LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA

Vastaanottaja Toholammin kunta Asiakirjatyyppi Vastineet kaavaehdotuksesta saatuihin lausuntoihin ja muistutuksiin Päivämäärä 2.5.2016 LÄNSI-TOHOLAMMIN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET KAAVAEHDOTUKSESTA SAATUIHIN LAUSUNTOIHIN JA MUISTUTUKSIIN

SISÄLTÖ 1. LAUSUNNOT 3 1.1 Museovirasto, 3.2.2016 3 1.2 Toholammin Riistanhoitoyhdistys, 8.2.2016 3 1.3 K.H.Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, 18.2.2016 3 1.4 Fingrid Oyj, 19.2.2016 4 1.5 Metsäkeskus, 19.2.2016 4 1.6 Keski-Pohjanmaan liitto, 23.2.2016 5 1.7 Digita Oy, 23.2.2016 5 1.8 Toholammin kunta, maaseutu- ja ympäristölautakunta, 23.2.2016 6 1.9 Puolustusvoimat, 2. Logistiikkarykmentti, 31.3.2016 6 1.10 ELY-keskus, 19.4.2016 7 2. MUISTUTUKSET 9 2.1 Marja ja Paavo Hylkilä, 2.2.2016 9 2.2 Aatto ja Aila Ahola, 10.2.2016 12 2.3 Veikko Leppäsaari, 18.2.2016 13 2.4 Rainer Wennström, 15.2.2016 15 2.5 Mikko ja Iida Nylander, 21.2.2016 18 2.6 Jarmo Finnilä ym. allekirjoittaneet (12kpl), 22.2.2016 19 2.7 Ville Suomala ym. allekirjoittaneet (10kpl), 22.6.2016 22 Ramboll Pitkänsillankatu 1 67100 KOKKOLA T +358 20 755 611 F +358 20755 6201 www.ramboll.fi

3 1. LAUSUNNOT 1.1 Museovirasto, 3.2.2016 Museovirastolla ei ole osayleiskaavaehdotukseen huomautettavaa arkeologisen kulttuuriperinnön osalta. Kaava-alueelta tunnetut muinaismuistolain nojalla rauhoitetut kiinteät muinaisjäännökset on merkitty kaavakartalle kohdemerkinnällä sm. Merkintää ja sen määräystä Museovirasto pitää riittävänä kohteiden suojelun turvaamiseksi. Merkitään tiedoksi. 1.2 Toholammin Riistanhoitoyhdistys, 8.2.2016 Toholammin metsäpeurakanta on kadonnut melkein kokonaan, vain muutamia peuroja liikuskelee kesän aikana Toholammin länsipuolella, Härkänevalla, Sykäräisissä sekä Paukanevan, Hirvikosken ja Tornilan alueilla. Metsästäjiltä saadun tiedon mukaan 10 vuotta sitten alueilla liikkui useita tokkia, jotka menivät talvehtimisalueille Veteli-Perho alueelle. Nyt em. alueilla ei ole kuin harvakseen Peuroja. Syitä peurojen katoamiseen on haettava suurpetojen runsaaseen lisääntymiseen em. alueilla. Ahmat ovat yksi vasoja tappava ja syövä peto. Pedot ovat lisääntyneet huomattavasti 10 vuoden aikana. Myös karhut ovat lisääntyneet ja ottaneet varmaankin oman osansa peuroista, mutta lopullinen tuhoaja on susi. Sudet ovat lisääntyneet viimeisen viiden vuoden aikana tällä alueella. Susilla on reviirialue juuri Härkäneva, Sykäräinen, Hirvikoski, Tornila ja Paukaneva alueella. Vaikka kannanhoidollisella luvalla on kaadettu kaksi sutta (yksi/vuosi), niin niiden lisääntyminen on runsasta. Tässä on peurojen hävikin/häviämisen syy ja samoin alkaa käydä myös hirville. Metsäpeura lukeutuu luontodirektiivin liitteen II lajiksi ja uhanalaisuustarkastelussa laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Lisäksi metsäpeura on Suomen kansainvälinen vastuulaji. Metsäpeuroista on saatu suunnittelualueelta satelliittiseuranta-aineistoa vuosilta 2010-2013. Länsi-Toholampi sijoittuu metsäpeurojen elinalueelle, mutta suunnittelualueella ei ole sijainnut metsäpeurojen talvilaitumia tarkasteluvuosina 1980-2013. Satelliittiseurannan perusteella suunnittelualue, eivätkä myöskään sen lähimmät suoalueet, kuulu metsäpeurojen vasonta-alueisiin. Selvitysten mukaan Länsi-Toholammin hanke ei ole riskialtis metsäpeuralle. 1.3 K.H.Renlundin museo Keski-Pohjanmaan maakuntamuseo, 18.2.2016 Maakuntamuseo on lausunut kaavaluonnoksesta 22.5.2015 ja todennut tuolloin, että tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia tulisi lieventää vähentämällä voimaloita osa-alueilta C ja E. Osayleiskaavaehdotuksen aineistossa esitettyjen havainnekuvien ja maisemavaikutusten arvioinnin perusteella maakuntamuseon näkemys on edelleen, että kaavassa tulisi hakea ratkaisuja, joilla maisemavaikutuksia arvokkailla kulttuurimaisema-alueilla saataisiin vähennettyä. Näin ollen maakuntamuseo esittää, että tuulivoimaloiden määrää vähennetään alueilla C (voimalat 4-5, 7-9 ja 12) ja E (voimalat 15, 17, 20, 22). Lausunnossa tarkoitetaan varmaankin voimaloita 5, 6, 8-10, 13 (C-alue) ja 17, 19, 21, 23, 26 (E-alue), jotka sijaitsevat pääosin samoilla paikoilla kuin lausunnossa luetellut kaavaluonnoksen VE2 mukaiset voimalat. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueet eivät sijaitse arvokkaalla maisemaalueella. Lähimmät arvokkaat maisema-alueet ovat Lestijokilaakson valtakunnallisesti ar-

4 vokas maisema-alue noin 4,2 km tuulipuistosta koilliseen (osa-alue A ja C) ja Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue, joka sijaitsee lähimmillään tuulipuistosta noin 2 kilometriä itään (osa-alueet C ja E). Lestijokivarren maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman osalta vaikutukset arvioidaan Asialassa ja Honkalassa kohtalaiseksi/merkittäväksi ja muilla arvokkailla maisema-alueilla korkeintaan kohtalaisiksi. Maisemavaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan kohtalaisiksi valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Vaikka vaikutuksia arvokkaisiin maisema-alueisiin syntyy, niin vaikutusten ei katsota olevan niin merkittäviä, että ne estäisivät tuulivoimapuiston toteuttamisen kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa. 1.4 Fingrid Oyj, 19.2.2016 Fingridillä ei ole huomauttamista kaavaehdotuksesta. Merkitään tiedoksi. 1.5 Metsäkeskus, 19.2.2016 Kaavaselostuksessa ja selostuksen havainnekartassa esitetään metsäsuunnitelmatietoja, mahdollisia metsälakikohteita ja mahdollisia METSO-kohteita sekä esitetään, että jollain kohteilla voi olla suojeluarvoa. Lisäksi kaavaehdotuskartassa on käytetty luo-1 merkintää, joka myös voi olla metsätalouden näkökulmasta ongelmallista ja aiheuttaa tarpeetonta byrokratiaa ja kustannuksia. Potentiaalisten kohteiden ja elinympäristöjen esittäminen kaavaselostuksessa ja kartoilla ei vastaa maankäyttö- ja rakennuslain 39 :ää, jonka mukaan yleiskaavan sisältövaatimukset selvitetään ja otetaan huomioon siinä määrin kuin yleiskaavan ohjaustavoite (tässä tapauksessa tuulimyllyjen sijoittelu) ja tarkkuus edellyttävät. Lisäksi mikäli metsälain 10 kohteita halutaan osoittaa yleiskaavassa, tulisi siihen olla yleiskaavan tarkoituksesta johtuva peruste. Kaavan luo-1 merkintä ja siihen liittyvät metsätaloutta rajoittavat määräykset (tässä tapauksessa erityisesti maininta, että maisemaa muuttavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman maankäyttö- ja rakennuslain 128 :ssä tarkoitettua lupaa) ovat tarpeettomia, jos määräys poikkeaa lainsäädännön mukaisesta suojelusta. Metsäkeskus katsoo, että metsälaki ja luonnonsuojelulaki turvaavat riittävästi kohdealueen luontoarvot ja siksi edellä mainitut epämääräiset merkinnät kaavaselostuksessa ja kartoissa tulisi poistaa. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä ympäristövaikutukset ja selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Lisäksi MRL 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon luonnonarvojen vaaliminen. Länsi-Toholammin osayleiskaavassa on selvitetty ja arvioitu mahdolliset vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonarvoihin siltä alueelta, jolle kaavalla on katsottu olevan olennaisia vaikutuksia. Selvitysten tulokset ja vaikutusten arvioinnit on kuvattu kaavan tehtävän ja tarkoituksen edellyttämällä tavalla kaavaselostuksessa sekä kaavakartalla.

5 Länsi-Toholammin osayleiskaavassa monet kaavamerkinnät on osoitettu ohjeellisena (esimerkiksi maakaapelit ja huoltotiet) ja ne voivat toteutua myös muualle kaava-alueelle, kuin mihin ne kaavakartalla on osoitettu. Tästä syystä luonnonarvojen turvaamisen varmistamiseksi luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet on osoitettu kaavakartalla. Yleiskaava ei aiheuta maanomistajille tai muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa. 1.6 Keski-Pohjanmaan liitto, 23.2.2016 Keski-Pohjanmaan maakuntakaava on huomioitu osayleiskaavan valmistelussa hyvin. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointi kuvaa osayleiskaavan vaikutuksia Lestijokivarren alueen luonnontaloudellisiin lähtökohtiin sekä huomioi teollisen kokoluokan tuulivoimaloiden aiheuttamaa vaikutusta arvokkaisiin maisema-alueisiin. Kaavaselostuksessa on käytetty valtioneuvoston päätöstä vuodelta 1995 ja vahvistamattoman 4.vaihemaakuntakaavn mukaista jakoa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisemien osalta. Voimassa olevassa maakuntakaavassa Lestijokilaakso on valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta Kannuksesta Toholammin Sykäräisiin. Tuulivoima-alueet näkyvät avoimille alueille Lestijokilaaksoon etenkin itäpuoleisille alueille jokilaaksoa korkeammalla sijaitseville harjanteille. Myös maakunnallisesti arvokkaille maisema-alueille kohdistuvat vaikutukset on kuvattu. Turvetuotannon ja moottorikelkkailun edellytykset on huomioitu kaavaehdotuksessa. Osayleiskaava ei ole ristiriitainen maakuntakaavamerkintöjen tai maakuntakaavan tavoitteiden suhteen. Kaava-alue sijoittuu maakuntavaltuuston hyväksymän 4.vaihemaakuntakaavan tuulivoima-alueille. Keski-Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa Länsi-Toholammin tuulipuiston osayleiskaavaehdotuksesta. Merkitään tiedoksi. 1.7 Digita Oy, 23.2.2016 Digita suhtautuu myönteisesti tuulivoiman käyttöön energianlähteenä. Jo toteutetut tuulivoimalat ovat kuitenkin osoittaneet, että tv-lähetysasemien jälkeen rakennetut tuulivoimapuistot voivat aiheuttaa olennaisia häiriöitä tv-vastaanottoon. Koska Länsi-Toholammin alueelle suunniteltu tuulipuisto todennäköisesti haittaa antenni-tv:n vastaanottoa, esitämme, että osayleiskaavassa täsmennetään, että hanketoimija häiriön aiheuttajana on velvollinen huolehtimaan häiriöiden korjaamisesta aiheutuvista kustannuksista. Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta on mietinnössään todennut, että tuulivoimahäiriössä häiriönaiheuttaja huolehtii tilanteen korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä ja myös vastaa kustannuksista. Valiokunta on jo aiemmin katsonut, että tämän kaltaisen aiheuttaja maksaa periaatteen tulisi olla yleisemminkin taajuuksien häiriöiden yhteydessä noudatettava lähtökohta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osayleiskaava on julkisoikeudellinen maankäytön ohjauksen väline. Osayleiskaavassa ei MRL:n nojalla voida antaa yksityisoikeudellista korvausasiaa koskevaa määräystä, sillä korvauksista määrääminen edellyttäisi nimenomaista laintasoista sääntelyä. Alueella tullaan selvittämään tv-lähetyssignaalin laatu ja tv-vastaanottoantennien kunto tarpeellisessa laajuudessa mahdollisten ongelmien paikantamiseksi. Yksityistaloudet on velvoitettu huolehtimaan, että antennitv-vastaanottojärjestelmä on Viestintäviraston aset-

6 tamien määräysten mukainen, jotta mahdolliset lähetyshäiriöt pystytään minimoimaan. Kuitenkin mahdollisissa katvealuetilanteissa tuulivoimatoimija sitoutuu sopimaan Verkkotoimijan ja rakennusten omistajien kanssa tarvittavista toimista (antennin korjaus, lähetinratkaisut tms.) ja näiden kustannuksista. Mahdollisten häiriöiden korjaamistavat tutkitaan tapauskohtaisesti. 1.8 Toholammin kunta, maaseutu- ja ympäristölautakunta, 23.2.2016 Maaseutu- ja ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksen johdosta. Merkitään tiedoksi. 1.9 Puolustusvoimat, 2. Logistiikkarykmentti, 31.3.2016 Puolustusvoimat on esittänyt, että alueelle laadittavaan kaavaan tulee tuulivoimaloiden alueiden kaavamääräyksen kohdalle oikeusvaikutteinen kaavamääräys, jonka mukaan ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä puolustusvoimien Pääesikunnalta. Määräystä ei pidä muuttaa pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi tai kuulemiseksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. Kaavamääräykset osiossa on merkintä pyydetysti, että ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla puolustusvoimien hyväksyntä. Merkittävin ja laaja-alaisin tuulivoimaloista aiheutuva vaikutus kohdistuu puolustusvoimien aluevalvonnassa käyttämiin sensorijärjestelmiin. Tuulivoimaloiden tiedetään aiheuttavan haittaa erityisesti tutkille, jolle voimalat ovat suuria tutkakohteita. Tuulivoimalan aiheuttamat häiriöt ilmenevät muun muassa varjostamisena ja ei-toivottuina heijastuksina, mistä johtuen tutkan valvontakyky heikentyy ja tuulivoimala voi näkyä tutkakuvassa. Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia puolustusvoimien lakisääteisen aluevalvontatehtävän suorittamiselle. Tarvittaessa hankkeesta tulee tehdä tutkavaikutusten arviointi VTT:llä. Arvion tarkemman tutkaselvityksen tekemisen tarpeesta tekee Pääesikunta saatuaan tarvittavat tarkemmat tiedot (maksimikorkeus, sijoituspaikat ja lukumäärä) suunnitelluista voimaloista. Tutkavaikutusten vastaa selvittämisestä tuulivoimatoimija tai kaavoittaja. Jos tutkavaikutuksen selvitys tarvitaan, tulee se tehdä viimeistään yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Tuulivoimatoimijan tulee pyytää Pääesikunnan lausunto tuulivoimahankkeen hyväksyttävyydestä. Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa tiedoista, joilla puolustusvoimat on antanut lausunnon hankkeen hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja selvitystarpeesta. Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti olevat kaapelilinjat. Mahdollisten puolustusvoimia palvelevien kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään 10 päivää ennen aiottua rakentamista Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä, jolta on myös pyydettävä kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen lausunto. Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimalakohteita, puolustusvoimat esittää, että Toholammin kunta lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella.

7 Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." Merkitään tiedoksi, että kaavamääräykset ovat riittävät turvaamaan puolustusvoimien etuja. Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen vaikutukset Puolustusvoimien toimintaan on selvitetty pyytämällä lausunto Pääesikunnalta. Hanketoimija on saanut hankkeen hyväksyvän lausunnon 28.4.2014. Pääesikunnalta voidaan kuitenkin vielä pyytää lausunto hankkeen hyväksyttävyydestä ennen rakennuslupien myöntämistä, kun tuulivoimaloiden tarkat mitat ja sijainti on tiedossa. Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä on pyydetty lausunto. Lausunnossaan 20.5.2015 Suomen Turvallisuusverkko sanoo, että alueella ei ole sen radiolinkkijärjestelmiä, rakennussuunnitelmia eikä kuituverkkoa. Lausunnon esitys kunnan rakennusjärjestykseen ja muihin yleiskaavoihin lisättävästä tekstistä ei ole tässä kaavahankkeessa käsiteltävä asia, joskin esitys menee lausunnon myötä tiedoksi eteenpäin. 1.10 ELY-keskus, 19.4.2016 Kaavaselostuksesta puuttuu yhteenveto siitä miten yhteysviranomaisen lausunto on huomioitu kaavoituksessa. Kaavaselostusta täytyy vielä päivittää tiedoilla miten yhteysviranomaisen lausunto on huomioitu kaavaprosessissa. Kaavamääräyksissä on merkintä, että hankkeella täytyy olla puolustusvoimien hyväksyntä. Tällainen kaavamääräys ei ole mahdollinen, koska se tarkoittaisi käytännössä, että puolustusvoimat olisi lupaviranomainen. Sen sijaan määräyksiin voidaan laittaa, että puolustusvoimilta on pyydettävä lausunto. Kaava-alueella on runsaasti turvetuotantoalueita. Suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida palovaaran riski erityisesti rakennusaikana, mutta myös käytön aikana. Länsi-Toholammin tuulivoimapuiston suunnittelualueet eivät sijaitse arvokkaalla maisema-alueella. Alueelle ei myöskään sijoitu kulttuuriympäristökohteita (RKY). Lähimmillään valtakunnallisesti arvokas maisema-alue sijaitsee noin 4,2 km ja maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue noin 2 km päässä lähimmästä tuulivoimalasta. ELY-keskus toteaa, että voimaloiden rakentuessa maiseman luonne muuttuu teollisemmaksi. Melumallinnus on tehty Vestas 3,3 MW voimalalla, jonka kokonaiskorkeus on 230m. Voimalan äänitehotaso on 108,5 db. Melumallinnuksen mukaan loma- ja vakituista asutusta ei sijaitse sellaisilla alueilla, jossa Valtioneuvoston asetuksen mukaiset ohjearvot ylittyisivät. Kaavamääräyksiä on myös päivitettävä tällä asetuksella. Suomessa ei ole määritetty välkevaikutukselle raja-arvoja tai suosituksia. ELY-keskuksen mukaan voidaan soveltaa Ruotsissa käytössä olevia ohjearvoja, 8h/vuosi ja 30min/päivä. Välkemallinnus on tehty samalla voimalatyypillä ja mitoilla kuin melumallinnus. Välkemallinnuksen mukaan asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla ei aiheudu todellisessa tilanteessa välkettä yli 8 h/vuosi. Kaavaehdotuksessa on otettu jonkin verran huomioon luonnonsuojelunäkökohtia. Osa-alueen C länsiosasta on poistettu yksi voimala nro 7. ELY-keskuksen mielestä voimalat 5 ja 11 sijaitsevat nekin tarpeettoman lähellä (alle 100m) soidensuojelutyöryhmän valtakunnallisesti arvokkaaksi suoalueeksi luokittelemaa Loukkuunneva-Raikonevan aluetta. Nekin olisi syytä poistaa kaavasta. Voimalan 5 sijoituspaikka

8 Pieni Tervapirkko lammen pohjoispuoliselle vähäpuustoiselle laidesuolle ei maastollisestikaan ole kovin onnistunut. Osa-alueella F on kaavateknisesti otettu huomioon luontoinventoinneissa arvokkaaksi todettu vanhan metsän alue, joka selostuksen mukaan on kuitenkin sittemmin hakattu. Ilmakuvassa hakkuu ei vielä näy. Alueella A tuulivoimalat 1 ja 2 sijaitsevat aika lähellä kantatietä 63. Varmistettava, että voimalat sijoitetaan riittävän etäälle kantatiestä Liikenneviraston ohjeiden mukaisesti. Kaavaselostuksessa olisi hyvä kuvata keinoja haittojen minimoimiseksi. Ei ole esitetty esim. tienvarren asutuksen osalta keinoja pölyhaitan vähentämiseksi. Tuulivoima-alueille kulku tapahtuu kantatieltä 63 ja seututieltä 757. Hanketoimijan tulee hakea uusi liittymälupa tai liittymän käyttötarkoituksen muutos Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukselta. Maantieltä on liittymiä tuulivoima-alueelle, joiden liittymälupamenettelyssä ELY-keskus määrää toimenpiteet, jotka tulee toteuttaa ennen tuulivoimaloiden rakentamista ja toimenpiteet rakentamisvaiheen jälkeen. ELY-keskus ei tule osallistumaan kuljetusten vaatimien liittymien, maanteiden tai siltojen parantamistoimenpiteisiin mikäli sellaisia vaaditaan, mutta edellyttää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa olemaan yhteydessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueelle jos nähdään tarpeelliseksi tehdä parannuksia maantielle. Yhteysviranomaisen lausunto on esitetty kokonaisuudessaan kaavaselostuksen liitteessä 3 ja yhteysviranomaisen lausunnon huomioiminen liitteessä 4. Kaavaselostuksen kappaleessa 4.4 YVA-lausunnon huomioiminen on viitattu näihin kaavaselostuksen liitteisiin. Puolustusvoimat on lausunnoissaan (esim. 31.3.2016) vaatinut kaavamerkintää, että ennen tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämistä on saatava hyväksyntä puolustusvoimien Pääesikunnalta, ja että määräystä ei pidä muuttaa pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi tai kuulemiseksi, koska se ei riittävästi turvaa puolustusvoimien etuja. Lisäksi kaavamääräys, että ennen rakennuslupien myöntämistä pitää olla puolustusvoimien hyväksyntä, on ollut yleisesti käytössä muissakin tuulivoimaosayleiskaavoissa. Pelastusviranomaisen ohjeet mm. tulipaloriskin vähentämiseksi on huomioitu suunnittelussa. Tuulivoimaloiden tulipaloja ennaltaehkäistään sekä passiivin että aktiivisin keinoin. Passiivisina keinoina mahdollisimman suuri osa rakenteista on valmistettu palamattomasta materiaalista, kuten teräksestä, eikä tuulivoimalassa säilytetä mitään ylimääräistä syttyvää materiaalia. Lisäksi tuulivoimalan siivet ja muut rakenteet on varustettu ukkosenjohdattimin, jotka johtavat virran turvallisesti eristettynä maahan. Aktiivisia keinoja ovat tuulivoimalan ohjausjärjestelmään kytketyt palohälyttimet ja esimerkiksi lämpötilan nousuun reagoivat anturit. Oleellista on myös tuulivoimalan säännöllinen kunnossapito sen valmistajan määrittelemän huolto-ohjelman mukaisesti. Paikallinen pelastusviranomainen määrittelee rakennuslupavaiheen lausunnossaan pelastussuunnitelman tarpeen ja muut vaadittavat toimenpiteet. Turvetuotannon ja tuulivoimatuotannon harjoittajien välisellä yhteistyöllä varmistetaan toimintojen yhteensovittaminen. Kaavassa on määrätty, että tuulivoimalan rakentamisessa on erityisesti huomioitava voimaloiden melun ja välkkeen vaikutus ympäristön loma- ja pysyvään asutukseen. Voimalat tulee olla teknisesti säädettävissä ja pysäytettävissä niin, että haitallisia vaikutuksia ei synny. Tämän lisäksi on lisätty kaavamääräys, että "alueen suunnittelussa ja toteutuksessa on otettava huomioon valtioneuvoston asetus ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015)". Soidensuojelutyöryhmä on luovuttanut ehdotuksen soidensuojelun täydentämiseksi 4.11.2015 ja ympäristöministeriö on pyytänyt ehdotuksesta lausuntoja 15.1.2016 mennessä. Soidensuojelutyöryhmä on valinnut suot, joiden luonnonarvoilla on valtakunnallista merkitystä. Muiden kuin valtionmaiden osalta soiden maankäyttöön ei kuitenkaan ole esi-

9 tetty rajoituksia tai velvoitteita, vaan suojelu perustuu vapaaehtoisuuteen. Loukkuunneva- Raikoneva ei sijaitse valtion mailla, joten soiden suojelu perustuisi vapaaehtoisuuteen. Tässä on myös hyvä huomioida, että voimaloita 5 ja 11 lähimmät soidensuojelualueiksi merkityt alueet sijaitsevat samalla kiinteistöllä (ja siten myös saman maanomistajan mailla) kuin voimala 5. Soidensuojeluohjelman täydennykseen liittyen tehtiin vesistövaikutusten arviointi Loukkuunneva-Raikonevan aluetta lähimpien voimaloiden 5 ja 11 osalta, mikä on kuvattu kaavaselostuksen kappaleessa 6.9. Voimaloiden osalta laadittiin pintavesivalunnan tarkastelu, jonka perusteella arvioitiin voiko suojeltavaksi tarkoitetulla suoalueella syntyä hankkeen myötä suojelun kannalta kielteisiä vaikutuksia. Voimalapaikan 5 kohdalla vesien luontainen valumissuunta on pohjoiseen, poispäin suojeltavaksi tarkoitetulta suoalueelta. Voimalapaikan 11 kohdalla puolestaan pintavesien ohjaaminen voimala-alueelta pohjoiseen ja edelleen pois päin suojeltavaksi tarkoitetulta suoalueelta voidaan varmistaa rakentamalla voimala-alueen ympärille kunnolliset ojat, sijoittamalla voimalapaikka määritellyn sijoittamisalueen alueen pohjoisreunalle sekä kaivamalla ojat nostokentän ympärille ja varmistamalla tien viereisen ojan ja rummun toimivuus. Täten hankkeen myötä ei katsota syntyvän vaikutuksia suojeltavaksi tarkoitetulle suoalueelle tai vaikutukset jäävät hyvin vähäisiksi. Liikenneviraston ohjeiden mukaan pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, tuulivoimalan suositeltava etäisyys maantiestä (keskiviivasta) on 300 m. Tuulivoimalat 1 ja 2 sijaitsevat noin 470 m etäisyydellä kantatiestä 63. Tuulivoima-alueet mahdollistavat voimalan 1 siirtymisen noin 370 metrin ja voimalan 2 noin 350 metrin päähän kantatiestä. Täten liikenneviraston ohjeen mukainen etäisyys kantatiestä täyttyy. Kaavaselostuksessa on kappale 7 haitallisten vaikutusten vähentäminen, jossa on kuvattu keinoja haittojen minimoimiseksi. Kappaletta on täydennetty pölyhaittojen minimoimisen osalta. Lisäksi kaavaselostuksen kappaletta 8.2 jatkotoimet on täydennetty liittymälupamenettelyn osalta. 2. MUISTUTUKSET 2.1 Marja ja Paavo Hylkilä, 2.2.2016 Länsi-Toholammin tuulivoimahanke sijoittuu Lestijokilaaksoon, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön ja Natura 2000-verkostoon. Nyt esitetyllä kaavaluonnoksella ja tuulivoimaloiden rakentamisella on merkitystä Lestijokilaakson kulttuurimaisemaan ja siellä asuviin ihmisiin. Kyseessä ovat laajemmalle kuin vain lähialueelle kohdistuvat haitat. Maisemavaikutuksia voi pitää merkittävinä, koska ne kohdistuvat arvokkaaksi luokiteltuun maisemaalueeseen. Ympäristövaikutusten arviointi ei ole luotettava. Havainnekuvien perusteella ei voida määritellä esim. esteettisiä vaikutuksia. Ei ole konkreettisia kokemuksia näin korkeista myllyistä. MRL 9 mukaiset sosiaaliset ja kulttuuriset vaikutukset eivät ole luotettavia esim. välkehaitat ovat arvioitu suorastaan epäluotettavasti. Asumme Lestijoen varressa Asialan kylällä. Tuulivoimarakentamiseen merkitty alue E tulee kyläämme asutuksesta kaikkein lähimmäksi. Alueen voimalat tulevat häiritsemään merkittävästi asumistamme Lestijoen vastarannalla, jonne esim. myllyjen välkehaitat ovat ihan selviö.

10 Esitämme, että E-alueelta poistetaan tai siirretään reilusti kauemmaksi myllyt numero 16, 17, 18, 19, 20, 21. Myllyn 100 metrin siirrolla ei ole tässä tapauksessa muuta kuin kosmeettista merkitystä ja asukkaiden harhaanjohtamista. Länsi-Toholammin tuulivoimapuisto ei sijaitse Natura 2000 verkoston alueella. Suunnittelualueesta 10 km säteellä sijaitsee viisi Natura-aluetta, lähimmillään noin neljän kilometrin etäisyydellä suunnittelualueen rajasta. Länsi-Toholammin tuulipuiston vaikutuksista Natura-alueisiin on tehty Natura-arviointi. Arvioinnin mukaan vaikutukset jäävät vähäisiksi. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointiin ei ole yleisesti käytössä olevia kokonaisuuden kattavia mittareita. Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu asiantuntija-arviona käyttäen mahdollisimman paljon kvantitatiivisia menetelmiä. Arviointityössä on tarkasteltu tuulipuiston vaikutuksia maiseman rakenteeseen, laatuun ja ominaispiirteisiin. Arviointimenetelminä on käytetty karttatarkasteluja, maisema-analyysiä, näkymäalueanalyysiä, havainnekuvia ja maastokäyntejä. Näiden pohjalta on arvioitu maiseman herkkyys ja maisemamuutoksen suuruus eri alueilla. Muutoksen merkittävyys syntyy maisemamuutoksen suuruuden suhteesta maiseman herkkyyteen kyseisellä alueella. Maisemakuvaa on tarkasteltu myös maastokäynneillä. Tuulivoimaloiden näkyvyyttä maisemassa havainnollistetaan valokuviin tehtävien kuvasovitteiden ja havainnekuvien avulla. Kuvasovitteisiin valitaan katselupisteet siten, että kuvilla voidaan havainnollistaa sekä hankkeesta asutukselle aiheutuvia vaikutuksia että vaikutuksia alueen virkistyskäyttäjille. Havainnekuvat laaditaan tarkoitukseen kehitetyllä WindPRO -ohjelman Photomontage -modulilla. Tuulivoimaloiden rakentamisen vaikutukset liittyvät olennaisesti niiden aiheuttamiin näkyviin muutoksiin maisemassa. Tuulivoimalaitokset voivat saada aikaan esteettisen haitan rikkomalla eheitä tai yhtenäisiä kulttuurihistoriallisia miljöitä tai aiheuttamalla häiriön maisemaan, yksittäisen kohteen läheisyydessä. Tuulivoimaloiden korkeuden vuoksi niiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle. Tuulivoimaloiden suuri koko voi aiheuttaa kilpailutilanteen voimaloiden ja olemassa olevien maisemaelementtien kesken. Kasvillisuus ja maaston pinnanmuodot saattavat muodostaa paikoin esteen näkyvyydelle. Voimaloiden näkyvyyttä korostaa merkittävästi tuulivoimaloiden pyörimisliike. Ympäristössä tapahtuva liike puolestaan lieventää tuulivoimaloiden pyörimisliikkeen vaikutusta. Lisäksi tuulivoimalat näkyvät eri tavoin riippuen valon suunnasta ja taivaan väristä. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueet eivät sijaitse arvokkaalla maisemaalueella. Alueelle ei myöskään sijoitu rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (RKY). Lähimmät arvokkaat maisema-alueet ovat Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 4,2 km tuulipuistosta koilliseen (osa-alue A ja C) ja Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue, joka sijaitsee lähimmillään tuulipuistosta noin 2 kilometriä itään (osa-alueet C ja E). Lestijokivarren maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman osalta vaikutukset arvioidaan Asialassa ja Honkalassa kohtalaiseksi/merkittäväksi ja muilla arvokkailla maisema-alueilla korkeintaan kohtalaisiksi. Maisemavaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan kohtalaisiksi valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Tuulipuiston maisemavaikutukset ovat selkeimmät välialueen (3-10 km) maisemassa. Kleemolan/Isokankaan, Asialan ja Honkalan kulttuurimaisema-alueilla vaikutukset ovat kohtalaisia/merkittäviä. Muilla alueilla vaikutukset ovat kohtalaisia, korkeintaan kohtalaisia tai vähäisiä. Vaikka maisemavaikutuksia syntyy, niin vaikutusten ei katsota olevan niin merkittäviä, että ne estäisivät tuulivoimapuiston toteuttamisen kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa.

11 On myös otettava huomioon, että maiseman muutokseen suhtautuminen on aina subjektiivista, ja siihen vaikuttavat muun muassa havainnoijan omat mielipiteet, lähtökohdat ja intressit. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on pyritty tarkastelemaan muutoksen suuruutta nykytilaan nähden ja arvioimaan vaikutuksia mahdollisimman objektiivisesta näkökulmasta. On totta, että toistaiseksi Suomessa ei ole rakennettu yhtä korkeita voimaloita kuin Länsi- Toholammin hankkeessa on suunniteltu. Täällä hetkellä Suomen korkeimmat tuulivoimalat ovat nousemassa Jokioisille, joiden kokonaiskorkeus on 210 metriä. Toisaalta tehollisesti Länsi-Toholammin suunnitellut tuulivoimalat (3,3 MW) jäävät Suomen suurimmista voimaloista (n.5 MW). Tehollisesti suuremmat voimalaitokset tuottavat pääsääntöisesti enemmän melua kuin pienemmät. Puolestaan taas korkeammissa voimaloissa välkevaikutukset ovat suuremmat. Vaikka kokemuksia näin korkeista voimaloista ei olekaan, niin niiden aiheuttamia vaikutuksia voidaan arvioida samoilla periaatteilla kuin matalampienkin voimaloiden. Esim. välkevaikutusten arviointiin käytetyssä ohjelmassa voidaan asetuksiksi valita suunnitellun kokoinen voimala. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä on arvioitu hankkeen vaikutukset YVA-lain (268/1999) ja -asetuksen edellyttämässä laajuudessa. Selvityksiä ja arviointeja on täydennetty kaavoituksen aikana. Tässä hankkeessa keskeiset arvioidut vaikutukset ovat: Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Vaikutukset luontoon Vaikutukset linnustoon Vaikutukset luonnonsuojelualueisiin Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Meluvaikutukset Liikennevaikutukset Muut ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Tuulivoimaloista aiheutuvalle vilkkuvalle varjostukselle ei ole määritelty Suomessa raja- tai ohjearvoja, mutta suositeltavaa on käyttää muiden maiden suosituksia välkkeen rajoittamisesta. Suomessa yleisesti käytetään Saksan antamia suosituksia, jossa ns. todellisessa tilanteessa (Real Case) välke on rajoitettava kahdeksaan tuntiin vuodessa. Ns. Real Case - mallinnuksen mukaan vuotuinen välketuntien määrä jää alle 8 tuntiin vuodessa kaikkien ympäristössä sijaitsevien asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla. Tämän perusteella välkevaikutusten merkittävyys arvioidaan kokonaisuudessaan vähäiseksi. Tuulivoimaloiden aiheuttaman välkkeen esiintymisalue ja esiintymistiheys laskettiin EMD WindPRO -ohjelman Shadow -moduulilla, joka laskee kuinka usein ja minkälaisina jaksoina tietty kohde on tuulivoimaloiden luoman liikkuvan varjon alaisena. Ohjelma on yleisesti käytössä tuulivoimaloiden aiheuttaman välkkeen mallinnuksessa. Lisätietoja ohjelmasta ja laskentamallin kuvauksen saa internet-osoitteesta http://www.emd.dk/ löytyvästä ohjelman käyttöohjeesta. Ohjelmalla voidaan tehdä kahdentyyppisiä laskentoja, ns. Pahin tilanne (Worst Case)- ja Todellinen tilanne (Real Case) -laskelmia. Lisäksi on tehty Real Case+ -tilanteen mallinnus, jossa välkemallinnukseen on lisätty puuston suojaava vaikutus (aineistona käytetty Logica Forest mask, puuston korkeus vaihtelee 17-20 m). Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa vilkkuvaa varjostusta eli varjovälkettä lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Tällöin roottorin lapojen liikkuminen aiheuttaa liikkuvan varjon ympäristöön. Varjojen liikkumisnopeus riippuu roottorin pyörimisnopeudesta. Varjovälkkeen voimakkuus ja määrä ovat säästä ja etäisyydestä riippuvaisia. Sitä ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu aamulla ja illalla, kun aurinko on matalalla. Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää

12 muodostu. Worst Case laskenta antaa teoreettisen maksimivälkemäärän. Laskenta olettaa auringon paistavan koko ajan, kun aurinko on horisontin yläpuolella ja tuulivoimaloiden oletetaan käyvän koko ajan sekä tuulen suunnan seuraavan aurinkoa siten, että välkettä syntyy tarkastelupisteeseen aina maksimaalinen määrä. Real Case -laskennoissa huomioidaan alueen tuulisuus- ja auringonpaistetiedot. Worst case tuloksista tehdään vähennykset auringonpaistetietoihin ja toiminta-aikoihin (tuulensuunta sektoreittain) perustuen, josta saadaan Real case -tulos. Auringonpaisteisuustietona käytettiin Ilmatieteen laitoksen Seinäjoki Pelmaan sääaseman keskiarvoisia auringonpaisteisuustietoja ilmastolliselta vertailukaudelta 1981 2010. Tuulivoimaloiden vuotuinen toiminta-aika määritettiin Suomen Tuuliatlaksen tiedoista. Koska Worst Case -laskenta perustuu auringon asemaan suhteessa tuulivoimalaitokseen ja tarkastelupisteeseen, voidaan laskennan tarkkuutta pitää hyvinkin luotettavana, kun määritetään välkkeen mahdollisia esiintymisajankohtia. Kun tarkoituksena on ennustaa todellista välkkeen esiintyvyyttä alueella vuoden aikana, ei Worst Case -mallinnus vastaa todellisuutta. Real Case - tuloksiin vaikuttavat mallinnuksessa käytetyt auringonpaisteisuustiedot ja tuulen suuntien toiminnalliset ajat. Mikäli voimalan roottori liikkuu tunteina vähemmän ja aurinko paistaa vähemmän, vähentää se välkeilmiön esiintymistä nyt lasketusta, ja mikäli enemmän, se vastaavasti lisää välkeilmiön esiintymismahdollisuuksia Real Case - tuloksissa. Mallinnuksen mukainen Real case -tulos kuvaa tavanomaisen vuoden tilannetta. Välkevaikutusten todellinen tilanne siis vaihtelee eri vuosina, koska välkkeen esiintyminen tietyssä katselupisteessä tietyllä hetkellä edellyttää, että aurinko paistaa tuulivoimalaitosten roottorin takaa tarkastelupisteeseen tuulivoimala pyörii ja tuulivoimalan roottorin asento mahdollistaa liikkuvan varjon syntymisen takana olevaan tarkastelupisteeseen ilman kirkkaus mahdollistaa varjon syntymisen Real Case -mallinnuksessa tuotetaan paras mahdollinen ennuste tulevasta välketilanteesta alueella. Mallinnusperiaatteiden mukaan laskenta antaa suhteellisen konservatiivisia arvoja, koska mallinnuksessa ei huomioida esim. puuston (huomioitu Real Case+ -mallinnuksessa) ja rakennusten aiheuttamaa peittovaikutusta. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia. Välkevaikutuksen tapainen ilmiö on auringon valon heijastuminen roottorin lavoista. Heijastusvälkyntää vähentää mattapintaisen materiaalin käyttö tuulivoimalan lavoissa. Länsi-Toholammin tuulivoimahankkeen välkemallinnuksen mukaan vuotuinen välketuntien määrä jää alle 8 tuntiin vuodessa kaikkien ympäristössä sijaitsevien asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla. Tämän perusteella välkevaikutusten merkittävyys arvioidaan kokonaisuudessaan vähäiseksi. 2.2 Aatto ja Aila Ahola, 10.2.2016 Viitaten huhtikuussa -15 laittamaani mielipiteeseen jatketaan, jotta sähkönsiirto linjauksesta, ei ole tarkkoja karttamerkintöjä kaavaehdotuksessa. Asia tulee koskemaan monia kaava-alueen ulkopuolisia kiinteistöjä ja myös omaamme. Tullaanko linjaukset sanelemaan yksipuolisesti jälkikäteen? Ehdotuksessa mainitaan Asiala-Honkala seudulle näkyvän, jopa 30 myllyä maasto-olosuhteista johtuen. Mikäli Toholampi-Lestijärvi myllyalue toteutuu, itäpuolelle tulee noin saman verran lisää. Eipä parane asumisolot kylällämme tällaisen tuotannon takia. Pitkäaikaiset rasitukset jää, hyödyt nautitaan jossain muualla. Tarpeeton hanke täältä katsottuna, metsän tuottoon panostamalla hyötyy paikallisesti kaikki. Metsä ja luonto on ikuista ja uusiutuvaa. Laitteet ja rakenteet lyhytaikaisia. Liityntä valtakunnan sähköverkkoon toteutetaan joko Fingridin Uusnivalan sähköasemalle Nivalaan 110 kv ilmajohdolla (vaihtoehtoisesti Lestijoen alituksen osalta maakaapelilla) tai

13 Lestijärven koontiasemalle Lestijärvelle, josta edelleen uudella 400 kv ilmajohdolla etelään Alajärven sähköasemalle. Voimalinjojen osalta on laadittu erilliset ympäristöselvitykset, joissa sähkönsiirtoa on käsitelty tarkemmin (kaavaselostuksen liitteinä 14-16). Sähkönsiirron tarkempi suunnittelu ei kuulu tähän osayleiskaavaan. Tuulipuiston maisemavaikutukset ovat selkeimmät välialueen (3-10 km) maisemassa. Kleemolan/Isokankaan, Asialan ja Honkalan kulttuurimaisema-alueilla vaikutukset ovat kohtalaisia/merkittäviä. Muilla alueilla vaikutukset ovat kohtalaisia, korkeintaan kohtalaisia tai vähäisiä. Vaikka maisemavaikutuksia syntyy, niin vaikutusten ei katsota olevan niin merkittäviä, että ne estäisivät tuulivoimapuiston toteuttamisen kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa. Tuulivoimarakentaminen ja komponenttiteollisuus työllistävät Suomessa jopa 11 000 henkilöä vuoteen 2020 mennessä, mikäli rakentaminen pääsee jatkumaan hyvällä vauhdilla. Tällä hetkellä tuulivoimahankekehitys työllistää noin 2200 työntekijää. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän tuulivoimahankkeiden kotimaisuusastetta tarkastelevan selvityksen mukaan tuulivoiman saamasta tuesta 59 % jää tukemaan kotimaista yritystoimintaa. Lisäksi tuulipuistohanke tuo maanomistajille paikallisesti huomattavia lisätuloja maanvuokrista, kunta saa tuloja kiinteistöveron muodossa ja jossain määrin myös yleinen taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy alueella. Esimerkiksi 15 kolmen megawatin tuulivoimalan maksettava kiinteistövero voi olla kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla noin miljoona euroa. Tuulivoimalan käyttöikä on noin 20 25 vuotta, mutta sitä voidaan tarvittaessa pidentää 20 30 vuodella uusimalla laitteistoja tarpeen mukaan. Tuulipuiston elinkaaren lopussa tuulivoimalat puretaan ja alue ennallistetaan tarkoituksenmukaisella tavalla. 2.3 Veikko Leppäsaari, 18.2.2016 Vakituinen asuinpaikkani Kantolan tila (kiinteistönumero 165:0) sijaitsee vain noin 1200 metrin päässä kahdesta lähimmästä kaavaan sijoitetusta tuulimyllystä. Mielestäni tämä on aivan liian lyhyt etäisyys ja siksi en hyväksy tuulimyllyjen tällaista sijoittelua. Osayleiskaavan osa-alue F:ssä sijaitsevat tuulivoimalat numerot 31, 32, 33 ja 34 ovat kaikki alle kahden kilometrin päässä asunnostani. Tuulimyllyjen sijainnilla asuinpaikkaani on monenlaista negatiivista vaikutusta. Näitä ovat siipien pyörimisestä johtuva melu, auringonvalon heijastuminen siivistä eli ns. vilkkuminen, varoitusvalojen välke, television lähetyssignaaleiden häiriöt ja näistä kaikesta aiheutuvat mahdolliset haitat tekevät ehkä asumiseni omalla paikallani mahdottomaksi. Myöskin tuulimyllyjen läheisyys vaikuttaa asuntoni markkina-arvon alentumiseen. Osayleiskaavan YVA:n selvityksen mukaan asuntoni sijaitsee tuulivoimapuiston aiheuttaman melun vaikutusalueella. Eläinten rauhaisaa asumista lainsäädäntö suojaa tiukemmin kuin ihmisten oikeutta asua luonnonrauhassa. Maalaisjärjellä ajateltuna on ihmisellä kuitenkin oltava mahdollisuus asua meluttomassa ympäristössä. Mikäli melunleviämismallinnukset pitävät paikkansa, melutaso ei välttämättä ylitä laissa säädettyä (päivällä 40dB/yöllä 35dB) sallitun äänenvoimakkuuden rajaa ulkotiloissa, mutta on kuitenkin hyvin merkittävää. Merkittävyyttä lisää se, että ääni on jatkuvaa eikä satunnaista useamman desibelin suuruista. Koneellinen ääni on pieninäkin äänenvoimakkuuksina melua. Sitä paitsi on tieteellisesti tutkittu, että altistuminen melulle lisää stressiä ja pitkäkestoinen stressi puolestaan altistaa monenlaisille sairauksille. Kaavoituksella ei pidä tietoisesti lisätä asukkaiden altistumista jatkuvalle melusaasteelle, vaan parantaa asumisviihtyisyyttä. Tuulivoiman haittavaikutuksia ei voi paeta talon sisälle, koska matalahertsinen melu tunkeutuu myös sisätiloihin. Pyydän poistettavaksi tuulipuiston osayleiskaavasta tuulimyllyt nro 33 ja nro 34, koska ne on sijoitettu liian lähelle vakituista asuinpaikkaani. Myös tuulimyllyt nro 31 ja nro 32 tulisi sijoittaa etäämmälle maanomistajan alueella. Nämä muutokset poistaisivat kohdaltani mahdolliset jatkotoimet.

14 Mikään normi ei velvoita käyttämään kahden kilometrin suojaetäisyyttä lähimpään asutukseen, eikä sellaista ole oikeuskäytännössä edellytetty. Hiljattain on julkaistu muun muassa neljän ministeriön yhteistyössä valmisteltu tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti sekä tuulivoimaloiden melutasojen sääntelyä selvittäneen työryhmän loppuraportti, joissa molemmissa katsottiin, että kiinteiden metrimääräisten suojaetäisyyksien käyttö ei ole perusteltua tuulivoimamelun sääntelyssä. Työryhmien mukaan tuulivoimamelua on säänneltävä desibelimääräisten äänenvoimakkuuden raja-arvojen kautta. Myös uusi tuulivoimamelun ohjearvoja koskeva valtioneuvoston asetus sekä sisämelua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus on valmisteltu tämän mukaisesti. Eli ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä 1.9.2015) on annettu tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Asetuksen mukaiset ulkomelutason ohjearvot asutuksen kohdalla on 45 db päivällä ja 40 db yöllä. Lisäksi on Sosiaali- ja terveysministeriön 23.4.2015 annetussa asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä 15.5.2015) on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle. Asuinhuoneiden toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle 35 db ja yöajan 30 db. Selvästi taustamelusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h 25 db. Ympäristöministeriö on julkaissut helmikuussa 2014 ohjeet tuulivoimalaitosten melun mallintamisesta ja mittaamisesta (2/2014, 3/2014 ja 4/2014). Ohjeet perustuvat laajan asiantuntijajoukon työhön ja mallinnusohjeen mukaisesti tehty melun leviämisen laskenta on paras käytettävissä oleva menetelmä meluvaikutusten arvioimiseksi. Näiden tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehdyt mallinnukset varmistavat, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi, myös matalataajuuksinen ääni. Mallinnukset on laadittu näiden ohjearvojen ja ohjeiden mukaisesti ja myös matalataajuuksinen melu on arvioitu. Ääniohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeet tuulivoimaloiden ulkomelutasosta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että ohjearvot alittavalla tuulivoimalaitosten melulla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Melumallinnuksen mukaan melutaso alittaa vakituisen ja loma-asutuksen päivä- ja yöajan ohjearvot, joten meluvaikutukset jäävät täten vähäiseksi. Lisäksi ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten sisämelun ja pientaajuisen melun yöajan ohjearvojen alle. Vertailutaulukko äänenvoimakkuuksista Ääni Aiheuttaja Huomio (db) 120-130 Kipukynnys 95-115 Rock-konsertti 108 db: Äänilähde konehuoneen korkeudella 85-90 Moottoripyörä 70-85 Liikenne 50-70 Keskustelu 40 Taustamelu kotona 40dB: Ulkomelutason ohjearvo asutuksen kohdalla yöaikaan 25-35 Kuiskaus 35dB: Äänitaso n. 1,3-1,7 km päässä voimalasta 5-25 Lehtien havina 0 Kuulokynnys

15 Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa vilkkuvaa varjostusta eli varjovälkettä lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Tällöin roottorin lapojen liikkuminen aiheuttaa liikkuvan varjon ympäristöön ja varjojen liikkumisnopeus riippuu roottorin pyörimisnopeudesta. Varjovälkkeen voimakkuus ja määrä ovat säästä ja etäisyydestä riippuvaisia. Sitä ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu aamulla ja illalla, kun aurinko on matalalla. Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Länsi-Toholammin tuulivoimahankkeen välkemallinnuksen mukaan vuotuinen välketuntien määrä jää alle 8 tuntiin vuodessa kaikkien ympäristössä sijaitsevien asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla. Tämän perusteella välkevaikutusten merkittävyys arvioidaan kokonaisuudessaan vähäiseksi. Välkevaikutuksen tapainen ilmiö on auringon valon heijastuminen roottorin lavoista. Heijastusvälkyntää vähentää mattapintaisen materiaalin käyttö tuulivoimalan lavoissa. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia kyseiseen tarkastelupisteeseen. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. Trafin määräysten mukaan päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Haitattomin vaihtoehto on lähtökohtana valinnassa. Ennen rakentamista alueella varmistetaan tv-lähetyssignaalin laatu ja tvvastaanottoantennien kunto. Rakentamisen jälkeen tv-lähetyssignaalin laatu tarkistetaan tarpeellisessa laajuudessa mahdollisten ongelmien paikantamiseksi. Mahdollisissa katvealuetilanteissa tuulivoimatoimija sitoutuu sopimaan Digitan ja rakennusten omistajien kanssa tarvittavista toimista (antennin korjaus, lähetin-ratkaisut) ja näiden kustannuksista. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole juurikaan tutkimustietoa. Tämän vuoksi asiaa on tähän asti jouduttu arvioimaan ulkomaisten selvitysten pohjalta. Laadittujen kansainvälisten selvitysten perusteella tuulivoimapuistojen vaikutukset kiinteistöjen arvoon selittyvät monella tekijällä, joista asutuksen ja tuulivoimalan etäisyys ovat keskeisimpiä. Vaikutusten voimakkuus riippuu myös siitä, onko puisto suunnitteilla, rakenteilla vai jo valmistunut. Lisäksi vaikutuksiin on vaikuttanut se, onko puisto kiinteistön etu- vai takapuolella. Toisaalta Yhdysvalloissa laaditussa 50.000 kiinteistöä kattaneessa tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon selvittäneessä tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittävää vaikutusta. Tutkimus tehtiin 67 tuulivoimapuiston alueella, eikä siinä havaittu vaikutusta myöskään sen osalta, oliko tuulipuisto suunnitteilla, rakenteilla vai jo valmistunut. 2.4 Rainer Wennström, 15.2.2016 Tuleva asuinpaikkani Tupasvilla (kiinteistönumero 849-403-164-2, Lennintie 172) sijaitsee vain alle kahden kilometrin päässä lähimmistä kaavaan sijoitetuista tuulimyllyistä. Mielestäni tämä on aivan liian lyhyt etäisyys ja siksi en hyväksy tuulimyllyjen tällaista sijoittelua. Osayleiskaavan osa-alue F:ssä sijaitsevat tuulivoimalat numerot 31, 32, 33 ja 34 ovat kaikki alle kahden kilometrin päässä asunnostani. Tuulimyllyjen sijainnilla asuinpaikkaani on monenlaista negatiivista vaikutusta. Näitä ovat yleinen näkyvyys eli maiseman muutos, siipien pyörimisestä johtuva melu, auringonvalon heijastuminen siivistä eli ns. vilkkuminen, varoitusvalojen välke, television lähetyssignaaleiden häiriöt ja näistä kaikista aiheutuva asunnon markkina-arvon aleneminen. Pidän näitä kaikkia vakavina haittoina.

16 Osayleiskaavan YVA:n mukaan asuntoni sijaitsee tuulivoimapuiston aiheuttaman melun vaikutusalueella. Eläinten rauhaisaa asumista lainsäädäntö suojaa tiukemmin kuin ihmisten oikeutta asua luonnonrauhassa. Maalaisjärjellä ajateltuna on ihmisellä kuitenkin oltava mahdollisuus asua meluttomassa ympäristössä. Mikäli melunleviämismallinnukset pitävät paikkansa, melutaso ei välttämättä ylitä laissa säädettyä (päivällä 40dB/yöllä 35dB) sallitun äänenvoimakkuuden rajaa ulkotiloissa, mutta on kuitenkin hyvin merkittävää. Merkittävyyttä lisää se, että ääni on jatkuvaa eikä satunnaista useamman desibelin suuruista. Koneellinen ääni on pieninäkin äänenvoimakkuuksina melua. Sitä paitsi on tieteellisesti tutkittu, että altistuminen melulle lisää stressiä ja pitkäkestoinen stressi puolestaan altistaa monenlaisille sairauksille. Kaavoituksella ei pidä tietoisesti lisätä asukkaiden altistumista jatkuvalle melusaasteelle, vaan parantaa asumisviihtyisyyttä. Tuulivoiman haittavaikutuksia ei voi paeta talon sisälle, koska matalahertsinen melu tunkeutuu myös sisätiloihin. Pyydän poistettavaksi tuulipuiston osayleiskaavasta tuulimyllyt nro 33 ja nro 34, koska ne on sijoitettu liian lähelle vakituista asuinpaikkaani. Lisäksi pyydän siirtämään tuulivoimalat 31 ja 32 niin, että ne säilyvät nykyisen maanomistajan alueella, mutta ovat mahdollisimman kaukana Lennintien asutuksesta. Kaavasta poistamisella ja siirroilla voidaan ehkäistä tehokkaasti rakentamisen jälkeisiä vaikutuksia. Toisaalta tilaa tuulivoimaloille on kauempanakin. Miksi rakennetaan liian lähelle asutusta. Tosiasia on, että isot monen megawatin tuulivoimalat aiheuttavat todellisia ongelmia lähellä asuville ihmisille. Esimerkiksi Porin kaupunki on tehnyt päätöksen, että tuulivoimaloita ei saa sen alueella enää rakentaa alle kahden kilometrin päähän asutuksesta, koska aiemmin rakennetuista voimaloista on aiheutunut lähellä asuville ihmisille niin paljon ongelmia. Tuulivoimayhtiö on reagoinut kaupungin päätökseen syyttämällä kaupunkia sopimuksen rikkomisesta. Silloin, kun ollaan tekemisessä pörssiyhtiöiden kanssa, on kansalaisten puolustaminen luottamusten varassa. Tulevan asukkaana näen tietysti positiivisena asiana tuulivoimaloiden kunnalle tuoman verohyödyn. Toivottavasti myös voimaloiden rakentamisvaihe tuo kunnassa asuville yrittäjille töitä. Tuulivoimayhtiö on pörssiyhtiö, eikä tässä suhteessa pidä ajatella liian toiveikkaasti. Haluan vielä huomauttaa, että edellä mainituista muutoksista huolimatta kaikille niille, jotka ovat halunneet vuokrata maata tuulivoimalalle, jäisi kuitenkin yksi tuulivoimala vuokrattavaksi. Tällä muutoksella myös varmistettaisiin se, että allekirjoittaneen suhteen asia olisi kunnossa, eikä tarvetta palata asiaan jatkossa enää olisi. Mikään normi ei velvoita käyttämään kahden kilometrin suojaetäisyyttä lähimpään asutukseen, eikä sellaista ole oikeuskäytännössä edellytetty. Hiljattain on julkaistu muun muassa neljän ministeriön yhteistyössä valmisteltu tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti sekä tuulivoimaloiden melutasojen sääntelyä selvittäneen työryhmän loppuraportti, joissa molemmissa katsottiin, että kiinteiden metrimääräisten suojaetäisyyksien käyttö ei ole perusteltua tuulivoimamelun sääntelyssä. Työryhmien mukaan tuulivoimamelua on säänneltävä desibelimääräisten äänenvoimakkuuden raja-arvojen kautta. Myös uusi tuulivoimamelun ohjearvoja koskeva valtioneuvoston asetus sekä sisämelua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus on valmisteltu tämän mukaisesti. Eli ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Valtioneuvoston asetuksessa 1107/2015 (voimaantulopäivä 1.9.2015) on annettu tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot. Asetuksen mukaiset ulkomelutason ohjearvot asutuksen kohdalla on 45 db päivällä ja 40 db yöllä. Lisäksi on Sosiaali- ja terveysministeriön 23.4.2015 annetussa asetuksessa 545/2015 (voimaantulopäivä 15.5.2015) on annettu toimenpiderajoja asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelulle. Asuinhuoneiden toimenpiderajoiksi on annettu päiväajan keskiäänitasolle 35 db ja yöajan 30 db. Selvästi taustamelusta erottuvalle melulle, joka voi aiheuttaa unihäiriötä, on toimenpiderajana nukkumiseen käytettävissä tiloissa yöaikaan (klo 22-7) yhden tunnin keskiäänitaso L Aeq,1h 25 db.

17 Ympäristöministeriö on julkaissut helmikuussa 2014 ohjeet tuulivoimalaitosten melun mallintamisesta ja mittaamisesta (2/2014, 3/2014 ja 4/2014). Ohjeet perustuvat laajan asiantuntijajoukon työhön ja mallinnusohjeen mukaisesti tehty melun leviämisen laskenta on paras käytettävissä oleva menetelmä meluvaikutusten arvioimiseksi. Näiden tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehdyt mallinnukset varmistavat, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi, myös matalataajuuksinen ääni. Mallinnukset on laadittu näiden ohjearvojen ja ohjeiden mukaisesti ja myös matalataajuuksinen melu on arvioitu. Ääniohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeet tuulivoimaloiden ulkomelutasosta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että ohjearvot alittavalla tuulivoimalaitosten melulla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Melumallinnuksen mukaan melutaso alittaa vakituisen ja loma-asutuksen päivä- ja yöajan ohjearvot, joten meluvaikutukset jäävät täten vähäiseksi. Lisäksi ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten sisämelun ja pientaajuisen melun yöajan ohjearvojen alle. Vertailutaulukko äänenvoimakkuuksista Ääni Aiheuttaja Huomio (db) 120-130 Kipukynnys 95-115 Rock-konsertti 107 db: Äänilähde konehuoneen korkeudella 85-90 Moottoripyörä 70-85 Liikenne 50-70 Keskustelu 40 Taustamelu kotona 40dB: Ulkomelutason ohjearvo asutuksen kohdalla yöaikaan 25-35 Kuiskaus 35dB: Äänitaso n. 1,3-1,7 km päässä voimalasta 5-25 Lehtien havina 0 Kuulokynnys Toiminnassa olevat tuulivoimalat voivat aiheuttaa vilkkuvaa varjostusta eli varjovälkettä lähiympäristöönsä, kun auringon säteet suuntautuvat tuulivoimalan lapojen takaa tiettyyn katselupisteeseen. Tällöin roottorin lapojen liikkuminen aiheuttaa liikkuvan varjon ympäristöön ja varjojen liikkumisnopeus riippuu roottorin pyörimisnopeudesta. Varjovälkkeen voimakkuus ja määrä ovat säästä ja etäisyydestä riippuvaisia. Sitä ei esiinny, kun aurinko on pilvessä tai kun tuulivoimala ei ole käynnissä. Pisimmälle varjo ulottuu aamulla ja illalla, kun aurinko on matalalla. Kun aurinko laskee riittävän matalalle, yhtenäistä varjoa ei enää muodostu. Länsi-Toholammin tuulivoimahankkeen välkemallinnuksen mukaan vuotuinen välketuntien määrä jää alle 8 tuntiin vuodessa kaikkien ympäristössä sijaitsevien asuinrakennusten ja lomarakennusten kohdalla. Tämän perusteella välkevaikutusten merkittävyys arvioidaan kokonaisuudessaan vähäiseksi. Välkevaikutuksen tapainen ilmiö on auringon valon heijastuminen roottorin lavoista. Heijastusvälkyntää vähentää mattapintaisen materiaalin käyttö tuulivoimalan lavoissa. Jos tuulivoimalat eivät ole nähtävissä esimerkiksi pihapiiristä, eivät ne myöskään aiheuta välkevaikutuksia kyseiseen tarkastelupisteeseen. Tuulivoimaloiden konehuoneen päälle (napakorkeuteen) asennettavat lentoestevalot on suunnattu ylöspäin, joten ne valaisevat enimmäkseen taivasta. Trafin määräysten mukaan päivävalo on suuritehoinen vilkkuva valkoinen valo ja yövalo suuritehoinen vilkkuva valkoinen tai keskitehoinen vilkkuva/kiinteä punainen valo. Ohjeistuksessa esitetyistä valovaihtoehdoista kiinteä punainen valo aiheuttaa vähiten huomiota ympäristöön. Haitattomin vaihtoehto on lähtökohtana valinnassa.

18 Ennen rakentamista alueella varmistetaan tv-lähetyssignaalin laatu ja tvvastaanottoantennien kunto. Rakentamisen jälkeen tv-lähetyssignaalin laatu tarkistetaan tarpeellisessa laajuudessa mahdollisten ongelmien paikantamiseksi. Mahdollisissa katvealuetilanteissa tuulivoimatoimija sitoutuu sopimaan Digitan ja rakennusten omistajien kanssa tarvittavista toimista (antennin korjaus, lähetin-ratkaisut) ja näiden kustannuksista. Tuulivoimapuistojen läheisyydessä sijaitsevien kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten merkittävyydestä ei Suomessa vielä ole juurikaan tutkimustietoa. Tämän vuoksi asiaa on tähän asti jouduttu arvioimaan ulkomaisten selvitysten pohjalta. Laadittujen kansainvälisten selvitysten perusteella tuulivoimapuistojen vaikutukset kiinteistöjen arvoon selittyvät monella tekijällä, joista asutuksen ja tuulivoimalan etäisyys ovat keskeisimpiä. Vaikutusten voimakkuus riippuu myös siitä, onko puisto suunnitteilla, rakenteilla vai jo valmistunut. Lisäksi vaikutuksiin on vaikuttanut se, onko puisto kiinteistön etu- vai takapuolella. Toisaalta Yhdysvalloissa laaditussa 50.000 kiinteistöä kattaneessa tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon selvittäneessä tutkimuksessa ei havaittu tilastollisesti merkittävää vaikutusta. Tutkimus tehtiin 67 tuulivoimapuiston alueella, eikä siinä havaittu vaikutusta myöskään sen osalta, oliko tuulipuisto suunnitteilla, rakenteilla vai jo valmistunut. Keski-Pohjanmaan 4.vaihemaakuntakaavassa on teemana ollut mannertuulivoiman sijoittuminen ja ohjaus maakunnan alueella. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualuekokonaisuus sijoittuu suurimmaksi osaksi vaihemaakuntakaavassa olevan tuulivoimaloiden alueen sisäpuolelle, lukuun ottamatta osa-alueen E koillisosan rajausta. Osa-alueen E sisällä olevat voimalat sijoittuvat kuitenkin tuulivoima-alueen sisäpuolelle. Tuulivoimarakentaminen ja komponenttiteollisuus työllistävät Suomessa jopa 11 000 henkilöä vuoteen 2020 mennessä, mikäli rakentaminen pääsee jatkumaan hyvällä vauhdilla. Tällä hetkellä tuulivoimahankekehitys työllistää noin 2200 työntekijää. Työ- ja elinkeinoministeriön tekemän tuulivoimahankkeiden kotimaisuusastetta tarkastelevan selvityksen mukaan tuulivoiman saamasta tuesta 59 % jää tukemaan kotimaista yritystoimintaa. Lisäksi tuulipuistohanke tuo maanomistajille paikallisesti huomattavia lisätuloja maanvuokrista, kunta saa tuloja kiinteistöveron muodossa ja jossain määrin myös yleinen taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy alueella. Esimerkiksi 15 kolmen megawatin tuulivoimalan maksettava kiinteistövero voi olla kahdenkymmenen vuoden ajanjaksolla noin miljoona euroa. 2.5 Mikko ja Iida Nylander, 21.2.2016 Olemme rakentamassa kotia Härkänevan kylään Lennintielle, kiinteistölle 849-403-164-1, jonne olemme muuttamassa näillä näkymin vuonna 2018. Valitsemamme tontin yksi tärkeimpiä ominaisuuksia olivat rauhallinen ja hiljainen sijainti. Nyt kuitenkin suunnitteilla oleva tuulivoimapuisto voi vaikuttaa alueen äänimaailmaan. Osa ihmisistä on ääniherkkiä ja näin ollen reagoivat ääniin voimakkaammin kuin toiset. Vaikka tuulivoimaloiden melutasot pysyvät sallituissa rajoissa on vaikea ennustaa, minkälaisia infraääniä voimaloista syntyy ja kuinka ne resonoivat hirsirakennuksessamme. Siksi pidämme hyvin suurena riskinä tuulivoimaloiden läheistä sijaintia. Emme halua ottaa sitä henkilökohtaista riskiä, että jokin tulivoimaloiden aiheuttama merkittävä haitta estää meidän asumisemme juuri valmistuneessa kodissamme. Sosiaali- ja terveysministeriö on julkisuudessa ottanut kantaa, että tuulivoimaloista asutukseen tarvitaan kahden kilometrin suojaetäisyys. Kannanotto perustuu niihin kokemuksiin joita on saatu aikaisemmista Suomeen toteutetuista tuulivoimahankkeista. Tämänhetkisessä osayleiskaavassa tämä suojaetäisyys lähimpään asutukseen ei täyty.

19 Pyydämme poistettavaksi Länsi-Toholammin tuulipuiston osayleiskaavasta tuulimyllyt nro 33 ja nro 34, koska ne on sijoitettu liian lähelle vakituista asutusta. Mikään normi ei velvoita käyttämään kahden kilometrin suojaetäisyyttä lähimpään asutukseen, eikä sellaista ole oikeuskäytännössä edellytetty. Hiljattain on julkaistu muun muassa neljän ministeriön yhteistyössä valmisteltu tuulivoiman edistämistyöryhmän loppuraportti sekä tuulivoimaloiden melutasojen sääntelyä selvittäneen työryhmän loppuraportti, joissa molemmissa katsottiin, että kiinteiden metrimääräisten suojaetäisyyksien käyttö ei ole perusteltua tuulivoimamelun sääntelyssä. Työryhmien mukaan tuulivoimamelua on säänneltävä desibelimääräisten äänenvoimakkuuden raja-arvojen kautta. Myös uusi tuulivoimamelun ohjearvoja koskeva valtioneuvoston asetus sekä sisämelua koskeva sosiaali- ja terveysministeriön asumisterveysasetus on valmisteltu tämän mukaisesti. Eli ratkaisevaa kaavaa hyväksyttäessä ei ole välimatkojen pituudet asutuksen ja voimaloiden välillä vaan vaikutusarviointien ja mallinnusten kautta saatavat tulokset. Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) suositteli maakuntakaavoituksessa 2 km etäisyyttä asutuksen ja tuulivoimala-alueen välille, jos suunnittelussa ei ole tehty melumallinnuksia (niin kuin maakuntakaavoituksessa ei yleensä tehdä). STM ei suosittele 2 km etäisyyttä hankekohtaisessa kaavoituksessa, vaan melumallinnusten ja ohjearvojen käyttöä sopivan etäisyyden määrittämisessä. Ympäristöministeriö on julkaissut helmikuussa 2014 ohjeet tuulivoimalaitosten melun mallintamisesta ja mittaamisesta (2/2014, 3/2014 ja 4/2014). Ohjeet perustuvat laajan asiantuntijajoukon työhön ja mallinnusohjeen mukaisesti tehty melun leviämisen laskenta on paras käytettävissä oleva menetelmä meluvaikutusten arvioimiseksi. Näiden tuulivoimaloiden melunmallintamisohjeiden mukaan tehdyt mallinnukset varmistavat, että tuulivoimalan äänen kaikki mahdolliset ominaispiirteet tulevat huomioiduksi, myös matalataajuuksinen ääni. Mallinnukset on laadittu näiden ohjearvojen ja ohjeiden mukaisesti ja myös matalataajuuksinen melu on arvioitu. Ääniohjearvot ja ympäristöministeriön ohjeet tuulivoimaloiden ulkomelutasosta varmistavat sen, ettei tuulivoimasta aiheudu terveysvaikutuksia eikä kohtuutonta haittaa sen äänen vaikutuspiirissä oleville ihmisille. Tutkimuksissa ei ole osoitettu, että ohjearvot alittavalla tuulivoimalaitosten melulla olisi haitallisia terveysvaikutuksia. Melumallinnuksen mukaan melutaso alittaa vakituisen ja loma-asutuksen päivä- ja yöajan ohjearvot, joten meluvaikutukset jäävät täten vähäiseksi. Lisäksi ympäristön rakennusten kohdalla normaalia rakentamistapaa vastaava ilmaääneneristys riittää vaimentamaan tuulivoimalaitosten sisämelun ja pientaajuisen melun yöajan ohjearvojen alle. 2.6 Jarmo Finnilä ym. allekirjoittaneet (12kpl), 22.2.2016 1. Länsi-Toholammin tuulivoimahanke sijoittuu kauniiseen, maataloudesta elantonsa saavaan Lestijokilaaksoon. 2. Nyt esitetyllä kaavaluonnoksella ja tuulivoimaloiden rakentamisella on merkitystä Lestijokilaaksossa asuviin ihmisiin. Kyseessä on laajemmalle kuin vain ns. lähialueelle kohdistuvista haitoista. 3. Maisemavaikutukset ovat merkittäviä, koska ne kohdistuvat ja haittaavat Lestijoen sekä läntisen että itäisen puolen asutusta Kleemolasta aina Sykäräiseen asti. 4. Osayleiskaavan luonnoksessa ympäristövaikutusten arviointi ei ole luotettavaa. Havainnekuvien ja tuulivoimarakentajan itsensä esittämien mittausten perusteella ei voida määritellä uskottavasti esim. maisemaan kohdistuvia haittavaikutuksia, matalataajuisen äänen tai välkevaikutusten haittoja, koska ei ole konkreettisia kokemuksia näin korkeista myllyistä (215-230m). Erityisen lähelle tuulivoimaloita on suunniteltu alueelle Purontaka-Asiala-Honkala-Talviainen. Haitat kohdistuvat suurimmillaan tälle alueelle.

20 5. Esitämme, että tuulivoimalat siirretään riittävän kauaksi Lestijoen asutuksesta em. haittavaikutusten eliminoimiseksi. Suomessa on erämaita riittävästi tuulivoimarakentamiseen. Maisemaan ja kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointiin ei ole yleisesti käytössä olevia kokonaisuuden kattavia mittareita. Länsi-Toholammin tuulipuistohankkeen vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön on arvioitu asiantuntija-arviona käyttäen mahdollisimman paljon kvantitatiivisia menetelmiä. Arviointityössä on tarkasteltu tuulipuiston vaikutuksia maiseman rakenteeseen, laatuun ja ominaispiirteisiin. Arviointimenetelminä on käytetty karttatarkasteluja, maisema-analyysiä, näkymäalueanalyysiä, havainnekuvia ja maastokäyntejä. Näiden pohjalta on arvioitu maiseman herkkyys ja maisemamuutoksen suuruus eri alueilla. Muutoksen merkittävyys syntyy maisemamuutoksen suuruuden suhteesta maiseman herkkyyteen kyseisellä alueella. Maisemakuvaa on tarkasteltu myös maastokäynneillä. Tuulivoimaloiden näkyvyyttä maisemassa havainnollistetaan valokuviin tehtävien kuvasovitteiden ja havainnekuvien avulla. Kuvasovitteisiin valitaan katselupisteet siten, että kuvilla voidaan havainnollistaa sekä hankkeesta asutukselle aiheutuvia vaikutuksia että vaikutuksia alueen virkistyskäyttäjille. Havainnekuvat laaditaan tarkoitukseen kehitetyllä WindPRO -ohjelman Photomontage -modulilla. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualueet eivät sijaitse arvokkaalla maisemaalueella. Alueelle ei myöskään sijoitu rakennettuja kulttuuriympäristökohteita (RKY). Lähimmät arvokkaat maisema-alueet ovat Lestijokilaakson valtakunnallisesti arvokas maisema-alue noin 4,2 km tuulipuistosta koilliseen (osa-alue A ja C) ja Lestijokivarren maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema-alue, joka sijaitsee lähimmillään tuulipuistosta noin 2 kilometriä itään (osa-alueet C ja E). Lestijokivarren maakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman osalta vaikutukset arvioidaan Asialassa ja Honkalassa kohtalaiseksi/merkittäväksi ja muilla arvokkailla maisema-alueilla korkeintaan kohtalaisiksi. Maisemavaikutukset arvioidaan kokonaisuudessaan kohtalaisiksi valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella. Tuulipuiston maisemavaikutukset ovat selkeimmät välialueen (3-10 km) maisemassa. Kleemolan/Isokankaan, Asialan ja Honkalan kulttuurimaisema-alueilla vaikutukset ovat kohtalaisia/merkittäviä. Muilla alueilla vaikutukset ovat kohtalaisia, korkeintaan kohtalaisia tai vähäisiä. Vaikka maisemavaikutuksia syntyy, niin vaikutusten ei katsota olevan niin merkittäviä, että ne estäisivät tuulivoimapuiston toteuttamisen kaavaehdotuksessa esitetyssä laajuudessa. On myös otettava huomioon, että maiseman muutokseen suhtautuminen on aina subjektiivista, ja siihen vaikuttavat muun muassa havainnoijan omat mielipiteet, lähtökohdat ja intressit. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on pyritty tarkastelemaan muutoksen suuruutta nykytilaan nähden ja arvioimaan vaikutuksia mahdollisimman objektiivisesta näkökulmasta. Keski-Pohjanmaan 4.vaihemaakuntakaavassa on teemana ollut mannertuulivoiman sijoittuminen ja ohjaus maakunnan alueella. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittamiseen soveltuvat alueet. Länsi-Toholammin tuulipuiston suunnittelualuekokonaisuus sijoittuu suurimmaksi osaksi vaihemaakuntakaavassa olevan tuulivoimaloiden alueen sisäpuolelle, lukuun ottamatta osa-alueen E koillisosan rajausta. Osa-alueen E sisällä olevat voimalat sijoittuvat kuitenkin tuulivoima-alueen sisäpuolelle. On totta, että toistaiseksi Suomessa ei ole rakennettu yhtä korkeita voimaloita kuin Länsi- Toholammin hankkeessa on suunniteltu. Täällä hetkellä Suomen korkeimmat tuulivoimalat