Modus Ponens. JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15. Modus Ponens. Ketjusääntö. Päättelyketju.



Samankaltaiset tiedostot
Toinen muotoilu. {A 1,A 2,...,A n,b } 0, Edellinen sääntö toisin: Lause 2.5.{A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun 1 / 13

-Matematiikka on aksiomaattinen järjestelmä. -uusi tieto voidaan perustella edellisten tietojen avulla, tätä kutsutaan todistamiseksi


Lauselogiikka Tautologia

1 Logiikkaa. 1.1 Logiikan symbolit

Loogiset konnektiivit

Totuusjakaumat. Totuusjakauma eli valuaatio v on kuvaus v : {p 0, p 1, p 2,...} {0, 1}. Käytämme jatkossa joukolle {0, 1} merkintää B.

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Ratkaisu: Käytetään induktiota propositiolauseen A rakenteen suhteen. Alkuaskel. A = p i jollain i N. Koska v(p i ) = 1 kaikilla i N, saadaan

Todistusmenetelmiä Miksi pitää todistaa?

Kirjoita käyttäen propositiosymboleita, konnektiiveja ja sulkeita propositiologiikan lauseiksi:

Miten osoitetaan joukot samoiksi?

Ratkaisu: Yksi tapa nähdä, että kaavat A (B C) ja (A B) (A C) ovat loogisesti ekvivalentit, on tehdä totuustaulu lauseelle

Diskreetit rakenteet. 3. Logiikka. Oulun yliopisto Tietojenkäsittelytieteiden laitos 2015 / 2016 Periodi 1

Johdatus logiikkaan I Harjoitus 4 Vihjeet

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

missä on myös käytetty monisteen kaavaa 12. Pistä perustelut kohdilleen!

811120P Diskreetit rakenteet

Lisää kvanttoreista ja päättelyä sekä predikaattilogiikan totuustaulukot 1. Negaation siirto kvanttorin ohi

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 4 Ratkaisuehdotukset

Tehtävä 1. Päättele resoluutiolla seuraavista klausuulijoukoista. a. 1 {p 3 } oletus. 4 {p 1, p 2, p 3 } oletus. 5 { p 1 } (1, 2) 7 (4, 6)

Johdatus logiikkaan 1

Valitse vain 6 tehtävää! Kaikkiin tehtäviin tarvittavat välivaiheet esille!

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

HY / Matematiikan ja tilastotieteen laitos Johdatus logiikkaan I, syksy 2018 Harjoitus 5 Ratkaisuehdotukset

Yhtäpitävyys. Aikaisemmin osoitettiin, että n on parillinen (oletus) n 2 on parillinen (väite).

Insinöörimatematiikka A

1 Johdanto, Tavoitteet 2. 2 Lähteitä 2. 3 Propositiologiikkaa 2. 4 Karnaugh'n kartat Predikaattilogiikkaa Relaatiot 42.

b) Määritä myös seuraavat joukot ja anna kussakin tapauksessa lyhyt sanallinen perustelu.

Propositiot: Propositiot ovat väitelauseita. Totuusfunktiot antavat niille totuusarvon T tai E.

FI3 Tiedon ja todellisuuden filosofia LOGIIKKA. 1.1 Logiikan ymmärtämiseksi on tärkeää osata erottaa muoto ja sisältö toisistaan:

Johdatus matemaattiseen päättelyyn

Induktio kaavan pituuden suhteen

ALGORITMI- MATEMATIIKKA. Keijo Ruohonen

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, syksy Antti-Juhani Kaijanaho. 8. syyskuuta 2016

Logiikka 1/5 Sisältö ESITIEDOT:

Matematiikan mestariluokka, syksy

Johdatus logiikkaan 1

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Jokaisen parittoman kokonaisluvun toinen potenssi on pariton.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Nimitys Symboli Merkitys Negaatio ei Konjuktio ja Disjunktio tai Implikaatio jos..., niin... Ekvivalenssi... jos ja vain jos...

T Kevät 2009 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (lauselogiikka )

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä, todistuksia ym., osa I

Logiikka. Kurt Gödel ( )

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 2 (opetusmoniste, lauselogiikka )

Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):

(2n 1) = n 2

Predikaattilogiikan malli-teoreettinen semantiikka

T Syksy 2004 Logiikka tietotekniikassa: perusteet Laskuharjoitus 12 (opetusmoniste, kappaleet )

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet Esimerkkejä ym., osa I

Todistusteoriaa. Kun kielen syntaksi on tarkasti määritelty, voidaan myös määritellä täsmällisesti, mitä pätevällä päättelyllä tarkoitetaan.

Valitse kuusi tehtävää! Kaikki tehtävät ovat 6 pisteen arvoisia.

Matematiikassa väitelauseet ovat usein muotoa: jos P on totta, niin Q on totta.

Matematiikan perusteista logiikkaa ja joukko-oppia LaMa 1U syksyllä 2010

Diskreetin Matematiikan Paja Ratkaisuhahmotelmia viikko 1. ( ) Jeremias Berg

Approbatur 3, demo 1, ratkaisut A sanoo: Vähintään yksi meistä on retku. Tehtävänä on päätellä, mitä tyyppiä A ja B ovat.

Matematiikan johdantokurssi, syksy 2016 Harjoitus 11, ratkaisuista

a) Mitkä seuraavista ovat samassa ekvivalenssiluokassa kuin (3, 8), eli kuuluvat joukkoon

811120P Diskreetit rakenteet

Ongelma 1: Miten luonnollisen kielen ilmaisut muutetaan määrämuotoisiksi eli formalisoidaan?

1 Lukujen jaollisuudesta

Kesälukio 2000 PK2 Tauluharjoituksia I Mallivastaukset

Johdatus logiikkaan (Fte170)

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

13. Loogiset operaatiot 13.1

Esitetään tehtävälle kaksi hieman erilaista ratkaisua. Ratkaisutapa 1. Lähdetään sieventämään epäyhtälön vasenta puolta:

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Konnektiivit. On myös huomattava, että vain joillakin luonnollisen kielen konnektiiveilla on vastineensa lauselogiikassa.

MS-A0402 Diskreetin matematiikan perusteet

3. Predikaattilogiikka

Luonnollisen päättelyn luotettavuus

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 5

Johdatus lukuteoriaan Harjoitus 2 syksy 2008 Eemeli Blåsten. Ratkaisuehdotelma

4.3. Matemaattinen induktio

Ratkaisu: (b) A = x 0 (R(x 0 ) x 1 ( Q(x 1 ) (S(x 0, x 1 ) S(x 1, x 1 )))).

Tehtäviä neliöiden ei-negatiivisuudesta

Matematiikan peruskäsitteitä

Kannan vektorit siis virittävät aliavaruuden, ja lisäksi kanta on vapaa. Lauseesta 7.6 saadaan seuraava hyvin käyttökelpoinen tulos:

Testaa taitosi 1: Lauseen totuusarvo

13. Loogiset operaatiot 13.1

Matematiikan olympiavalmennus

T Logiikka tietotekniikassa: perusteet Kevät 2008 Laskuharjoitus 5 (lauselogiikka ) A ( B C) A B C.

Monisteen Rantala & Virtanen, Logiikkaa: teoriaa ja sovelluksia harjoitustehtävät.

Tenttiin valmentavia harjoituksia

Logiikka I. Kaarlo Reipas 17. huhtikuuta 2012 Ψ. Tämä materiaali on vielä keskeneräinen. 1 Johdanto Mitä logiikka on?... 3

Juuri 11 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Matematiikan peruskäsitteitä

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 2

Tietotekniikka ja diskreetti matematiikka

Ensimmäinen induktioperiaate

Sekalaiset tehtävät, 11. syyskuuta 2005, sivu 1 / 13. Tehtäviä

Induktiota käyttäen voidaan todistaa luonnollisia lukuja koskevia väitteitä, jotka ovat muotoa. väite P(n) on totta kaikille n = 0,1,2,...

[a] ={b 2 A : a b}. Ekvivalenssiluokkien joukko

Pikapaketti logiikkaan

TIEA241 Automaatit ja kieliopit, kevät 2011 (IV) Antti-Juhani Kaijanaho. 16. maaliskuuta 2011

Opintomoniste logiikan ja joukko-opin perusteista

a k+1 = 2a k + 1 = 2(2 k 1) + 1 = 2 k+1 1. xxxxxx xxxxxx xxxxxx xxxxxx

Kurssikoe on maanantaina Muista ilmoittautua kokeeseen viimeistään 10 päivää ennen koetta! Ilmoittautumisohjeet löytyvät kurssin kotisivuilla.

Insinöörimatematiikka A

Transkriptio:

JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi 1 / 15

JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi (A (A B)) B on tautologia eli (A (A B)) B. 1 / 15

JosAjaA B ovat tosia, niin välttämättä myösb on tosi (A (A B)) B on tautologia eli (A (A B)) B. Päättelysääntö Modus ponens: "JosAon tosi jaa B on tosi, niinb on tosi" 1 / 15

Tautologia((A B) (B C)) (A C) antaa päättelysäännön: 2 / 15

Tautologia((A B) (B C)) (A C) antaa päättelysäännön: (=KS): JosA B on tosi jab C on tosi, niina C on tosi. 2 / 15

: Lähdetään annetuista oletuksistaa 1,A 2,...,A n. Päätellään uusia tosia lauseita käyttäen päättelysääntöjä. Lauseita joita voidaan olettaa tosiksi tulee näin koko ajan lisää. Jatketaan kunnes haluttu johtopäätösb on saatu osoitettua todeksi/epätodeksi. 3 / 15

{A 1,A 2...,A n } B Olettamalla lauseeta i tosiksi voidaan päätellä että lauseb on tosi. Merkinnän{A} B sijasta merkitääna B. 4 / 15

{A 1,A 2...,A n } B Olettamalla lauseeta i tosiksi voidaan päätellä että lauseb on tosi. Merkinnän{A} B sijasta merkitääna B. : : {A,A B} B ((A B) (B C)) A C. 4 / 15

{A 1,A 2...,A n } B Olettamalla lauseeta i tosiksi voidaan päätellä että lauseb on tosi. Merkinnän{A} B sijasta merkitääna B. : : {A,A B} B ((A B) (B C)) A C. 2.12 Osoita, että{a (B C),(B C) B,A} B. Ratk.... 4 / 15

Jos lauseaon tautologia, niin se on aina tosi se on pääteltävissä mistä tahansa oletuksista. Merkitään: A. 5 / 15

Jos lauseaon tautologia, niin se on aina tosi se on pääteltävissä mistä tahansa oletuksista. Merkitään: A. Minkä tahansa päättelyketjun missä tahansa vaiheessa voi siis ottaa käyttöönsä tautologian. 5 / 15

Jos lauseaon tautologia, niin se on aina tosi se on pääteltävissä mistä tahansa oletuksista. Merkitään: A. Minkä tahansa päättelyketjun missä tahansa vaiheessa voi siis ottaa käyttöönsä tautologian. Tautologian jokin alkeislause korvataan kaikkialla samalla lauseella. Tulos on edelleen tautologia. 5 / 15

Jos lauseaon tautologia, niin se on aina tosi se on pääteltävissä mistä tahansa oletuksista. Merkitään: A. Minkä tahansa päättelyketjun missä tahansa vaiheessa voi siis ottaa käyttöönsä tautologian. Tautologian jokin alkeislause korvataan kaikkialla samalla lauseella. Tulos on edelleen tautologia.. Lause(A B) (A B) on tautologia. [(C D) B] [((C D) ) B] on tautologia. 5 / 15

Lause 2.1. A B täsmälleen silloin kun A B on tautologia. 6 / 15

Lause 2.1. A B täsmälleen silloin kun A B on tautologia. Toisin: 6 / 15

Lause 2.1. A B täsmälleen silloin kun A B on tautologia. Toisin: A B täsmälleen silloin kun A B. Tod.... 6 / 15

Lause 2.1. A B täsmälleen silloin kun A B on tautologia. Toisin: A B täsmälleen silloin kun A B. Tod.... Seuraus. {A 1,A 2,...,A n } B täsmälleen silloin kun (A 1 A 2 A n ) B. Tod.... 6 / 15

: LauseessaA 1 esiintyy osana lauseb. LauseA 2 saadaan lauseestaa 1 sijoittamalla lauseenb paikalle lausec (ei välttämättä joka paikkaan) 7 / 15

: LauseessaA 1 esiintyy osana lauseb. LauseA 2 saadaan lauseestaa 1 sijoittamalla lauseenb paikalle lausec (ei välttämättä joka paikkaan) Silloin {A 1,B C} A 2. 7 / 15

: LauseessaA 1 esiintyy osana lauseb. LauseA 2 saadaan lauseestaa 1 sijoittamalla lauseenb paikalle lausec (ei välttämättä joka paikkaan) Silloin {A 1,B C} A 2. Loogisesti yhtäpitäviä lauseita voidaan päättelyn aikana mielivaltaisesti korvata toisillaan. Erityisesti, jos lauseb C on tautologia, niin silloina 1 A 2. Sijoituksen oikeellisuus seuraa silloin suoraan totuustaulujen perusteella, sillä josb C on aina tosi, niinb:n jac:n totuusarvot ovat aina samat. 7 / 15

: LauseessaA 1 esiintyy osana lauseb. LauseA 2 saadaan lauseestaa 1 sijoittamalla lauseenb paikalle lausec (ei välttämättä joka paikkaan) Silloin {A 1,B C} A 2. Loogisesti yhtäpitäviä lauseita voidaan päättelyn aikana mielivaltaisesti korvata toisillaan. Erityisesti, jos lauseb C on tautologia, niin silloina 1 A 2. Sijoituksen oikeellisuus seuraa silloin suoraan totuustaulujen perusteella, sillä josb C on aina tosi, niinb:n jac:n totuusarvot ovat aina samat. 2.13. Osoita, että{a,b C,(A B) (D C ),B} D. Ratk.... 7 / 15

Luonnolliset päättelysäännöt: ja Kumpikin riittää yksinäänkin. in korvaaminen Ketjusäännöllä: {A,A B} B voidaan muuntaa tautologioilla A [(A A ) A] ja[(a A ) B] B ä käyttäväksi päättelyksi {(A A ) A,A B} (A A ) B. 8 / 15

illa illa: otetaan käyttöön tautologiana [(A B) (B C)] (A C). Tällöin päättely{a B,B C} A C voidaan muuntaa Modus Ponens päättelyksi: {(A B) (B C),[(A B) (B C)] (A C)} A C. 9 / 15

2.14. Osoita, että{a B,A C,C D} B D käyttäen päättelysääntönä ä. Ratk.... 10 / 15

Nimi Sääntö Vastaava tautologia Modus Tollens {P Q,Q } P [(P Q) Q ] P Konjunktio {P,Q} P Q (P Q) (P Q) Yksinkertaistus P Q P,Q [(P Q) P] [(P Q) Q] Additio P P Q P (P Q) Disjunktiivinen {P Q,P } Q [(P Q) P ] Q syllogismi 11 / 15

Nimi Sääntö Vastaava tautologia Modus Tollens {P Q,Q } P [(P Q) Q ] P Konjunktio {P,Q} P Q (P Q) (P Q) Yksinkertaistus P Q P,Q [(P Q) P] [(P Q) Q] Additio P P Q P (P Q) Disjunktiivinen {P Q,P } Q [(P Q) P ] Q syllogismi Modus Tollens opitaan jo lapsena tyyliin: P : Tein jotain väärää. Q: Minua rangaistaan. 11 / 15

Nimi Sääntö Vastaava tautologia Modus Tollens {P Q,Q } P [(P Q) Q ] P Konjunktio {P,Q} P Q (P Q) (P Q) Yksinkertaistus P Q P,Q [(P Q) P] [(P Q) Q] Additio P P Q P (P Q) Disjunktiivinen {P Q,P } Q [(P Q) P ] Q syllogismi Modus Tollens opitaan jo lapsena tyyliin: P : Tein jotain väärää. Q: Minua rangaistaan. P Q: Jos tein jotain väärää, niin minua rangaistaan Q : Minua ei rangaista Tosi Tosi 11 / 15

Nimi Sääntö Vastaava tautologia Modus Tollens {P Q,Q } P [(P Q) Q ] P Konjunktio {P,Q} P Q (P Q) (P Q) Yksinkertaistus P Q P,Q [(P Q) P] [(P Q) Q] Additio P P Q P (P Q) Disjunktiivinen {P Q,P } Q [(P Q) P ] Q syllogismi Modus Tollens opitaan jo lapsena tyyliin: P : Tein jotain väärää. Q: Minua rangaistaan. P Q: Jos tein jotain väärää, niin minua rangaistaan Q : Minua ei rangaista Tosi Tosi SiisP : En tehnyt mitään väärää on tosi. 11 / 15

Johdanto Oletukseksi siirto Epäsuoran todistuksen sääntö 12 / 15

Johdanto Usein päättelyn{a 1,A 2,...,A n } B oikeeellisuuden sijasta mielenkiinnon kohteena on päättelyn tehokkuus ja nopeus. Tekoälypohjaisset asiantuntijajärjestelmät: Päättelyn tehokkuus on ratkaiseva tekijä järjestelmän käytettävyydelle. Johdanto Oletukseksi siirto Epäsuoran todistuksen sääntö 13 / 15

Oletukseksi siirto Lause 2.2.{A 1,A 2,...,A n } B C täsmälleen silloin kun {A 1,A 2,...,A n,b} C Tod.... Johdanto Oletukseksi siirto Epäsuoran todistuksen sääntö 14 / 15

Oletukseksi siirto Lause 2.2.{A 1,A 2,...,A n } B C täsmälleen silloin kun {A 1,A 2,...,A n,b} C Tod.... 2.16. Osoita, että{a B,A C} A (B C). Ratk.... Johdanto Oletukseksi siirto Epäsuoran todistuksen sääntö 14 / 15

Epäsuoran todistuksen sääntö Todistetaan: "Jos oletuksista ja lauseistab jac voidaan päätellä looginen ristiriita (aina epätosi lause), niin oletuksista voidaan päätelläb C." Johdanto Oletukseksi siirto Epäsuoran todistuksen sääntö 15 / 15

Epäsuoran todistuksen sääntö Todistetaan: "Jos oletuksista ja lauseistab jac voidaan päätellä looginen ristiriita (aina epätosi lause), niin oletuksista voidaan päätelläb C." Tarvitaan seuraava tulos: Lause 2.3.{A 1,A 2,...,A n } B C jos ja vain jos {A 1,A 2,...,A n,c } B. Tod.... Johdanto Oletukseksi siirto Epäsuoran todistuksen sääntö 15 / 15

Epäsuoran todistuksen sääntö Johdanto Oletukseksi siirto Epäsuoran todistuksen sääntö Todistetaan: "Jos oletuksista ja lauseistab jac voidaan päätellä looginen ristiriita (aina epätosi lause), niin oletuksista voidaan päätelläb C." Tarvitaan seuraava tulos: Lause 2.3.{A 1,A 2,...,A n } B C jos ja vain jos {A 1,A 2,...,A n,c } B. Tod.... Seurauksena saadaan edellä kuvattu sääntö: Lause 2.4.{A 1,A 2,...,A n } B C täsmälleen silloin kun {A 1,A 2,...,A n,b,c } 0, (0 on aina epätosi lause eli looginen ristiriita). Tod.... 15 / 15