Monikeskuksinen kaupunki elinympäristönä Saavutettavuus ja laatu Helsingin, Tampereen ja Turun seutujen keskuksissa Panu Söderström 13.6.2014
Monikeskuksisen kaupunkirakenteen voimistuessa erilaisten keskusalueiden ja toimintojen tihentymien merkitys korostuu. Keskusalueiden analysointi Luca Bertolinin noodi-paikka-mallia soveltaen havainnollistaa erityyppisten alueiden ominaispiirteitä.
Noodiulottuvuus kuvaa etenkin alueiden saavutettavuutta eri kulkumuodoilla. Saavutettavuuden huippualueet vaihtelevat kulkumuodon mukaan: Joukkoliikenteen huippualueita yleensä keskusta ja raideliikenteen asemanseudut. Autoliikenteen huippualueet usein kehäteiden ja säteittäisten pääväylien tuntumassa. Noodi voi olla solmukohta myös esimerkiksi liike-elämän tai kulutuksen verkostoissa.
Paikkaulottuvuus kuvaa alueen maankäytön määrää, laatua ja monipuolisuutta. Kaupunkien perinteiset keskustat sekä muut tiiviin ja sekoittuneen maankäytön alueet ovat yleensä paikkaulottuvuudeltaan vahvoja. Kytkeytyy kaupunkiympäristön laatuun, erityisesti jalankulkijan näkökulmasta.
Noodi- ja paikkaulottuvuuksia voidaan kuvata omilla akseleillaan, joiden muodostamaan koordinaatistoon erityyppiset alueet sijoittuvat. Ulottuvuuksia ei ole aina pyritty systemaattisesti mittaamaan, vaan malli on toiminut alueiden ominaisuuksien ja kehitysmahdollisuuksien havainnollistamisen välineenä. Kehikko tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia myös määrälliseen tarkasteluun, jossa ulottuvuuksille määritetään laskennalliset arvot.
Noodipisteiden määräytymisen kriteerit Helsingin seutu sekä Tampereen ja Turun seudut saavutettava väestömäärä tieverkkoa pitkin 15 minuutissa Helsingin seutu Tampereen ja Turun seudut 1 piste / 50 000 asukasta 1 piste / 25 000 asukasta joukkoliikennevuorot arkisin klo. 7 9 ja 15 18 alueen pysäkeillä ja asemilla yhteensä 1 piste / 1000 vuoroa 1 piste / 500 vuoroa työpaikkojen määrä 1 piste / 5000 työpaikkaa liikennealueiden osuus 1 piste / 5 prosenttiyksikköä 1 piste / 2500 työpaikkaa 1 piste / 5 prosenttiyksikköä
Paikkapisteiden määräytymisen kriteerit Helsingin seutu sekä Tampereen ja Turun seudut aluetehokkuus maaruuduista kaupunkiympäristön monipuolisuusja laatuluokitus Helsingin seutu 1 piste / 0,1 ea (esim. ea 0,3 3 pistettä) Tampereen ja Turun seudut 1 piste / 0,05 ea (esim. ea 0,3 6 pistettä) Pisteytys kymmenkohtaisen kriteeristön perusteella, 0 3 pistettä per kriteeri. 1. pohjakerrosten aktiivisuus 2. asuminen ja sosiaalinen valvonta 3. sekoittunut rakenne 4. visuaalinen monimuotoisuus ja kaupunkikulttuuri 5. toiminnalliset solmukohdat ja kohtaamispaikat 6. tilan mitoitus ja korttelirakenne 7. jalankulun asema katutilassa 8. jalankulkualueiden laatu ja varustelu 9. viherympäristö ja hulevesien hallinta 10. esteettömyys ja pyöräily
Kaupunkiseutujen kohteet noodi paikka-kehikossa Helsingin seutu sekä Tampereen ja Turun seudut Helsingin seudulta tarkasteltiin seuraavia keskuksia: Helsingin keskusta 11 pääkaupunkiseudun alakeskusta 4 työpaikkakeskittymää 6 kehyskuntien keskustaa (lähimmät) Tampereen seudulta tarkasteltiin seuraavia keskuksia: Tampereen keskusta 3 ydinkaupungin alakeskusta 7 muuta työpaikkojen tai kaupan keskittymää 5 kehyskuntien keskustaa Turun seudulta tarkasteltiin seuraavia keskuksia: Turun keskusta 2 ydinkaupungin alakeskusta 3 työpaikkojen tai kaupan keskittymää 6 kehyskuntien keskustaa
Keskustassa noodi- ja paikkaulottuvuudet ovat vahvoja. Helsingin seutu Toimistokeskittymissä korostuu heikko paikkaulottuvuus. Täälläpäin diagrammia sijaitsevat usein autokaupunkiin painottuvat ympäristöt. Pasilan paikkaulottuvuus heikko noodiulottuvuuteen verrattuna etenkin kaupunkiympäristön laadussa kehitettävää. Alakeskuksissa hajonta molempien ulottuvuuksien kohdalla on melko suurta. Kehyskuntien keskustoissa noodiulottuvuus heikko, paikka vahva etenkin Keravalla ja Järvenpäässä.
Keskustassa noodi- ja paikkaulottuvuudet ovat vahvoja. Tampereen seutu Tampereella alakeskukset ja kauppa-/työpaikkaalueet eivät juuri erotu toisistaan. Paikkaulottuvuus heikko. Hervanta ei yhtä vahva kakkoskeskus kuin Pasila Helsingissä (heikompi saavutettavuus). Kehyskuntien keskustat erottuvat omana ryhmänään.
Turun seutu Keskustassa noodi- ja paikkaulottuvuudet ovat vahvoja. Kupittaa erottuu selvänä kakkoskeskuksena, Autokaupungin palvelukeskukset sijoittuvat kehäteiden varsille. Raisio ja Kaarina rinnastuvat ydinkaupungin alakeskuksiin. Muut kehyskuntien keskukset ovat heikompia noodeja. Paikkaulottuvuus vahva erityisesti Naantalissa.
Yhteenvetoa Alakeskusten kaupunkiympäristössä ja saavutettavuudessa parannettavaa Monissa alakeskuksissa huomattavasti mahdollisuuksia täydennysrakentamiseen ja keskusten profiilin kohottamiseen. Keskuksissa myös jalankulkupainotus keskeistä. Varsinkaan Tampereen ja Turun alakeskuksissa ei Hervantaa lukuun ottamatta paikannu varsinaista jalankulkupainotteista keskustaa. Joukkoliikenteen saavutettavuuden osalta keskeistä alakeskusten kytkeytyminen poikittaisliikenteeseen. Keskusten ulkopuoliset kaupan ja työpaikkojen tihentymät vaativat omat ratkaisunsa Tihentymät eivät usein toimi alakeskusten tapaan joukkoliikenteen solmukohtina, eikä alueiden kaupunkiympäristö aina ole jalankululle suotuisaa. Osalla alueista on mahdollisuuksia kehittyä monipuolisiksi alakeskuksiksi, jos alueiden kaupunkirakenteen ja liikkumismahdollisuuksien parantamiseen panostetaan (esim. Vantaan Aviapolis, Tampereen Lielahti ja Turun Länsikeskus). Keskustoja lähellä sijaitsevilla työpaikka-alueilla mahdollisuus kehittyä nykyistä kantakaupunkimaisemmiksi (esim. Pitäjänmäki, Kalevanrinne, Kupittaa).
Kiitos!