& 9292/01 (Presse 214) (OR. en) Neuvoston 2353. istunto 7$/286-$5$+$$6,$7 Luxemburg, 5. kesäkuuta 2001 Puheenjohtaja: %RVVH5,1*+2/0 Ruotsin kuningaskunnan valtiovarainministeri,qwhuqhwãkwwsxhhxlqw1hzvurrp (PDLOÃSUHVVRIILFH#FRQVLOLXPHXLQW 9292/01 (Presse 214 - G) 1
6,6b//<6/8(77(/2 26$//,678-$7 $6,$7-2,67$.b<7,,1.(6.867(/8$ GÖTEBORGIN EUROOPPA-NEUVOSTON (15. 16.6.2001) VALMISTELU...6 TALOUSPOLITIIKAN LAAJAT SUUNTAVIIVAT...6 KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIA...7 VEROPAKETTI...9 VÄLILLINEN VEROTUS...11 SÄHKÖISEN KAUPANKÄYNNIN ALV...11 ENERGIATUOTTEIDEN VEROTUS...11 RAHOITUSPALVELUJEN TOIMINTASUUNNITELMA KOMISSION TILANNESELVITYS NEUVOSTON PÄÄTELMÄT...12 TALOUDELLINEN APU JUGOSLAVIAN LIITTOTASAVALLALLE...13 EU:N TALOUSARVIOON SOVELLETTAVA VARAINHOITOASETUS PÄÄTELMÄT...14 YHTEISÖN TALOUDELLISTEN ETUJEN SUOJAAMINEN JA PETOSTENTORJUNTA KOMISSION VUOSIKERTOMUS...20 ASIAT, JOISTA KESKUSTELTIIN LOUNAALLA...23 LAMFALUSSYN RAPORTIN TÄYTÄNTÖÖNPANO...23 TALOUDELLINEN VUOROPUHELU VENÄJÄN KANSSA...23 GÖTEBORGIN EUROOPPA-NEUVOSTON OHJELMA...23 TALOUSRIKOLLISUUS...23 TUPAKKA...24 EURORYHMÄN TYÖSKENTELY...24.(6.867(/877$+<9b.6<7<7$6,$7, (&21 I Yhteissijoitusyritykset...I Kivennäisöljyjen valmisteverot... II Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille korkotuesta Päätelmät... II Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 6/2000 yhteisön korkotukien myöntämisestä Euroopan investointipankin väliaikaisen lainajärjestelmän yhteydessä antamille pk-yritysten lainoille Päätelmät...IV 9292/01 (Presse 214 - G) 2
8/.268+7((7 IV Kypros, Malta ja Turkki...IV $92,0886 V Yleisön oikeus tutustua neuvoston asiakirjoihin...v BBBBBBBBBBBBBBBBB /LVlWLHWRMDSXK 9292/01 (Presse 214 - G) 3
26$//,678-$7 Jäsenvaltioiden hallitukset ja Euroopan komissio olivat edustettuina seuraavasti: %HOJLD Didier REYNDERS Olivier DELEUZE 7DQVND Michael DITHMER 6DNVD Caio KOCH-WESER.UHLNND Yannos PAPANTONIOU (VSDQMD Rodrigo de RATO y FIGAREDO 5DQVND Laurent FABIUS,UODQWL Charlie McCREEVY,WDOLD Vincenzo VISCO /X[HPEXUJ Jean-Claude JUNCKER Henri GRETHEN Luc FRIEDEN $ODQNRPDDW Gerrit ZALM Wouter Jacob BOS,WlYDOWD Karl-Heinz GRASSER 3RUWXJDOL Manuel BAGANHA 6XRPL Sauli NIINISTÖ Johnny ÅKERHOLM 5XRWVL Bosse RINGHOLM Sven HEGELUND Claes LJUNGH <KGLVW\Q\WNXQLQJDVNXQWD Gordon BROWN Valtiovarainministeri Valtiosihteeri, energia-asiat ja kestävä kehitys, liikenneministerin avustaja Valtiosihteeri, talousasiat Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö Talous- ja valtiovarainministeri Toinen varapääministeri ja talousministeri Talous-, valtiovarain- ja teollisuusministeri Valtiovarainministeri Rahavarain-, budjetti- ja taloussuunnitteluministeri Pääministeri, valtiovarainministeri Talousministeri, liikenneministeri Rahavarain- ja budjettiministeri Valtiovarainministeri Valtiosihteeri valtiovarainministeriössä Valtiovarainministeri Valtiosihteeri, valtionkassa ja valtionvarat Valtiovarainministeri Alivaltiosihteeri, valtiovarainministeriö Valtiovarainministeri Valtiosihteeri, valtiovarainministeriö Valtiosihteeri, valtiovarainministerin avustaja, vastuualueenaan veroasiat Valtiovarainministeri * * * 9292/01 (Presse 214 - G) 4
.RPLVVLR Frits BOLKESTEIN Michaele SCHREYER Pedro SOLBES MIRA Jäsen Jäsen Jäsen * * * 0XXWRVDOOLVWXMDW Philippe MAYSTADT Mario DRAGHI Jean-Philippe COTIS Euroopan investointipankin pääjohtaja Talous- ja rahoituskomitean puheenjohtaja Talouspoliittisen komitean puheenjohtaja 9292/01 (Presse 214 - G) 5
*g7(%25*,1(852233$1(8926721±9$/0,67(/8 7$/28632/,7,,.$1/$$-$768817$9,,9$7 Keskusteltuaan joistakin asiaan liittyvistä kysymyksistä neuvosto hyväksyi vuoden 2001 talouspolitiikan laajoja suuntaviivoja koskevan selonteon, joka toimitetaan Göteborgin Eurooppa-neuvostolle valtion- ja hallitusten päämiesten poliittista hyväksyntää varten. Välittömästi Eurooppa-neuvoston hyväksynnän jälkeen neuvosto vahvistaa virallisesti talouspolitiikan laajat suuntaviivat Göteborgissa pidettävässä erityisistunnossa. Vuoden 2001 talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa vahvistetaan nykyinen talouspolitiikan strategia, jolla pyritään erityisesti Lissabonin Eurooppa-neuvostossa asetetun uuden strategisen tavoitteen saavuttamiseen ja jota laajennetaan Tukholman Eurooppa-neuvoston (23. 24. maaliskuuta 2001) tulosten pohjalta. Tukholmassa korostettiin, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet kaikin tavoin täystyöllisyyden tavoitteen saavuttamiseen ja pitävät sitä tärkeänä keinona vastata väestön ikääntymisestä johtuvaan haasteeseen. Niin ikään korostettiin, että kestävän kehityksen edistäminen olisi sisällytettävä vuoden 2001 talouspolitiikan laajoihin suuntaviivoihin. Suuntaviivoja laadittaessa on otettu huomioon vuoden 2000 talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen täytäntöönpanon tarkastelu ja taloudellisen tilanteen ja talouden näkymien arviointi komission kevään 2001 talousennusteissa. Tämän vuoden suuntaviivoissa painotetaan uudistusten jatkamista. Tähän sisältyy kunnianhimoisia hyödyke- ja pääomamarkkinoita koskevia uudistustavoitteita sekä työllisyysasteen nostaminen. Lisäksi niissä korostetaan tarvetta lujittaa edelleen julkista taloutta useimmissa jäsenvaltioissa etenkin väestön ikääntymisen huomioon ottamiseksi. Keskusteluissa käsiteltiin muun muassa seuraavia aiheita: tarve luoda asianmukaiset puitteet energiaverotukselle Euroopan tasolla ja toteuttaa energia-alan sisämarkkinat. "EU:sta on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta." 9292/01 (Presse 214 - G) 6
.(67b9b1.(+,7<.6(1675$7(*,$ Göteborgin Eurooppa-neuvoston valmistelujen yhteydessä neuvosto keskusteli komission tiedonannosta "Kestävä kehitys Euroopassa paremman maailman vuoksi: kestävää kehitystä koskeva Euroopan unionin strategia". Neuvostolle toimitettiin myös puheenjohtajavaltion epävirallinen asiakirja, jossa esiteltiin puheenjohtajavaltion suunnitelmat tämän kysymyksen valmistelemiseksi ennen Göteborgin huippukokousta ja päätökset, jotka siellä on tarkoitus tehdä. Talouspoliittisen komitean puheenjohtaja Jean-Philippe COTIS selvitti suullisesti komitean tekemää analyysiä komission tiedonannosta. Göteborgin Eurooppa-neuvoston valmistelujen osalta on huomattava, että kestävä kehitys on yksi pääministeri PERSSONIN "pääkaupunkikierroksen" keskeisistä aiheista ja että sitä käsitellään myös ympäristöneuvostossa, työllisyys- ja sosiaaliasioiden sekä yleisten asioiden neuvostossa, joten tämän EU:n tulevan politiikan keskeisen aiheen eri näkökohtia tarkastellaan mahdollisimman laajalti. Puheenjohtajavaltio haluaa täydentää Lissabonin strategiaa, jonka tavoitteena on tehdä Euroopan unionista maailman kilpailukykyisin talous, ja katsoo, että kestävän kehityksen strategian perimmäisenä tavoitteena tulisi olla se, että unionista tehdään lisäksi luonnon kannalta maailman vastuuntuntoisin yhteiskunta. Ympäristöulottuvuuden sisällyttämiseksi EU:n politiikkoihin ja ottaen huomioon unionin tämänhetkisen toiminnan lisätoimia olisi toteutettava seuraavilla neljällä ensisijaisella alueella: ilmastonmuutoksen torjunta ja puhtaan energian käytön edistäminen kansanterveyteen kohdistuvien uhkien torjunta luonnonvarojen ehtymisen torjunta liikenneruuhkien helpottaminen. 9292/01 (Presse 214 - G) 7
Puheenjohtajavaltio ehdottaa epävirallisessa asiakirjassaan erityistoimia kullekin neljälle ensisijaiselle alueelle sekä päätösten panemiseksi täytäntöön. Puheenjohtajavaltio ei ole pyrkinyt tekemään kirjallisia päätelmiä Ecofin-neuvoston keskusteluista eikä tee niitä myöskään ympäristöneuvoston, työllisyys- ja sosiaaliasioiden tai yleisten asioiden neuvoston keskusteluista, mutta se antaa niistä Eurooppa-neuvostolle tarkan selonteon, jotta Eurooppa-neuvosto voi tämän perusteella keskustella ja valmistella tarvittavat päätelmät. 9292/01 (Presse 214 - G) 8
9(523$.(77, Neuvosto pani merkille puheenjohtajavaltion veropakettia koskevan selvityksen Eurooppa-neuvostolle puheenjohtajavaltion selonteon neuvostolle kolmansien maiden kanssa käydyistä keskusteluista Tanskan, Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan selonteot neuvostolle keskusteluista niihin assosioituneiden tai niistä riippuvaisten alueiden kanssa käytännesääntötyöryhmän selvityksen neuvostolle ja hyväksyi seuraavat päätelmät: säästötulojen verotuksen osalta neuvosto sopi, että se päättää lokakuun istunnossaan valtuutuksista kolmansien maiden kanssa käytäviä neuvotteluja varten käytännesääntöjen (yritysverotus) osalta neuvosto hyväksyi käytännesääntötyöryhmän selvityksen liitteessä 1 olevan, siirtohintoja koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevän työohjelman ja pyysi työryhmää jatkamaan uusista toimenpiteistä pidättymisen ja toimenpiteiden purkamisen käsittelyä ja antamaan neuvostolle vuoden loppuun mennessä selvityksen saavutetusta edistyksestä veropaketin kaikkien näkökohtien tulevan käsittelyn osalta neuvosto sopi, että = se päättää heinäkuun 2001 istunnossaan veropaketin eri osiin liittyvästä aikataulusta vuoden 2002 loppuun mennessä tällä alalla tehtävälle työlle = perustetaan korkean tason työryhmä työskentelyn koordinoimiseksi ja veropaketin käsittelyn edistämiseksi. 9292/01 (Presse 214 - G) 9
Neuvosto pani merkille Itävallan valtuuskunnan lausuman (merkitään neuvoston pöytäkirjaan): "Itävalta korostaa, että lähdeverojärjestelmää Sveitsin kaltaisessa tärkeässä kolmannessa maassa ei voida pitää tietojenvaihtojärjestelmää vastaavana. Tämän vuoksi Itävalta ei voi hyväksyä Göteborgin Eurooppa-neuvostolle osoitetun puheenjohtajavaltion alustavan selonteon 5 kohdan 1 alakohdan viimeistä virkettä, jonka mukaan "muut kolmannet maat" (mukaan lukien Sveitsi) "ilmoittivat haluavansa keskustella sellaisten toimenpiteiden käyttöönotosta, joita voidaan pitää EU:n järjestelmää vastaavina". Kuten asiakirjan 9283/01 kohdassa 11 todetaan, Sveitsi "ei ole tässä vaiheessa valmis aloittamaan neuvotteluja, jotka voisivat lopulta mahdollisen siirtymäkauden jälkeen johtaa siihen, että se osallistuisi järjestelmään, jossa tietoja vaihdettaisiin ilman eri pyyntöä ja riippumatta asiakkaan suostumuksesta". Tästä syystä ja ottaen huomioon neuvotteluvaltuutuksen sekä uuden ehdotuksen säästötulojen verotuksesta Itävalta voi hyväksyä vain sellaisen ratkaisun, jossa EU:n jäsenvaltioita ja tärkeimpiä kolmansia maita kohdellaan samoin. Siirtymäkausi ei näin ollen voi päättyä ennen kuin tärkeimmät kolmannet maat ovat valmiita hyväksymään tietojenvaihtojärjestelmän." 9292/01 (Presse 214 - G) 10
9b/,//,1(19(52786 6b+.g,6(1.$83$1.b<11,1$/9 Neuvosto pani merkille puheenjohtajavaltion tilanneselvityksen sähköisen kaupankäynnin alv:hen liittyvästä työstä, joka on tehty 26. ja 27. marraskuuta 2000 pidetyn Ecofin-neuvoston jälkeen toimivaltaisessa neuvoston työryhmässä. Neuvosto päätti palata tähän kysymykseen jossakin tulevista istunnoistaan, jotta voitaisiin sopia siitä, miten alv:tä sovelletaan sähköiseen kaupankäyntiin. On muistettava, että neuvosto vahvisti marraskuussa sähköisesti suoritettavien palvelujen osalta periaatteen, jonka mukaan yhteisön asiakkaille suoritettavista palveluista kannetaan vero ja kolmannen maan asiakkaille suoritettavat palvelut vapautetaan verosta, samoin kuin periaatteen tavanomaisen verokannan soveltamisesta (radio- ja televisiopalveluja lukuun ottamatta) sähköiseen kaupankäyntiin. Työskentelyssä on sittemmin keskitytty etsimään ratkaisua kolmansien maiden sellaisten toimijoiden rekisteröintiä koskevaan kysymykseen, jotka tarjoavat unionissa palveluja eiverovelvollisille, tarkastelemalla kaikkia tarjolla olevia vaihtoehtoja. Toimivaltainen työryhmä on keskittänyt työskentelynsä puheenjohtajavaltion esittämään välitysehdotukseen, jota kaikki jäsenvaltiot yhtä lukuun ottamatta kannattavat. (1(5*,$78277(,'(19(52786 Neuvosto pani merkille tilanneselvityksen Ruotsin puheenjohtajakaudella jatketusta työstä, joka koskee komission vuonna 1997 antamaa ehdotusta energiatuotteiden verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamiseksi. Neuvosto päätti jatkaa keskusteluja tästä aiheesta. Toimivaltainen verotustyöryhmä on kokoontunut kolmesti tämän vuoden keväällä keskustellakseen yksinomaan energiaverotussäännöstön rakenteesta. (Keskustelujen pohjana oli se, että kivennäisöljyihin sovellettaisiin nykyistä vähimmäisverotustasoa ja sähkön, hiilen sekä maakaasun verotustaso olisi nolla. Kiistanalaisesta, eri energiatuotteita koskevasta vähimmäisverotasosta ei ole keskusteltu.) 9292/01 (Presse 214 - G) 11
5$+2,7863$/9(/8-(1 72,0,17$68811,7(/0$ ±.20,66,21 7,/$11(6(/9,7<6±1(89267213bb7(/0b7 "Tukholman Eurooppa-neuvosto vaati rahoituspalvelujen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa kokonaisuudessaan vuoteen 2005 mennessä, ja kaikkia osapuolia vaadittiin toteuttamaan yhdentyneet arvopaperimarkkinat vuoden 2003 loppuun mennessä. Työn tavoitteena on lisäksi saada riskipääomamarkkinat toimimaan asianmukaisesti vuoden 2003 loppuun mennessä panemalla täytäntöön riskipääomaa koskeva toimintasuunnitelma. Neuvosto panee merkille komission tilanneselvityksen rahoituspalveluja koskevan toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta. Selvityksen perusteella edistyminen on ollut nopeaa. Neuvosto panee tyytyväisenä merkille keskeisten direktiivien hyväksymisen luottolaitosten ja vakuutusyritysten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta. Kahden yhteissijoitusyrityksiä koskevan ehdotuksen osalta on vahvistettu yhteiset kannat. Lisäksi parhaillaan viimeistellään kahta vakuutusyritysten solvenssimarginaalidirektiiviä perustamissopimuksen nopeutettua menettelyä koskevien määräysten mukaisesti. Tukholmassa sovittiin uudesta menettelyjä koskevasta toimintamallista, jolla pyritään helpottamaan arvopaperimarkkinoita koskevien lainsäädäntöehdotusten valmistelua. Näin saataisiin aikaan tehokkaampi lainsäädäntö, joka voidaan hyväksyä nopeutetulla menettelyllä ja ajan tasalle saatettuna markkinoiden kehityksen ja uusien valvontakäytäntöjen huomioon ottamiseksi. Kuuleminen, avoimuus, oikeusvarmuus ja sijoittajansuoja ovat olennaisia varmistettaessa, että uusi toimintamalli toimii ja arvopaperimarkkinoiden tavoitteet saavutetaan. Neuvosto korostaa, että tämä edellyttää myös kuluttajaryhmien ja markkinatoimijoiden asianmukaista osallistumista. Neuvoston tavoitteena on arvopaperimarkkinoita koskevassa Tukholman päätöslauselmassa tarkoitetun kuulemisen toteuttaminen. Se pyrkii myös yksilöimään ja ratkaisemaan avainkysymyksiä varhaisessa vaiheessa. Neuvosto vahvistaa uudelleen olevansa sitoutunut etsimään pikaisesti ratkaisun direktiiviehdotukseen rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä sekä direktiiviehdotukseen ammattieläkelaitosten toiminnasta. Neuvosto on äskettäin aloittanut tai on aloittamassa muun muassa useiden uusien, rahoitusryppäitä, vakuuksia, tarjousesitteitä sekä markkinoiden väärinkäyttöä koskevien ehdotusten käsittelyn. Kyseiset ehdotukset ovat tärkeitä ja saattavat edellyttää muutoksia kaikkien jäsenvaltioiden valvontakäytäntöihin, uusia työmenetelmiä sekä komiteamenettelyn käytön lisäämistä monissa tapauksissa. Neuvosto kehottaa komissiota helpottamaan toimielinten kanssa ja niiden kesken käytävää vuoropuhelua, jotta ongelmakohtiin löydetään käytännöllisiä ratkaisuja. Neuvosto kehottaa komissiota esittämään hyvissä ajoin ennen vuoden loppua uuden tilanneselvityksen rahoituspalveluja ja riskipääomaa koskevista toimintasuunnitelmista vahvistettujen painopisteiden ja toimintasuunnitelmien yksittäisiä kohtia koskevan aikataulun pohjalta. Komission olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota yksittäisiin tapauksiin mahdollisesti liittyviä vaikeuksia. Neuvosto kehottaa komissiota osallistumaan esiin tulevien ongelmien ratkaisuun." 9292/01 (Presse 214 - G) 12
7$/28'(//,1(1$38-8*26/$9,$1/,,7727$6$9$//$//( Neuvosto sopi periaatteessa komission äskettäin tekemän ehdotuksen mukaisesti makrotaloudellisen tuen antamisesta Jugoslavian liittotasavallalle. Tuen määrä on enintään 300 miljoonaa euroa ja se maksetaan vähintään kahdessa erässä, osin lainoina ja osin avustuksina. Tukea annetaan osana Kansainvälisen valuuttarahaston tukemaa talouden vakauttamis- ja uudistusohjelmaa, ja sen ehtona on tasapuolinen kustannusten jakaminen ja EU:n rahoitusnäkymien noudattaminen. Jatkossa on keskusteltava Jugoslavian liittotasavallan viivästyneiden maksujen selvityksestä Euroopan yhteisölle ja Euroopan investointipankille sekä maksuerien suuruudesta. Neuvosto ja komissio päättivät pyytää Euroopan parlamentilta lausunnon komission ehdotuksesta kiireellistä menettelyä käyttäen. Neuvosto piti lisäksi myönteisenä sitä, että komissio aikoo esittää ehdotuksen EIB:n lainanannosta Jugoslavian liittotasavallalle. Ehdotusta tulisi tarkastella kiireellisesti. 9292/01 (Presse 214 - G) 13
(817$/286$59,221629(//(77$9$9$5$,1+2,72$6(786±3bb7(/0b7 "1. Neuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimisesta. Neuvosto korostaa kuitenkin, että kyseisen ehdotuksen keskeisten osien yleistä käsittelyä on täydennettävä yksityiskohtien käsittelyllä. Neuvosto katsoo, että komission ehdotus on käyttökelpoinen perusta varainhoitoasetuksen uudelleenlaatimiselle, jolla olisi voitava erityisesti: selkeyttää tekstiä ja parantaa sen avoimuutta keskittymällä talousarvion laadintaan, toteuttamiseen ja toteuttamisen valvontaan sovellettaviin yleisiin periaatteisiin; selkeyttää taloushallinnon henkilöstön tehtäviä ja vastuita; laatia toimintoperusteisesti jäsennetty talousarvio; luoda tietyt ulkoistamisen kehykset, joiden avulla komissio voi säilyttää täydellisen vastuunsa talousarvion toteuttamisesta; järkevöittää sitoumusmenettelyä; yksinkertaistaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä asiaa koskevien direktiivien mukaisesti. 2. Neuvosto katsoo, että varainhoitoasetuksessa olisi keskityttävä yleisiin ja horisontaalisiin säännöksiin ja rajattava poikkeukset niihin mahdollisimman vähiin. 3. Varainhoitoasetuksen ja alakohtaisen sääntelyn väliset suhteet olisi määriteltävä selkeästi, ja ne olisi esitettävä yksiselitteisesti varainhoitoasetuksen tekstissä. Tärkeätä on myös, että pystytään luomaan johdonmukainen ja yhtenäinen lähestymistapa säännösten jakamiseksi varainhoitoasetuksen ja sen täytäntöönpanosääntöjen kesken. 4. Uudelleen laadittua varainhoitoasetusta vastaavien täytäntöönpanosääntöjen osalta neuvosto toivoo, että ehdotus täytäntöönpanosääntöjen tekstiksi toimitettaisiin yhdessä muutetun ehdotuksen kanssa, jotta kaikki uuden varainhoitoasetuksen täytäntöönpanon edellyttämät tekstit ovat käytettävissä. Varainhoitoasetuksen asema yhteisön lainsäädännössä 5. Neuvosto suhtautuu myönteisesti pyrkimyksiin varainhoitoasetuksen tekstin yksinkertaistamiseksi. Neuvosto pohtii, olisiko aiheellista toistaa perustamissopimuksen määräykset ulkoisen tilintarkastajan osalta, mutta painottaa, että on joka tapauksessa tärkeätä noudattaa perustamissopimuksen sanamuotoa, erityisesti kansallisten tilintarkastusviranomaisten ja Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen välisen yhteistyön osalta. 6. Neuvosto suhtautuu myönteisesti periaatteeseen, jonka mukaan 6. toukokuuta 1999 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen teksti otetaan mukaan oikeusperustoja koskevien määräysten osalta. Neuvosto toteaa kuitenkin, että kyseistä ehdotusta on tarkasteltava perusteellisesti erityisesti oikeudelliselta kannalta. Neuvosto ei kannata 4. maaliskuuta 1975 annetun yhteisen julkilausuman sisällyttämistä asetukseen. 7. Neuvosto katsoo, että varainhoitoasetuksen tekstiin olisi otettava säännös siitä, että alakohtaisen asetusehdotuksen sisältäessä varainhoitoa koskevia säännöksiä on lainsäädäntömenettelyn puitteissa edeltäkäsin varmistettava niiden yhdenmukaisuus varainhoitoasetuksen kanssa. 9292/01 (Presse 214 - G) 14
Talousarviota koskevat periaatteet 8. Neuvosto kiittää komissiota siitä, että se on ottanut ehdotukseensa perustamissopimuksessa mainitut seitsemän periaatetta ja lisännyt niihin avoimuuden periaatteen. Neuvosto kuitenkin muistuttaa 25. tammikuuta 1999 annetuissa päätelmissään toivoneensa, että talousarviolta edellytettävän todenmukaisuuden periaate otetaan mukaan lisäämällä ehdotuksen tekstiin sääntö, jossa talousarvioon kielletään ottamasta määrärahoja, jotka ylittävät arvioidut tarpeet. 9. Neuvosto käsittelee edelleen jaksotettujen määrärahojen yleistämistä koskevaa komission ehdotusta erityisesti EMOTR-takuuosaston määrärahojen osalta ja komission ehdotusta, jonka mukaan negatiiviset menot muutettaisiin käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi, erityisesti maatalouden alan tilien tarkastuksen ja hyväksymisen osalta. 10. Neuvosto katsoo, että ne nykyisen varainhoitoasetuksen säännökset, jotka koskevat korjaavan ja/tai täydentävän lisätalousarvion esittämiseen liittyviä ehtoja, on säilytettävä uudessa varainhoitoasetuksessa. Neuvosto muistuttaa, että se toivoi 25. tammikuuta 1999 annetuissa päätelmissään, että kyseisiä säännöksiä täydennetään säännöksellä, jossa edellytetään, että joka vuosi ennen kuluvan varainhoitovuoden 31 päivää maaliskuuta esitetään korjaava lisätalousarvio, joka hyväksytään ja jonka ainoana tarkoituksena olisi ottaa kuluvan varainhoitovuoden talousarvioon päättyneen varainhoitovuoden tilinpäätöksen saldon ja siitä aiemmin tehdyn arvion välinen erotus. 11. Neuvosto muistuttaa niin ikään samoissa päätelmissä toivoneensa nimenomaista säännöstä siitä, että määrärahoja saa ottaa "varaukseen alustavana varauksena" ainoastaan kahdessa tapauksessa: ensiksi, jos kyseisellä toimella ei ole talousarvion hyväksymishetkellä ole oikeusperustaa tai toiseksi, jos vallitsee epävarmuus kyseisten toimintamenoja koskevien budjettikohtien määrärahojen riittävyydestä. Neuvosto korostaa myös, että varainhoitoasetuksen tekstissä on tärkeää täsmentää, että negatiivisen varauksen käyttäminen edellyttää molempien budjettivallan käyttäjien ennakkosuostumusta. 12. Neuvosto katsoo, että varainhoitoasetuksessa voisi olla maininta erillisvirastoihin sovellettavista yleisistä periaatteista. Neuvosto ei kuitenkaan kannata ehdotusta erillisvirastojen henkilöstöä kuvaavien taulukoiden ottamisesta yleiseen talousarvioon, koska se on ristiriidassa sen ajatuksen kanssa, että erillisvirastoilla on omat budjetit. 13. Neuvosto edelleenkin vahvistaa, että lainanottoon turvautuminen toimielinten käyttöön tarkoitettujen kiinteistöinvestointien rahoittamiseksi ei ole sopusoinnussa perustamissopimuksen määräysten ja omien varojen järjestelmästä tehdyn päätöksen kanssa. 9292/01 (Presse 214 - G) 15
Toimintoperusteinen talousarvio 14. Neuvosto katsoo, että toimintoperusteisen talousarvion laatiminen on erittäin tärkeä askel kohti toimintokohtaista hallintoa. Neuvosto korostaa, että se on tärkeä panna täytäntöön asteittain. 15. Neuvosto korostaa, että toimintoperusteisella budjetoinnilla on merkittävä asema yhteisön talousarvion rakenteen muuttamisessa aiempaa avoimemmaksi, erityisesti politiikkojen, määrärahojen ja hallinnon välisen yhteyden osalta. Asia on kuitenkin asetettava tätä laajempiin kehyksiin, joissa hallintoa kehitetään tulosten perusteella ja poliittisilla tavoitteilla on oltava keskeinen asema. Varainhoitoasetuksessa olisi selkeästi täsmennettävä, että tavoitteita, seurantaa ja arviointia koskevien tietojen on oltava budjettivallan käyttäjän käytettävissä ja niistä on tultava erottamaton osa talousarviomenettelyä. 16. Neuvosto korostaa, että rahoitusnäkymiä on tiukasti noudatettava. Neuvosto katsoo, että toimintoperusteisen budjetoinnin ja rahoitusnäkymien otsikoiden välisen vastaavuuden seuranta olisi varmistettava, koska toimintokohtaisten rahoituspuitteiden laajeneminen tai supistaminen voisi aiheuttaa muutoksia useampiin rahoitusnäkymien otsakkeisiin. Lisäksi neuvosto korostaa, että edelleenkin on säännöllisesti saatava menolajeittaiset tiedot vuosittaiselta ja monivuotiselta pohjalta erityisesti hallinnollisluonteisten menojen osalta. 17. Neuvosto jatkaa komission ehdotuksen käsittelyä sen osalta, että komissio voisi itse siirtää saman osaston luvusta toiseen enintään 10 prosenttia toiminnallisille budjettikohdille otetuista määrärahoista ja samantyyppisiä hallinnollisia määrärahoja. Neuvosto korostaa, että budjettivallan käyttäjälle on kuitenkin kyseisten siirtojen yhteydessä ehdottomasti ilmoitettava tästä etukäteen, jotta varmistetaan tämän säännöksen ja rahoitusnäkymien noudattaminen. Ulkoistaminen 18. Neuvosto puoltaa yleisesti ottaen komission ehdotusta luoda yhtenäiset säännöt ulkoistamisen osalta ja jatkaa ehdotuksen käsittelyä. Neuvosto katsoo, että ulkoistamisen eri menetelmät (keskitetty hallinnointi, hallinnointi yhdessä jäsenvaltioiden kanssa, tai hajautettu hallinnointi) on määriteltävä selkeästi asetuksen tekstissä. 19. Neuvosto toivoo, että komission lopullinen vastuu talousarvion toteuttamisesta todettaisiin yksiselitteisesti ja että ulkoistamiseen osallistuvien toimijoiden vastuut ja toimivallan luonne ilmoitettaisiin tarkasti varainhoitoasetuksen tekstissä. Neuvosto katsoo lisäksi, että tekstissä kiellosta olisi oltava selkeä maininta siitä, että talousarvion toteuttamista koskevan toimivallan siirtäminen yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluville elimille on kielletty. 9292/01 (Presse 214 - G) 16
Taloushallinnon henkilöstön tehtävät 20. Neuvosto suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen taloushallinnon henkilöstön tehtävien osalta. Neuvosto katsoo, että varainhoitoasetuksessa olisi tarkemmin määriteltävä tulojen ja menojen hyväksyjän tehtävä, hänen vastuunsa ja hänelle uskottujen tehtävien luonne. Tulojen ja menojen hyväksyjän velvollisuudesta luoda yksiköihin valvontajärjestelmä olisi säädettävä tarkasti. Neuvosto korostaa, että lopullisen vastuun on kuuluttava toimivaltaiselle komission jäsenelle riippumatta siitä, onko komission tulojen ja menojen hyväksyjän toimivalta siirretty vai ei, tämän kuitenkaan estämättä komission kollegiaalisuuden periaatteen soveltamista. 21. On myös tarpeen määritellä selkeämmin sisäisen tarkastajan tehtävä hänelle asiaa koskevien kansainvälisten normien perusteella kuuluvan tarkastustehtävän osalta. Neuvosto toteaa, että perustamissopimuksessa tarkoitettujen varainhoidon valvojan tehtävien osalta sisäistä tarkastajaa koskeva ehdotuksen 82 artiklan säännös ei ole kaikissa suhteissa tyydyttävä vaan edellyttää selkeyttämistä. 22. Taloushallinnon henkilöstön vastuusta neuvosto katsoo, ettei pelkkä viittaus Euroopan yhteisöjen virkamiehiin ja muuhun henkilöstöön tällä hetkellä sovellettavaan henkilöstösääntöön riitä, vaan on annettava täydentäviä säännöksiä. Sitoumus 23. Neuvosto on yhtä mieltä komission tältä osin ehdottamasta lähestymistavasta. Se katsoo kuitenkin, että käsite "kokonaissitoumus" on määriteltävä selkeämmin tekstissä. Neuvosto katsoo myös, että varainhoitoasetuksen tekstiin on yksittäisten sitoumusten osalta otettava lauseke, jossa täsmennetään määrärahojen vapauttamista ilman eri toimenpiteitä koskeva määräaika. Julkiset hankinnat 24. Neuvosto katsoo, että uuden varainhoitoasetuksen julkisia hankintoja koskevia säännöksiä olisi yksinkertaistettava mahdollisimman pitkälle viittaamalla voimassa oleviin eurooppalaisiin direktiiveihin antaen varainhoitoasetuksessa vain nämä direktiivit ylittävät säännökset. Teksti olisi laadittava siten, että varainhoitoasetusta ei tarvitse muuttaa, vaikka joku perusdirektiiveistä muuttuu. 25. Neuvosto korostaa selkeiden ja avoimien perusteiden antamista sekä hankintamenettelyn ulkopuolelle sulkemiselle että sopimusten tekemiselle. Se katsoo, etteivät varainhoitoasetuksen säännökset saa olla ristiriidassa jäsenvaltioiden vastaavien varmentamisjärjestelmien kanssa. 26. Seuraamusten osalta neuvosto kannattaa komission lähestymistapaa. Neuvosto katsoo kuitenkin, että määrätyn seuraamuksen ja hankinnan suuruuden kesken on vallittava tasapaino ja että virheen vakavuus on todennettava. 27. Neuvosto jatkaa komission ehdotuksen käsittelyä hankintoja ja sopimuksia käsittelevän neuvoa-antava komitean (CCAM) poistamisen osalta. 9292/01 (Presse 214 - G) 17
Avustukset 28. Neuvosto katsoo, että tämän osaston soveltamisalan määrittelyä on parannettava. Yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi varainhoitoasetuksen tekstissä olisi nykyistä selkeämmin tuotava esille mahdolliset seuraamukset ja kelpoisuuden ulkopuolelle jättämisen perusteet. Neuvosto pohtii säännöksen valvonnan tehokkuutta ja välineitä eikä salli, että avustuksen tarkoituksena tai vaikutuksena olisi voiton tuottaminen avunsaajalle. 29. Neuvosto katsoo, että varainhoitoasetuksen tekstissä olisi oltava niiden elinten täsmällinen määritelmä, joille avustuksia voidaan myöntää, sekä ehdot, joiden mukaisesti elimet voivat tulla avunsaajiksi. Tässä yhteydessä ehdotuspyyntöihin ei saisi olla poikkeuksia. Neuvoston mielestä ainoa poikkeus yhteisrahoitusta joka tulkitaan avunsaajaa koskevaksi velvoitteeksi osallistua rahoitukseen koskeviin säännöksiin saisi koskea humanitaarista apua. Kirjanpito ja tilinpäätöksen esittäminen 30. Neuvosto suhtautuu kiinnostuneesti kirjanpitoa ja tilinpäätöksen esittämistä koskevaan komission lähestymistapaan. Kummankin kirjanpitotavan (suorite- ja kassaperusteisen) on edistettävä toimintoperusteisen talousarvion laatimista ja toimintoperusteista hallintoa. Neuvosto painottaa avointa ja analyyttistä kirjanpitoa, jonka perusteella alakohtaisia kustannuksia voidaan verrata toimintoperusteisen hallinnon puitteissa asetettuihin tavoitteisiin. 31. Vastuuvapautta koskevien säännösten osalta neuvosto katsoo, että niiden olisi noudatettava perustamissopimuksen nykyisiä määräyksiä. Ulkoiset toimet 32. Neuvosto pitää komission lähestymistapaa hyvänä lähtökohtana ulkoisten toimien yhteydessä. Varainhoitoasetuksen tekstissä olisi kuitenkin määriteltävä ehdotetut kolme hallintomenetelmää (keskitetty, hajautettu ja yhdessä hoitaminen). 33. Neuvosto korostaa, että uuden varainhoitoasetuksen on mahdollistettava täysimääräinen yhteistyö kansainvälisten järjestöjen, erityisesti YK:n ja kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa. Lisäksi varainhoitoasetus ei saa estää komissiota osallistumasta yhteiseen rahoitukseen tai rahoituspooliin muiden tuenantajien kanssa. Asetuksella olisi mahdollistettava se, että komissio voi noudattaa tuenantajien hyviä käytänteitä hyväksyttäessä asianmukaisia kriteerejä kehitysmaihin siirrettävän rahoitustuen osalta. 34. Neuvoston mielestä yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseksi on tarpeen vahvistaa täsmälliset perusteet hajauttamiselle edunsaajina olevien kolmansien valtioiden suuntaan sekä yhteiselle hallinnolle. 9292/01 (Presse 214 - G) 18
35. Neuvosto kannattaa erityissäännöstä, joka koskee määrärahojen vapauttamista ilman eri toimenpiteitä ulkoisia toimia koskevien sopimusten osalta. Neuvosto tutkii edelleen, onko mahdollista ottaa varainhoitoasetuksen tekstiin määräaika "n+2" muiden vaihtoehtojen joukossa. 36. Neuvosto kehottaa komissiota mahdollisimman pian vuoden 2001 kolmannen neljänneksen aikana antamaan muutetun ehdotuksensa sekä täytäntöönpanosääntöjä koskevan ehdotuksen, jotta se voi tarkastella niitä pyrkien uuden varainhoitoasetuksen antamiseen mahdollisimman pian." 9292/01 (Presse 214 - G) 19
<+7(,6g17$/28'(//,67(1(78-(1682-$$0,1(1-$3(7267(1725-817$±.20,66,219826,.(572086 Neuvosto pääsi laajaan poliittiseen yhteisymmärrykseen seuraavasta HKGRWXNVHVWD neuvoston SllWHOPLNVL. Tanskan valtuuskunta on kuitenkin esittänyt parlamentaarisen tarkasteluvarauman, jonka poistamisen jälkeen päätelmät hyväksytään virallisesti 15.6.2001 Göteborgissa pidettävässä Ecofin-neuvoston erityisistunnossa. "1. Neuvosto panee merkille komission vuosikertomuksen 2000 yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta ja petostentorjunnasta ja tämän alan kokonaisstrategiaan liittyvän toimintaohjelman vuosiksi 2001 2003. Neuvosto korostaa sitä, miten tärkeänä se edelleen pitää EY:n perustamissopimuksen 280 artiklan mukaisesti toteutettavia tehokkaita toimenpiteitä, ja pahoittelee, että kertomus toimitettiin sille kovin myöhään. Neuvosto panee merkille, että asiassa on kuultu petoksenvastaisen toiminnan koordinoinnin neuvoa-antavaa komiteaa (COCOLAF) ja toivoo, että vastaisuudessa näin meneteltäisiin koko kertomuksen suhteen. 2. Neuvosto toteaa, että sekä yhteisön että jäsenvaltioiden tasolla on tehty tärkeää työtä sellaisten lainsäädännöllisten toimenpiteiden toteuttamiseksi, joilla petostentorjuntaa voidaan tehostaa, ja kehottaa kaikkia asianosaisia jatkamaan näitä ponnisteluja. Se pitää ensisijaisen tärkeänä, että COCOLAFia kuullaan kaikkien Euroopan unionissa tehtävien yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista ja petostentorjuntaa koskevien lakialoitteiden osalta. Neuvosto korostaa, miten tärkeänä se pitää Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) osallistumista tehokkaiden ehkäisevien petostentorjuntatoimien sisällyttämiseen lakiehdotuksiin. 3. Neuvosto toteaa, että jäsenvaltioiden ilmoittamien todettujen tai epäiltyjen petostapausten ja muiden sääntöjenvastaisuuksien määrä lisääntyi vuonna 2000 edellisiin vuosiin verrattuna ja että tietyillä aloilla näiden tapausten talousarviovaikutukset kasvoivat. Neuvosto katsoo komission tavoin, että kasvuun olivat syynä tarkastusten lisääntynyt tehokkuus ja eräät yksittäistapaukset, joissa oli kyse erityisen suurista summista. 4. Neuvosto pahoittelee kuitenkin sitä, että nykyvaiheessa OLAF ei pysty toteuttamaan neuvoston 17. heinäkuuta 2000 annetuissa päätelmissä ilmaistua toivetta petostapausten, sääntöjenvastaisuuksien ja hallinnollisten laiminlyöntien tarkemmasta erittelystä, ja pyytää komissiota kehittämään COCOLAFin tuella ilmoitusjärjestelmää niin, että erittely olisi mahdollista vuodesta 2002 lähtien; neuvoston mielestä kaikista epäillyistä petostapauksista sekä epäillyistä sääntöjenvastaisuuksista olisi annettava asianmukaisesti tieto. 9292/01 (Presse 214 - G) 20
5. Neuvosto pitää myönteisinä OLAFin pyrkimyksiä asettaa komission suoraan hallinnoimiin kuluihin kohdistuvat tarkastukset tärkeämmälle sijalle. Se pyytää komissiota omistamaan vuosikertomuksessaan niille erillisen luvun. Se muistuttaa, että asetuksista N:o 1073/1999 (EY) ja N:o 1074/1999 (Euratom) ilmenee nimenomaisesti, että OLAFin tutkintavaltuudet ulottuvat yhteisön toimielimiin ja elimiin ja sen perustamiin laitoksiin. 6. Neuvosto panee kiinnostuneena merkille komission uudistamista koskevassa valkoisessa kirjassa kaavaillut eri toimet petostentorjuntaa ja yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevien ehkäisy- ja rankaisutoimenpiteiden tehostamiseksi sekä taloushallinnon ja varainhoidon valvonnan parantamiseksi. Tässä yhteydessä neuvosto korostaa pitävänsä tärkeänä varainhoitoasetuksen pikaista uudelleenlaatimista. 7. Neuvosto panee merkille komission ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön edistymisen. Se on tyytyväinen OLAFin ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten elinten välisten yhteyksien vahvistumiseen tarkastusten alalla. Se katsoo, että tämä yhteistyö on olennaisen tärkeää yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamiselle ja että sitä on edelleen syvennettävä. Aiheettomasti maksettujen suoritusten takaisinperimisessä on myös edistyttävä. 8. Neuvosto korostaa pitävänsä hyvin tärkeänä kolmansien maiden, etenkin ehdokasvaltioiden, osallistumista petoksentorjuntaan, samoin kuin niiden yhteistyötä OLAFin kanssa. 9. Neuvosto toistaa pyyntönsä, että ne jäsenvaltiot, jotka eivät vielä ole ratifioineet 26. heinäkuuta 1995 tehtyä yleissopimusta Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta sekä sen lisäpöytäkirjoja, ratifioisivat ne viipymättä yhteisöjen taloudellisten etujen rikosoikeudellisen suojan ja petostentorjunnan edistämiseksi. 10. Vuosia 2001 2003 koskevan toimintasuunnitelman osalta: Neuvosto on tyytyväinen siihen, että komissio on vastannut sen Ecofin-neuvoston päätelmissä 17. heinäkuuta 2000 esittämään pyyntöön laatia tarkempi aikataulu yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan kokonaisstrategian täytäntöönpanoa varten, ja panee merkille kyseistä ajanjaksoa varten suunnitellut kohdennetut toimenpiteet, jotka koskevat erityisesti ehkäisyä, kansallisten viranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä sekä yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamista koskevan toiminnan asianmukaista koordinointia. Se muistuttaa, että Nizzan sopimuksessa ei määrätä Euroopan syyttäjäviranomaisen perustamisesta. 9292/01 (Presse 214 - G) 21
Toimintasuunnitelmaa olisi täydennettävä petosten määrän arvioidun vähentymisen rahoitusvaikutusten arvioinnilla, jotta kustannustehokkuutta voitaisiin verrata sekä etu- että jälkikäteen. Neuvosto pyytää komissiota sisällyttämään vuosikertomukseensa vuodesta 2001 lähtien toimintasuunnitelmaan liittyvien tulosten ja kustannusten vertailun." Tässä yhteydessä komission jäsen SCHREYER esitteli neuvostolle perustamissopimuksen 280 artiklaan perustuvan direktiiviehdotuksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa rikosoikeudelliset vähimmäisvaatimukset yhteisön taloudellisiin etuihin kohdistuvia petoksia varten, jotta näitä etuja voitaisiin suojata mahdollisimman tehokkaasti. Komissio pitää tätä direktiiviä tarpeellisena siitä syystä, että jotkin jäsenvaltiot eivät ole ratifioineet asiaan liittyvää yleissopimusta ja sen pöytäkirjoja. Asia esiteltiin myös 28. 29.5.2001 kokoontuneelle neuvostolle (oikeus- ja sisäasiat sekä pelastuspalvelu). 9292/01 (Presse 214 - G) 22
$6,$7-2,67$.(6.867(/7,,1/281$$//$ /$0)$/866<15$3257,17b<7b17gg13$12 Komission jäsen BOLKESTEIN selvitti ministereille Lamfalussyn raportin päätelmien täytäntöönpanosta Euroopan parlamentin kanssa käytävien keskustelujen tilannetta. 7$/28'(//,1(19825238+(/89(1b-b1.$166$ Neuvoston puheenjohtaja ja komission jäsen SOLBES antoivat ministereille selvityksen Venäjän ministerien kanssa käydystä taloutta koskevasta vuoropuhelusta Moskovassa 10. 11.5.2001. *g7(%25*,1(852233$1(89267212+-(/0$ Neuvoston puheenjohtaja esitteli ministereille Göteborgissa 15. 16.6.2001 pidettävän Eurooppaneuvoston ohjelman talous- ja rahoitusnäkökohtia. 7$/2865,.2//,6886 Ranskan ministeri piti puheenvuoron talousrikollisuudesta OECD:n tällä alalla tekemän työn ja viimeaikaisen kehityksen pohjalta. 9292/01 (Presse 214 - G) 23
783$..$ Komission jäsen SCHREYER selosti ministereille komission kymmenen jäsenvaltion tukemana kahta amerikkalaista tupakkayritystä vastaan nostamien oikeusjuttujen tilannetta. (8525<+0b17<g6.(17(/< Ministeri REYNDERS selosti ministereille tavanomaiseen tapaan edellisiltana kokoontuneen euroryhmän keskusteluja, joissa käsiteltiin seuraavia aiheita: taloudellinen tilanne: kehitys ja näkymät euroalueella ja USA:ssa, vuoden 2002 talousarvioiden valmistelu, euroalueen käsittely talouspolitiikan laajoissa suuntaviivoissa, euron kansainvälinen asema sekä kysymykset, jotka liittyvät euron käyttöönottoon (katso euroryhmän jäsenten tätä aihetta koskeva lausuma). 9292/01 (Presse 214 - G) 24
(XURQNl\WW QRWWRHXURU\KPlQMlVHQWHQ\KWHLQHQODXVXPD "Euroryhmän 4.6.2001 pidetyssä kokouksessa ministerit, EKP:n puheenjohtaja ja komission jäsen tarkastelivat eurosetelien ja eurometallirahojen 1. tammikuuta 2002 tapahtuvan käyttöönoton valmisteluja. He ovat tyytyväisiä siihen, että valmistelut ovat edenneet hyvin ja että kuluttajat ovat yhä paremmin tietoisia asiasta. He totesivat aikovansa tehostaa tiedotuskampanjoita kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, jotta euron käyttöönotto sujuisi hyvin. Ministerit toistivat pyrkivänsä huolehtimaan siitä, että kaikkien hallituksen sääntelemien hintojen ja maksujen euroiksi muuntaminen ei yleisesti vaikuta hintoihin tai on kuluttajien kannalta edullista. Ministerit kehottivat vähittäismyyjiä noudattamaan 2.4.2001 eurooppalaisten kuluttajien ja vähittäismyyjien välillä tehtyä hyvää kauppatapaa koskevassa sopimuksessa antamaansa sitoumusta ja tekemään kaikkensa, jotta hinnat pysyisivät yleisesti vakaina, kun ne muunnetaan euroiksi, sekä tiedottamaan tästä sitoumuksesta selkeästi asiakkailleen. Ministerit totesivat lisäksi, että useat jäsenvaltiot ovat tehostaneet hintavalvontaa ja että toimivaltaiset elimet seuraavat tarkoin hintojen muuntamista ja siinä tapahtuvaa kehitystä. Ministerit katsoivat, että hintojen ilmoittaminen sekä kansallisena valuuttana että euroina koko siirtymäkauden ajan on erittäin tärkeää, jotta kuluttajat voivat tarkistaa hinnan molemmissa rahayksiköissä. He kannustivat kuluttajia tutustumaan euroina ilmoitettuihin hintoihin ja jatkamaan eri vähittäismyyjien hintojen huolellista vertailua erityisesti tämän vuoden loppupuolella ja koko siirtymäkauden aikana." 9292/01 (Presse 214 - G) 25
.(6.867(/877$+<9b.6<7<7$6,$7 9, (Säädökset, joihin liittyviin pöytäkirjaan merkittäviin lausumiin yleisöllä on oikeus tutustua, on merkitty tähdellä; kyseiset lausumat ovat saatavissa lehdistöpalvelusta.) (&21 <KWHLVVLMRLWXV\ULW\NVHW Neuvosto vahvisti virallisesti kaksi yhteistä kantaa siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 85/611/ETY muuttamisesta. Nämä yhteiset kannat koskevat yhteissijoitusyritysten sijoituksia (UCITS I) ja rahastoyhtiöiden ja yksinkertaistettujen tarjousesitteiden sääntelyä (UCITS II). On huomattava, että neuvosto pääsi poliittiseen yhteisymmärrykseen UCITS I:stä 17.10.2000 ja pani merkille UCITS II:sta 17.3.2001 Coreperissa saavutetun poliittisen yhteisymmärryksen. UCITS I:llä on tarkoitus erityisesti laajentaa niiden varojen määrää, jotka yhteissijoitusyritys voi sijoittaa, alkuperäisessä direktiivissä tarkoitettujen arvopapereiden ulkopuolelle sekä määritellä tätä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Varoihin, joita voitaisiin sijoittaa, kuuluvat seuraavat: hyväksyttyjen yhteissijoitusyritysten ja/tai muiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuudet, luottolaitostalletukset, rahoitusjohdannaiset, joilla käydään kauppaa säännellyillä markkinoilla tai pörssilistan ulkopuolella ja rahamarkkinavälineet. UCITS I:een sisältyy erityiset riskinhallintaa ja niiden hajauttamista koskevat säännöt viimeksi sisällytettyjen välineiden osalta. Näin ollen yhteissijoitusyritys ei yleensä voi sijoittaa enempää kuin 5 prosenttia varoistaan saman yhteisön liikkeeseenlaskemiin arvopapereihin tai rahamarkkinavälineisiin eikä enempää kuin 20 prosenttia varoistaan samaan yhteisöön tehtyihin talletuksiin. Lisäksi sijoitukset yhteissijoitusyritysten tai muiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten osuuksiin eivät saa periaatteessa ylittää 10 prosenttia, mutta jäsenvaltiot voivat nostaa rajan 20 prosenttiin. Muiden yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten kuin yhteissijoitusyritysten osuuksiin voidaan kuitenkin sijoittaa kokonaisuudessaan enintään 30 prosenttia yhteissijoitusyrityksen varoista. UCITS II:n tarkoituksena on lisätä kuluttajansuojaa ja kuluttajien luottamusta rahoitustuotteisiin ottamalla käyttöön erityisesti palveluiden toimittajia, rahastoyhtiöitä ja yhteissijoitusyritysten tarjousesitteitä koskevia sääntöjä. Siinä on erityissäännöksiä omien varojen riittävyyttä koskevista vaatimuksista ja takuista. 9292/01 (Presse 214 - G) I
.LYHQQlLV OM\MHQYDOPLVWHYHURW Neuvosto teki päätöksen, jolla Belgian kuningaskunnalle annetaan lupa soveltaa eriytettyä valmisteverokantaa vähärikkiseen kaasuöljyyn ja lyijyttömään bensiiniin direktiivin 92/81/ETY 8 artiklan 4 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Päätös oikeuttaa Belgian soveltamaan eriytettyä valmisteverokantaa vähärikkiseen (enintään 50 ppm) ja vähäaromaattiseen (35 %) lyijyttömään bensiiniin 1. päivästä toukokuuta 2001 ja vähärikkiseen (enintään 50 ppm) kaasuöljyyn 1. päivästä lokakuuta 2001. Näiden eriytettyjen valmisteverokantojen, joiden enimmäisarvo on 0,65 Belgian frangia litralta, on oltava direktiivissä 92/82/ETY säädettyjen velvoitteiden ja erityisesti sen 4 ja 5artiklassa tarkoitettuja vähimmäisverokantoja koskevien säännösten mukaisia. Näiden eriytettyjen valmisteverokantojen on ketään syrjimättä hyödytettävä kaikkia kuluttajia, jotka hankkivat Belgiassa moottoripolttoaineita, joiden rikkipitoisuus on enintään 50 ppm. Tämän päätöksen voimassaolo päättyy 31. päivänä joulukuuta 2004, jollei neuvosto toisin päätä tarkasteltuaan sitä uudelleen komission tekemän ehdotuksen perusteella..rplvvlrqnhuwrpxvqhxyrvwroohmd(xurrsdqsduodphqwloohnrunrwxhvwd±3llwhoplw 1. Korkotukien hallinnointia ja valvontaa koskevasta tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta n:o 3/99 annetuissa päätelmissään neuvosto suhtautui myönteisesti komission sitoumukseen esittää "kokonaisvaltainen kertomus korkotukien yleisestä hyödyllisyydestä kustannus- ja taloudellisen tehokkuuden kannalta ja kaikkien asiaankuuluvien tekijöiden pohjalta." Komissio toimitti kertomuksen 16. helmikuuta 2001 neuvostolle, joka antoi seuraavat päätelmät. 2. Neuvosto palauttaa mieliin, että korkotukia on käytetty yleisesti useissa merkittävissä yhteisön ohjelmissa sekä EU:n alueella että sen ulkopuolella. Kyseisille ohjelmille on myönnetty yhteisön talousarviovaroista yli 3 miljardia euroa vuodesta 1967. Osa korkotukia käyttävistä ohjelmista on parhaillaan käynnissä, kun taas osa on vähitellen poistettu. Tulevaisuudessa saatetaan ehdottaa korkotukivälineen käytön jatkamista. 3. Viime vuosina EU:n pääomamarkkinoiden sääntelyä on vähennetty ja ne ovat toimineet paremmin. Lainoja saa helpommin ja sekä nimellis- että reaalikorot ovat laskeneet. Neuvosto toteaa lisäksi, että yleisen reaalikorkokannan laskeminen on myös vähentänyt korkotukien suhteellista merkitystä kehitysmaissa. Tämän vuoksi neuvosto katsoo, että yleisesti ottaen korkotuet eivät ole yhtä perusteltuja kuin aiemmin, vaikka välineen käyttö saattaa edelleen olla asianmukaista tietyillä politiikan alueilla ja erityistarkoituksia varten. Esimerkkeinä ovat mm. EHTY:n rakenneuudistus, työpaikkojen luominen (Edinburghin rahoitusjärjestelmä Euroopan laajuiset verkot (TEN pk-yritykset, AKT-maat ja Meda. Lisäksi rakennerahastojen yhteisrahoittamista ja jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten viranomaisten hallinnoimista korkotuista säädetään uudessa neuvoston asetuksessa 1260/1999. 9292/01 (Presse 214 - G) II
4. Korkotuilla on sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Myönteistä niissä on kuten muissa julkisissa rahoitusvälineissä, että ne voivat periaatteessa vähentää rahoituskustannuksia sekä parantaa tuensaajien tulo-meno suhdetta ja tällä tavoin lisäävät investointien määrää ja pankkien lainanantohalukkuutta, mikä taas lisää investointien kysyntää tietyillä yleistä etua edistävillä aloilla. Vaikutusta työllisyyden parantumiseen on kuitenkin vaikea osoittaa. Lisäksi koska lahjaosuus on sidottu lainaan, pankkien yleiset lainajärjestelyt saattavat edistää hankkeiden johtamista ja rahoituksen kurinalaisuutta. Lisäksi epäsuorien toimien osalta laajaan pankkiverkostoon pääsyn avulla on mahdollista saavuttaa nopeasti suuri määrä pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Erityisesti korkotukivälineen selvän rahoitusta lisäävän vaikutuksen avulla saavutetaan suuri määrä mahdollisia tuensaajia määrätyin talousarviokustannuksin. 5. Kielteistä tämän välineen, kuten muidenkin tukien, käytössä on, että se voi johtaa resurssien tehottomaan jakamiseen ja kilpailun vääristymiseen sekä kysyntä- että tarjontapuolella. Korkotuet voivat olla ristiriidassa valtiontukia koskevien sääntöjen kanssa, kuten muut julkiset rahoitusvälineet. Erityisesti kun korkotukia hallinnoivat rahoitusta välittävät elimet, on ilmeisen vaikeaa tarkistaa kohtuullisin kustannuksin, että lopulliset tuensaajat saavat korkotuista täyden hyödyn. 6. Korkotuet voivat olla tarkoituksenmukaisia silloin, kun talouspolitiikan avulla pyritään edistämään tiettyjä investointeja, esimerkiksi liikenteen infrastruktuurin ja ympäristönsuojelun aloilla tai luonnonkatastrofien vuoksi. Neuvosto katsoo, että korkotukien myöntäminen pienille ja keskisuurille yrityksille Edinburghin rahoitusjärjestelmän kaltaisten ohjelmien mukaisesti on kyseenalaista. Markkinoiden puutteellisen toiminnan korjaamiseksi, kun kyseessä ovat innovatiiviset, nopeasti kasvavat ja perustamisvaiheessa olevat uudet yritykset, joiden toimintaan liittyy suuria riskejä, olisi tarkoituksenmukaisempaa käyttää takaus- tai riskipääomajärjestelyjä kuin korkotukia. EU:n ulkopuolella olevilla alueilla, joissa rahoitusmarkkinat eivät vielä ole kovin kehittyneet, korkotukien tai muiden välineiden käyttöä olisi harkittava huolellisesti ottaen huomioon, että on tarpeen edistää paikallisten rahoituspalvelujen kehittämistä. 7. Tulevaisuudessa kaikkia uusia korkotukiohjelmia olisi tarkasteltava tapauskohtaisesti arvioiden välineen edut ja haitat verrattuna muihin välineisiin kuten lainojen takauksiin, pääomasijoituksia koskeviin ohjelmiin tai lahjaosuuksiin. Kuten komission kertomuksessa todetaan, korkotukien olisi täytettävä seuraavat edellytykset, jotta ne olisivat myös jatkossa tehokkaita: valtiontukisääntöjen tiukka noudattaminen laaja-alainen kilpailu globaalilainojen osalta rahoitusta välittävien elinten välillä hallinnollisten kustannusten vähentämiseksi ja markkinoiden vääristymien välttämiseksi tavoitteiden ja vastaanottajien parempi kohdentaminen. tehokas julkinen valvonta, jotta varmistettaisiin mahdollisuuksien mukaan, että tuki todella saavuttaa lopullisen tuensaajan tukikelpoisuutta koskevien perusteiden ja ohjelmien sääntöjen olisi oltava yksinkertaisia, selkeitä ja niistä olisi tiedotettava laajalti ohjelmien toteuttamisen on tuotava lisäarvoa jäsenvaltioiden toteuttamiin toimenpiteisiin nähden (toissijaisuus) on varmistettava riittävä seuranta ja arviointi; ohjelmista on tehtävä ennakko-, väli- ja loppuarviointi. 9292/01 (Presse 214 - G) III
7LOLQWDUNDVWXVWXRPLRLVWXLPHQ HULW\LVNHUWRPXV QUR \KWHLV Q NRUNRWXNLHQ P\ QWlPLVHVWl (XURRSDQ LQYHVWRLQWLSDQNLQ YlOLDLNDLVHQ ODLQDMlUMHVWHOPlQ \KWH\GHVVl DQWDPLOOHSN\ULW\VWHQODLQRLOOH±3llWHOPlW Neuvosto on pannut merkille tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 6/2000 yhteisön korkotukien myöntämisestä Euroopan investointipankin väliaikaisen lainajärjestelmän yhteydessä antamille pk-yritysten lainoille ja tehnyt seuraavat päätelmät: Neuvosto on pannut merkille komission lausunnon väliaikaisen lainajärjestelmän perustamista koskevan neuvoston päätöksen täytäntöönpanossa esiintyvistä vaikeuksista johtuen sen kiireellisyydestä, tukien rajallisesta keskikoosta ja edunsaajien luonteesta. Neuvosto on kuitenkin yhtä mieltä tuomioistuimen lausunnon kanssa siitä, että täytäntöönpanossa havaitut virheet kuvastavat hallinto- ja valvontajärjestelmän puutteita. Neuvosto on tyytyväinen komission sitoumukseen korjata nämä puutteet ja erityisesti valvoa muita suunnitelmia, joihin sisältyy tehtävien siirtämistä rahoituspalvelun tarjonneille välittäjille, tiukentamalla kustannustehokkaasti tuen saajien kelpoisuuden tarkastuksia. Tarkasteltavana olevan ohjelman vaikutusta uusien työpaikkojen luomisessa on vaikea osoittaa. Tukien pienuuden huomioon ottaen on lisäksi epäiltävissä, että tehdyn sijoitukset ja luodut uudet työpaikat olisivat toteutuneet ilman tukiakin. Neuvosto on pannut merkille parannukset, joihin komission on ryhtynyt korkotukien käytön avoimuuden edistämiseksi yhteisön kirjanpitojärjestelmässä. Neuvosto on tyytyväinen siihen, että komissio ja EIP ovat tutkineet tuomioistuimen havaitsemat virheelliset ilmoitukset ja muut virheellisyydet ja siihen, että tarvittaessa on ryhdytty toimenpiteisiin varojen perimiseksi. Tulevia tämän luonteisia korkotukia koskevia ohjelmia harkittaessa neuvosto viittaa päätelmiinsä komission korkotukia koskevasta kertomuksesta. 8/.268+7((7.\SURV0DOWDMD7XUNNL Neuvosto teki päätöksen, jolla komissio valtuutetaan neuvottelemaan puitesopimus Kyproksen, Maltan ja Turkin kanssa niiden osallistumisesta yhteisön ohjelmiin. 9292/01 (Presse 214 - G) IV