A-Kiltojen Liiton syyskokouksen 16.11.2008 hyväksymä KOHTI SELVÄSTI PAREMPAA A-KILTATOIMINTAA



Samankaltaiset tiedostot
A-KILTATOIMINNAN TULEVAISUUS. A-kiltatoiminnan määritelmä. Visio 2022

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n strategia ja pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS päivitetty )

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia

Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa

<Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia > Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien strategia

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

PEFC SUOMI SUOMEN METSÄSERTIFIOINTI RY

STRATEGIA Hämeen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

TYYN STRATEGIA PERUSTEHTÄVÄ

VISIO. Suomi, jossa jokainen nuori saa, osaa ja haluaa olla mukana, toimia ja vaikuttaa valitsemallaan tavalla.

Lapin ihmisen asialla TIETOA VAIKUTTAMISTA YHTEISTYÖTÄ

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

Keliakialiiton strategia

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

TOIMINTASUUNNITELMA mikuntautajärviikäihmistenval

LC SAVONLINNA / SÄÄMINKI KLUBIN STRATEGIA. Strategia päivitetty

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

A-kiltatoiminta. Rajapinnalla Ville Liimatainen

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

Vapaaehtoistoiminta voimavarana Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Marjahelena Salonen, kehitysjohtaja Marttaliitto ry

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Hyväksytty liittokokouksessa Vahva ja tehokas jäsenistön edunvalvoja

Marja-Leena Laiho-Lehto Toiminnanjohtaja

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA Raisio KASVUN PAIKKA

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Raaseporin Vasemmisto ry Käsitelty syyskokouksessa RAASEPORIN VASEMMISTO ry. RASEBORGS VÄNSTER rf

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

Toimintasuunnitelma 2013

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

SKOL, toimintasuunnitelma Esitys hallitukselle

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

Miten perustetaan vapaaehtoisista toisiaan tukeva vertaisryhmäverkosto

Toiminnan seuranta ja vaikuttavuuden arviointi

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Sitra auttavan vapaaehtoistyön kehittäjänä Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

LISÄARVOA NUORISOTYÖLLE Valtakunnallinen nuorisokeskusverkosto uudisti strategiansa. Alueelliset nuorisotyöpäivät Helena Vuorenmaa 14.8.

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

PSORIASISYHDISTYKSEN TOIMINNAN SUUNNITTELUN JA ARVIOINNIN TYÖKALU

Mediakasvatusseuran strategia

SPEK2020. strategia

TSL:n strategia vuosille

KUNTAYHTYMÄN PERUSSOPIMUS

Sosiaalilautakunta

Kokemuksia nykyisestä valtion aluehallinnosta Anneli Taina, ylijohtaja. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Mitä kyläturvallisuus oikein on ja miten sitä parannetaan Ideapaja Jyväskylässä

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Salon Reumayhdistys TOIMINTASUUNNITELMA 2015

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Oulun yliopiston ylioppilaskunnan toimintasuunnitelma vuodelle 2016

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LTOL - TOIMINTASUUNNITELMA 2016 HALLITUKSEN ESITYS

Suomen Kauppakeskusyhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA

Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

TYÖPAIKKATOIMINNAN ABC

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

S U O M E N H I P P O S Strategia

TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNNAN STRATEGIA

Toimintasuunnitelma 2012

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

ARVIOINTISUUNNITELMA

TYÖVÄEN NÄYTTÄMÖIDEN LIITON STRATEGIA

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

N UORTEN ÄÄN ELLÄ 2020

Haastavat ryhmät vapaaehtoistyössä Nuoret aikuiset päihdekuntoutujat. YAD Youth Against Drugs ry / EXP2 -hanke

2016 TOIMINTASUUNNITELMA

Laki yksityisistä sosiaalipalveluista

Hengitysterveyttä ja hyvää elämää

Strategia toimintaa ohjaamassa

Millainen voisi olla yhteiskunnallisen yrityksen brändi?

Valmistuvien opettajien infotilaisuus OAJ:n Varsinais-Suomen alueyhdistys ry.

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

- Invalidiliiton valtuuston kevätkokouksessa hyväksytyt toimintasuunnitelman

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

Kohtaamispaikkapäivät. Paikallisen järjestötoiminnan mahdollisuus ITUSPY asiakaslähtöinen mielenterveystyön kehittäjä

UUDENMAAN VESIENSUOJELUN, - HOIDON JA -KUNNOSTUKSEN ASIANTUNTIJAVERKOSTO EHDOTUS UUDENMAAN VESISTÖKUNNOSTUSVERKOSTA

Liiton strategia Karoliina Öystilä

Aluehallintovirastot ja kuntien varautuminen

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

AMEO-strategia

Edunvalvonta SPECIAssa

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

SUOMEN PAKOLAISAPU Järjestöhautomo PIETARSAARI Järjestökonsultti Tiina Mäkinen

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Mitä paikallisyhdistykset ja omaishoitajat odottavat tulevaisuudelta. Annikki Pursiainen, pj Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry 30.8.

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Kuntoutuksen edunvalvontaverkostot KUVE Kuntoutusverkosto

Transkriptio:

A-Kiltojen Liiton syyskokouksen 16.11.2008 hyväksymä KOHTI SELVÄSTI PAREMPAA A-KILTATOIMINTAA A-Kiltojen Liitto ry:n strategia 2009-2018

2 OTAMME TULEVAISUUDEN KÄSIIMME A-kiltatoimintaa ja A-Kiltojen Liittoa on kautta historian ja myös nykyään ohjannut kuusi toiminnan peruskiveä yhteisöllisyys, yhdistysmuotoisuus, vapaaehtoisuus, vertaistuki, päihdetoipuminen ja edunvalvonta/ vaikuttaminen. Toiminta on pyrkinyt vahvasti lisäämään yhteiskunnallista tasaarvoa edistämällä päihdeongelmaisten ja toipujien asemaa ja nostamaan usein hyvin syrjäytyneiden ihmisryhmä täysivaltaisiksi kansalaisiksi. A-Kiltojen Liiton 40 vuotinen historia osoittaa, että toiminta on ollut menestystä, joskin paljon on vielä tehtävää. Maailma ympärillämme muuttuu kiivaasti. Päihderiippuvaisuus on päinvastaisista tavoitteista huolimatta muuttunut jokaista koskettavaksi kansantaudiksi. A-kiltatoiminnan peruskivet ovat joutuneet muutosten kohteiksi - yksilöityvässä yhteiskunnassa yhteisöllisyys on arvossaan vain juhlapuheissa, järjestötoiminnan puitteet ja merkitys ovat myllerryksessä eikä vertaistuen arvostus ole sille kuuluvalla paikalla ammatillistumiskehityksen edetessä. Päihdeongelmaisten ja toipujien asemassa on edelleen paljon parannettavaa. Päihdeongelmaisiin suhtaudutaan yhä asenteellisesti ja leimaten, mikä viivästyttää avun saamista. Syyllistävä ja sanktioihin perustuva palvelu- ja hoitokulttuuri on este toipumiselle, sillä se syrjäyttää päihderiippuvaisia. Palveluissa saatu kohtelu heijastaa osaltaan vallitsevia ja edelleen kovenevia arvoja ja asenteita päihdeongelmaisia kohtaan. Lainsäädännön velvoitteista, lukuisista ohjelmista ja palvelujärjestelmästä huolimatta suomalainen päihderiippuvainen elää todellisuudessa, jossa hoitoon pääsy on entistä vaikeampaa ja jossa yhä useampi syrjäytyy jo peruspalveluissa. A-Kiltojen Liiton valmistuessa 40 vuotisjuhlaansa kirjoitettiin A-Kiltojen Liiton historiikki. Historian tarkastelun innoittamana ja ympäröivän todellisuuden muuttuessa päätettiin yhdistyksen hallituksessa käynnistää visiolähtöinen strategiatyö, jolla A-Kiltojen Liiton toimintaa ohjattaisiin seuraavalle kymmenvuotistaipalelle. Tavoitteena on se, että A-Kiltojen Liitto voisi entistä menestyksellisemmin huolehtia kansalaisjärjestönä perustehtävästään, A- kiltojen tukemisesta, edunvalvonnasta ja vertaistukitoiminnan kehittämisestä. Tältä pohjalta A-Kiltojen Liitossa valmisteltiin henkilöstön, hallituksen ja A- kiltatoiminnan vapaaehtoisten yhteistyönä strategia vuosille 2009 2018. A-KILTATOIMINTA A-kiltatoiminta on paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti toteutettavaa yhteisiin arvoihin pohjaavaa, päihteetöntä yhdistysmuotoista toimintaa. Edellä mainittu määrittely laajentaa A-kiltatoiminnaksi kaiken sen toiminnan, jota tapahtuu paikkakunnan A-killassa, A-kiltojen alueellisessa yhteistoiminnassa ja A-Kiltojen Liiton valtakunnallisella tasolla. A- kiltatoiminnalla on yhteiset arvot, mutta A-kiltatoiminnassa on erilaiset

3 toiminta-ajatukset, kun kyse on yksittäisestä A-killasta, alueellisesta yhteistoiminnasta tai A-Kiltojen Liitosta. ARVOT Arvot ovat tärkeä osa elämäämme. Yksilöiden arvojen lisäksi myös organisaatiolla tulee olla arvot, jotka määrittävät toiminnan eettiset reunaehdot ja ohjaavat organisaation pyrkimyksiä. Arvot ohjaavat A-Kiltojen Liiton toimintaa ja ovat yhteisiä koko A-kiltatoiminnalle. Arvoista syntyy A- kiltatoiminnan yhteinen henki. A-kiltatoiminnan arvot ovat: o Päihteettömyys o Vapaaehtoisuus o Kokemuksellisuus o Yhteisöllisyys o Toiminnallisuus o Yhteistoiminta Päihteettömyys o Kaikki A-kiltatoiminta on päihteetöntä toimintaa o Pyrkimyksenä on oman elämänlaadun parantaminen ja tavoitteena on päihdeongelmista vapaa elämäntapa o Jokaisella ihmisellä on oikeus vapaaehtoisesti määritellä omat tavoitteensa suhteessa päihteiden käyttöön o Päihteettömyyttä tuetaan kaikin käytettävissä olevin keinoin Kokemuksellisuus o A-kitatoiminnassa ihmisten omat kokemukset ovat merkittäviä ja niiden jakamiseen tulee taata luottamuksellinen ilmapiiri o A-kiltatoiminnassa on mahdollisuus kohdata muita ihmisiä, joilla on samankaltaisia omakohtaisia kokemuksia sekä hallitsemattomasta päihteidenkäytöstä että siitä toipumisesta o Vertaistuki on ensisijaisesti arkielämän tasolla tapahtuvaa kokemusten vaihtoa, ymmärrystä ja rohkaisemista o Osallistumisen kokemuksia ja päihteettömän toiminnan vaikutusta arkielämän tukena tulee koota, tutkia ja tuoda esille vaikuttavan päihdehuollon kuvaajana Toiminnallisuus o A-kiltatoiminnan tarkoituksena on tuoda päihteettömään päivään toimintaa o A-kiltatoiminnassa päätetään itsenäisesti, tarpeiden ja voimavarojen mukaan, mitkä ovat kulloinkin tarkoituksenmukaiset toiminnan muodot

4 o A-kiltatoiminta tarjoaa osallistujille edellytyksiä heidän tarpeitaan vastaavaan toimintaan o Toimintamuotojen monipuolisuutta tulee arvostaa ja malleja kierrättää Vapaaehtoisuus o A-kiltatoiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja vapaaehtoistoimijat ovat sen merkittävin voimavara o Jokainen on omasta halustaan toiminnassa mukana ja toiminta vastaa syntyneeseen tarpeeseen o Palkatun henkilöstön tehtävänä on luoda ja ylläpitää vapaaehtoistoiminnan puitteita o Toiminnan ja toimijoiden päämääränä tulee olla osallistumisen ja omaehtoisuuden tukeminen o Osallistuja tekee omiin tarpeisiinsa liittyviä yksilöllisiä valintoja toimintaan osallistumisessa Yhteistoiminta o A-kiltatoiminnassa A-killat ja A-Kiltojen Liitto ovat itsenäisiä rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka toimivat yhteistyössä muiden päihdetyötä tekevien tahojen kanssa o A-kiltatoiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta Yhteisöllisyys o A-kiltatoiminnassa muodostuu arkielämän sosiaalinen yhteisö, joka perusominaisuuksia ovat yhteenkuuluvuus, turvallisuus, avoimuus ja oikeudenmukaisuus o A-kiltatoiminta mahdollistaa sekä yksilö- että ryhmätasolla vuorovaikutustilanteita, joissa yksilön valintoja ja arvoja kunnioitetaan, elleivät ne ole ristiriidassa A-kiltatoiminnan arvojen kanssa o A-kiltatoiminnassa muodostuu A-kiltojen keskinäisiä ja toisiaan tukevia ja kannustavia verkostoja sekä aluetasolla että valtakunnallisella tasolla (A-Kiltojen Liitto) TOIMINTA-AJATUS A-Kiltojen Liitto ry:n toiminta-ajatus on kirjattu sääntöjen 2 :ään: A-Kiltojen Liiton tarkoituksena on toimia jäsenyhdistysten valtakunnallisena keskusjärjestönä, edistää jäsenyhdistysten toiminnan kautta päihdeongelmaisten omaehtoisia pyrkimyksiä parempaan elämänlaatuun, edistää jäsenyhdistysten omaehtoisuuteen o perustuvaa toimintaa, harjoittaa ehkäisevää päihdepoliittista toimintaa, käsitellä ennakkoluulottomasti päihdekysymyksiä ja pyrkiä poistamaan päihdekysymyksiin, jäsenyhdistyksiin ja niiden jäseniin kohdistuvia ennakkoluuloja, sekä edistää päihdeasiakkaiden lakiin perustuvien oikeuksien toteutumista.

5 Toiminta-ajatuksen toteuttamiseksi strategisena tehtävänä A-Kiltojen Liitto kehittää A-kiltatoiminnan laatua huolehtii, että toiminta on yhteistyökykyistä ja verkottunutta huolehtii, että eri puolilla Suomea on alueellisesti tasa-arvoisesti A-kiltoja toimii lisääntyvästi edunvalvojana ja vaikuttajana huolehtii, että A-kiltatoiminta on avointa erilaisille päihdetoipujille ja heidän läheisilleen kokoaa ja analysoi tietoa A-kiltatoiminnasta tekee aktiivista ja laadukasta tiedottamista ja tiedolla vaikuttamista vahvistaa A-Kiltojen Liiton hallituksen roolia toiminnan aloitteen tekijänä ja linjaajana PERUSTEHTÄVÄ A-kiltatoimintaa on monenlaista. Yksittäiset A-killat toimivat itsenäisinä yhdistyksinä, joiden tehtävät ovat muodostuneet osittain erilaisiksi ja joilla on erilaisia toiminnallisia painotuksia. A-kiltojen yhteinen tehtävä on vertaistuen tarjoaminen. Osissa A-killoista vertaistukea tarjotaan ryhmätoiminnan kautta, joissakin A-killoissa painottuu toiminnallisuus. Monet A-killat tarjoavat päihdetyön päiväkeskustoimintaa ruokailuineen ja henkilökohtaiseen elämään liittyvien palvelujen (sauna, vaatehuolto jne) kautta. On myös A-kiltoja, jotka tarjoavat kunnille ostettavaksi mm. asumispalveluja, hoitokotitoimintaa jne. Jotkut A-killat ovat hakeneet ennakkoluulottomasti uusia vertaistuen muotoja kuten vertaistalousneuvontaa. Onkin tarpeellista määritellä, millaista jäsenyhdistystensä tukea A-Kiltojen Liitto ensisijaisesti tarjoaa: A-Kiltojen Liiton toiminnan tavoitteena on tukea jäsenjärjestöjen yhdistysmuotoista päihdetoipujien vertaistukitoimintaa ja toimia päihdeasiakkaiden edunvalvojana. Perustehtävän määrittelyllä on tehty merkittävä strateginen valinta A-kiltojen maksullinen palvelutoiminta ei kuulu A-Kiltojen Liiton varsinaisen tuen piiriin. MIHIN A-KILTOJEN LIITTOA TARVITAAN Ensimmäiset A-killat ovat syntyneet n. 50 vuotta sitten. Niiden perustaminen liittyy kiinteästi A-klinikkatoimen syntyyn. A-klinikoiden asiakastoimikunniksi syntyneet A-killat ovat sittemmin itsenäistyneet ja siirtyneet A-klinikoiden huomasta itsenäisiksi vertaistukiyhdistyksiksi. Ajan kuluessa A-killat ovat laajentuneet päihdeasiakasyhdistyksistä päihdetoipujayhdistyksiksi. Mihin sitten on tarvittu A-Kiltojen Liittoa, joka perustettiin varsin pian n. 10 vuoden kuluttua ensimmäisten A-kiltojen perustamisen jälkeen. Jo

6 perustamisvaiheessa A-Kiltojen Liitolle annettiin kaksi perustehtävää. Toinen on sisäinen tehtävä koota A killoista yhtenäinen A-kiltaverkosto ja tukea yhdistysmuotoisia A-kiltoja. Toinen tehtävä on ollut ulkoinen eli valvoa päihdeasiakkaiden etua ja päihdetoipujien oikeutta ihmisarvoiseen elämään. A-Kiltojen Liiton tehtävää, missiota pohdittiin strategiatyön yhteydessä uudelleen. Edelleen molemmat perustehtävät sisäinen ja ulkoinen tehtävä ovat tarpeen. A-Kiltojen Liiton missio sai pohdinnan jälkeen seuraavan määrittelyn: A-Kiltojen Liiton tehtävänä on päihteettömän yhdistysmuotoisen vertaistukitoiminnan tukeminen ja toipumiskulttuurin edistäminen A- killoissa sekä A-kiltatoiminnan näkyväksi tekeminen valtakunnallisesti. A-Kiltojen Liitto toimii päihdetoipujien vaikutuskanavana ja edunvalvojana sekä osallistuu yhteiskunnalliseen päihdekeskusteluun. MILLAISEN A-KILTOJEN LIITON HALUAMME OLEVAN VUONNA 2018 A-Kiltojen Liitto viettää toimintansa 50 vuotisjuhlaa vuonna 2018. Millaiselta A-Kiltojen Liiton tulisi silloin näyttävää. Millainen on visiomme? Toivottava näkemys tulevaisuudesta ohjaa toimintaa ja innostaa kehittämään A-Kiltojen Liittoa vision saavuttamiseksi. Yhteiseksi visioksi vuodelle 2018 määriteltiin: A-kiltatoiminta on laadukasta, monimuotoista, alueellisesti kattavaa ja tunnettua. A-Kiltojen Liitto on arvostettu vertaistuen ja päihdetoipumisen asiantuntija ja tiedon tuottaja. Visio haastaa koko A-kiltatoimintaa ja siten A-Kiltojen Liittoa. Sen on kehityttävä laadukkaaksi, niin että päihdetoipuja voi olla varma saavansa vertaistukea toipumiseensa terveessä toipumiskulttuurissa. Vertaistukea annetaan myös monessa eri muodossa kaikessa A-kiltatoiminnassa ja se on alueellisesti niin kattavaa, että se on kohtuullisesti päihdetoipujan tavoitettavissa. Erityisenä ongelmana on myös nähty, että A-kiltatoiminta ja sen tarjoama tuki eivät ole riittävästi edes vertaistukea hakevan päihdetoipujan tiedossa. Edunvalvontatehtävä halutaan tulevaisuudessa hoidettavan vaikuttamisella, joka perustuu ensisijaisesti A-kiltatoiminnassa syntyvään tietoon. A- kiltatoiminnassa syntyy tietoa, joka perustuu yhteisiin päihdepalvelu- ja toipumiskokemuksiin sekä tietoon vertaistuesta ja sen merkitystä. Tätä tietoa on vietävä päihdepoliittiseen päätöksentekoon ja sen on oltava mukana suunniteltaessa ja kehitettäessä päihdepalveluita sekä annettaessa hoitoa.

7 MITEN TULEVAISUUS TEHDÄÄN Kuinka sitten toteutamme unelmamme vuoden 2018 A-Kiltojen Liitosta ja varmistamme, että samalla toiminta-ajatuksemme toteutuu? Vision saavuttaminen etenee porras portaalta. Ensiksi on määriteltävä strategisesti tärkeät tehtävät, konkretisoitava ne vuosittaisiksi tehtäviksi ja arvioitava sen jälkeen niiden toteutumista. On uskallettava olla kriittinen, mutta myös aidosti iloittava onnistumisesta. Järjestön johdon ja palkallisen henkilöstön tehtävänä on ensisijaisesti ohjata toiminnan suuntaa ja huolehtia siitä, että toteutuksessa edetään. VIISI STRATEGISTA TEHTÄVÄÄ Vision toteuttaminen edellyttää, että: 1. A-kiltoja tuetaan resurssien puitteissa niiden toteuttaessa perustehtäväänsä ja toiminnan laadun kehittämistä. 2. Toiminnanohjaus nähdään ydinpalveluna ja se toimii A-Kiltojen Liiton ja A-kiltojen välisenä vuorovaikutuskanavana. 3. Edunvalvontatoimintaa tehostetaan A-kiltojen toimintamahdollisuuksien ja päihdetoipujien aseman ja selviytymismahdollisuuksien parantamiseksi. 4. Vertaistukea ja toipumista koskevan tiedon kokoamista ja hyödyntämistä parannetaan ja lisätään. 5. A-kiltojen alueellista toimintaa vahvistetaan aluetyöryhmien ja seudullisen A-kiltatoiminnan avulla Kutakin tehtävää tarkastellaan seuraavassa neljästä näkökulmasta. Mitä strateginen tehtävä tarkoittaa uutena palveluna A-kiltatoiminnassa tai vaikutuksiltaan parempana toimintana? Mitä se tarkoittaa A-Kiltojen Liiton talouden näkökulmasta? Mitä se tarkoittaa A-Kiltojen Liiton palkattujen työntekijöiden työssä ja liiton vapaaehtoisten toiminnassa? Ja lopuksi mitä strategisen tehtävän toteuttamiseksi on tehtävä paremmin, sujuvammin, byrokratiaa ja päällekkäisyyksiä välttäen? A-KILTOJA TUETAAN RESURSSIEN PUITTEISSA NIIDEN TOTEUTTAESSA PERUSTEHTÄVÄÄNSÄ JA TOIMINNAN LAADUN KEHITTÄMISTÄ Palvelujen ja vaikuttavuuden näkökulmasta A-Kiltojen Liiton ja A-kiltojen välistä vuorovaikutusta ja tiedonvälitystä lisätään Uusia ja hiipuvia A-kiltoja tuetaan kädestä pitäen A-Kiltojen Liiton järjestämän koulutusta lisätään ja sisältöä kehitetään tavoitteena A-kiltojen toimintaedellytysten parantaminen ja A- kiltalaisten valmiuksien lisääminen koulutukset suunnitellaan ja toteutetaan A-kiltojen tarpeiden mukaisesti

8 Omille jaloille toimintaa jatketaan ja kehitetään Talouden näkökulmasta Varataan rahaa internet sivujen uusimiseen vuodelle 2009 Koulutustarjontaa lisätään, esitys RAY:lle Esitys vertaistalousneuvonnan vakinaistamisesta joko järjestöjen yhteisenä tai A-Kiltojen Liiton omana toimintana RAY:lle hankkeen johtoryhmän päätösten mukaisesti Henkilöstön ja vapaaehtoisten näkökulmasta Uusitaan www sivusto palvelemaan myös A-kiltojen ja liiton välistä, alueiden sisäistä sekä A-kiltojen keskinäistä vuorovaikutusta A-kiltalaisten tiedotusyhdyshenkilöverkosto on kattava ja ajantasainen, tehtävä selkeytettävä Asiantuntijoita käytetään kouluttajina A-Kiltojen Liiton työntekijät tukevat tarvittaessa A-kiltoja mutta eivät huolehdi tai vastaa niiden toiminnoista A-Kiltojen Liiton hallituksen jäsenet osallistuvat alueellaan A- kiltojen tukemiseen esim. silloin, kun tarvitaan A-Kiltojen Liiton näkemystä ja edustusta A-kiltojen keskinäistä vertaistukea vahvistetaan Toiminnan sujuvuuden näkökulmasta Sisäistä tiedotusta parannetaan www sivujen sisältöä kehitetään, ei vain tekniikkaa toiminnanohjausta kohdennetaan erityistä tukea tarvitseviin A-kiltoihin hyviä ja onnistuneita käytäntöjä levitetään ja kierrätetään TOIMINNANOHJAUS NÄHDÄÄN YDINPALVELUNA JA SE TOIMII A-KILTOJEN LIITON JA A-KILTOJEN VÄLISENÄ VUOROVAIKUTUSKANAVANA Palvelujen ja vaikuttavuuden näkökulmasta Toiminnanohjausta lisätään ja sen sisältöä kehitetään (A-kiltojen tarpeiden perusteella) Toiminnanohjausta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia markkinoidaan/tiedotetaan paremmin A-Kiltojen edunvalvontaa tuetaan Talouden näkökulmasta Esitys Raylle uudesta toiminnanohjaajasta 2009 Olemassa olevia resursseja suunnataan tehokkaammin Henkilöstön ja vapaaehtoisten näkökulmasta

9 Palkataan neljäs toiminnanohjaaja (v. 2009) Toiminnanohjaajien alueet pienenevät ja työn hallinta paranee, tehtävänkuvat tarkistetaan Toiminnanohjauksen suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja seurantaa parannetaan Toiminnanohjaajien erikoistumista tuetaan, koulutusvaatimus toiminnanohjaajan tehtävään Toiminnan sujuvuuden näkökulmasta Toiminnanohjaajien työskentelyalueet uudistetaan Saavutettujen tulosten arviointia parannetaan Toiminnanohjaajat työskentelevät myös tiiminä ja voivat jakaa tehtäviä Projektien alueellinen laajuus ratkaistaan tapauskohtaisesti, niitä hyödynnetään valtakunnallisesti EDUNVALVONTATOIMINTAA TEHOSTETAAN A-KILTOJEN TOIMINTAMAHDOLLISUUKSIEN JA PÄIHDETOIPUJIEN ASEMAN JA SELVIYTYMISMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMISEKSI Palvelujen ja vaikuttavuuden näkökulmasta Huomioidaan edunvalvonta koulutuksessa Järjestetään edunvalvontaseminaari ( A-kiltaseminaari) Toipujien omaisten etujen ajaminen Tiivis tietopaketti oikeuksista/velvollisuuksista (vrt. velkaneuvonta) Verkostoituminen palveluntuottajien kanssa Talouden näkökulmasta Edunvalvontaseminaari budjetoidaan 2010 A-kiltoja tuetaan rahallisesti koulutuksen osalta Henkilöstön ja vapaaehtoisten näkökulmasta A-kiltojen puheenjohtajat ja muut vastuuhenkilöt perehdytetään edunvalvontaan Paikallinen profiloituminen tietopankiksi vaatii tiedottamista Toiminnan sujuvuuden näkökulmasta Kiltojen alueellista yhteistoimintaa edunvalvonnassa lisätään Kirjallinen toimintaopas edunvalvonnasta

10 VERTAISTUKEA JA TOIPUMISTA KOSKEVAN TIEDON KOKOAMISTA JA HYÖDYNTÄMISTÄ PARANNETAAN JA LISÄTÄÄN Palvelujen ja vaikuttavuuden näkökulmasta Liiton työntekijät keräävät vertaistuki- ja kokemustietoa A-killoista teemakeskusteluin Tiedonhallintasuunnitelma laaditaan: mitä, miksi, miten ja keneltä kerätään tietoa ja miten sitä hyödynnetään Yliopistoja ja opiskelijoita ohjataan tekemään tutkimusta vertaistuesta Talouden näkökulmasta Varataan tiedonkeruun edellyttämät talousresurssit tiedonhallintasuunnitelman perusteella Henkilöstön ja vapaaehtoisten näkökulmasta Tiedonhankinta sisällytetään toiminnanjohtajan, suunnittelijan, toiminnanohjaajien ja tiedottaja tehtävänkuvauksiin Tiedonkeruussa hyödynnetään työntekijöiden osaamista Toiminnan sujuvuuden näkökulmasta Vertaistuki- ja kokemustietoa käytetään vaikuttamisen välineenä A-Kiltojen Liiton roolia lausunnonantajana ja yhteistyökumppanina vahvistetaan A-KILTOJEN ALUEELLISTA TOIMINTAA VAHVISTETAAN ALUETYÖRYHMIEN JA SEUDULLISEN A-KILTATOIMINNAN AVULLA Palvelujen ja vaikuttavuuden näkökulmasta Aluetapahtumien määrää ja kattavuutta lisätään Aluetapahtumina järjestetään aluetyöryhmän toimeksiannosta jokaisella alueella vuosittain alueellinen leiri ja mahdollisesti alueellisia koulutuksia Talouden näkökulmasta Määritellään A-Kiltojen Liiton osuus ja rooli aluetapahtumien kustannusten korvaamisessa Henkilöstön ja vapaaehtoisten näkökulmasta A-kiltojen edustajat osallistuvat aktiivisesti aluetapahtumiin (ATR, leirit ja muut tapahtumat) A-Kiltojen Liiton työntekijät huolehtivat vuosittaisen alueleirin ja muiden aluetyöryhmän päättämien tapahtumien toteutumisesta

11 Toiminnanohjaajat ovat yhteydessä alueensa A-kiltoihin vähintään kaksi kertaa vuodessa Toiminnan sujuvuuden näkökulmasta Tehdään aluetyölle toimintasuunnitelmat alueittain