ENSIAPURYHMIEN KÄSIKIRJA OPERATIIVINEN TOIMINTA

ENSIAPURYHMIEN KÄSIKIRJA OPERATIIVINEN TOIMINTA ESIPUHE Ensiapuryhmien toiminta on monipuolista ja ryhmät ovat hyvin erilaisia. Ryhmillä on suuri vastuu omasta koulutuksestaan, varusteistaan ja toiminnastaan. Tämä opas tarjoaa eväitä ryhmän kehittämiseen ja tarjoaa yhteisiä suuntaviivoja siihen. Opas on tarkoitettu kaikille ryhmäläisille, aloittelijasta konkariin, harjoittelijasta ryhmänjohtajaan. Tarve ensiapuryhmien käsikirjalle on ollut huutava. Työsarka on myös suuri. Tästä syystä opasta aloitettiin kirjoittamaan osa kerrallaan. Tämä Ensiapuryhmän käsikirjan osa antaa ohjeita Punaisen Ristin ensiapukoulutettujen toimintaan ensiapupäivystyksissä ja muissa auttamistilanteissa. Tässä osassa keskitytään toimimiseen erilaisissa organisaatioissa, taktiikkaan ja yhteistyöhön. Suurimmaksi osaksi tässä oppaassa esitetty tieto on ollut olemassa muodossa tai toisessa. Oppaassa on suoria lainauksia muista Punaisen Ristin julkaisuista, mutta myös runsaasti sellaista, mitä ei aiemmin tietääksemme ole ollut kirjallisessa muodossa. Saattaapa oppaassa olla jotain kokonaan uuttakin. Kirjoitustyössä on huomioitu sekä pienien että isojen osastojen tarpeet maakunnalliset erot huomioiden. Opas on tarkoitettu yhteiseksi suuntalinjaksi; ryhmän harjoittelussa ja toiminnassa on huomioitava paikalliset ominaispiirteet. Toisaalta yhteiset toimintamallit tuntemalla yhteistoiminta onnistuu varmemmin. Oppaaseen toivottiin kommentteja julkisesti hahmotteluvaiheessa, sekä käsikirjoituksen valmistuttua ensin piireiltä ja nimetyiltä henkilöiltä, sen jälkeen julkisesti. Kaiken ensiapuryhmäläisten tietotaidon kerääminen olisi suurempi urakka kuin mitä Lönnrothilla oli aikoinaan. Sen vuoksi palaute on edelleen tervetullutta osoitteeseen (joku mitä kaikki kirjoittajat pääsisivät lukemaan?). Korjaillaan ja täydennellään puutteita seuraavaan versioon. Kirjoitusryhmässä toimivat Niina Hirvonen, Maaria Kuitunen, Mika Strömman ja Asko Unhola. Kirjoitustyöhön arvokasta panosta ovat antaneet myös: Erkki Huovinen.. Tekstiä lukivat ja arvokkaita kommentteja antoivat: Erkki Pulkkinen, Markku Heikkilä.. 1

SISÄLLYS 1 OPERATIIVISEN ORGANISAATION JOHTAMINEN 5 1.1 JOHTAMISEN PROSESSI 6 1.2 ORGANISAATIORAKENNE VAIKUTTAA JOHTAMISEEN 8 1.3 JOHTAJUUS ROOLINA 8 1.4 JOHTAMINEN RYHMÄN OMINAISUUTENA 9 2 OPERATIIVISTEN TILANTEIDEN ENSIAPUORGANISAATIO 10 2.1 ENSIAPUPÄIVYSTÄJÄ 10 2.2 ENSIAPUPARI 11 2.3 ENSIAPURYHMÄ 13 2.4 ENSIAPUJOUKKUE 14 2.5 ENSIAPUPISTE 14 2.6 ENSIAPUPÄIVYSTYKSEN JOHTO 15 3 ENSIAPUPÄIVYSTYKSET 17 3.1 ENSIAPUPÄIVYSTYSTOIMINTA OSASTON KANNALTA 17 3.2 TILAAJAN YHTEYDENOTTO 18 3.3 SUUNNITTELU 19 3.4 TARJOUS 23 3.5 TOTEUTUS 23 3.6 JÄLKITYÖT 26 4 TOIMIMINEN MUISSA AUTTAMISTILANTEISSA 27 4.1 HÄLYTYS 27 28 4.2 HENKILÖKOHTAINEN VARUSTAUTUMINEN 29 4.3 RYHMÄN VARUSTAUTUMINEN 29 4.4 KOKOONTUMINEN JA SIIRTYMINEN 30 4.5 ILMOITTAUTUMINEN 31 4.6 TOIMINTA 31 4.7 TOIMINNAN PÄÄTTÄMINEN 31 5 ENSIAPURYHMÄN ERILAISET AUTTAMISTEHTÄVÄT 33 2

5.1 TIEDUSTELU/TILANNEKARTOITUS 34 5.2 PELASTAMINEN 35 5.3 LUOKITTELU 36 5.4 ENSIAPU 37 5.5 ENSIAPUPAIKAN PERUSTAMINEN 38 5.6 EVAKUOINTI 40 5.7 EVAKUOITUJEN KOKOAMISPAIKAN PERUSTAMINEN 41 5.8 ERISTÄMINEN/KULUNVALVONTA 48 5.9 HENKINEN TUKI 48 5.10 TIEDOTUSTEN TAI TARVIKKEIDEN JAKAMINEN 52 5.11 VIESTILIIKENNE 53 5.12 LIIKENTEENOHJAUS 54 5.13 ETSINTÄ 56 5.14 MUONITUS 57 5.15 MAJOITUS 58 5.16 KOTIMAANAPU 58 5.17 LASTENHOITO 59 5.18 KULJETUS 59 5.19 KOTONA ASUVIEN AVUNTARPEEN KARTOITUS 60 5.20 KANSAINVÄLISEN AVUN VASTAANOTTAMINEN 60 5.21 JÄLKIPURKU (DEFUSING) 60 6 YHTEISTOIMINTA VIRANOMAISEN KANSSA 63 6.1 POLIISI 63 6.2 ENSIHOITO 63 6.3 PELASTUSLAITOS 64 6.4 SOSIAALITOIMI 65 6.5 SUURONNETTOMUUSORGANISAATIO 65 6.6 HÄTÄKESKUSLAITOS 66 6.7 VIESTILIIKENNE VIRANOMAISTEN KANSSA 66 3

TERMIT Ensiapupiste Paikka jossa autettavia voidaan tutkia ja auttaa. Esim teltta tai ensiapuun varattu huone. Voidaan käyttää myös nimiä päivystyspiste, päivystyspaikka. Päivystysalue Isossa päivystyksissä tapahtuma voidaan jakaa useisiin päivystysalueisiin. Päivystysalueelle voidaan määrätä Päivystysalueen johtaja. Päivystyksen johtaja Ensiapupisteen johtaja Päivystysparin johtaja Ensiapuryhmänjohtaja Ensiapuryhmä 1) 2) Ensiapupaikka nopeasti auttamistilannetta varten perustettu, väliaikainen auttamispaikka Ensivastetoiminta Ensiauttaja Hälytys Auttamistehtävä Harjoittelija Ryhmänjohtaja Päivystysyhdyshenkilö koordinoi osaston ensiapupäivystystilaukset, sopimusten tekemiset, päivystäjien rekrytointi, raportoinnin tilaajalle, laskutuksen, päivystyskorvaukset mahdollisesti muille päivystykseen osallistuneille osastoille Päivystysvastaava Ensiaputoiminnan yhdyshenkilö Päivystyspalveluauto 4

1 OPERATIIVISEN ORGANISAATION JOHTAMINEN Tässä luvussa kerrotaan yleisesti johtamisesta keskittyen kuitenkin johtamiseen operatiivisessa toiminnassa. Johtamista tarkastellaan prosessina, osana organisaation toimintaa, roolina sekä ryhmän ominaisuutena. Johtaminen on toiminnan suuntaamista niin, että ryhmälle asetetut tavoitteet saavutetaan. Johtaminen voi olla hyvin erilaista riippuen tilanteesta, johdettavista ja tavoitteista. Ryhmäillan järjestäminen, päivystyspisteen johtaminen kiireettömissä tilanteissa ja hätätilapotilaan peruselintoimintojen turvaaminen vaativat hyvin erilaista otetta johtamiseen. Tilanteissa, joissa on kiire ja täytyy tehdä nopeita päätöksiä, johtajan merkitys korostuu. Silloin organisaatio toimii parhaiten hierarkkisena järjestelmänä, jossa johtajan rooli on vahva. Johtaja esimerkiksi jakaa tehtävät ja tekee kaikki tärkeimmät päätökset. Organisaation jäsenet raportoivat tehtävien suorittamisesta johtajalle. Johtajan lisäksi organisaatiossa voi johtajan alaisuudessa toimia alijohtajia, jotka oman ryhmänsä kanssa huolehtivat tietyn osa-alueen toiminnasta. Sen sijaan monissa muissa tilanteissa, esimerkiksi ensiapuryhmän arjen pyörittämisessä, johtaminen ei näy yhtä selvästi. Jos päätöksiä ei tarvitse tehdä nopeasti, kannattaa suosia demokraattisempaa päätöksentekoa. Jos päätöksistä voi keskustella yhdessä organisaation jäsenten kanssa, on päätöksenteon pohjana useampia näkökulmia. Demokraattisesti toimivat organisaatiot ovat ilmapiiriltään parempia kuin voimakkaan hierarkkiset, koska niissä jokainen organisaation jäsen tuntee voivansa vaikuttaa häntä itseään ja organisaatiota koskeviin päätöksiin. Johtajan rooli on edelleen tärkeä, mutta nyt enemmän puheenjohtajana ja keskustelun suuntaajana kuin autoritäärisenä hallitsijana. Tässä oppaassa keskitymme lähinnä operatiiviseen johtamiseen, jossa johtajan merkitys on suuri ja päätöksistä keskusteleminen ei yleensä ole tarkoituksenmukaista. Operatiivisella toiminnalla tarkoitetaan konkreettista toimintaa, sekä siihen liittyvää organisaatiota ja johtamisjärjestelmää. Operatiivista toimintaa ensiaputoiminnassa ovat esimerkiksi päivystykset, ensiaputilanteet ja muut auttamistehtävät. Johtamisen monimuotoisuudesta huolimatta johtamiselle löytyy yhteisiä tekijöitä. Johtaminen kohdistuu aina organisaatioon ja sen muodostaviin ihmisiin. Jo parin kanssa työskennellessä toisen on hyvä johtaa toimintaa. Yleensä ryhmän jäsenistä yksi nousee automaattisesti johtajaksi, vaikka sitä ei olisi etukäteen sovittu. Ensiaputoiminnassa johtovastuusta ja muusta työnjaosta sovitaan etukäteen. Yhteistä johtamiselle on myös työnjako; organisaatiossa täytyy sopia siitä, kuka toteuttaa tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat tehtävät. 5

1.1 JOHTAMISEN PROSESSI Johtamisen prosessi on myös samankaltainen kaikessa johtamisessa. Tässä oppaassa jaamme prosessin neljään osa-alueeseen: tiedon kerääminen, päätös, käskynanto ja valvonta (Kuva N). Kuva: Johtamisen prosessi (piirrettävä uudestaan) TIEDON KERÄÄMINEN Johtaja tekee päätökset toiminnan organisoimisesta sen tiedon perusteella, mitä tilanteesta on saatavissa. Monessa operatiivisessa tilanteessa tietoa on niukasti ja sen hankkimiseksi on tehtävä työtä. Tiedonhankkimista rajoittaa se, että toiminta pitää usein saada aloitettua tarpeeksi nopeasti ja johtajan on pakko tehdä päätöksiä, vaikka tiedon kerääminen on vielä kesken. Johtaja ei usein myöskään pysty havainnoimaan kaikkea, vaan saattaa olla täysin johdettavien antamien tietojen varassa. Hyvät alaiset osaavat välittää johtajalle sitä tietoa, jonka he ovat saaneet tilanteesta. Tilanteen johtaminen hoidetaan usein ennakkoon sovitulta johtopaikalta, mutta johtaja voi seurata toimintaa myös tilannepaikalla. Viestivälineiden avulla johtaja pitää yhteyttä johtopaikkaan, omiin alaisiin ja esimiehiin, viranomaisiin ja muihin yhteistyötahoihin. 6

PÄÄTÖKSENTEKO Toimintaa ohjaavat päätökset syntyvät aina puutteellisin tiedoin. Vasta jälkikäteen voi, jos silloinkaan, arvioida perusteellisesti päätöksien vaikutusta. Päätös tulee tehdä ajoissa. Liian myöhään tehty oikea päätös saattaa olla huonompi kuin ajoissa tehty huonompi päätös. Päätöksen tekemisessä kannattaa mahdollisuuksien mukaan ennakoida tulevaa: onko resursseja saatavilla, mikäli tapahtuu jotain yllättävää, esimerkiksi hätäensiapua vaativa tilanne? Mitä tehdään, jos tilanne laajenee tai pitkittyy? KÄSKYNANTO Käskynanto on tiedonkulun kannalta kriittinen askel ja olennainen osa johtamista. Johtajalla on yleensä paras näkemys kokonaistilanteesta. Yksi käskynannon tehtävistä on välittää johdettaville oleelliset asiat yleistilanteesta. Käsky ryhmälle kannattaa antaa siten, että koko HYVÄSSÄ KÄSKYSSÄ KERROTAAN Oleelliset tiedot tilanteesta Ryhmän tehtävä ja tehtävän kohde Käytössä olevat resurssit Raportointi tehtävän aikana Toiminta tehtävän päätyttyä ryhmä on kuulemassa. Mahdollisuuksien mukaan kannattaa myös käyttää valmistelevia esikäskyjä: Mikäli tilanne pitkittyy, tarvitaan auttajille ruokahuoltoa. Todennäköisesti annan tehtävän silloin teille. Esikäsky antaa mahdollisuuden valmistautua mahdolliseen tulevaan tehtävään. Hyvä käsky on lyhyt, ytimekäs, selkeä ja osoitettu selvästi jollekin henkilölle. Se sisältää tarpeeksi tietoa, jotta johdettavat voivat toimia ja tehdä itsenäisesti toimivallassaan olevia päätöksiä sen perusteella. Hyvässä käskyssä kerrotaan mitä pitää tehdä, mutta ei rajata toimintatapaa liikaa. Käskyä toteuttavilla on enemmän tietoa yksityiskohdista ja heidän toimintaansa helpottaa se, että heillä on vaihtoehtoisia toimintatapoja. Mitä koulutetumpi joukko, sitä vähemmän yksityiskohtia käskynantoon tarvitsee sisällyttää. Koulutuksen ja ennalta sovittujen toimintatapojen etu on siinä, että käsky voi yksinkertaisuudessaan kuulua esimerkiksi Perustakaa tähän evakuoitujen kokoamispaikka noin 100 hengelle. Sen sijaan kokematon toimija saattaa tarvita hyvin konkreettisia, selkeitä ohjeita. Vapaaehtoistoiminnassa käskyn ei tarvitse olla karjuen annettu. Rauhallinen, ystävällinen pyyntö saa sivullisissakin kuulijoissa tunteen siitä, että tilanne on hallinnassa. VALVONTA 7

Toiminnan aikana johtajan tehtävänä on valvoa toimintaa. Valvominen tarkoittaa toki havaittujen virheiden korjaamista, mutta myös tehtävän tarkentamista, toiminnan tulosten arviointia ja jatkotoimien suunnittelua. Johtajalla pitäisi olla koko ajan tieto siitä, mitä tilanteessa tapahtuu. Hyvä johtaja on kiinnostunut toiminnasta ja muistaa myös antaa positiivista palautetta tilanteen aikana. Johtamisprosessi jatkuu kierroksen alusta keräämällä tarvittavat tiedot seuraavaa päätöstä varten. 1.2 ORGANISAATIORAKENNE VAIKUTTAA JOHTAMISEEN Organisaatioita on erilaisia. Mikäli organisaation tulee kyetä nopeaan toimintaan, voi johtajalla olla ainoastaan rajallinen määrä suoria alaisia. Psykologian tutkimusten mukaan ihmisen työmuisti pystyy käsittelemään noin 7 mieltämisyksikköä kerrallaan. Esimerkiksi puhelinnumeroita saneltaessa seitsemää numeroa pidempää numerosarjaa on käytännössä mahdoton muistaa. Mikäli numeroista onnistuu muodostamaan mielekkäitä kokonaisuuksia, on muistaminen helpompaa. Sotilasorganisaatioissa johtajalla on perinteisesti 3-4 suoraa operatiivista alaista; ryhmänjohtajalla on 3 taistelijaparia, joukkueessa on 3-4 ryhmää, komppaniassa on 3-4 joukkuetta. Pelastuslaitoksen organisaatiossa pelastusyksikössä yksikön esimies johtaa 2-3 paria. Suuremmassa tilanteessa hälytetään joukkuelähtö, joka koostuu 3 pelastusyksiköstä ja lisäkalustosta. Näitä johtamaan hälytetään päivystävä palomestari. Mikäli joukkueita tarvitaan useampia, joukkueita saapuu johtamaan päivystävä päällikkö. Ensiapupäivystyksissä päivystyksen johtaja pystyy helposti johtamaan vaikkapa 15 päivystäjäparia, silloin kun mitään laastarointia ja partioiden tauottamista vakavampaa ei tapahdu. Mikäli syntyy tilanne, jossa tarvitaan useamman partion yhteistoimintaa esimerkiksi vakavasti loukkaantuneen ensiavussa, ensihoidon opastamisessa ja omaisten tukemisessa, vie tämä johtajan kaiken huomion. Tämä voidaan huomioida esimerkiksi jakamalla koko päivystysalue pienempiin alueisiin, joilla on omat johtajansa tai sopimalla johtamisjärjestelyistä siten, että johtajan lähtiessä tapahtumapaikalle vastaa päivystyksen varajohtaja kaikesta muusta. Joka tapauksessa ensiapuryhmällä pitää olla valmiina suunnitelma siitä, miten johtaminen toteutetaan erilaisissa tilanteissa. Tämä suunnitelma tulee olla kaikkien tiedossa. 1.3 JOHTAJUUS ROOLINA Johtaminen on haastava tehtävä, joka parhaimmillaan antaa vapaaehtoiselle mahdollisuuden testata omia taitojaan ja organisointikykyään ja pahimmillaan tuntuu mahdottomalta urakalta. Ennen kaikkea johtajuus on rooli. Kukaan ei ole valmiiksi hyvä johtaja, vaan siihen voi oppia vain harjoittelemalla ja opettelemalla johtamista erilaisissa tilanteissa. Sen takia onkin tärkeää, että ensiapuryhmän jäsenille annetaan mahdollisuus harjoitella johtamista ja kehittää omia 8

johtamistaitojaan. Vaikka ryhmässä olisi joku erityisen taitava johtaja, ei operatiivista johtamista kannata jättää aina saman henkilön tehtäväksi. Johtajana toimiminen kehittää myös johdettavana olemisen taitoja. Mitä enemmän ryhmässä on johtamista harjoitelleita ihmisiä, sitä varmemmin johtaminen toimii myös yllättävissä ja ennakoimattomissa tilanteissa. Isomman päivystyksen pyörittämiseen saatetaan tarvita useita, eri osa-alueista vastaavia johtajia. Tärkeintä on oppia suhteuttamaan johtamistekniikka käsillä olevaan tilanteeseen. Tarvitaanko tiukkoja, selkeitä käskyjä ja nopeita päätöksiä vai keskustelun herättelyä? Tarvitseeko käskyn sisältää selkeät, yksityiskohtaiset ohjeet vai tarvitsevatko ryhmänjäsenet vapautta tehtävän suorittamiseksi? Johtaminen voidaan karkeasti jakaa myös asioiden ja ihmisten johtamiseen. Käytännössä nämä tehtävät eivät aina edes ole saman henkilön vastuulla. Tehtäväjohtaja huolehtii siitä, että asiat saadaan hoidetuksi ja ryhmälle asetettu tavoite toteutuu. Suhdejohtaja keskittyy enemmän organisaation ilmapiirin ja hengen luomiseen sekä sen jäsenistä huolehtimiseen. 1.4 JOHTAMINEN RYHMÄN OMINAISUUTENA Toimiva operatiivinen johtajuus ei ole johtajan ominaisuus, vaan koko organisaation tai ryhmän. Johtajuus syntyy koko ryhmän yhteistyönä. Taitavakin ensiapuryhmä toimii huonosti, jos sen jäsenet eivät kuuntele johtajan ohjeita tai toimivat keskustelematta keskenään. Silloin kokonaiskuva ei ole enää kenenkään hallussa, joten päätöksetkin ovat usein huonoja. Jokainen ryhmän jäsen kantaa vastuuta siitä, että tilannetta johdetaan niin hyvin kuin mahdollista. Kaikkien tehtävänä on noudattaa saatuja ohjeita. Tiedon välittäminen johtajalle on tärkeää, ilman sitä ei synny kunnollisia päätöksiä. Tietysti jokaisen ryhmän jäsenen kannattaa myös itse miettiä, jääkö tilanteessa jotain olennaista tekemättä. Joskus johdolle kannattaa ilmoittaa, jos ryhmän jäsenen mielestä jotain olennaista jää huomioimatta tai tehtävä voitaisiin suorittaa vielä paremmin. Johtaja on kuitenkin se, joka tekee lopullisen päätöksen siitä, mitä tehdään. Operatiivisissa tilanteissa ei usein ole varaa neuvottelulle, kun päätöksiä pitää tehdä nopeasti. Toimiva, hyvin johdettu ja helposti johdettava ryhmä näyttää myös muille, niin avun tarvitsijoille kuin sivustaseuraajillekin, hallitulta ja asiantuntevalta organisaatiolta. Sen sijaan kykenemättömyys tehdä päätöksiä, liian pitkä vaihtoehdoista keskusteleminen tai varsinainen johtajan ohjeiden vastustaminen voi herättää sivullisissa tunteen siitä, että tilanne ei ole ryhmän hallussa. 9

2 OPERATIIVISTEN TILANTEIDEN ENSIAPUORGANISAATIO Tässä luvussa kuvataan erilaisia ensiapuorganisaatioiden osia. Tämä luku antaa vinkkejä siihen, miten ensiapupäivystys voidaan organisoida toimivasti ja mikä on kunkin organisaation osan rooli ja tehtävä. Samoja organisaatioiden osia voidaan käyttää myös muissa auttamistilanteissa. 2.1 ENSIAPUPÄIVYSTÄJÄ Ensiapupäivystäjä on koko päivystysorganisaation perusta. Ilman asiantuntevia, taitavia ja motivoituneita ensiapupäivystäjiä koko toiminta olisi mahdotonta. Yksittäinen päivystäjä antaa ensiapua, neuvoo terveyttä koskevissa kysymyksissä, antaa jatkohoito-ohjeita ja ohjaa tarvittaessa terveydenhuollon piiriin. Ensiapupäivystyksiin osallistuminen on vapaaehtoistyötä. Jokainen päivystää oman elämäntilanteensa mukaan: joku voi päivystää monta kertaa viikossa, toiselle päivystykseen ehtiminen kerran kuussa riittää. Silti jokaisen työpanos on yhtä arvokas. Parhaimmillaan ensiapupäivystykset ovat päivystäjälle hienoja kokemuksia: päivystyksessä voi testata omia auttajan taitojaan, toimia mukavassa porukassa ja oppia uutta. Punaisen Ristin ensiapupäivystäjät tunnetaan hyvinä avun antajina. Suomessa Punainen Risti hoitaa -- päivystystä joka vuosi. Se on valtava työmäärä ja sen hoitamiseen tarvitaan meitä kaikkia: erilaisia, monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä. Osa meistä osaa enemmän ja osa meistä on vasta oppimisen alussa. Meidän kaikkien tulee muistaa, että kaikki se oppi, minkä yksittäinen ensiapuryhmäläinen saa, koituu todennäköisesti jonkun kanssaihmisen hyödyksi ensiapupäivystyksissä tai muussa elämässä. Samalla jokainen meistä on vastuussa siitä, että Punaista Ristiä pidetään jatkossakin ensiavun ammattilaisena. Punaisen Ristin liivit päällä me kaikki olemme järjestön edustajia, joten ensiaputaitojen lisäksi myös asiallinen käytös ja monet muut taidot ovat tärkeitä. Ensiapupäivystäjän pätevyysvaatimuksista ja muista ohjeista kerrotaan tarkemmin kohdassa xx. Usein päivystämiseen kuuluu muitakin tehtäviä, jotka eivät aina edes liity ensiapuun. Päivystäjiltä kysellään usein wc:n tai infopisteen sijaintia, joten tapahtuma-alue olisi hyvä tuntea. Punaisen Ristin toiminta pitää tuntea niin hyvin, että siitä pystyy kertomaan kiinnostuneille kyselijöille. Viestivälineiden hallinta kuuluu monen päivystyksen arkeen ja myös alkusammutusvälineiden käyttö pitäisi osata. Ensiapupäivystäjä voi osallistua tapaturmien ennaltaehkäisyyn ilmoittamalla mahdollisista vaaranpaikoista päivystyksen johtajalle. Vaikka ensiapupäivystäminen on vapaaehtoista, on päivystykseen ilmoittautuminen sitova. Jos päivystäjä joutuu peruuttamaan osallistumisensa, on siitä ilmoitettava heti päivystyksen johtajalle ja pyrittävä hankkimaan tarvittaessa sijainen. 10

2.2 ENSIAPUPARI Ensiapupari koostuu kahdesta ensiapupäivystäjästä. Jo parin kanssa toimiessa on tärkeää, että toinen parista ottaa johtovastuun heti päivystyksen alussa. Kun työnjako on selkeä, tulee kaikki oleellinen ensiaputilanteessa tehtyä, eikä aikaa mene turhaan työnjaosta neuvottelemiseen. Parit toimivat suoraan päivystyksen johtajan tai ryhmänjohtajan alaisuudessa. Ensiapupäivystyksissä toimitaan yleensä nimenomaan pareissa. Parit päivystävät ensiapupisteellä, kiertävät liikkuvissa partioissa ja heidät voidaan hälyttää PARIN JOHTAJAN TEHTÄVÄT Työkalut: viestiväline ja kirjausvälineet Johtaa parin toimintaa Tekee ensiarvion tilanteesta ja autettavasta Hoitaa viestiliikennettä päivystyksen johtoon, tarvittaessa hätäkeskukseen ja tapahtuman organisaatioon Haastattelee autettavaa ja tarvittaessa muita paikalla olijoita Kirjaa Keskittyy tilanteen kokonaiskuvan hahmottamiseen: millainen tilanne on kyseessä, mitä nyt on tehty, mitä pitää vielä tehdä, riittävätkö parin resurssit kaikkeen Auttaa tarvittaessa työparia esim. autettavan siirtämisessä. Raportoi eteenpäin päivystyksen johdolle ja tarvittaessa esim. ensihoito-organisaatiolle. autettavan luokse tapahtuma-alueelle. Jos autettavan hoitamiseen tarvitaan enemmän käsipareja, lähettää päivystyksen johto paikalle lisää ensiapupareja. Usein yhden autettavan tutkimiseen ja hoitamiseen riittää yksi ensiapupari. Tavoitteena on, että ensiapuparin johtaja johtaa auttamistilannetta, huolehtii kirjaamisesta ja viestiliikenteestä esimerkiksi päivystyksen johtoon tai hätäkeskukseen. Työpari taas huolehtii varsinaisesta ensiavun antamisesta. Työnjaosta voi kuitenkin antaa lähinnä ohjeita, ei jokaiseen ympäristöön sopivia toimintamalleja. Joskus esimerkiksi viestiliikenne vie niin paljon aikaa, että johtajan on priorisoitava: siirrettävä vastuu joko viestinnästä tai jostain muusta johtajan TYÖPARIN TEHTÄVÄT Työkalut: ensiapuvälineet Mittaa peruselintoimintoja toistuvasti Antaa ensiapua, esim. sitoen haavat, kääntää kylkiasentoon Noudattaa parin johtajan ohjeita tehtävästä (esim. kirjaamisesta) työparille. Jos johtaja huomaa, että ensiapuparin resurssit auttamiseen eivät enää riitä, on tärkeää pyytää heti päivystyksen johdolta lisää resursseja tilannetta hoitamaan. Parin johtaja vastaa parin toiminnasta. Hänen tehtäviään ovat erityisesti 11

kokonaiskuvan hallinta, haastattelu ja kirjaus, viestiliikenne ja raportointi. Työpari mittaa ilman eri kehotustakin peruselintoimintoja toistuvasti, antaa tarvittavan ensiavun ja noudattaa parin johtajan ohjeita. Esimerkki ensiapuparin työskentelystä auttamistilanteessa: Ensiapupari Anna ja Heidi on partioimassa festarialueella. Heidi on parin johtaja ja kantaa mukanaan Virve-puhelinta. Kesken kierron päivystyksen johtaja antaa virven kautta tehtävän parille: järjestyksenvalvojat ovat ilmoittaneet päänsä lyöneestä henkilöstä parin päivystysalueella. Paikalle päästyään he huomaavat, että maassa makaa selvästi humalainen nuori mies, jonka otsassa on usean sentin pituinen, syvä haava. Puhe sammaltaa, eivätkä jalat kanna. Kesken ensiavun antamisen autettava menettää tajuntansa. Ensiapuparin johtaja Työpari Ilmoittaa virvellä johdolle, että pari on kohteessa. Pyytää työparia tekemään ensiarvion Tervehtii, esittäytyy ja tekee ensiarvion potilaan tilasta. Kertoo löydökset parin johtajalle. Aloittaa saatelomakkeen täyttämisen, kirjaa työparin antamat tiedot. Haastattelee autettavaa ja muita paikalla olijoita tapahtumatietojen ja oireiden selvittämiseksi. Pyytää työparia suojaamaan pään haavan. Tyrehdyttää verenvuodon ja tekee haavan päälle sidoksen. Pyytää työparia mittaamaan peruselintoiminnot, tarkistamaan puolierot ja muun neurologisen statuksen Mittaa peruselintoiminnot ja tutkii neurologisen statuksen, ilmoittaa parin johtajalle. Samalla kertoo muista huomioista, esim. iho lämmin ja kuiva, hengitys haisee alkoholille. 12

Autettavan menettäessä tajuntansa, pyytää työparia herättelemään ja tarkistamaan hengityksen. Noudattaa ohjeita, hengityksen varmistamisen jälkeen kääntää kylkiasentoon. Ilmoittaa muuttuneesta tilanteesta päivystyksen johdolle. Sopii johdon kanssa, kuka tekee hätäilmoituksen ja järjestää opastuksen paikalle. Pyytää tarvittaessa lisäapua. Kirjaa muuttuneen tilanteen ylös. Suojaa kylmältä ja jatkaa autettavan peruselintoimintojen seuraamista. Ensihoidon saapuessa paikalle, antaa sanallisen ja kirjallisen raportin autettavan tilasta. Antaa raportin tilanteesta päivystyksen johdolle. Pakkaa varusteet, hävittää roskat. 2.3 ENSIAPURYHMÄ Ensiapuryhmällä voidaan tarkoittaa 1) osastossa toimivaa ensiapuryhmää kokonaisuudessaan, 2) yksittäisestä ensiapupäivystyksestä vastaavaa ensiapupäivystäjien ryhmää, 3) yksittäisessä ensiapupäivystyksessä nimetystä alueesta vastaavaa ryhmää, 4) muussa auttamistilanteessa ryhmää, joka saa tehtäväksi ensiaputoiminnan järjestämisen tai 5) kunnallisessa poikkeustilaorganisaatiossa toimivaa ryhmää. Operatiivisessa tilanteessa ryhmäksi on järkevää nimittää kokonaisuutta, jossa on johtaja, (varajohtaja) sekä 1-3 ensiapuparia, eli yhteensä 3-8 henkilöä. Tätä suuremmissa kokonaisuuksissa johtovastuuta tulee hajauttaa tai ainakin määritellä hajauttaminen ennalta. Esimerkiksi suuri ensiapuryhmä voidaan jakaa kahtia, jolloin toisen pienryhmän toiminnasta vastaa vararyhmänjohtaja päivystyksen johtajan alaisuudessa. Tällöin on ennalta sovittava kenen alaisuudessa vararyhmänjohtaja pienryhmänsä kanssa toimii. 13

Ryhmänjohtaja vastaa ryhmänsä toiminnasta. Ryhmänjohtaja huolehtii siitä, että resurssit ovat jaettu tilanteen vaatimalla tavalla, ryhmälle annettu tehtävä hoidetaan ja että sekä ryhmäläiset ja johto pysyvät tilannetietoisina. Ryhmänjohtaja pitää myös huolta ryhmästään, sen jaksamisesta ja ryhmähengestä. Ensiapupäivystyksen johtajan kanssa voidaan sopia siitä, voiko ryhmä itse järjestää tauot. 2.4 ENSIAPUJOUKKUE Ensiapujoukkue koostuu ensiapujoukkueen johtajasta, varajohtajasta ja 2-4 ensiapuryhmästä, joilla jokaisella on oma johtajansa ja 3-8 jäsentä. Ensiapujoukkueen kokoista organisaatiota tarvitaan harvoin. Termiä käytetään lähinnä kunnallisissa poikkeustilaorganisaatioissa. Termiä voitaisiin käyttää todella suuressa päivystyksessä, jossa joukkue vastaa lähes itsenäisesti suuren alueen ensiavusta ja sillä on käytössään ensiapupiste tai pisteitä. 2.5 ENSIAPUPISTE Ensiapupiste on päivystyksissä ensiavulle varattu, miehitetty tila. Ensiapupisteestä jokainen tapahtuman asiakas osaa tulla hakemaan apua. Ensiapupisteen tehtävät, varusteet ja johto riippuvat siitä, kuinka iso päivystys on kyseessä. Päivystyspisteen varusteita ja muita vaatimuksia käsitellään tarkemmin kohdassa xx(vai päea-oppaassa). Pienissä päivystyksissä on yleensä vain yksi ensiapupiste. Silloin se on koko päivystystoiminnan keskipiste. Päivystystä johdetaan ensiapupisteestä käsin, siellä hoidetaan niin pienet nirhaumat kuin enemmän apua vaativat potilaat ja se saattaa toimia myös vapaavuorossa olevien päivystysparien lepopaikkana. Joskus ensiapupisteen yhteydessä voi toimia esimerkiksi selviämisasema. Muut ensiapupisteen tehtävät eivät saa häiritä ensiavun antamista. Käytännössä paikan tilat ovat usein turhan ahtaat, jolloin jo yhden potilaan pidempään kestävä auttaminen tai hoitaminen ruuhkauttaa pisteen täysin. Silloin kannattaa harkita päivystyksen johdon ja ylimääräisten päivystäjien (joskus myös muiden potilaiden) siirtämistä mahdollisuuksien mukaan toisiin tiloihin. Vapaana olevat päivystäjät voi lähettää potilaan hoitamisen ajaksi usein partioon tai ruokatauolle. Suuremmissa ensiapupäivystyksissä ensiapupisteitä voi olla useita. Suurilla alueilla se nopeuttaa ja helpottaa ensiapupisteille hakeutumista. Lisäksi useamman pienen ensiapupisteen kokonaisuus on operatiivisesti helpommin hallittavissa kuin yksi suuri piste. Esimerkiksi konsertteihin voidaan perustaa yksi ensiapupiste lavan lähelle ja toinen kauemmas alueelle. Jokaisella pisteellä toimii oma ensiapuryhmä johtajineen päivystyksen johtajan alaisuudessa. Ensiapupisteet voivat silloin melko itsenäisesti huolehtia tauoista, Kuva 1. Päivystyspiste ja sen merkintä. ruokailuista, johtamisesta ja kirjauksesta. Jos alue 14

on jaettu ensiapupisteiden kesken selkeästi, voi jokainen paikka huolehtia partioimisesta omalla alueellaan ja lähettää partioitaan tehtäville alueen sisälle, kunhan tärkeimmistä tapahtumista tiedotetaan myös koko päivystyksen johdolle. Suuremmissa ensiapupäivystyksissä voi olla tarpeen jakaa johtovastuuta myös ensiapupisteen sisällä. Jos pisteellä ja sen ympäristön partioissa toimii esimerkiksi kymmenen ensiapupäivystäjää ja potilaita odotetaan paljon, ei yksi ensiapupisteen johtaja pysty tehokkaasti hallitsemaan tilannetta. Jokainen ryhmä voi etsiä oman tapansa suurien ensiapupisteiden johdon järjestämiseen. Se voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että ensiapupisteen johtajan alaisuudessa toimii luokittelujohtaja ja hoitojohtaja. Silloin ensiapupisteen johtaja voi keskittyä kokonaiskuvan hallintaan. Luokittelujohtaja, jonka alaisuudessa toimii tarpeellinen määrä ensiapupareja, ottaa päivystyspaikan ovella vastaan kaikki paikalle saapuvat. Kaikki potilaat haastatellaan hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioimiseksi. Pienet, nopeasti hoidettavat vaivat hoidetaan jo luokittelupisteellä. Koska näillä potilailla ei ole kiire, he voivat myös hetken jonottaa ja odottaa hoitoon pääsemistä. Sisään päivystyspisteelle otetaan ne, jotka vaativat enemmän hoitoa tai seurantaa. Heidän haastattelustaan, hoidostaan ja jatkohoidon suunnittelusta huolehtii hoitojohtaja tiimeineen. Tarpeen vaatiessa ensiapupisteelle voidaan nimetä myös kiertävien partioiden johtaja ja viestijohtaja, jos yhteydenpito tapahtuman organisaatioon tai muihin viranomaisiin Kuva 2. Päivystyspisteellä on mahdollisuus tarkkailla autettavan peruselintoimintoja. (Kua päivytyspisteen sisältä) vie paljon aikaa. Vähimmillään päivystyspisteellä on koko ajan läsnä oleva ensiapupisteen johtaja, jonka tehtävänä on huolehtia, että jokaisella sisään tulevalla autettavalla on auttaja ja valvoa sekä auttaa tarvittaessa ensiavun annossa. Sekä autettava, että päivystäjät tuntevat olonsa turvalliseksi, kun joku määrätietoisesti antaa tehtävän auttajalle. Päivystyspisteelläkin on hyvä toimia pareittain. Käytännössä ensiavun antoon riittää usein yksi auttaja, jolloin parin tehtävänä on seurata tilannetta ja avustaa tarvittaessa. Työpari voi myös kirjata autettavan henkilötiedot ylös. Työparityöskentely parantaa ensiavun laatua, sillä työpari tarkkailee aina tilannetta. 2.6 ENSIAPUPÄIVYSTYKSEN JOHTO 15

Ensiapupäivystyksen johtamisesta vastaa päivystyksen johtaja. Pienissä ja kohtuullisen kokoisissa päivystyksissä päivystyksen johtajana toimii ryhmänjohtaja, kun toimivia ryhmiä on yksi. Suuressa päivystyksessä johtaja keskittyy ainoastaan kokonaiskuvan hallintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa. Päivystyksen johtajana voi toimia EA3 -kurssin käynyt henkilö, jolla on riittävästi tietoa ja kokemusta päivystyksistä ja jonka osaston hallitus on hyväksynyt päivystyksen johtajan tehtävään. Päivystyksessä johtamista tarvitaan kahteen eri tehtävään: päivystysorganisaation pyörittämiseen ja varsinaisten ensiaputilanteiden johtamiseen. PÄIVYSTYKSEN JOHTAJA Resursointi Partiot Tauotus Yhteydet järjestäjiin, järjestyksenvalvontaan Jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen Poikkeuksiin varautuminen Yrittää olla sitoutumatta pitkäksi aikaa autettaviin HOITOJOHTAJA Auttamistilanteiden valvonta Neuvonta ja avustaminen tarvittaessa Vaativissa tilanteissa auttamiseen osallistuminen Päivystyksessä johtaja huolehtii päivystäjien jakamisesta ensiapupareihin ja joskus ensiapuryhmiin. Johtaja päättää siitä, ketkä pareista kiertävät, päivystävät pisteellä tai lähtevät tauolle. Johtajan tehtävänä on varmistaa, että jokaisen potilaan hoidosta vastaa yksi ensiapupari. Isommissa päivystyksissä myös viestiliikenne ja eri alueiden johtajien kanssa toiminnan ohjaaminen vie aikaa. Ensiaputilanteen johtaminen taas vaatii johtajan koko huomion siihen asti, että tilanne raukeaa. Päivystyksen johtajan ja hoitojohtajan roolia ei suuressa päivystyksessä kannata antaa samalle ihmiselle, koska molempia tehtäviä ei pysty yhtä aikaa hoitamaan huolella. Päivystyksen johtajan lisäksi päivystykseen kannattaa nimetä erikseen hoitojohtaja tai hoitovastaava, joka vaativammissa auttamistilanteissa ohjaa ensiavun antamista ja muuta autettavan hoitamiseen liittyvää toimintaa. Jos päivystyksessä on ensivastevalmius, on myös hoitovastaavalla oltava ensivastekoulutus. 16

3 ENSIAPUPÄIVYSTYKSET Tässä luvussa kuvataan ensiapupäivystyksien järjestelyitä ensimmäisestä asiakaskontaktista raportointiin ja laskun lähettämiseen. Näkökulmana on ryhmän toiminta ja taktiikka. Yksittäisen päivystäjän toimintaa kuvataan Päivystyspalveluoppaassa 3.1 ENSIAPUPÄIVYSTYSTOIMINTA OSASTON KANNALTA Suomen Punaisessa Ristissä osaston hallitus vastaa ensiapuryhmän toteuttamista ensiapupäivystyksistä alueellaan. Osaston ensiapuryhmän toiminnasta vastaa ensiapuryhmänjohtaja ja päivystyksiin liittyvää käytännöntyötä ryhmässä tekee päivystysyhdyshenkilö. Ensiapupäivystykset ovat yksi ensiapuryhmän mahdollisista toimintamuodoista. Osaston hallitus määrittelee puitteet ensiapupäivystysten järjestämiselle. Ryhmä voi toimia myös täysin koulutusryhmänä, jolloin ryhmä ei myy päivystyksiä. Yksittäiset päivystäjät voivat tällöinkin osallistua muiden osastojen järjestämiin päivystyksiin. Ryhmä voi myös päättää kuinka suuriin ja vaativiin päivystyksiin ryhmä haluaa osallistua. Tilaajien mahdollisia yhteydenottoja varten ensiapuryhmän yhteystiedot tulee olla ajan tasalla. Ensiapupäivystyksiä voi myös mainostaa esimerkiksi osaston Internet-sivuilla. Mikäli osaston omat resurssit eivät riitä ensiapupäivystyksen organisointiin, tulee osaston olla yhteydessä toiseen osastoon tai piiriin. Yhteydenpidossa toisiin osastoihin voidaan käyttää apuna Hupsis- ohjelmisto. Osasto voi käyttää ainoastaan ensiapupäivystysoikeuden omaavia, vuosittain testattuja ensiapupäivystäjiä. Päivystyksiä varten on laadittu hintaohjeet. Osasto voi perustellusti poiketa annetuista ohjeista. Osasto, ja maksaa päivystäjälle ateriakulut ja matkakulukorvaukset tehtyjen matkalaskujen pohjalta. Ensiapupäivystystoiminnan minimivaatimukset ryhmän ja ensiapupäivystäjien osalta määritellään Ensiapupäivytystoiminnan laatuohjeissa. (linkki). Päivystäjän toimintaa käyttäytymistä, pukeutumista, tehtäviä ja vastuita kuvataan Päivystyspalveluoppaassa (linkki). Ensiapupäivystykset tukevat terveydenhuoltoviranomaisten työtä. Vuosittain ensiapupäivystyksissä autetaan noin 22.000 henkilöä noin 3500 eri tapahtumassa. Tapahtuman järjestäjällä on vastuu tiedottaa tapahtumasta viranomaisille. Alueen ensihoidon vastuulääkäri ja esimerkiksi pelastusviranomainen voi antaa erityisohjeita ja neuvoja ensiapupäivystystä varten. 17

3.2 TILAAJAN YHTEYDENOTTO Ensiapupäivystyksen lähtökohtana on tilaajan yhteydenotto. Ensimmäiseksi tulee selvittää onko tilaajan tapahtuma osaston alueella. Toisen osaston alueelle voi tehdä tarjouksia vain ko. osaston luvalla. Osaston on tiedettävä alueellaan tapahtuvasta Punaisen Ristin toiminnasta. Luvan kysymisellä varmistetaan myös se, että osastot eivät kilpaile ensiapupäivystyksistä keskenään. Päivystyspaikka ja päivystettävän alueen rajat tulee myös selvittää. Uusi päivystyskohde voi vaatia etukäteistutustumisen paikkaan ensiapusuunnitelman laatimista varten. KYSY TILAAJALTA Paikka (osaston alueella?) Päivystysajat Tapahtuman luonne Erityiset riskit Arvioitu kävijämäärä / osallistujia kerralla Päivystystila Ruokailu Pysäköinti Pelastussuunnitelma Turvallisuuspäällikkö, järjestyksenvalvonta Tilaajan edustaja päivystyksen aikana Laskutusosoite, sopimuskäytännöt Päivystysajat ja päivystystila on hyvä selvittää tarkasti, sillä ne vaikuttavat tarvittavaan päivystäjien määrään: mikäli päivystystila sijaitsee edullisessa paikassa, voidaan selvitä vähemmällä määrällä päivystäjiä. Joskus tapahtumassa on taukoja sopivasti siten, että ylimääräisiä tauottajia päivystäjien ruokailuja varten ei tarvita. Pitkä päivystys puolestaan tarkoittaa usein sitä, että tarvitaan vaihtopäivystäjiä. Tilaajan kanssa kannattaa myös keskustella siitä onko päivystysaika sama kuin tilaisuuden arvioitu aika, vai onko tarpeen ulottaa päivystystä yli ilmoitetun aikataulun. Usein ensiapupäivystys alkaa esimerkiksi ½-1 tuntia ennen yleisön pääsemistä alueelle ja jatkuu esimerkiksi puoli tuntia ohjelman päättymisen jälkeen. Ilman sopimusta voidaan joutua hankaliin tilanteisiin, mikäli tilaaja esimerkiksi olettaa, että päivystäjät osallistuvat ennen tilaisuutta turvallisuusinfoon tai että päivystystä voidaan jatkaa, tilaisuuden venyessä. Toisaalta päivystäjät ovat voineet sopia päivystyksen jälkeen muuta menoa tai heidän kotimatkansa riippuu julkisten kulkuneuvojen aikataulusta. Tapahtuman luonne vaikuttaa paljon arvioon autettavien määrästä ja luonteesta. Esimerkiksi yleisön osallistuminen urheilulajeihin, anniskelu tapahtumassa tai osallistujien erityispiirteet saattavat lisätä riskiä. Päivystäjien ruokailu, pysäköinti, kulku alueelle, pelastussuunnitelma, turvallisuuspäällikön ja paikalla olevan tilaajan edustajan yhteystiedot sekä laskutus- ja sopimuskäytännöt tulee olla sovittuna ennen tarjouksen tekemistä. 18

3.3 SUUNNITTELU Ensiapusuunnitelman lähtökohtana on riskiarvio. Riskiarvio voidaan tehdä Punaisen Ristin pohjalle (mistä löytyy?), Pelastuslaitoksen lomakkeelle (mistä löytyy?), tai erilliseen ensiapusuunnitelmaan. Riskiarviossa huomioidaan seikat, joilla nähdään olevan merkitystä tilaisuuden ensiapujärjestelyille, jotta tarvittava ensiapuvalmius osataan mitoittaa. Riskiarvion merkitys tilaisuuden järjestäjälle on lisäksi herättää miettimään miten riskejä voidaan muilla keinoin pienentää. Osaston ensiapupäivystysyhdyshenkilön pitää ilmoittaa suuren riskin ensiapupäivystyksistä etukäteen piirille (heti kun tieto päivystyksestä tulee osastolle). Tapahtuman luonteesta, kestosta ja osallistujista riippuen ensiapua saattaa tarvita n. 0,2-2 % osallistujista. Valtaosa autettavista on lievästi loukkaantuneita tai sairastuneita. Ensiavun asiakkaista ehkä n. 5-15 % tarvitsee jatkohoitoa ja heistäkin suurin osa voi hakeutua hoitoon seuraavana päivänä tai omalla kyydillä. Kiireellistä ensihoitoa tarvitsevia autettavia on hyvin pieni osuus, mutta suunnittelu lähtee varautumisesta pahimpaan. RISKIARVIOSSA Alueen laajuus Maasto Tilojen soveltuvuus Kesto Osallistujien määrä Ikärakenne Erityisryhmät Järjestyksenpito Viestiyhteydet Kulkuyhteydet/hoitoviive Vuorokaudenaika, vuodenaika Sää Päivystyspiste Tyyppitapaukset Arvio loukkaantuneiden ja sairastuneiden määrästä Tilaisuuden tyyppi ja osallistujat vaikuttavat suuresti ensiapua tarvitseviin. Läpikävely - tyyppisessä toritapahtumassa apua tarvitsevien määrän on vähäinen, kun taas saman osallistujamäärän ulkoilmafestareilla tarve on täysin toinen. 10 km juoksutapahtuman tyyppivammat ovat rakkoja, hankaumia ja rasitusvammoja. Marathonilla on usein syytä varautua nesteytykseen. Tyyppivammojen ja autettavien määrien arvioimisessa auttaa kokemus ja siltikään ei saa unohtaa sattumaa; esimerkiksi sää voi tuottaa yllätyksiä esimerkiksi lämpöuupumusten tai trombin aiheuttaman tuhon muodossa. Hyvä keino suunnitteluvaiheessa on kysyä vastaavia tapahtumia järjestäneeltä kollegalta vinkkiä. Päivystyspisteen sijainti vaikuttaa varsinkin pienessä päivystyksessä merkittävästi päivystyksen suunnitteluun. Esimerkiksi yhdellä kentällä käytävässä salibandy-turnauksessa 3 päivystäjää voi olla riittävä määrä, mikäli päivystystilan ovelta näkee kentälle. Mikäli päivystyspiste on kauempana, tarvitaan ehkä 5 päivystäjää, jotta yksi pari voi seurata tilannetta kentän vierellä. 19

Yksi harkittava seikka onkin se, onko päivystyksessä tarpeen olla jatkuvasti miehitetty merkitty ensiapupiste vai riittäisikö tarpeen tullen käyttöön otettava tila. Vaihtoehtoja punnittaessa on pohdittava sitä, miten avun tarvitsijat löytävät ensiapupäivystäjät. Päivystyspisteessä tulisi olla wc, vuodepaikka(-paikkoja), tilaa päivystäjien omille varusteille, kuten repuille, taukotila ja tilaa päivystyksen johtamiselle. Päivystyspiste olisi hyvä sijoittaa siten, että se on tapahtuman kannalta keskeisellä paikalla, mutta kuitenkin siten, että se sijaitsee sisääntuloväylän varrella. Näin asiakkaat näkevät saapuessaan missä ea-piste sijaitsee. Tilaisuuden aikana alueella voi olla paljon ihmisiä, joten piste olisi hyvä sijoittaa siten, että ensihoito pääsee ensiapupisteelle tarvittaessa helposti. Rauhallinen ja hiljainen paikka on hyvä mm. verenpaineen mittausta ja paniikkikohtauksen rauhoittamista varten. Haastattelukin sujuu helpommin, mikäli melutaso on pienempi. Suunnittelussa tulee pohtia sitä, mikä on todennäköisyys yhtäaikaisille välitöntä ensiapua vaativille tilanteille. Esimerkiksi joissain urheilulajeissa yhteentörmäyksen todennäköisyys on kohtalainen, jolloin on todennäköistä, että samanaikaisesti on kaksi vakavasti loukkaantunutta. Autourheilussa kahden autossa olevan lisäksi loukkaantuneena voi olla useita katsojia. Miten näissä tilanteissa lähimpänä oleva ea-pari saa lisäapua? Tärkeä suunnittelun kriteeri on tavoitettavuus. Päivystettävä alue tulisi voida kattaa tarpeeksi hyvin, jotta lähin ensiapupari tavoittaisi autettavan nopeasti. Yleisötilaisuudessa viranomaisvaatimus ensiavusta perustuu käytännössä ainoastaan siihen, että hätätilapotilaiden todennäköisyys on tavallista suurempi ja viranomainen haluaa, että hätäensiaputoimet pystytään aloittamaan nopeasti. Ensihoidon pääsy potilaan luo voi hidastua yleisön vuoksi. Tavoitettavuus tuleekin arvioida liikkuminen tapahtuman aikana huomioiden. Esimerkiksi ulkoilmakonsertissa väkijoukossa eteneminen on hidasta ja vaikeaa. Paikkaan, jossa riski on erityisen suuri, tulee voida sijoittaa ea-pari kiinteästi. Tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi suurissa konserteissa lavan edusta, jossa riskinä on yleisömassan hallitsematon liikkuminen ja katsojien tallautuminen ja pusertuminen, sekä eturivin katsojien lämpöuupumus, pitkästä seisomisesta johtuvan laskimopaluun heikentymisen aiheuttama hypotensio sekä nestehukka. Kiertävät partiot lisäävät yleisön tietoisuutta ensiavun läsnäolosta sekä lisäävät turvallisuuden tunnetta. Kiertävät partiot huomaavat yleensä myös tilanteita, joihin kukaan ei ole osannut puuttua. Päivystyspisteen päivystäjämäärässä voi huomioida koko arvioidun asiakasmäärän, mutta mitoituksen ratkaiseva tekijä on arvio samanaikaisista välittömästi apua tarvitsevista autettavista. Esimerkiksi seurantaan otettava autettava sitoo alussa yhden ensiapuparin kokonaan ja jonkin verran parin huomiosta koko seurannan ajan. Kaikkia autettavia ei tarvitse pystyä auttamaan välittömästi. Usein riittää lyhyt tilannearvio ja ohjaus odotuspaikalle. 20

Mikäli päivystettävä alue on laaja, voidaan saavutettavuutta parantaa sillä, että päivystäjien käytössä on kulkuvälineitä, kuten polkupyöriä, moottoripyöriä, mönkijöitä, kelkkoja, veneitä tai päivystyspalvelu- tai muita autoja. Kulkuvälineet tulee olla asianmukaisesti merkittyjä ja varusteltuja. Pääsääntöisesti autettavia ei kuljeteta, vaan kulkuneuvojen tarkoituksena on tuoda ensiapu nopeasti autettavan luokse. Esimerkki tehokkaasta resurssien käytöstä on polkupyörätai moottoripyöräpartio juoksukisassa pääjoukkoa seuraten, jolloin partio tavoittaa tarvittaessa nopeasti suurimman osan kilpailijoista. Päivystäjien määrän mitoittamiseen vaikuttavat myös olosuhteet; sää voi vaikuttaa siihen kuinka kauan partio voi olla ulkona. Ruokailumahdollisuudet vaikuttavat siihen kuinka monta tauottavaa partiota tulee olla. Arvioitu autettavien määrä vaikuttaa jonkin verran tarvittavaan päivystäjien määrään, mutta kuitenkin vähemmän kuin yleensä ajatellaan. Kiireettömät autettavat voivat hyvin odottaa hetken. Mikäli kiireettömiä autettavia on odotettavissa paljon, on hyvä idea ottaa mukaan sopivasti harjoittelijoita. Joskus tilaisuuden riskinarvio tai tilaaja vaatii ensiapupäivystäjien lisäksi enemmän osaamista tai välineitä. Ensiapupäivystyksen tueksi voidaan tällöin PÄIVYSTÄJIEN MÄÄRÄÄN VAIKUTTAVAT ARVIOT Samanaikaisten kiireellisten autettavien määrästä Tavoitettavuudesta Taukojen tarpeesta Autettavien kokonaismäärästä ottaa ensivastekoulutettuja, jotka toimivat niillä välineillä ja oikeuksilla, mitä alueen ensihoidon vastuulääkäri on heille määritellyt. Päivystyksessä voi myös toimia terveydenhuoltoalan ammattilaisia joko ensiapupäivystäjinä - jolloin heillä toki on koulutuksensa ja ammattinsa puolesta osaamista, mutta ei erityisoikeuksia tai ammattilaisina, joille alueen ensihoidon vastuulääkäri, tai muu lääkäri on antanut erityisoikeuksia. Ensiapupäivystyksessä lääkäri voi toimia ensiapupäivystäjänä, mutta tarpeen tullen lääkärillä on oikeus itsenäisenä ammatinharjoittajana toimia myös lääkärin roolissa vastaten itse tekemisistään. Kun autettava on tavoitettu ja ensiapu aloitettu, tarvitaan joskus jatkotoimia. Suunnittelussa on otettava huomioon se, miten ensiksi autettavalle partiolle lähetetään lisäapua (esimerkiksi ensivastetasoinen pari), miten tarkkailua vaativa autettava saatetaan/kuljetetaan ensiapupisteelle (kantotuoli, paarit, ajoneuvo) ja miten ensihoito opastetaan autettavan luo. Kun tarvittavista resursseista, osaamisista ja toimintatavoista on selkeä kuva, voidaan määritellä mitä välineitä ja tarvikkeita ensiapupäivystyksessä tarvitaan. Ensimmäisenä on syytä pohtia viestikalustoa. Lähtökohtaisesti ensiapupäivystyksissä käytetään radiopuhelimia tai Virve- 21

päätelaitteita samassa puheryhmässä siten, että jokainen ensiapupartio kuulee viestiliikenteen. Todella suurissa päivystyksissä voi olla syytä muodostaa erillisiä verkkoja, mutta tällöin partioiden tilannekuva on heikompi, koska partiot eivät kuule koko liikennettä. Matkapuhelimet eivät sovellu ensiapupäivystykseen hitautensa vuoksi (miten esimerkiksi tiedottaisit matkapuhelimella yllättävästä tilanteesta 10 partiolle?). Varayhteytenä ja luottamuksellisen tiedon välityksessä ne sen sijaan ovat erinomaisia. Radiokalustoa mietittäessä tulee ottaa huomioon etäisyydet ja radiotien esteet. Käytettävä taajuus vaikuttaa suuresti yhteyteen. Tarvittaessa päivystysalueella tulee tehdä koe, jossa selvitetään radioiden kuuluvuus. Myös Virve-päätelaitteilla voi olla kuuluvuusongelmia. Yksi ratkaisu on tällöin käyttää Virve-päätelaitteiden suorakanavatoimintoa. Pienissäkin päivystyksissä on syytä ottaa viestivälineet käyttöön heti: kun partio on tehtävällä ilman viestivälinettä, on jo myöhäistä pohtia viestiverkon perustamista. Suuressa ja pitkäkestoisessa päivystyksessä on lisäksi syytä pohtia varalaitteiden ja akkujen latauksen periaatteet valmiiksi. Partioiden välisen viestin lisäksi on huolehdittava siitä, että tilaisuuden turvallisuuspäälliköllä on yhteys ensiapupäivystyksen johtajaan. Vaikka matkapuhelinviestinnässä hätäpuheluilla on etuoikeus, on kokemus osoittanut, että joskus matkapuhelimella hätäkeskukseen on vaikea saada yhteyttä tilanteessa, jossa samalla alueella on tuhansia ihmisiä. Virve-päätelaite suuren päivystyksen johtopaikalla on tästäkin syystä perusteltu. Viestikaluston valinnassa on vielä huomioitava tapahtuman aikainen melutaso; konserteissa tietyissä paikoissa viestiliikenne voi olla todella hankalaa jopa radion kuppimallisilla kuulokemikrofoneilla. Ensiapuparin perusväline on vyölaukku. Vyölaukun sisältö tulisi pitää alkuperäisen kaltaisena tai ainakaan sieltä ei saisi poistaa mitään alkuperäisvarustetta. Muu ensiapuvarustus suunnitellaan tapauskohtaisesti. Päivystyspisteen minimivarustus on kuvattu missä?. Päivystyspisteellä on hyvä olla ainakin kahdet ensivastevarusteet (tai hoitoreppu tms. sisältäen mm. mittarit peruselintoimintojen mittaamiseen ja saatelomakkeet), joista yhdet pakattuna helposti mukaan otettavaan reppuun. Tavoitteena tulisi olla se, että jokaisessa päivystyksessä olisi mukana myös defibrillaattori. Mikäli päivystysalue on laaja, tulisi defibrillaattoreita olla useampia, jotta viive elottomuuden havaitsemisesta ensimmäiseen iskuun saataisiin mahdollisimman pieneksi. Suuressa tai pitkäkestoisessa päivystyksessä tulee myös varautua tarviketäydennyksiin sekä varaamalla ylimääräisiä kuluvia tarvikkeita että suunnittelemalla miten täydennykset hoidetaan, mikäli jotain loppuu. Päivystäminen on mukavaa, mikäli varusteet ovat kunnossa. Mukavuutta lisäävät mm. päivystäjien huoltoa helpottavat välineet ja tarvikkeet, kuten kahvinkeitin, päivystyshedelmät, mikroaaltouuni ja jääkaappi. Päivystysvarustuksissa on hyvä olla mukana myös pieni työkalusetti mm. opasteiden ripustamista, paristokoteloiden avausta ja pikakorjauksia varten. 22

Ensiapusuunnitelma laaditaan dokumentin muotoon. Se voidaan tehdä pelastuslaitoksen pohjalle, osaksi tilaisuuden pelastus- ja turvallisuussuunnitelmaa tai erillisenä ensiapusuunnitelmana riippuen tilaisuuden koosta, viranomaisten vaatimuksesta ja tilaajan käytännöistä. Sen ensisijainen tarkoitus on toimia apuvälineenä tilaisuuden järjestäjätahoille. Riskiarvion lisäksi siinä tulee olla ainakin toiminta hätätilanteissa (112, hätäensiapu, ea-ryhmä paikalle, ilmoitus turvapäällikölle), EA-ryhmän tavoitettavuus (puhelin, radio, ea-pisteen sijainti), kuvaus ensiapujärjestelyistä, resurssit (henkilömäärä, koulutukset, välineet) sekä reitti, jota pitkin ensihoito opastetaan autettavan luokse. 3.4 TARJOUS Tarjous perustuu suunnitelmaan. Punaisella Ristillä on ensiapupäivystysten hinnoittelusta suositus, josta tosin on lupa perustellusta syystä poiketa. Suositus lähtee siitä, että sopimusvaiheessa kustannukset arvioidaan ja kokonaissumma on selvillä vasta päivystyksen jälkeen. Tilaajan kannalta on usein yksinkertaisempaa tehdä kiinteähintainen tarjous, jossa esimerkiksi kuluneet tarvikkeet ovat arvioitu riittävän hyvin. Tarjouksen teossa tulee huomioida päivystäjien tuntimäärien lisäksi päivystäjien matka- ja ruokailukustannukset muistaen sen, että päivystäjiä voidaan tarvita hieman kauempaakin ja että jotkut voivat haluta esimerkiksi tehdä puolikkaita vuoroja, jolloin matkakuluja tulee enemmän. Uuteen päivystysalueeseen tutustuminen vaatii monesti käyntiä paikan päällä ja suuria päivystyksiä suunnitellaan usein osapuolien kesken pidettävissä palavereissa. Nämä aiheuttavat myös kuluja, jotka tulee huomioida tarjouksessa. Ennen tarjouksen antamista kannattaa varmistaa, että päivystykseen saadaan riittävä määrä päivystäjiä. Mikäli oman osaston päivystäjät eivät riitä, apua voi kysyä naapuriosastoilta. Päivystäjien rekrytointiin kannattaa käyttää HUPSIS-sovellusta (paivystykset.punainenristi.fi). Tarjous kannattaa kirjoittaa sopimuksen muotoon. Valmis sopimuspohja löytyy?. Sopimukseen kannattaa kirjata tarkasti sovitut asiat ja vastuut. Tarjoukselle pitää aina muistaa antaa voimassaoloaika, jotta tiedetään ajoissa toteutuuko päivystys vai ei. 3.5 TOTEUTUS Päivystyksen alussa päivystyksen johtaja käy esittäytymässä tilaisuuden järjestäjän edustajalle ja turvapäällikölle, jonka alaisuudessa ensiapupäivystys toimii. Samalla voidaan vielä sopia käytännön asioista, jotka kuuluvat päivystyksen johtajan sopimusoikeuksiin. Päivystyksen johtaja ei esimerkiksi neuvottele päivystyksen raha-asioista tai merkittävistä muutoksista ensiapusuunnitelmaan, mikäli näistä ei ole erikseen sovittu päivystyksen myyneen päivystysyhdyshenkilön kanssa. 23

Päivystyspisteen perustamiseen on varattava tarpeeksi aikaa, jotta päivystyspiste olisi valmiina ja opasteet kohdallaan silloin kun päivystysaika alkaa. Ennen päivystystä tulee vielä jäädä aikaa tutustua päivystettävään alueeseen. Erityisen tärkeää on, että päivystyksen johtaja ehtii tutustumaan alueeseen huolella, sillä hänellä ei välttämättä ole enää tilaisuuden alettua aikaa tai mahdollisuutta siihen. Usein tapahtuman ensiapuryhmä koostuu osastossa toimivan ensiapuryhmän jäsenistä, mutta pienillä paikkakunnilla tai isoissa tapahtumissa ensiapupäivystäjät voivat tulla useista osastoista. Jos päivystävän ryhmän jäsenet ja heidän toimintatapansa eivät ole kaikille ennestään tuttuja, korostuu johtamisen ja hyvän viestinnän merkitys. Päivystyksen johtaja perehdyttää päivystyksen aluksi päivystäjät kyseiseen päivystykseen. Perehdytyksessä käydään läpi kaikki päivystyksiin liittyvät asiat. Päivystäjille kerrotaan millainen tilaisuus on ja millainen on ohjelman aikataulu. Päivystäjien tulee tuntea tapahtuma-alue tarpeeksi hyvin omaa liikkumista, mutta myös tapahtumaan osallistujien neuvomista varten (wc:t, infopiste ). Turvallisuus- ja ensiapusuunnitelmista käydään läpi ne kohdat joilla on merkitystä kyseiselle päivystykselle. Jokaisen päivystäjän tulee tietää päivystysalueen vaara-alueet sekä turvallinen poistumistie alueelta (esim. evakuoinnin tapahtuessa). Turvasuunnitelmasta tulisi selvitä myös ne paikat, missä on suurin tarve kiertäville ensiapupäivystäjille. Lisäksi nämä dokumentit pitäisi löytyä päivystyspisteeltä niin, että kaikki päivystäjät voivat tutustua niihin. Joissain päivystyksissä tilaaja saattaa edellyttää, että jokainen päivystäjä on lukenut ja kuitannut lukeneensa turvallisuusohjeistuksen. Mikäli päivystysalue on laaja, on päivystyspisteellä hyvä olla päivystysalueen kartta, johon on merkitty kiinteät päivystyspisteet, wc ja muut huoltopisteet, kesällä vesipisteet ja poistumistiet alueelta. Tarpeen vaatiessa partioille annetaan kartta mukaan. Karttaan voi myös merkitä ruudut kirjain-numerokoordinaatein sijainnin ilmoittamisen helpottamiseksi. Päivystysalueelle voidaan perustaa yksi tai useampi kiinteä päivystyspiste. Ensiapupäivystyspiste merkitään selkeästi punaisella ristillä, tarkoitukseen suunnitellulla banderollilla, tai muulla sopivalla välineellä. Kiinteän ensiapupisteen tulee olla aina miehitettynä. Mikäli poikkeussyystä (esim. elvytys) ensiapupiste joudutaan jättämään ilman miehitystä, siellä tulee olla näkyvillä puhelinnumero, josta PEREHDYTYKSESSÄ ensiapupäivystäjiin saadaan yhteys. tapahtumainfo alue aikataulu turvallisuussuunnitelma ea-suunnitelma tehtävänjako kartat viestiperusteet päivystäjien huolto Perehdytyksessä annetaan kullekin ensiapupäivystäjälle tehtävä ja nimetään jokaiseen pariin ja muihin tarvittaviin rooleihin johtajat. Kaikkien ensiapupäivystäjien tulee perehtyä ensiapupäivystysvälineisiin, joita tulevat päivystyksessä käyttämään ja tarkistaa, että välineet ovat kunnossa. Päivystäjien 24