioppilaitos, joka antaa taiteen perusopetuksesta annetun lain musiikin laajan oppimäärän mukaista opetusta. Oppilaitos saa opetusministeriön järjestämisluvan perustella lakisääteistä eli tuntiperusteista valtionosuutta. Opetus on järjestetty opetushallituksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Oppilas suorittaa solistisen pääaineen ja teoriasäveltapailuaineiden tasosuoritukset Suomen Musiikkioppilaitosten Liiton (SML) tasosuoritusohjeiden mukaisesti. Salon musiikkiopiston opetukseen voi osallistua salolainen henkilö. Opiston oppilasmäärät lukuvuonna 2010 2011 on yhteensä 602 oppilasta ja se jakaantuu seuraavasti: -perustaso 210 -opistotaso 31 -aikuisosasto 22 -soitinvalmennus 63 -musiikkileikkikoulu 275 Kuvio 17. Musiikkiopistotoiminnan kehittämislinjauksia Musiikkiopiston antama opetustuntimäärä on suhteutettu valtion osuuden laskennan perusteena käytettävään määrään. ( Esim. 55 000 as. = 18 000 h) Kaikkiaan varsinaisten opiskelijoiden määrä musiikkioppilaitoksessa on 1 % väestömäärästä. Musiikkiopistossa on mahdollisuus pianonsoiton pop-jazz ja vapaan säestyksen opetukseen. Puhallin- ja lyömäsoitinten opetusta on lisätty vastaamaan väestöpohjan tarvetta. Musiikkiopistolla on käytössä laadunhallintajärjestelmä, joka on kytketty osaksi kaupungin strategiaa ja laadunhallintaa.

28 3.6. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelujen osasto jakaantuu lähipalveluihin, erityisnuorisotyöhön ja pajatoimintaan. Nuorisopalveluverkko koostuu 19 nuorisotilasta, joista viisi toimii ostopalveluperiaatteella. Nuorisotilojen määrä on verrattain paljon verrattuna muihin vastaavan kokoisiin kaupunkeihin. Etäisyydet kaupungin osista keskustaan ovat Salossa merkittäviä, joten myös muissa keskuksissa tulee olla nuorille turvallisia ja ohjattuja vapaa-ajan viettopaikkoja. Tällä hetkellä nuorisotilaverkosto täyttää nuorten tarpeet hyvin. Nuorison käyttäytyminen on vaikeasti ennustettavissa ja tilojen kävijämääriä ja tarpeellisuutta tulee seurata jatkossakin. Tiloja tulee käyttää tehokkaasti ja sijoittaa samoihin tiloihin tai ainakin niiden välittömään yhteyteen kaupungin muita palveluja ja kolmannen sektorin toimijoita. Vuoden 2011 aikana nuorisotilat siirtyvät mielekkäämpiin tiloihin Suomusjärvellä, Kiikalassa ja Kuusjoella. Nuorisotilojen lisäksi nuorisopalveluverkkoon kuuluu erityisnuorisotyön, pajatoiminnan ja bänditoiminnan tiloja sekä Leirikeskus Kemiön saaressa. Viime vuoden aikana tilojen käyttöä tehostettiin mm. keskittämällä osoitteeseen Kirkkokatu 12 uutena toimintona aloittanut nuorten tieto- ja neuvontapalvelupiste Suunta, pajatoiminnan Metka-kahvila ja Walkers- yökahvilatoiminta. Isokylän bänditilan käytöstä luovuttiin ja Bändilän toimintaa tehostettiin. Pajatoiminnan puutyöpaja toimii yksityiseltä vuokratuissa tiloissa, joista ollaan luopumassa ja sijoittamassa toiminnot pajatoiminnan muihin tiloihin sekä perusopetuksen teknisen työn tiloihin. Kuvio 18. Nuorisotoiminnan kehittämislinjauksia Nuorten kokonaisvaltainen ohjaus ja vastuualueet eri toimijoiden välillä kaupunkitasolla selkeytetään. Nuorisotyön aseman keskeisiä kysymyksiä ovat nuorisotyön päätoimijoiden keskinäiset roolit ja suhteet, sekä

29 nuorisotyön rooli suhteessa muihin nuorten parissa toimiviin nyt ja tulevaisuudessa erityisesti suhteessa kouluun ja sosiaalityöhön. Näiden roolien ja suhteiden selkiyttämiseen haastavat paitsi rakenteelliset muutospaineet, myös lainsäädäntö ja valtakunnallinen politiikka lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisen, lapsi- ja nuorisopolitiikan sekä ehkäisevän lastensuojelun nimissä. Parhaimmillaan käynnissä oleva kehitystrendi tarjoaa välineitä nuorisotyön aseman täsmentämiselle. Vuoden alussa voimaan astunut nuorisolaki tuo paineita etsivään työhön. Siihen ei nykyisillä resursseilla kyetä vastaamaan, joten ulkopuolista hankerahoitusta on haettu. Tulevaisuuden kysymys ratkaistavaksi on nuorisotyöttömyyteen reagoiminen kaupunkitasolla. Tämän hetkinen nuorten työpajatoiminta on pieni osa koko kokonaisuutta. Nuorisotoimen palveluverkkotarpeita Palveluverkko on tarkoitus säilyttää pääsääntöisesti ennallaan. Nuorisotyötä tehdään myös sosiaalisen median kautta. Karjalankatu 6 tilojen hyödyntäminen nuorisopalvelujen osalta olisi selvitettävä työpajatoiminnan, erityisesti puutyöpajan, osalta. Perttelissä, Inkereellä nuorisotila toivotaan siirrettäväksi kunnantalolle kun tila vapautuu henkilöstöhallinnon käytöstä. Kiskon kaupunginosan palvelujen järjestämistä sekä tilojen käytön tehostamista suunnitellaan erityisesti kirjasto- ja nuorisopalvelujen yhteistyönä. Palveluille pyritään saamaan tarkoituksen mukaiset ja toimivat tilat kaupungin omistuksessa oleviin kiinteistöihin. 3.7. Liikuntapalvelut Liikuntapalveluita Salossa ovat mm. liikuntapaikkojen hallinnointi, liikunnanohjaus ja ryhmätoiminta, neuvonta sekä avustusten myöntäminen ja seuratoiminnan tukeminen. Kuntaliitoksen myötä palveluita on lisätty uuden kaupungin alueella, joskin kysyntää palveluille on tarjontaa enemmän. Liikuntapaikkoja on nyt seuraavasti: liikuntahalleja 6 kpl koulujen liikuntasaleja 29 kpl pururatoja noin 50 km/ 31 kpl (Tupurin lenkit laskettu erikseen) vaellusreittejä noin 50 km Ulkokenttiä 62 kpl, joista nurmikenttiä 17 (pienet pois) Uimarantoja/-paikkoja 20 kpl joista 8 kpl EU-rantoja yleisurheilukenttiä /-paikkoja 12 kpl Kuntosaleja 12 kpl Jäähalleja 2 kpl Uimahalli

30 Kuvio 19. Liikuntapalveluiden kehittämislinjauksia Kaupungin järjestämä liikuntatoiminta painottuu ennaltaehkäisyyn ja liikuntaneuvontaan, jota kautta asiakasvirta tulee ryhmiin. Ohjatun liikuntatoiminnan painopistealueita tulee jatkossakin tarkastella myös väestöennusteitten pohjalta. Esimerkiksi ikääntyvien, yli 75 vuotiaiden ryhmä, kasvaa merkittäväksi vuoteen 2020 mennessä. Ikärakenteen kehityksen vuoksi tulee suunnata lisää voimavaroja erityisliikuntaan joko lisäresurssien tai painopisteiden muutoksen kautta. Lasten ja nuorten ohjatun liikuntatoiminnan kehittäminen ulottuu jo nyt neuvola- ja varhaiskasvatustoimintaan ja prosessia tulee kehittää edelleen yli toimialarajojen. Nuorten ja aikuisten liikuntatoiminta toteutuu monesti seuratyön kautta. Seuratyötä pyritään tukemaan niin, että seurat ovat yhteistyökumppaneita ja järjestävät pääosan liikuntatoiminnasta tässä ikäryhmässä. Järjestötoimintaa tuetaan edullisilla tai ilmaisilla liikuntapaikoilla. Liikunnan rahallinen tuki ohjataan pääosin liikuntatoiminnan järjestämiseen sekä seuratoimijoiden koulutukseen. Liikuntapalveluiden avulla kaupunkilaisille saadaan terveyttä edistäviä palveluja, joilla tuetaan hyvinvointia sekä alennetaan terveydenhoitokuluja. Palveluissa tarvitaan yhteistyötä mm. työterveys- ja kouluterveyshuollon kanssa.

31 Liikuntapaikkatarpeita tulevaisuudessa Liikuntapaikkarakentaminen toteutuu olemassa olevan investointiohjelman mukaan, jota tarkastellaan vuosittain. Liikuntapaikkojen korjaus- ja kunnossapidon suunnitelman noudattaminen on myös tärkeää. Lähiliikuntapaikkoja tullaan kehittämään ja pitämään laadukkaassa kunnossa. Mikäli resurssit vähenevät, tämä voi edellyttää, että joistakin vähemmän käytetyistä tai huonokuntoisista paikoista luovutaan. Liikuntapalveluiden osalta palvelut säilyvät nykyisillä toimipaikoilla. Muutostarpeita on mm. Kurkelan koulun myynnin vuoksi siten että toiminnot siirtyvät Kuusjokitalolle tai Hähkänän koululle. Talvikäyttö täytyy tällöin suunnitella kentän osalta uusiksi. Liikuntapalvelut on vuokrannut yksityiseltä yrittäjältä kuntosalitilan Hähkänältä ja sen sijoittaminen on mahdollista Perttelin kunnantalolle, kun tila vapautuu toimistokäytöstä. Tila vaatii pienehköjä muutoksia. Suomusjärvellä olevalla Urheilutalolla on toiminut Suomusjärven kuntosali, joka on esitetty huonon kuntonsa vuoksi korvattavan Suomusjärven koulun väestönsuojan eteisessä sijaitsevalla varastotilalla, joka soveltuisi tähän käyttöön. Liikuntapaikkatarve salibandyn osalta tulee lähivuosina arvioitavaksi uudelleen harrastajamäärän kasvun johdosta. Liikuntapaikkatarjonnasta tarvitaan poliittinen linjaus, jolla jatkossa määritellään kaupungin suunnitelmat liikuntapaikkarakentamisessa suhteessa liikuntalakiin sekä yksityiseen palveluntarjontaan. 3.8. Kulttuuripalvelut Sivistystoimen palveluverkkoselvityksessä vuodelta 2010 on esitelty kulttuuripalvelut -osaston kohdalta kuntien kulttuuritoimintaa koskeva laki, kulttuuripalvelut -osaston yksikkörakenne ja kustannukset. Kuntalaisten kulttuuripalvelujen järjestämisen lähtökohtana on kehittää alueellista toimintaa ja ennaltaehkäisevää toimintaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen sekä ikäihmisten palveluiden kanssa. Palvelut rakentuvat yhteistyönä ja palvelevat kuntalaisia kokonaisvaltaisesti ja tasapuolisesti. Sisällöllisesti toimintaa noudattaa Opetus- ja kulttuuriministeriön toimintaohjelman - Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia lähtökohtia. Museotoiminta Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallisen museon SAMUn toimintaa kehitetään alueellisena lähipalvelupalvelutoimintana kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja ympäristöpolkuun liittyen ja yhteistyössä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. SAMUn elektroniikkakokoelmien saattaminen kuntalaisten käyttöön ja valtakunnalliseksi tietoteknisen erityisalan esittelykokonaisuudeksi on tulevien vuosien kehittämiskohde. Salon taidemuseo Veturitallin lisärakennussuunnitelma Museokaksonen tukee Eduskunnan hyväksymän OKM :n selonteon, Kulttuuri tulevaisuuden voima, toteuttamista Salon kaupungissa. Museoita ajatellaan toiminnallisina kuntalaisten arjen olohuoneina.

32 Yleinen kulttuuritoiminta Kulttuuri-, kirjasto-, liikunta- ja ympäristöpolun liittäminen osaksi perusopetuksen opetussuunnitelmaa sekä kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa on yleisen kulttuuritoiminnan tärkein kehittämistavoite vuoteen 2013 mennessä. Poikkihallinnollisen yhteistyön jatkaminen ja vahvistaminen sivistystoimialan sisällä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen että teknisen toimialan kanssa (vanhuspolku ja lasten ja nuorten POLKU) on kehittämistoimenpiteiden lähtökohta ja toimintatapaan harjaantuminen on jatkuva haaste. Kulttuuripalveluiden kehittämislinjauksia Kulttuuripalvelut -osasto tukee kulttuurisen sisällöllisen suunnittelun ja toimintamallien yhteisen kehittämisen kautta sosiaali- ja terveyspalvelujen ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointipalveluja toimialarajat ylittäen ja asiakaslähtöisesti. Kulttuuripalvelujen sisäisenä laatutyönä kehitetään ja tuetaan paikallista taiteen ja kulttuurin laadullista tasoa ja luovaa tuotantoa. Yllä mainitut kulttuuripalvelut osaston kehittämiskohteet toteuttavat Opetus- ja kulttuuriministeriön selonteon, Kulttuuri tulevaisuudenvoima, sekä Kuntaliiton Sivistyksen suunta 2020 määrittämää kuntien palvelu- ja sivistystehtävää. Kulttuuripalvelujen verkosta tulevaisuudessa Kulttuuripalveluverkko rakennetaan pääosin kunnassa jo olevien muiden toimialojen toimipisteissä toteutettavien yhteistoimintojen kautta. Näin taataan tilojen yhteiskäyttö ja rakennetaan toimialat ylittäviä palvelumalleja ennaltaehkäisevän toiminnan toteuttamiseksi ja kuntalaisten elämänlaadun ylläpitämiseksi. Palveluverkko on siten ajateltu ihmisten yhteistoimintaverkostona, ei pääasiallisena tilaverkostona.

33 3.9. Kirjastopalvelut Kuvio 20. Salon kirjastoverkko. Salossa on yksi pääkirjasto, yhdeksän lähikirjastoa, kaksi kirjastoautoa sekä kaksi laitoskirjastoa, jotka sijaitsevat Salon aluesairaalassa ja Halikon sairaalassa. Kaksi kertaa viikossa tapahtuu aineistonkuljetusta eri toimipisteiden välillä; pääosin kyseessä on palautettua ja varattua aineistoa. Kuuden lähikirjaston yhteydessä toimii lisäksi kaupungin palvelupiste. Tulevaisuudessa palvelupisteitä on erikseen Salon kaupungintalolla ja Halikon virastotalolla. Muissa kuntakeskuksissa palvelupisteiden aukiolojen ja toimivuuden turvaamiseksi palvelupisteet sijaitsevat kirjastoissa. Yhteistä koordinointia esimerkiksi palvelupisteiden palvelusisältöjen ja koulutuksen osalta tulee jatkossakin olla yhteistyössä hallinnon kanssa.

34 Kuvio 21. Kirjastopalveluiden kehittämislinjauksia Kirjastojen sivistyksellinen perustehtävä tulee säilymään kuntalaisille taataan jatkossakin vapaa pääsy tiedon ja taiteen pariin mutta sen lisäksi kirjastoissa järjestettävien tapahtumien määrä tulee kasvamaan Kirjaston merkitys tilana (ns. kolmas tila kodin ja työpaikan ohella) tulee jatkossa korostumaan; kirjastoon tullaan olemaan, viihtymään ja tapaamaan muita ihmisiä tämä asettaa vaatimuksia tilaratkaisuille. Kirjastopalveluja tulee jatkossa tarjota myös sähköisinä palveluina. Uhkana tulevaisuudessa on, että kirjastopalvelujen nykyinen hyvä fyysinen saatavuus tulee heikkenemään keskittämissuuntauksen myötä; helpoin tapa tehdä säästöjä on toimintojen keskittäminen mahdollisimman vähiin tiloihin. Palvelun laadun voidaan nähdä parantuvan palveluja keskittämällä vaikka todellisuudessa saatavuuden heiketessä myös kokonaislaatu heikkenee saatavuuden laskiessa. Suositus kirjastopalveluista lähtee siitä, että kirjastopalvelut ovat saatavilla kuntalaisten lähellä. Kirjastopalvelut ovat tulevaisuudessa yhä paremmin saavutettavissa ja hoidettavissa myös tietoverkkojen kautta. Erilaiset mobiilit ratkaisut esimerkiksi lainojen uusimisessa ja pienten maksujen maksamisessa yleistyvät. Kirjastoilla on myös rooli tuoda tietoyhteiskunnan eri ulottuvuuksia kuntalaisten tietoisuuteen. Kirjastopalvelut tulevat jatkossa olemaan yhä merkittävämpi osa asiakkaille maksuttomia hyvinvointipalveluja; tämä edellyttää ja tuo mukanaan erilaisille asiakasryhmille suunnattujen palvelupakettien laajenevaa ja osin hyvinkin tarkoin profiloitua tarjontaa (lapset, nuoret, aikuis-opiskelijat, ammatinvaihtajat, vanhukset). Kirjaston rooli myös maahanmuuttajien kotouttamisessa tulee kasvamaan.

35 Kirjaston palveluverkko tulevaisuudessa Kirjastojen osalta tilakysymykset koskettavat lähinnä alueellisia yksiköitä, joskin kokonaisvaltainen strategia olisi hyvä luoda sekä tilojen palvelukäytöstä että muusta iltakäytöstä. Sähköisten palveluiden kehittäminen eri toimijoiden kanssa on tärkeää kirjastolle. Mobiilipalveluiden kehittämiseen tulisi olla rahoitus, välineet ja yhteistyötä toimialojen kanssa. Myös entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen kanssa tulee edistää; erityisesti ikääntyvälle väestölle tulee mahdollistaa kirjaston palvelut asumispaikasta riippumatta. Karjalankatu 6 voisi olla myös kirjaston palvelupiste, jossa olisi niin kutsuttu kylmä asema rajatulle aineistolle tai esimerkiksi lehtilukusali. 3.10. Terveyspalvelut Kuvio 22. Salon terveyspalveluja tarjotaan lähiterveysasemilla yllä olevan kuvauksen mukaisesti.

36 Terveydenhuollon palveluiden saatavuuden, hoitoon pääsyn ja palveluiden laadun vaatimusten taso on nopeasti kasvamassa hoitomahdollisuuksien laajetessa. Väestön palvelutarve on kasvanut ikärakenteen ja sosioekonomisen tilanteen muuttuessa. Kaupungin väestörakenne on tulevien parinkymmenen vuoden aikana palveluiden järjestämisen kannalta haastava. Lasten määrä on lisääntynyt ennakoitua nopeammin ja seniorikansalaisten määrä lisääntyy niin, että huoltosuhde heikkenee. Sairastavuusindeksi Salossa valtakunnan tasoon verrattuna on 103, eli väestön terveydentila on keskimääräistä huonompi. Merkittävää on myös nuorten aikuisten valtakunnallista tasoa runsaampi eläkkeelle siirtyminen mielenterveyssyistä. Lisäksi kuolleisuus alkoholiperäisiin sairauksiin ja tapaturmiin on ollut valtakunnallista tasoa runsaampaa. Ennen kuntafuusiota tehtyjen arvioiden perusteella nykyisen Salon väestön terveydentilassa on suuria alueellisia eroja niin, että erityisesti Salon entisten itäisten kuntien väestön terveydentila on heikompi. Tulevaisuudessa niin avoterveydenhuollon, päivystyksen kuin kodeissa toteutettavien palveluiden (kotisairaala, kotisairaanhoito) suunnittelu ja resursointi ovat välttämättömiä. Alueellisten terveysasemien resursoinnissa on varauduttava kasvavaan eläkeikäisten määrään. Jo nyt yli 85-vuotiaistakin 80 % asuu kotona käyttäen normaaleja avoterveydenhuollon palveluita. Vastaanottoa pitävää lääkäriä kohden on yli 2000 asukasta, ja alueellisten terveysasemien palvelukysyntä kasvaa. Pitkäaikaissairaiden määrä lisääntyy ja erikoissairaanhoito siirtää seurattavia potilasryhmiä perusterveydenhuollon vastuulle. Nykyinen perusterveydenhuollon palveluverkko perustuu entisten kuntakeskusten palvelurakenteeseen ja muuntuu kehityksen ja tarpeiden mukaisesti. Henkilöstön rekrytointi on palveluverkon ylläpitämisen kannalta keskeistä, ja nyt toteutunut pienimmillä terveysasemilla parhaiten. Pitkäaikaisten lääkärien rekrytointi on ollut vaikeaa, ja henkilöstön saatavuusongelmat ovat arkea myös muissa henkilöstöryhmissä. Kuvio 23. Terveyspalveluiden linjauksia Perusterveydenhuollon päivystyspalvelut tullaan toteuttamaan omana toimintana. Erikoissairaanhoidosta siirretään uusia potilasryhmiä suunnitellusti perusterveydenhuoltoon. Mielenterveyspotilaiden kuntouttavia palveluita, mukaan lukien asumispalvelut kehitetään myös kaupungin omana toimintana

37 Alueellisten terveysasemien toimintaa vahvistetaan vastaamaan kasvavaa palvelutarvetta ja erityispalveluita tuotetaan keskitetysti. Mielenterveys-, päihde- ja somaattisen perusterveydenhuollon palveluita tarjotaan palvelukokonaisuutena alueellisilla terveysasemilla. Kokonaisuutena painotetaan varhaista puuttumista, ennalta ehkäiseviä ja toimintakykyä ylläpitäviä toimintamalleja. Sähköisiä palveluita kehitetään (sähköiset ajanvarauspalvelut, potilaiden omahoidon tukeminen, neuvonta). Salon kaupungilla on peruserikoissairaanhoitoa omana palveluna fysiatrian alalla. Peruserikoissairaanhoidon geriatrista osaamista tarvitaan avoterveydenhuollossa, vanhuspalveluissa ja terveyskeskussairaalassa. Terveyskeskussairaala on iäkkäitä potilaita hoitava sairaala, jonka hoito tulevaisuudessa on geriatrin johtamaa. Hoitoon tullaan päivystyksestä tai erikoissairaanhoidosta lääkärin arvioinnin perusteella ja toiminta painottuu iäkkäiden potilaiden akuuttien tilanteiden hoitoon ja kuntoutukseen sekä saattohoitoon. Somaattinen erikoissairaanhoito Valtakunnalliset linjaukset erikoissairaanhoidon päivystysten linjauksissa saattavat heijastua Salon sairaalan toimintaan mm. synnytysten ja päivystysleikkausten osalta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rajalliset mahdollisuudet toteuttaa uusia, suuria investointeja edellyttäviä toiminnan järjestelyitä johtanevat siihen, että päätökset synnytystoiminnan muutoksista tulevat tehtäväksi muutaman vuoden kuluessa osana strategisia sairaanhoitopiirin linjauksia. Salon sairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon tulisi palvella Salon lisäksi muita lähialueen kuntia, jotta tuotannollis-taloudellinen tehokkuus on riittävää. Salon sairaalan erikoisalojen toiminnot nivoutuvat sairaanhoitopiirin toimialoihin, muodostaen saumattomia palveluketjuja. Investoinnit tulee hyödyntää maksimaalisesti. Terveydenhoitolain potilaiden valinnan vapauden vaikutusta tilanteeseen ei ole mahdollista ennakoida. Todennäköisesti seuraavien 10 vuoden ajan Salon sairaalan toiminta jatkuu monilta osin ennallaan. Mielenterveyspalvelut Mielenterveys- ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon osalta ollaan laatimassa mielenterveys- ja päihdestrategiaa. Psykiatrian osalta on laadittu ehdotus palveluiden kehittämissuunnitelmaksi, jonka toteuttamisen suhteen päätökset tehdään vuoden 2011 aikana. Hoitojärjestelmä on jo nyt avohoitopainotteinen ja suunnitelmana on sairaalahoitopaikkojen vähentäminen. Aikuispsykiatrinen avohoito organisoidaan diagnoosikohtaisiksi työryhmiksi. Potilasryhmiä on siirtymässä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. Lasten- ja nuorisopsykiatrisen erikoissairaanhoidon palvelurakenteen selvittely on meneillään, ja lastenpsykiatriseen selvittelyyn nivoutuu usein lastensuojelullisia tekijöitä. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja perustason palveluiden työnjaosta ja yhteistyön kehittämisestä on linjattu seuraavat palvelurakenteen kehittämistarpeet:

38 -perusterveydenhuoltoon depressiohoitajamallin käyttöönotto -moniongelmaisten mielenterveyspotilaiden kokonaisvaltaisen hoidon ja kuntoutuksen selkeyttäminen -mielenterveys- ja päihdetyön integrointi osaksi alueellista peruspalvelujärjestelmää, ennakointia painottaen erityisesti lapsiperheiden osalta -perusterveydenhuollon mielenterveystyöhön koordinoivan psykiatrin resursointi -vanhusväestön mielenterveyspalveluiden vahvistaminen Terveyspalveluiden palveluverkko tulevaisuudessa 1.5.2011 voimaan astunut terveydenhuoltolaki korostaa potilaan oikeuksia hoitoon ja valinnan mahdollisuuksia. Asiakas voi valita tietyin edellytyksin terveysaseman oman kunnan alueella tai terveyskeskuksen oman kunnan ulkopuolelta, oleskellessaan pidempään paikkakunnalla. Potilas voi myös valita hoitavan sairaalan sairaanhoitopiirin sairaaloista. Vastuu hoitosuunnitelmasta ja kustannuksista on kotikunnalla. Vuonna 2014 nämä valinnan vapaus laajenee koko maata koskevaksi. Potilaiden ylikunnallinen asiointi edellyttää kuntien välisen korvausjärjestelmän kehittämistä mm. tuotteistamalla. Lain vaikutukset palvelujärjestelmään eivät ole ennakoitavissa. Jos loma-asuminen ja kakkospaikkakunnalla asuminen lisääntyvät, voi vaikutus olla merkittävä. Perustason ja erikoissairaanhoidon yhtenäisyyden parantamiseksi on sairaanhoitopiirin kuntien laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma ja sopimus, jossa sovitaan mm. yhteistyöstä ja työnjaosta, kuntoutuksen, lääkehuollon, laboratorio- ja kuvantamistutkimusten, ensihoidon, sairaankuljetuksen, ja päivystyksen sekä terveydenedistämisen järjestämisen tavoista. Pääsääntöisesti paikallista palveluverkkoa kehitetään nykyiseltä pohjalta. Palveluiden sisältö on jatkuvassa muutoksessa liittyen hoitokäytäntöjen ja palvelutarpeiden muutoksiin. Alueellisten palveluiden osalta on varauduttava väestön palvelutarpeiden muutoksiin suunnittelemalla koteihin vietäviä sairaanhoitopalveluita ja kuntoutusta. Esimerkkinä tästä on toiminnassa oleva kotisairaala ( seinätön sairaala ). Myös liikkuva terveyspalveluyksikkö turvaamaan reuna-alueiden palveluita voi olla tarkoituksenmukainen vaihtoehto. Uusia palvelumuotoja voivat olla mm. sähköiset palvelut, etäkonsultaatiot ja muut kehittyvää teknologiaa hyödyntävät keveät palvelumuodot. Terveydenhuollon palveluverkko 2020 Terveydenhoito toteutetaan lähipalveluperiaatteella kaikissa kaupunginosissa. Aikojen anto kuntalaisille on keskitetty ja hyödyntää uusinta teknologiaa. Lääkäritilanne on kriittinen pienten terveysasemien tulevaisuuden kannalta. Erityisosaamista vaativat palvelut tarjotaan keskitetysti tai jalkautettuna. Avoterveydenhuollossa palvelupisteet ovat seuraavat: Laajan palvelun terveysasemat: Pääterveysasema, Läntinen terveysasema, Perniö, Halikko Perustason ja ennaltaehkäisyn terveysasemat: Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Suomusjärvi, Pertteli

39 Ennaltaehkäisevä lähipalvelu: koulu- ja opiskeluterveydenhuollon toimipisteet yhdistettynä korttelineuvoloihin Kuvio 24. Salon terveyskeskukset vuonna 2020. Yllä olevassa kartassa on kuvattu Salon linjausten mukaiset terveyskeskukset vuonna 2020. Punaisella neliöllä merkityt kohdat kuvaavat Salon Pääterveysasemaa ja Läntistä terveysasemaa, jotka tarjoavat keskitettyjä ja laajoja terveyspalveluita. Laajan palvelun alueelliset Halikon ja Perniön terveysasemat ovat merkitty punaisilla salmiakki merkeillä. Näiden lisäksi punaisella kolmiolla on merkitty Kiikalan, Kiskon, Kuusjoen, Suomusjärven ja Perttelin terveysasemat, jotka tarjoavat perustason hoitoa ja ennaltaehkäiseviä lähipalveluita. Terveysasemaverkkoon ei esitetä muutoksia, mutta niiden palvelutarjontaa täsmennetään. Tiettyjä erityispalveluita tarjotaan laajemmin kahdella terveysasemalla. 3.11. Sosiaalipalvelut Sosiaalityön palvelut Salon kaupungissa käsittävät aikuissosiaalityön, lastensuojelun, vammaistyön sekä kasvatus- ja perheneuvolan palvelut. Sosiaalityön palveluissa on kaikki keskeiset työprosessit kuvattu. Perustyön lisäksi sosiaalityön palveluita kehitetään useissa eri hankkeissa ja suunnitelmatyöllä (lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, vammaispoliittinen ohjelma, lastensuojelun ja psykiatrian rajapinnat). Aikuissosiaalityön palveluista Salon keskustassa ovat maahanmuuttajapalvelut sekä työvoiman palvelukeskus. Lisäksi aikuissosiaalityöllä on aluetoimistoja Halikossa, Perttelissä, Perniössä sekä Salon keskustassa.

40 Syksyllä 2011 palvelut on tarkoitus koota uudelle kaupungintalolle siten, että tarpeen vaatiessa varmistetaan palvelujen saatavuus mm. kotikäynnein tai muilla erityisjärjestelyillä. Aikuissosiaalityön suurimpina ongelmina ovat kelpoisuusehdot täyttävien henkilöiden rekrytointi, mikä vaikeuttaa pitkäjänteisen, suunnitelmallisen ja ammatillisen kestävän sosiaalityön toteuttamiseen sekä lain mukaisten määräaikojen toteuttamiseen. Lastensuojelu- ja vammaispalveluiden neuvonta- ja asiantuntijapalvelut tarjotaan keskitetysti Salon keskustassa. Lastensuojelun lain säätämissä aikarajoissa pysyminen, ostopalveluiden määrän hallinta sekä pätevien työntekijöiden puute ovat toiminnan haasteita. Ostopalveluiden vähentämiseen voitaisiin päästä henkilöstöresurssia lisäämällä. Toukokuun loppuun mennessä lastensuojeluilmoituksia oli saapunut 443 kpl. Huostaanottoja jouduttiin tekemään ajalla 1.1.-31.5.2011 yht. 16 kpl. Lastensuojelun asiakkaita oli vastaavana aikana 525. Kehitysvammahuollossa asumispalveluita sekä työ- ja päivätoimintaa järjestetään Kiskossa, Perniössä, Halikossa ja Salon keskustassa. Kiskon yksikkö on aloittanut toimintansa keväällä. Isohärjänmäen kehitysvammaisten päivätoiminta ja tilapäishoitoyksikkö on myöskin aloittanut toimintansa ja kolmas yksikkö aloittaa loppuvuodesta. Kasvatus- ja perheneuvola tarjoaa tutkimus- ja hoitopalveluja kaikille salolaisille lapsiperheille. Asiakaslähtöiset tutkimus- ja hoitopalvelut räätälöidään perheiden tarpeista käsin laadullisesti ja tavoitteellisesti. Hoitopolkua kehitetään osana varhaisen puuttumisen prosessia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Sosiaalityön palvelut tulevaisuudessa Aikuissosiaalityössä painopistettä pyritään siirtämään enemmän tavoitteellisen sosiaalityön suuntaan, jossa keskeisenä keinona on palvelusuunnitelmien käyttöönotto asiakastyössä. Ammattirakennetta muutetaan tarkoituksenmukaiseksi ja palvelusuunnitelmat otetaan käyttöön asiakastyössä. Työttömyyden osalta resursseja tullaan erityisesti kohdentamaan pitkäaikaistyöttömyyden hoitamiseen, työpajatoimintaan, kuntouttavan työtoiminnan kehittämiseen ja aktivointisuunnitelmien tekemisen aikaistamiseen. Lastensuojelussa painopistealueena on palvelurakenteen muuttaminen avohuoltopainotteisemmaksi, huostaanottojen vähentäminen pitkällä aikavälillä, sijaishuollossa perhehoidon lisääminen sekä oman lastensuojelun monipalveluyksikön toiminnan käynnistäminen ja kehittäminen. Yksikkö valmistuu loppuvuodesta 2011 ja toiminta käynnistyy vuonna 2012. Sen toiminta-ajatuksena on tarjota uusia välineitä lastensuojeluun erityisesti vastaanotto- ja kriisisijoituksissa sekä tarjota perheille lastensuojelun avohuollon keinoja kuten vanhemmuuden arviointeja sekä perhekuntoutusta. Kasvatus- ja perheneuvolassa asiakaslähtöiset tutkimus- ja hoitopalvelut räätälöidään perheiden tarpeiden mukaan laadullisesti ja tavoitteellisesti. Hoitopolkua kehitetään osana varhaisen puuttumisen prosessia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehitysvammahuollossa muutetaan palvelurakennetta vähentämällä laitoshoitoa ja lisäämällä yksilöllistä asumista (autettu- ja ohjattu asuminen sekä tukiasuminen). Oikeanlaisella palvelujen porrastamisella kevennetään palvelurakennetta.

41 3.12.Vanhuspalvelut Nykytila Nykytilanteessa vanhuspalvelut tuotetaan monituottajamallin mukaisesti joko omana toimintana, ostopalvelu- ja puitesopimuksin tai palvelusetelin avulla. Kaupungin vanhuspalveluiden painopiste on kotihoidossa ja sitä osaltaan tukevassa ympärivuorokautisessa hoidossa. Palveluohjaus, omaishoidon tuki ja asiakkaiden sijoitustoiminta toimivat keskitetysti. Uusi, ennalta ehkäisevää toimintaa tukeva toimintakonsepti on Ikääntyneiden neuvontakeskustoiminta, jota toteutetaan vuosina 2010 2012 KASTE -hankkeessa. Ikääntyneiden neuvontakeskukset ovat monipuolisia, matalan kynnyksen toiminta- ja kohtaamispaikkoja. Koko kaupungin alueella kattavasti toimiva tiimityömallinen yhdistetty kotihoito on vanhuspalveluiden ensisijainen palvelumuoto. Pääpaino on säännöllisessä kotihoidossa, jossa asiakas saa kotihoitoa vähintään kerran viikossa. Tilapäistä kotihoito on, kun asiakas saa kotihoitoa harvemmin kuin kerran viikossa. Tilapäinen kotihoito, kotisairaanhoitoa lukuun ottamatta, toteutetaan pääosin palvelusetelillä. Kotihoidon tukipalveluilla tarkoitetaan joko vanhuksen omaan kotiin, vanhustentaloon tai palvelutaloon annettavia palveluita kuten ateria-, kuljetus-, turva-, asiointi-, vaatehuolto- siivous- ja saunapalveluja. Tukipalveluista suuren osan kaupunki ostaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Päivätoimintaa järjestetään omana toimintana sekä ostetaan erityisesti muistisairaille yksityisiltä palveluntuottajilta. Ympärivuorokautiseen hoivaan kuuluvat tehostettu palveluasuminen ja vanhainkotihoito. Kaupungissa toimii viisi vanhainkotia (Halikkokoti, Hintta, Kajalakoti, Alholan hoivakoti (1.6 alk.), Kukonkallio) ja seitsemän tehostetun palveluasumisen yksikköä (Rauha ja Toivokoti, Koivulehdon palvelutalo, Paukkulakoti, Anninkartano, Pahkavuoren ryhmäkoti, Särkisalokoti ja Alppilakoti (1.6 alk.). Asukaspaikkoja on yhteensä 502. Omaa paikkatarjontaa täydennetään ostopalveluilla. Kaupungin vanhuspalveluiden palvelupisteet vuonna 2010 on kuvattu kartassa 1.

42 Kuvio 25. Vanhuspalveluiden palvelupisteet kaupunginosittain vuonna 2010. Lähtökohdat Salon kaupungin vanhuspalveluiden suunnittelua ohjaavat laaja sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö, valtakunnalliset linjaukset sekä systemaattinen valtakunnallinen valvontajärjestelmä. Ikääntyneen väestön määrän lisääntymisestä johtuva palvelutarpeen kasvu ja tutkimustieto ikääntyneen väestön terveyden ja toimintakyvyn kehityksestä ovat merkittäviä tekijöitä tulevaisuuden palveluja suunniteltaessa. Valtakunnallisten kattavuustavoitteiden vuositason seurannan perusteella voidaan todeta, että Salon kaupungin vanhuspalveluiden osalta kattavuustavoitteiden suurin vinouma on ympärivuorokautisen hoidon sisäisessä rakenteessa. Myös säännöllisen kotihoidon kattavuutta tulee lisätä. Taloudellisesti palvelujen kasvu on erittäin haastavaa hallita. Alla olevaan kuvaan on sinisellä piirretty kehityskäyrä yksi, joka kuvaa nykyisen laitospainotteisen vanhuspalvelurakenteen vaikutusta kustannuskehitykseen vuoteen 2020 asti. Kehityskäyrä kaksi taas kuvaa tilannetta, jossa toteutetaan ympärivuorokautisten laitospaikkojen hallittu rakennemuutos.

43 43 41 39 Milj. 37 35 33 31 1 2 29 27 25 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 Vuosi Kuvio 26. Eri palvelurakenteiden vaikutus kustannuskehitykseen. Tulevaisuuden suunnitelmat Salon kaupungin vanhuspalveluiden tulevaisuutta on linjattu vuoteen 2020 asti vanhuspalveluiden kehittämissuunnitelmassa. Keskeiset palvelut on kuvattu alla pääkohdin. Kiinteä palveluverkko esitetään seuraavassa palvelukartassa. Ikääntyneiden neuvontakeskukset toimivat kaupungin palvelukeskuksissa (palvelukampuksilla) ja palvelupäiväluonteisesti muissa kaupunginosissa. Neuvontakeskuksissa annetaan tietoa, neuvontaa ja ohjausta palveluista, liikunta- ja muista harrastusmahdollisuuksista, järjestöjen toiminnasta, asumisvaihtoehdoista, apuvälineistä ja tapaturmien ehkäisystä. Neuvontakeskuksissa voidaan myös arvioida ja seurata toimintakykyä ja terveydentilaa. Toimintamallissa kunta, järjestöt, seurakunnat ja vapaaehtoiset tekevät yhteistyötä. Neuvontakeskuksen palveluihin kuuluvat riskiryhmiin kohdentuvat hyvinvointia edistävät moniammatilliset kotikäynnit. Vanhuspalveluiden pääpaino on säännöllisessä kotihoidossa. Palvelut kohdennetaan lähinnä huonokuntoiseen ja runsaasti apua tarvitsevaan ikääntyneeseen väestöön. Säännöllisen kotihoidon asiakasmäärä kasvanee 75 vuotta täyttäneiden osalta 12 %:n kattavuustavoitteella vuoteen 2020 mennessä lähes 180 henkilöä. Kotihoidossa on käytössä monipuolisesti hyvinvointiteknologiaa, jolla voitaneen korvata osa nykymuotoisista kotikäynneistä. Tilapäinen kotihoito ja tukipalvelut järjestetään pääsääntöisesti ulkoistamalla joko ostopalveluina tai palvelusetelillä. Päivähoitoa järjestetään monituottajamallin mukaisesti ja laajennetaan koko kaupungin alueelle nykyistä kattavammin. Palvelusetelin käytön laajentamista harkitaan. Omaishoidontuen saajien määrä kasvaa siten, että vuonna 2020 tuensaajia on lähes 400. Omaishoitajien tukimuotoja kehitetään mm. hyvinvointiteknologian avulla.

44 Palvelurakenteen muutos siirtää ympärivuorokautisen hoivan painopistettä tehostetun palveluasumisen ja erityisesti ryhmäkotien suuntaan. Vanhuspalveluiden kehittämisohjelman mukaan kaupungin omia tehostetun palveluasumisen paikkoja vuonna 2020 on yhteensä 233. Yksiköt ovat Anninkartano, Koivulehdon ryhmäkoti, Paukkulakoti, Perniökoti, Rauha ja Toivokoti, Alppilakoti, Särkisalokoti ja Tiipilän ryhmäkoti. Hoivakotipaikkoja (ent. vanhainkoti) on yhteensä 244 seuraavissa yksiköissä: Halikkokoti, Hintta, Kukonkallio, Alholan hoivakoti. Kaikkiaan ympärivuorokautisen hoidon paikkoja on 476. Edellä mainittujen yksiköiden paikoista yhteensä 90 on tarkoitettu erityisesti dementoituneille henkilöille. Monituottajamallin mukaisesti voidaan palveluita tarpeen mukaan täydentää hankkimalla niitä yksityisiltä palveluntuottajilta. Ikäihmisten palveluyksiköt 2020 4. Palvelukampukset 1 H alikon palvelu kampus 2 Paukkulakodin palvelukampus 3 Perniön palvelukampus Palvelu kirjo: Neuvontakeskus/ päiväh oito Palve lu-/ hoivakotias uminen Hoivakodit (ent. vanhainkodit) 1 H intan hoivakoti 2 Kukonkallion h oivakoti 3 Perniön hoivakoti Palveluasuminen (te hos tettu p alv.asuminen) 1 Anninkartano 2 Perniökoti 3 Perniön hoivakoti kuvio 27. Ikäihmisten palveluyksiköt Salossa vuonna 2020.

45 4. Salon kaupunkitason palveluverkkolinjauksia MITEN PALVELUT TUOTETAAN? Salon kaupungin keskeiset palvelut tuotetaan pääosin kunnan omana palveluna. Ostopalveluita hyödynnetään palveluissa, joissa on aidot markkinat sekä erityisesti tukipalveluissa. Kunnan palvelut tuotetaan joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kaupungin resurssien puitteissa MITEN HENKILÖSTÖRESURSSIA SUUNNITELLAAN? Salon kaupungin henkilöstöresurssia suunnataan ja ennakoidaan palvelutarpeen mukaisesti sekä osaamisen että rakenteiden osalta MITÄ PALVELUA? Salo edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tarjoaa lakisääteiset palvelut kustannustehokkaasti ja normien mukaisesti. Palveluita kehitetään aktiivisesti. Oman palvelun tehokkuutta ja laatua parannetaan toimialarajat ylittävällä prosessityöllä. MIKÄ PALVELUVERKKO? Salon palvelut tarjotaan kaupungin palveluverkkoon perustuen. Palveluja tuotetaan myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa joustavasti. Kiinteätä palveluverkkoa kehitetään jatkuvasti talouden, liikenteen, väestökehityksen ja palveluiden muutostarpeiden pohjalta. Palveluiden saatavuutta edistetään sähköisten palveluiden sekä uusien palvelumallien kautta. Kuvio 28. Vuonna 2010 palveluiden järjestämiseen liittyviä näkökulmia kirjattiin johtoryhmässä yllä olevan kuvan mukaisesti. Kaupunki tuottaa tulevaisuudessakin keskeiset palvelunsa pääosin itse. Ostopalveluita hyödynnetään palveluissa, joissa on aidot markkinat sekä erityisesti tukipalveluissa. Kunnan palvelut tuotetaan joustavasti asiakkaiden tarpeiden mukaisesti kaupungin resurssien puitteissa. Kaupunki edistää kuntalaisten hyvinvointia ja tarjoaa lakisääteiset palvelut kustannustehokkaasti ja normien mukaisesti. Palveluita kehitetään aktiivisesti ja oman palvelun tehokkuutta ja laatua parannetaan toimialarajat ylittävällä prosessityöllä. Kaupungin henkilöstöresurssia suunnataan ja ennakoidaan palvelutarpeen mukaisesti sekä osaamisen että rakenteiden osalta. Palvelut tarjotaan kaupungin palveluverkkoon perustuen. Palveluja tuotetaan myös yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa joustavasti. Kiinteätä palveluverkkoa kehitetään jatkuvasti talouden, liikenteen, väestökehityksen ja palveluiden muutostarpeiden pohjalta. Tavoitteena on palveluiden saatavuuden edistäminen sekä sähköisten palveluiden että uusien esimerkiksi liikkuvien palvelumallien avulla.

46 Keskeisiä periaatteita kaupungin palveluiden kehittämisessä ovat olleet jo nyt (toimialojen asiakirjojen pohjalta): toimiva hoidon porrastus eli asiakas oikeaan aikaan oikeassa paikassa inhimillisyys, kodinomaisuus, omatoimisuus, virikkeellisyys, ennalta ehkäisevä työ, kestävä kehitys niin ekologisena, sosiaalisena kuin kulttuurisena ennakkoluuloton, ennakoivien toimintatapojen etsiminen ja kehittäminen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointi avohoitopainotteisuus (lähipalvelu) - laitoshoidon sijaan korkea tuottavuus: panostus hyvin toimivaan perusterveyden-huoltoon ja avohoitoon verkostomainen toimintatapa ja nykyteknologian tehokas hyödyntäminen asiakaslähtöisesti johtamisjärjestelmänä käytetään tasapainotettua mittaristoa (BSC) sekä prosessijohtamista, jossa on mahdollisimman matalat rajapinnat toimiva omistajaohjaus ja toiminnan mitoittaminen kuntien voimavaroihin 4.1. Palveluverkkosuunnittelua kaupunkitasolla Palveluverkkojen suunnittelussa kaupungin tasolla korostuvat seuraavat asiakokonaisuudet:

47 Kuvio 29. Palveluverkon asiakokonaisuudet Sähköisten palveluiden hyödyntäminen koko kaupungissa Kaupungin sisäisessä toiminnassa valmistellaan sähköiseen toimintatapaan siirtymistä. Kaupungilla on toimialojen ja konsernihallinnon yhteinen tietohallintoryhmä, jossa valmistellaan sähköiseen sisäiseen toimintatapaan siirtymistä ja asiakkaiden palvelujen sähköistämistä. Kaupunki on osakkaana kuntien yhteisessä tietohallinnon asiantuntijapalveluja tuottavassa Kuntien Tiera- yhtiössä ja hyödyntää osakkuuden tuomia mahdollisuuksia. Sähköisten palveluiden tavoitteena on, että asiakas saa tarvitsemansa palvelun nopeasti ja voi itse valita asiointiajankohdan. Aito sähköinen palvelu tarkoittaa mm. sitä, että asiakas toimittaa hakemuksensa ja muut viestinsä sähköisessä muodossa organisaatioon, ne käsitellään mahdollisimman pitkälle sähköisesti ja asiakas saa päätöksen sähköisenä. Esimerkkinä tästä voi mainita verohallinnon palvelut ja verokortin uusimisen. Toimialoilla on suunnitteilla mm. seuraavia kehityshankkeita Varhaiskasvatuksen Kohti kumppanuutta hanke (vanhempien sähköinen palvelu) Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen vanhuspalveluissa Sähköinen rakennuslupaprosessi Sähköinen e-resepti Monipuoliset ja asiakaslähtöiset palvelut Palvelujen tuotannossa on pohdittava kevyitä palveluratkaisuja, joista sähköinen asiointi on yksi mahdollisuus. Asiakaslähtöinen toimintatapa voi tarkoittaa esimerkiksi alla olevan kuvan mukaista palvelumallia kaikilla palvelualueilla. Tällainen ajattelu avaa asiakkaan näkökulmaa ja tarvetta eri tavoin kuin perinteinen palvelutarjonnan luokittelu sisällöittäin. Toimialojen ja palveluiden näkökulmasta sähköisen asioinnin lisäksi kehitetään palveluverkoista riippumattomia palveluita. Ikäihmisten kotihoidon palvelut ja kotikäynnit sosiaalityön osalta ovat esimerkkejä tällaisista palveluista, joilla voidaan vaikuttaa olennaisesti kuntalaisen hyvinvoinnin vahvistumiseen. Hyvä neuvonta ja ennaltaehkäisevät palvelut voivat vähentää kunnalle kalliiden asiantuntijapalveluiden tarjontaa. Monesti myös asiakas toivoo saavansa apua kevyemmillä tavoilla ja kynnys kuntien julkisiin erityispalveluihin voi olla joskus korkea.

48 Kuvio 30. Palveluiden luokittelua asiakastarpeen mukaisesti Kunnissa osataan asiantuntijapalveluiden tuottaminen erittäin hyvin, mutta hyvällä tiedonhakupalvelulla, palveluohjauksen ja neuvontapalveluiden avulla on mahdollista ohjata asiakasta jo ennakoiden, jotta hän ei koskaan tarvitsekaan asiantuntijapalvelua tai sen tarve on pienempi. Tämä voi vaikuttaa jatkossa esimerkiksi palvelupisteiden tai neuvontapisteiden verkon suunnitteluun sekä varsinaisten asiantuntijapalveluiden sijoittamiseen kaupungin alueella. Hyvinvoinnin kehittämisessä painotetaan ennakoivia toimenpiteitä mm. sosiaali- ja terveyspalveluissa. Hyvinvointia vahvistetaan lisäksi yhteistyössä liikunta-, nuoriso- kulttuuri- ja kirjastopalveluiden avulla yli toimialarajojen. Prosessimaista toimintatapaa kehitetään kaupungissa edelleen aktiivisesti Monitoimikeskukset ja toimialarajat ylittävä palveluverkkosuunnittelu Erityisesti sivistyspalveluiden alueella on tarvetta suunnitella palvelupisteitä kokonaisvaltaisiksi monitoimikeskuksiksi, joihin on mahdollista sijoittaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Jo nykyisin kirjastoissa on taidenäyttelyitä tai esiopetuksen ja koulujen sijoittuminen samoihin rakennuksiin on mahdollista. Kasvun turvaajina tulevat tulevaisuudessa toimivat erilliset monitoimikeskukset. Nämä keskukset tulevat käsittämään monta eri palvelukokonaisuutta, monta toimialaa ja yksityistä palvelua. Näin ollen keskukset voivat olla erilaisia kokonaisuuksia eri kohteissa. Monitoimikeskusten keskeisenä tarkoituksena onkin edistää toiminnallista yhteistyötä ja prosessimaista toimintatapaa sekä palvella eri-ikäisiä kuntalaisia. Tulevat monitoimikeskukset tullaan huomioimaan erityisesti uusien tilojen rakentamisessa. Tavoitteena on, että keskusten tiloissa on toimintaa mahdollisimman monta tuntia vuorokaudessa. Kaavoittamisen yhteydessä selvitetään ne taajamat joissa palvelutarve nousee huomattavaksi. Uusien asuinalueiden yhteyteen tehdään varaus monitoimikeskusta varten jossa Monitoimikeskus tyyppisessä palveluyksikössä voidaan tarvittaessa tarjota esimerkiksi varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja nuorisotoimen palveluja. Tarvittaessa tähän ajatteluun voidaan lisätä ihmisen koko elinkaarta tukevia palveluja kuten esim. kirjasto-, nuoriso-, kulttuuri- ja kansalaisopistopalveluja. Suunnitelmissa on lisäksi vahvistaa asukkaiden neuvontapalvelua kirjastojen kautta laajemminkin palvelupisteiden siirtämisellä kirjastoihin. Kulttuuripalveluita viedään laajasti hankkeiden kautta myös ikäihmisten palveluihin sekä toisaalta osaksi perusopetusta ja varhaiskasvatusta. Kaikki palvelut eivät ole kiinni palveluverkon pisteistä.

49 Henkilöstön riittävyys ja osaaminen Palveluiden ja palveluverkkojen suunnittelu vaikuttaa olennaisesti henkilöstöresurssin suunnitteluun jatkossa. Jo nyt on havaittavissa ongelmia jokaisella palvelualueella tiettyjen tehtävien täyttämisessä, kuten lääkärit tai erityislastentarhanopettajat. Palveluverkon suunnittelu on riippuvainen myös työvoiman saatavuudesta ja ennakoiva suunnittelu on tärkeää. Kuvio 31. Henkilöstöresurssin suunnittelussa tärkeitä näkökulmia henkilöstöresurssi ei ole palveluverkosta irrallinen asia. Vanhuspalveluiden kehittämissuunnitelmassa on linjattu henkilöstösuunnittelua tarkemmin kuin missään muulla palvelualueella. Henkilöstöresurssia ohjaavat laatusuositukset ja lainsäädännön normit, mutta kunta voi itse ennakoida tulevaa kehitystä ja suunnata resurssejaan palvelutarpeiden mukaisesti. Eläkepoistumasta aiheutuva osaamisvaje tullaan täyttämään tekemällä yhteistyötä seudun oppilaitosten ja työvoimahallinnon kanssa. Erityisen haastavaa kaupungille on tulevaisuudessa kotihoidon henkilöstömäärätarpeen kasvu väestön ikääntymisen vuoksi. Hoitohenkilöstöä on lisättävä resurssia tai lisärahoituksen puuttuessa siirtää henkilökuntaa uusiin tehtäviin sisäisesti. Salon kaupungin taloustilanne huomioiden tämä vaihtoehto on otettava vakavaan harkintaan. Tästä voi seurata myös laitoshoidon palveluverkon muutoksia. Prosessi tulee tehdä kuitenkin suunnitellusti ja asiakkaiden edun mukaisesti. Sivistyspalveluiden toimialalla on ollut viime aikoina lakimuutoksia erityisopetukseen liittyen ja tulevaisuudessa odotetaan varhaiskasvatuksen lakimuutosta. Molemmat lakimuutokset tuovat kunnille velvoitteita lisätä henkilöstöresurssia erityisopetuksen lisäämisen tai varhaiskasvatuksen pienempien ryhmäkokojen kautta. Tämä voi heijastua tulevaisuudessa myös palveluverkkoon. Tukipalvelut palveluverkon suunnittelussa Palveluiden järjestämiseen kiinteästi mukaan lukeutuvista perus- ja tukipalveluista voidaan Salon osalta tehdä seuraavia havaintoja ja kehittämisehdotuksia. Toimialat käyttävät samoja tukipalveluita konsernihallinnosta tai teknisestä toimesta ja prosessien mukainen yhteinen suunnittelu tulisi niiden palveluiden osalta lisääntyä. Toimialoittain tai palveluittain tarkasteltuna suunnittelu on kunnossa, mutta kokonaisuuden näkökulmasta tehostamisen varaa on esimerkiksi maankäytön ja palveluiden yhteisen suunnittelun, kaupunkitason ennakointitiedon ja yksittäistenkin palve-

50 luiden näkökulmasta. Prosessimaiseen toimintatapaan siirtyminen on Salossa nähty vastauksena tulevaisuuden haasteisiin. Yksittäisenä asian esille on noussut mm. kuljetuspalveluiden järjestäminen kaupunkitasolla. Kuljetuksia voidaan ammattitaitoisen ajojärjestelyn ja tietotekniikan avulla osittain yhdistää ja samalla saavuttaa säästöjä. Hyötyjen saavuttaminen vaatii myös muutoksia kuntalaisten nykyisissä oikeuksissa ja tavoissa liikkua (subjektiivisten oikeuksien rajoittaminen taksiseteleistä siirtyminen palvelubussien käyttöön aina kun se on mahdollista). Hallinnollisten tukipalveluiden osalta on esitetty myös tarpeita terävöittää asiantuntijuutta ja tukipalvelun sisältöä toimialoille. Keskitetty rekrytointipalvelu on hyvä esimerkki tämänkaltaisesta palvelusta, jota ennen tehtiin erikseen toimialoilla. Investointien ja korjausten ennakoiva suunnittelu Salon kaupungin ylläpitoinvestointien ja infran investointiohjelmaa suunnitellaan parhaillaan seuraavalle neljän vuoden kaudelle teknisen toimen johdolla. Tämä selvitys ja sen aikana käydyt valmistelukeskustelut ovat nostaneet esille yhteisen suunnittelun tarpeen myös toimitilainvestointeihin liittyen. Erityinen haaste on investointien ja tarpeiden mitoittaminen kaupungin taloudellisiin resursseihin. Investointisuunnittelun tueksi kaupungissa tarvitaan koottua tietoa maankäytöstä, palveluiden tarvitsijoista sekä ennakointitietoa toimialoilta palveluittain. Vastuu tämän tiedon kokoamisesta ja ennakointiprosessin toimivuudesta on hyvä miettiä tulevien vuosien osalta. Yhteys palveluiden ja maankäytön suunnittelulle tulee olla kaupungin organisaatiossa luonteva ja arkinen, jotta eri toimijoiden vaikutukset kuntalaisiin ja palveluihin voidaan arvioita entistä paremmin. Talouden näkökulmasta investointihankkeiden siirtäminen on helppoa, mutta mikäli esimerkiksi uuden asuinalueen avaaminen edellyttäisi infrastruktuuria, ei sitä voida ilman rahoitusta toteuttaa. Myös korjausinvestointien suunnitelmallisuus ja esitetyt laajennusratkaistu esimerkiksi varhaiskasvatuksessa lisäävät mahdollisuuksia ottaa vastaan lisää asukkaita tietyille alueille.

51 4.2. Sosiaali- ja terveystoimi Sosiaali- ja terveydenhuollossa on laadittu seuraavia kaupunkitason linjausesitykset, joiden toimenpiteet ja vaikutukset on esitelty alla olevassa taulukoissa. TAVOITE TOIMENPITEET VAIKUTUKSET Kotihoidon painottaminen ikäihmisten palveluissa Kotihoidon resurssien vahvistaminen ja hyvinvointiteknologian hyödyntäminen sekä uusien toimintamallien kehittäminen Pahkavuoren ryhmäkoti ja Kajalakoti vapautuvat mielenterveyspalveluille Kotihoidon lisäresursointitarve vähenee sisäisin järjestelyin Palveluiden painopiste siirtyy kotona asumisen suuntaan Monimuotoiset ja joustavat palvelukonseptit mahdollistuvat Perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen osana palveluketjua ja erikoissairaanhoidon kustannuskasvun loiventaminen Voimavarojen vahvistaminen Hoitolinjausten mukaisen hoidon porrastuksen ja työnjaon varmentaminen ESH:n kanssa Mielenterveyspalveluiden toimintakäytänteiden selkeyttäminen Hoitolinjausten mukainen potilasryhmien palvelu siirtyy osaksi perusterveydenhuoltoa Mielenterveyspotilaiden hoito tehostuu ja selkeytyy Vanhuspalveluista vapautuvia ympärivuorokautisia yksiköitä mielenterveyspotilaiden kuntouttavaan asumistoimintaan Alueellisen erikoissairaanhoidon rooli osana sairaanhoitopiiriä tiivistyy Kuvio 32. Sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksia

52 TAVOITE TOIMENPITEET VAIKUTUKSET Oman tuotannon osaamisen kehittäminen ja kapasiteetin hallinta Henkilöstön osaamisen syventäminen koulutustaustaa nostamalla ja monipuolistamalla Prosessien kehittäminen Mahdollisuus palvella uusia asiakasryhmiä ja vastata uusiin palvelutarpeisiin avohoidossa Monituottajamallin mahdollisuuksien joustava hyödyntäminen Hankintaprosessien yhdenmukaistaminen Palveluiden tuotteistaminen Ostopalveluosaamisen kehittäminen markkinoiden mukaisesti Omien voimavarojen vapauttaminen ydintehtäviin Joustavuuden lisääntyminen muuttuvissa kysyntä- ja palvelutilanteissa Kuvio 33. Sosiaali- ja terveydenhuollon linjauksia Perusteena linjauksille on aiemmin esitetyt palvelualueiden kuvaukset sekä toimialan omat selvitykset tulevaisuuden palvelutarpeista ja asiakasmääristä, joihin molempiin Salon kaupungin on pystyttävä vastaamaan omien resurssiensa puitteissa. 4.3. Sivistyspalvelut Sivistyspalveluiden tavoitteena on kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin mahdollistaminen. Salon kaupungin sivistyspalveluiden palvelustrategisia linjauksia on esitelty seuraavissa taulukoissa kootusti.

53 TAVOITE TOIMENPITEET VAIKUTUKSET Prosessimaisesti tuotetut palvelukokonaisuudet, jotka tarjotaan kuntalaiselle kokonaisuuksina Prosessien kehittäminen Varhaiskasvatuksen ja koulun jatkumon turvaaminen yleisen/tehostetun/erityisen tuen osalta esi- ja alkuopetuksen yhdistäminen ja kehittäminen Liikunta-, kulttuuri-, nuoriso- ja kirjastopalveluiden hyödyntäminen muiden palveluiden osana hyvinvoinnin vahvistamiseksi Esiopetusryhmät siirtyvät alakoulujen yhteyteen kun toiminnan järjestämisen kannalta se on tarkoituksenmukaista (tilat, riittävät opetusryhmät) Kirjastojen palvelupisteiden kehitystyö Yhteistä palvelutuotantoa yli toimiala- ja palvelurajojen toteutetaan Toiminnallinen, taloudellinen ja kattava palveluverkko: monitoimikeskus -ajattelu Vähintään 3-osastoiset päiväkodit Varhaiskasvatus kattaa 60 % alle kouluikäisistä lapsista ja pitkällä aikavälillä 100 % yli kolmivuotiaista Tarkoituksenmukaiset ja turvalliset tilat Yhdistymissopimuksen mukaiset koulukoot Ennakoivat suunnitelmat palveluverkon kehityksestä olemassa Päätökset kouluverkosta (Mussaari, Nurkkila, Anjala, Sakta) Varhaiskasvatuksen investointisuunnitelman hyväksyminen (keskusta, Mesikämmen, Pirita, Muurla, Märynummi, Kaivola, Teijo Saktan monitoimikeskus perustetaan Esiopetuksen järjestämisestä kouluilla päätetään Kuvio 34. Sivistyspalveluiden linjauksia

54 TAVOITE TOIMENPITEET VAIKUTUKSET Määrätietoinen laatutyö toiminnan kehittämisessä - Laatukriteeristö sisältää myös palveluverkon tarkastelun Kaupungin strategiaan sidottu laadunhallintajärjestelmä rakennetaan Laadun ulkoinen auditointi joka 2. vuosi Resurssia laatutyölle varataan yksikkökohtaisesti Varhaiskasvatuksen kevyitä palveluvaihtoehtoja lisätään paineen tasaajina Avoimet ja osaviikkoiset palvelut täydentävät ja vastaavat puskurina päivähoitotarpeeseen Tiloja ja toimintaa myös avoimen päiväkodin puolella Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa mm. kerhotoiminnan osalta Kuvio 35. Sivistyspalveluiden linjauksia 4.4. Keskusta-alueen palveluverkko Tarkasteltaessa nykyisen Salon keskusta-alueen palveluverkkoa voidaan havaita, että esimerkiksi sivistyspalveluiden osalta alueella ei ole mahdollista yhdistää oppilaita entistä suurempiin kokonaisuuksiin ilman lisärakentamista. Myös varhaiskasvatuksessa tarve palveluiden lisäämiselle on ilmeinen. Keskusta-alueen palveluverkon kehittämistarpeita kootusti: Keskusta-alueen päivähoitopaikkojen lisääminen Palvelupisteiden keskittäminen uudelle kaupungintalolle (mm. sosiaalitoimi, hallinto), useita palvelupisteitä kaupungin keskustasta siirtyy kaupungintalolle Vanhusten hoiva- ja asumispalveluiden sisäiset siirrot Salon kaupunkikeskustan alueella esim. Pahkavuoresta Anninkartanoon (toteutuu 1.8.2011) Kehitysvammaisten asumispalveluiden sisäiset siirrot keskusta-alueella Mielenterveyspotilaiden asumispalveluyksikön siirto Vilhonkadulta Pahkavuoreen Anjalan koulun lakkauttaminen ja toiminnan siirtäminen toiseen kouluun keskusta-alueella

55 Saktan kiinteistön käyttöönotosta johtuvat siirrot opetusryhmien ja varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen osalta. Kiinteistöön sijoittuisi mahdollisesti tuleva päivähoidon lisäys, perusopetus ja kansalaisopiston tilat. Seuraavassa kuvassa on esitetty nykyiset palvelupisteet laajennetun keskustaajaman osalta. Kuvio 36. Salon keskusta-alueen palveluverkko