Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2007 ISBN 978-952-5717-03-7 (nid.) ISBN 978-952-5717-04-4 (PDF) ISSN 1795-5610

Julkaisu 108 2007 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2007 ISBN 978-952-5717-03-7 (nid.) ISBN 978-952-5717-04-4 (PDF) ISSN 1795-5610

Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007 2013 Painosmäärä 500 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 Joensuu Puhelin (013) 265 4100 Faksi (013) 265 4130 www.pohjois-karjala.fi Kansi Valokuva Rauno Kokko Taitto Sirpa Savolainen Viimeistely Mirja Timonen Painopaikka Kirjapaino Hyvätuuli, Joensuu 2007

Sisältö 1 Saatesanat 5 2 Pohjois-Karjalan matkailu tänään 6 2.1 Karjalaista mahtia pienin pelimerkein 6 2.2 Kehittämisen säkenöivä voima 9 3 Matkailun huominen 10 4 Tavoitteet 11 4.1 Visio 2013 11 4.2 Päämäärät, tavoitteet ja arvot 11 5 Kipinästä liekiksi matkailun kehityskohteet vuoteen 2013 13 5.1 Lisää investointeja! 13 5.2 Keskittymät kasvuun 14 5.3 Yhteistyön rakenteet kuntoon 15 5.4 Vahvuutena teematuotteet 17 5.5 Osaaminen ja ammattimaisuus paremmaksi 17 5.6 Kasvua kansainvälisyydestä 18 6 Toteutus ja seuranta 20 Lähteet Liitteet 3

1 Saatesanat Matkailun toimintaympäristö elää voimakasta muutoksen aikaa muun maailman mukana. On selvää, että globalisaatio, ikärakenteen murros, työvoiman uusjako ja ilmastonmuutos tulevat vaikuttamaan merkittävästi sekä matkailun kysyntään että sen järjestämisolosuhteisiin. Matkailu voi kuitenkin olla se maakunnan toivonkipinä, joka syttyy iloiseen liekkiin muutoksen keskellä. Elinkeino on kasvanut viime vuosina tasaisella vauhdilla pääosin kotimaisen, mutta yhä enemmän myös ulkomaisen kysynnän voimin. Kansainväliset ja kansalliset ennusteet ovat lupaavia, palveluelinkeinoille nähdään hyviä tulevia vuosia, megatrendit suosivat Suomea. Myös Pohjois-Karjalan matkailun perusedellytykset ovat hyvät. Suomen matkailun vetovoimaisimmat tekijät, luminen talvi ja kesäinen järvimaisema ovat parhaimmillaan edustettuna maakunnassamme. Muutoksessa on oltava hereillä. Elinkeinoa on ohjattava toimimaan parhaimmalla tavalla keskeisimpien kriittisten tekijöiden suhteen. On kälähäkkänä hyödynnettävä omia vahvuuksia ja avautuvia markkinoita, mutta on oltava myös realisti; tiedettävä mikä on elinkeinomme kehittämisen yhteinen polku ja mitkä askeleet on astuttava ensin. Yhteinen vastuumme on matkailun kasvupotentiaalin hyödyntäminen reunaalueidemme työllistäjänä ja toimeentulon lähteenä. Pohjois-Karjalan matkailustrategia on laadittu viimeksi vuonna 1996 ja päivitetty vuonna 2003. Suomen uusi matkailustrategia valmistui 1.6.2006. Uuden maakunnallisen matkailustrategian valmistelu käynnistyi vuoden 2005 marraskuussa Joensuussa järjestetyn valta-kunnallisen matkailustrategiapäivän myötä. Maaliskuussa 2006 pidettiin matkailuparlamentti. Strategian päivittäminen alkoi seutukunnissa toukokuussa 2006. Työpajatilaisuuksia järjestettiin Nurmeksessa, Ilomantsissa, Kolilla, Lieksassa, Joensuussa ja Keski-Karjalassa. Osallistujia oli yhteensä 120 henkilöä. Tilaisuuksista kerättiin laaja aineisto ja laadittiin toimenpideohjelma (www.kareliaexpert.fi/ strategia, Nousiainen 2007). Prosessin ohjauksesta vastasi Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n kehitysjohtaja Heikki Savolainen ja sitä rahoitettiin Joensuun aluekeskusohjelman varoin. Strategia-aihiosta pyydettiin lausuntoja ja kommentteja eri matkailualan asiantuntijoilta. Nykyiseen muotoon strategian ovat työstäneet Kehitystoimisto Oy:n toimitusjohtaja Jani Karjalainen, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n toimitusjohtaja Soila Palviainen ja maakuntaliiton kehittämispäällikkö Pekka Huovinen. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton matkailutyöryhmä hyväksyi luonnoksen kokouksessaan toukokuussa. Lisäksi suunnitelmaluonnosta on käsitelty 7. kesäkuuta laajassa matkailuparlamentissa, jonka kannanotot on huomioitu lopullisessa raportissa. Maakuntahallitus hyväksyi strategian kokouksessaan 18. kesäkuuta 2007. Strategian valmistuminen ei kuitenkaan riitä, vaan varsinaiset tulokset saavutetaan oikeansuuntaista työtä tekemällä. On myös huomioitava, että vaikka strategia ohjaa kehittämistä, sen ei tule rajoittaa muuta, toimijoiden omiin vahvuuksiin ja ideoihin perustuvaa kehittämistyötä. On erittäin hyvä, että syntynyttä aineistoa on jo hyödynnetty ja se on johtanut yritys-, matkailukeskus- tai seutukuntakohtaisten kehittämissuunnitelmien laatimiseen. Myös nämä suunnitelmat tulee huomioida maakuntamme matkailun kehittämisohjauksessa. Kiitokset kaikille ja voimia tuleviin matkailutöihin tästä on hyvä jatkaa. 5

2 Pohjois-Karjalan matkailu tänään 2.1 Karjalaista mahtia pienin pelimerkein Aiempien strategiakausien työ ei tuonut merkittäviä muutoksia maakuntamme matkailuun. Vaikka matkailukeskuksissa on tapahtunut hyvää ja rakenteita tervehdyttävää kehitystä, on se ollut mittaluokkaa kilpailijoita hitaampaa. Tosin, perustaltaan pienen matkailuelinkeinon kehittämisaskeleet ovat luonnollisesti lyhyitä tärkeintä on, että niitäkin otetaan ja oikeaan suuntaan. Positiivisia muutoksia viimeisen strategiapäivityksen jälkeen ovat olleet Kolin kasvu loma-asuntomessujen vauhdittamana, Bomban kehittäminen uuden omistajuuden voimin, Joensuun hotellikapasiteetin lisäykset ja Areena sekä lukuisten hankkeiden tuoma osaamiskehitys. Myös Keski-Karjalaan tehdyt investointipäätökset ovat rohkaiseva merkki venäläisten matkailun kasvun vaikutuksista. Strategioissa vahvassa asemassa ollut karjalaisen imagon hyödyntäminen jäi osittain heikommaksi kuin toivottiin. Karjalaisuuden käyttämisessä on muistettava kohderyhmä-ajattelu, esimerkiksi senioriryhmille se sopii mainiosti, mutta joillekin ryhmille se ei tuo mitään lisäarvoa. Imagoa vaalitaan ehkä eniten ruokaperinteessä Ilomantsissa, Bomballa ja lukuisissa maatilamatkailuyrityksissä, sekä yleisesti se mielletään karjalaiseksi välittömyydeksi ja vieraanvaraisuudeksi. Matkailumäärissä ei saavutettu tavoitteita, rekisteröidyt majoitusvuorokaudet ovat pysyneet samalla tasolla 2000-luvulla. Sama havainto on tehtävissä myös majoitus- ja ravitsemusalan liikevaihdon kehittymisessä. Myöskään ulkomaisten matkailijoiden määrässä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia, vaikka yöpymiset ovatkin nousseet 12 % vuodesta 2003. Valtaosa tästä kasvusta on tullut venäläisten matkailusta, mikä noudattelee valtakunnallista kehityssuuntaa. Joitakin prosentuaalisesti kovia kasvuja on havaittavissa myös muissa kansallisuuksissa, mutta niiden määrällinen merkitys on pieni. (Kuva 2, taulukko 4.) asemansa ryhmämatkailussa ja tiettyjen kohteiden vahvuutena, mutta merkittävää muutosta aiempaan ei ole. Luontoreittien kehitys on ollut positiivista, tietoisuus reitistöistä ja niiden käyttö on kasvanut uusien sähköisten ja painettujen oppaiden ansiosta sekä Kolin vetovoiman imussa. Reitistömatkailu kärsii kuitenkin edelleen ylläpidon ja rahoituksen järjestäytymättömyydestä. Vesistömatkailu kohtasi takaiskun Info Tilastokeskuksen majoitustilastot kuvaavat rekisteröityä kapasiteettia. Majoitustiloihin sisältyvät majoitusliikkeet, lomakylät ja leirintäalueet, joissa on vähintään 10 huonetta, mökkiä tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Alle 10 majoitusyksikön kohteita ei ole tilastoitu ennen vuotta 2006. Rekisteröintitapa vaikuttaa siihen, että esimerkiksi suuri osa mökkimajoituksesta jää tilastojen ulkopuolelle. On arvioitu, että yli 60 % Pohjois-Karjalan ympärivuotisesta majoituskapasiteetista ei tilastoidu tilastokeskuksen lukuihin. Näihin kohteisiin majoittuvat matkailijat lisäisivät maakuntamme Menestys strategiassa 2003 valittujen imagollisten tuotelinjojen kehityksessä on vaihteleva. Jatkuvaa matkailutilastoja 15 20 %. 1 edistymistä on tapahtunut loma-asunnoissa, joiden sekä laatu että määrä on kehittynyt. Maaseutumatkailun palvelukapasiteetin määrissä ei ole merkittäviä muutoksia, toimintojen laatu ja osaaminen on kuitenkin kasvanut. Ortodoksisuus on säilyttänyt 1 1 MatkailuSampo-hanke, Pohjois-Karjalan matkailun tietokanta 2006, Tilastokeskus 2006. 6

risteilyaluksen KOLI III toiminnan loputtua. Muutoin risteilytoiminta, melonta ja kalastus tms. pysyivät aiemmalla tasolla. Maakunnan musiikki- ja kulttuuritapahtumista ainoastaan Joensuun Ilosaarirock on jatkanut lentoaan, muut ovat säilyttäneet asemansa tai toiminta on taantunut. EU:n itäisimmän pisteen ja rajamatkailun vaikutukset eivät nousseet erityisiksi kansainvälisiksi vetovoimatekijöiksi. Parhainta menestystä menneellä strategiakaudella saavutettiin matkailuyhteistyön edistämisessä. Karelia Expert vahvisti asemaansa maakunnallisena matkailutoimijana ja jatkoi kasvuaan fuusioiden kautta. Yhtiö kehitti organisaatiotaan keskitetyn markkinoinnin ja hajautetun myynnin linjalla. Kokous- ja kongressipalvelut ja mökkivälitys nousivat menestystuotteiksi. Myös erilaisten yritysverkostojen yhteistyö lisääntyi perustettujen yhdistysten ja poolien kautta. Lisäksi matkailualan yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö on tuottanut menestyksellisiä hankkeita, joilla on saavutettu merkittäviä, toimialan kehitystä tukevia tuloksia. Päättyneen strategiakauden toinen selvä onnistuminen oli Kolin voimistunut kehittyminen. Lomaasuntomessut vauhdittivat merkittävästi alueen loma-asunto- ja kiinteistökauppaa. Alueen matkailustrategia päivitettiin, mikä johti edelleen mm. Kolin matkailuyhdistyksen ja kesällä 2007 valmistuvan Koli Master Plan -suunnitelman syntymiseen. Venäläisten matkailu ja investoinnit alueelle kasvoivat merkittävästi. Rinteiden käyttö turvattiin ja sopimusta jatkettiin. Kolia esitetään Unescon maailmanperintökohteeksi osana Saimaa-Pielinen järvialuetta. Askeleet ovat oikeansuuntaisia ja niiden viitoittamaa työtä on tuettava ja jatkettava. Kolmas edennyt asia oli maakunnan imagon eteen tehty työ. Pohjois-Karjalaa markkinoitiin monin eri tavoin sekä matkailullisesti että laajalla yhteistyöllä eri toimialojen kesken. Tunnustuksena tehdystä markkinointityöstä Pohjois-Karjalalle myönnettiin kolmas sija Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailuiden matkailusarjassa keväällä 2007. Työtä on tehty ja tehdään jatkossakin suunnitelmallisesti. Taulukko 1 Pienet pelimerkit matkailumme heikkouksia Matkailun osa-alueet Määrä Ympärivuotiset vuodepaikat 8 467 kpl 2 Matkailuyrityksiä 639 kpl 3 Matkailuyritysten yhteenlaskettu työllisyysvaikutus Majoitus- ja ravitsemustoiminnan liikevaihto 1 822 henkilötyövuotta 4 98,38 milj. vuonna 2006 (taso on säilynyt samana vuodesta 2000) 5 Matkailun majoitusvuorokaudet eivät kasvaneet 2000-luvulla 6 2 MatkailuSampo-hanke, Pohjois-Karjalan matkailun tietokanta 2006. 3 MatkailuSampo-hanke, Pohjois-Karjalan matkailun tietokanta 2006. 4 MatkailuSampo-hanke, Pohjois-Karjalan matkailun tietokanta 2006. 5 Pohjois-Karjalan talouskatsaus 1/2007. 6 Tilastokeskus 2007. 7

Taulukko 2 Karjalaista mahtia matkailumme vahvuuksia Pohjoiskarjalaisuus ja sen toteutuminen matkailupalveluissa; ihmisläheisyys, vieraanvaraisuus, lämminhenkisyys, rempseys ja huumori. Karjalainen kulttuuri; karjalaisen ruokaperinteen ja taiteen hyödyntäminen matkailupalveluissa. Ainutlaatuinen luonto, runsasluminen talvi ja kesäiset järvimaisemat. On vain yksi Koli Pohjois-Karjalassa. Valtakunnallisesti hyväksi todettu yhteistyömalli Karelia Expert matkailupalvelu Oy. Hyvä loma-asunto- ja maaseutumatkailutarjonta. Karjalainen supertoimivuus täyden kympin osaaminen tapahtumien ja konferenssien järjestämisessä. Venäjän matkailun mahdollisuudet läheisyys, kysyntään vastaava palvelutarjonta, vetovoimaiset kohteet. Monipuoliset hyvinvointimatkailukohteet Bomba, Huhmari, Joensuu, Pääskynpesä, Pajarinhovi. Taulukko 3 Eräiden matkailukeskusten arvioitu (keskusten omilla www-sivuilla esitettyjä arvioita) ja Pohjois-Karjalan tutkittu majoituskapasiteetti seutukunnittain 7 Tahko Levi Ylläs Ruka Saariselkä Vuokatti Joensuun seutu Pielisen Karjala Keski- Karjala Vuodepaikat (kpl) 18 000 18 000 16 000 11 000 6 500 6 000 4 046 3 360 1 061 Kuva 1 Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset eräillä matkailualueilla vuonna 2006 8 Rekisteröidyt yöpymiset (kpl) 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 Kotimaa Ulkomaat 0 Sotkamo (Vuokatti) Rovaniemi Kuusamo (Ruka) Kittilä (Levi) Saariselkä Kolari (Ylläs) Himos Pohjois- Karjala 7 MatkailuSampo-hanke, Pohjois-Karjalan tietokanta 2006. 8 Tilastokeskus 2006. 8

Kuva 2 Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset Pohjois-Karjalassa 2000 2006 450 000 400 000 350 000 300 000 411 695 419 256 409 338 406 882 407 497 418 113 413 825 Venäjä Ulkomaat 250 000 200 000 Suomi 150 000 100 000 50 000 15 987 50 462 14 904 45 162 13 647 44 335 13 176 49 829 12 245 47 352 11 960 49 278 15 820 54 964 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Taulukko 4 Määrältään 12 suurimman kansallisuuden rekisteröidyt yöpymiset Pohjois-Karjalassa 2000 2006 9 Ruotsi Saksa Venäjä Britannivallamaaja Yhdys- Alanko- Japani Italia Ranska Viro Sveitsi Espan- Yht. 2000 3 504 8 941 15 987 2 121 1 014 2 159 332 2 123 1 595 2 089 1 849 525 44 239 2001 3 580 8 211 14 904 2 492 1 082 2 289 686 1 609 1 261 721 1 740 673 41 249 2002 2 330 9 606 13 647 2 288 730 2 767 784 1 189 1 396 887 1 616 913 40 155 2003 3 628 9 456 13 176 2 551 1 050 4 781 849 1 521 1 441 729 1 742 1 167 44 094 2004 3 809 7 482 12 245 2 345 885 4 288 1 005 1 281 1 550 974 2 765 986 41 619 2005 2 807 8 954 11 960 2 146 1 451 2 977 719 1 498 1 398 727 3 072 1 276 40 990 2006 2 924 8 135 15 820 2 347 1 505 3 303 1 149 2 084 1 937 1 182 2 445 1 337 46 174 Yht. 22 582 60 785 97 739 16 290 7 717 22 564 5 524 11 305 10 578 7 309 15 229 6 877 298 520 2.2 Kehittämisen säkenöivä voima Pohjois-Karjalan matkailun markkinointi-, myynti- ja kehittämistyötä tehdään yritysten oman työn lisäksi myös matkailuyhdistyksissä. Maakunnan keskeisin yhteismarkkinointi- ja myyntiorganisaatio on Karelia Expert matkailupalvelu Oy. Yhtiö hoitaa Joensuun, Kontiolahden, Ilomantsin, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnallisen matkailuneuvonnan. Toiminta rahoitetaan välitystoiminnan myyntituotoilla, yritysten markkinointimaksuilla, kuntien maksamilla ostopalvelukorvauksilla ja maakuntaliiton markkinointituella. Markkinointi- ja myyntityön lisäksi yhtiö osallistuu maakunnan matkailun kehittämistyön ohjaukseen erilaisten hankkeiden, asiantuntijaroolin ja strategiatyön kautta. Alueellisen matkailupalveluyhtiön lisäksi maakuntaan on perustettu matkailuyhdistyksiä. Yhdistysten ensisijainen tehtävä on toimia oman alueensa yhteistyön foorumina ja vastata matkailun tukipalveluista kuten yhteismarkkinoinnista, kehittämisestä ja reitistöistä. Matkailun kehittämistä ohjataan valtakunnallisen matkailustrategian lisäksi maakunnallisilla kehittämisohjelmilla. Tärkeimpiä näistä ovat POKAT 2010, seutukunnalliset elinkeinostrategiat, Joensuun seudun aluekeskusohjelma ja kaudelle 2007 2013 laaditut EU-rahoitusohjelmat (liite 1). 9 Tilastokeskus 2006. 9

3 Matkailun huominen Matkailumarkkinoiden tulevasta kehittymisestä on saatavilla useita sekä kansainvälisiä että kotimaisia arvioita (liite 2). Yleistä tehdyille ennusteille on, että ne ovat vahvasti sidoksissa maailmantalouden arvioituun kehittymiseen, väestörakenteen murrokseen ja ilmastonmuutokseen. Osaksi kaukaiseltakin vaikuttavista havainnoista huolimatta on todennäköistä, että suurin osa tehdyistä ennusteista toteutuu. On myös otettava huomioon, että matkailuliiketoiminnan kokonaislaajuus on jo nyt yksi suurimmista, tulevaisuudessa sen arvioidaan ohittavan suuruudessaan mm. öljy- ja asetoimialat. Tämä johtaa matkailun investointien ja sijoitusten lisääntymiseen kaikkialla maailmassa. Pohjois-Karjalan matkailun kehittämisen kannalta on oleellista, että tulevaisuuden suunnittelussa otetaan huomioon keskeisimmät, alueen toiminta-ajatuksiin vaikuttavat arviot. Merkittävä havainto on etteivät matkailun merkittävää kasvua ennustavat trendit ole ristikkäisiä Pohjois-Karjalan vahvuuksien kanssa. On hyvä suunnata palvelujen ja rakenteiden kehittämistä kasvaville markkinoille kuten verkkopalveluihin, venäläisten matkailuun, hyvinvointi- ja ekomatkailuun sekä välttää näiden tulevien kulutustottumuksien vastaisia toimia (liite 2). 10

4 Tavoitteet 4.1 Visio 2013 Pohjois-Karjalan matkailu on kasvanut keskus- ja kärkituotevetoisesti yhdeksi maakunnan tärkeimmistä tuohentuojista, jolla on merkittävä rooli koko maakunnan pysyvänä työllistäjänä ja elinvoimaisuuden ylläpitäjänä. Maakunta tunnetaan kansallisesti ja kansainvälisesti Koli-brandistaan: Alue erottuu kilpailijoistaan palveluidensa ympärivuotisuudella, monipuolisuudella, ainutlaatuisella luonto- ja kulttuuriperustalla sekä erityisesti karjalaisella vieraanvaraisuudellaan. Matkailun kapasiteetti- ja yhteistyörakenteet ovat kasvaneet taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan mahdollistavalle ja tukevalle tasolle. 4.2 Päämäärät, tavoitteet ja arvot Matkailustrategian päämääränä on: Tukea matkailun investointeja, siten että majoituskapasiteetti ja ohjelmapalveluyritysten palvelukapasiteetti ovat kasvaneet taloudellisesti kannattavan liiketoiminnan tasolle. Ohjata matkailun rahoitusta siten, että maakunnan matkailukeskittymät kasvavat ja kehittyvät kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisimmiksi. Ohjata matkailun rahoitusta, siten että matkailun toimintaympäristö, laatu ja ympäristönäkökohdat sekä esteettiset ja esteettömät näkökannat tulevat huomioiduiksi. Tukea matkailun kasvun kautta kriittisesti tärkeiden liikenneyhteyksien kehittymistä (lentoliikenne, nopeat junayhteydet) ja edistää matkustamisen kustannusten laskua lisääntyneen kysynnän avulla. Hakea voimakasta kasvua vetovoimaisten, helposti ostettavien ja teemapohjaisten kärkituotteiden kautta sähköisen liiketoimintaympäristön kehittämisen avulla. Tuoda tehokkuutta matkailun kehittämiseen ja markkinointiin yhteisesti sovittujen ja verkostoituneiden yhteistyömallien kautta. Ohjata matkailu- ja ympäristörakentamista ja toimintaa, siten että se perustuu tasokkaaseen suunnitteluun, on korkealaatuista ja ympäristövastuullista ja kuvastaa sekä karjalaista että paikallista identiteettiä. Strategian määrälliset tavoitteet vuoteen 2013 ovat: Matkailun majoituskapasiteetti on kasvanut 12 000 vuodepaikkaan. Tästä kasvusta 90 % on tapahtunut Kolilla, Bomballa, Joensuussa ja Niiralan rajanylitysaseman läheisyydessä. Maakuntaan on syntynyt 1 2 ohjelmapalveluyritystä, joiden palvelukapasiteetti mahdollistaa 200 400 sekä kotimaisen että kansainvälisen asiakkaan palvelun samanaikaisesti. Pohjois-Karjalan rekisteröidyt yöpymisvuorokaudet ovat 650 000 kpl vuonna 2013 (taulukko 5). 11

Taulukko 5 Rekisteröityjen yöpymisten kasvutavoitteet vuoteen 2013 2006 2010 2013 Kotimaiset 415 000 480 000 540 000 Ulkomaiset 55 000 80 000 110 000 Yhteensä 470 000 560 000 650 000 Taulukko 6 Toimintaamme tukevat ja ohjaavat arvot Oma aktiivisuus Karjalaisuus Kestävä kehitys Laatu Osaaminen Asiakaslähtöisyys Tasapainoinen yhteistyö Menestyksen tekijä Menestyvä matkailu edellyttää omaa aktiivista yrittäjien ja yritysten itsensä tekemää myyntityötä ja laadun kehittämistä. Matkailun yhteistyöorganisaatioiden ja projektien rooli on tukea tätä työtä. Identiteetti On tärkein identiteettimme ja ainutlaatuinen imagon luoja. Karjalaisuus näkyy kaikessa toiminnassamme; tavoissamme, vieraanvaraisuudessa, palvelussa, ruuassa, musiikissa, rakennusperinteissämme. Karjalaisuuden ainutlaatuisuudesta kumpuaa vetovoimaa ulkomaalaisille idän eksotiikkana ja kotimaisille iloisena sekä huumorintajuisena ja erittäin hyvin toimivana palveluna. Ohjenuora Ohjaa kehittämistoimijoita ja yrityksiä huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet toiminnoissaan. Perusajatus on, että alueen matkailulle löydetään toimintatapoja, jotka vahingoittavat mahdollisimman vähän alueen luonnonjärjestelmiä. Ekologiselle kestävyydelle pyritään luomaan paremmat edellytykset kehittämällä alueen: 1 sosiaalista toimintaympäristöä (esim. työllisyyden ja harrastustoiminnan edistäminen, kolmannen sektorin toiminnan tukeminen, sosiaalisten tukipalvelujen kehittäminen) 2 kulttuurista toimintaympäristöä (esim. kulttuuritarjonnan lisääminen, alueen kulttuuriperinnön ja luontoarvojen vaaliminen) 3 taloudellista toimintaympäristöä (esim. yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, sesonkivaihtelujen tasaaminen, työpaikkojen lisääminen, uusien asukkaiden saaminen alueelle, palvelujen kysynnän vahvistuminen) 4 ekotehokkaita investointeja, maiseman ja luonnon kestävyyttä sekä niiden hyödyntämistä ympäristöystävällisesti. Toimintaedellytys Ohjaa toiminnan laadun parantamiseen. Perusajatus on, että matkailun yhteisiin markkinointi- ja myyntitoimenpiteisiin osallistumisen edellytys on, että yrityksellä tai muulla toimijalla on käytössään jokin matkailun ja ympäristöystävällisen toiminnan laatujärjestelmistä. Palvelun ydin Ohjaa alueen yrityksiä Pohjois-Karjalan matkailun kehitystä tukevan osaamisen edistämiseen. Avainalueita ovat kielitaidon kehittäminen (englanti, venäjä, saksa), tuotteistus, laatu, ympäristövastuullisuus, asiakashallinta, myynti ja markkinointi. Kehityksen lähtökohta Pohjois-Karjalan matkailun nousu pohjautuu tarkkaan asiakastuntemukseen ja asiakashallintaan. Yritysten palvelu- ja tuotetarjonta reagoi nopeasti ja muuttuu asiakkaan toiveiden mukaan, yrityksissä toteutetaan jatkuvaa asiakastyytyväisyys- ja palauteseurantaa yhteistyössä alan oppilaitosten kanssa. Kokonaisuus Matkailukeskittymiin keskittyminen ja niihin verkottunut yhteistyö on edellytys matkailun kilpailukyvylle. Yhteistyötä kehitetään linjaukseen sitoutuen. Maakunnan matkailu mielletään keskittymävetoiseksi matkailukokonaisuudeksi, jonka suunnitelmia, markkinointia ja toimeenpanoa pyritään yhtenäistämään. Toimitaan aktiivisesti ylimaakunnallisessa yhteistyössä ja pyritään hyödyntämään osaamiskeskusohjelman mahdollisuuksia. 12

5 Kipinästä liekiksi matkailun kehityskohteet vuoteen 2013 5.1 Lisää investointeja! Pohjois-Karjalan matkailun kasvun ja kehittymisen keskeisin este on edelleen sen pienuus, hajanaisuus ja matkailukeskittymien puute. Erityisesti ulkomaan matkailuyhteistyö vaatisi riittävää, keskittynyttä majoitusmassaa, jotta siihen perustuva välitys- ja liiketoiminta voi olla kannattavaa sitä harjoittaville matkanjärjestäjille. Kriittisen massan saavuttaminen on välttämättömyys myös matkailun oheiselinkeinoille. Ongelma on puhtaasti matemaattinen: Pohjois-Karjalan matkailun sisällöillä ja palveluilla on parempaa tarjottavaa kuin Lapin massakohteilla. Maailman matkailun merkittävää kasvua ennustavien trendien valossa kysyntääkin on, mikäli vain tarjottavaa olisi oikein tuottein ja riittävin palvelurakentein. Perusteiden valossa voidaan arvioida, että Pohjois-Karjalaan pitäisi muodostua 2 4 matkailukeskittymää, joiden liiketoiminta kasvaisi kannattavalle tasolle. Tämä edellyttäisi kuitenkin noin 5000 6000 vuodepaikan aikaansaamista jokaiseen keskittymään. Joensuun lentokenttä sekä siihen tukeutuva reitti- ja tilauslentoliikenne on elintärkeää Pohjois-Karjalan maakunnalle. Voimistuvalla matkailumyynnillä tuetaan ja kehitetään Joensuun lentokentän toimintaa. Joensuun lentokentän olemassaolo tulee ehdottomasti turvata ja sitä tulee tukea koko maakunnan elinkeinoelämän voimin. Lentoteitse saavutettava varsinainen tuote, elämys tai matkailutoiminnan malli on kuitenkin täysin toteutettavissa myös Pohjois-Karjalassa. Keskeisimpiä edellytyksiä tälle ovat: 1 riittävän suuren ohjelmapalveluyrityksen syntyminen maakuntaan (omaa myös riittävän kaluston) 2 alle 120 km päässä sijaitsevia matkailukeskittymiä, joissa on riittävä majoituskapasiteetti 5000 6000 vuodepaikkaa 3 välittömästi matkailukentän läheisyydessä toimiva ohjelmapalvelutukikohta, missä on valmius palvella samanaikaisesti 200 500 asiakasta, tarjoten ohjelmapalveluja, ruokapalveluja jne. 4 kuvattuihin vahvuuksiin kehitetyt tuotteet, markkinointi ja myynti. Toimenpiteet: Vastuut ja aikataulut: Tuetaan keskuskohtaisten Master Plan -suunnitelmien tekoa (sisältää lentokenttäalueen) ja noudatetaan niiden ohjeistusta keskittymäkohtaisessa kehittämisessä. Ohjataan matkailun rahoitusta kehittämis- ja investointihankkeisiin valmistuvien Master Plan -suunnitelmien mukaisesti. Laaditaan Master Plan -suunnitelmien mukaisia ohjelmasopimuksia keskittymäkohtaisten hankkeiden rahoittamisesta ja toteuttamisesta. Matkailukeskukset, matkailun kehittämistoimijat ja rahoittajat, 13

Toteutetaan suunnitelmallista markkinointia maakunnan matkailun investointimahdollisuuksista potentiaalisille investoijatahoille. Tuetaan investointien käynnistämistä tavoittelevia markkinointi- ja esiselvityshankkeita. Yritykset, kiinteistöjen omistajat, matkailun kehittämistoimijat, 2007 2010. Kannustetaan ja tuetaan kuntia sekä maanomistajia potentiaalisten matkailumaa-alueiden myyntiin, myyntikelpoisuuden parantamiseen sekä kohteiden markkinointiin. Yritykset, kiinteistöjen omistajat, matkailun kehittämistoimijat, Tuetaan kansainvälisen chartertoiminnan ja matkailukeskittymien tarpeisiin riittävän ison ohjelmapalveluyksikön/yksiköiden muodostumista maakuntaan. Ohjelmapalveluyritykset, matkailun kehittämistoimijat ja rahoittajat, 2008 2010. Käynnistetään ulkomaan matkailun kehittämis- ja myyntihanke, jossa hyödynnetään ja vahvistetaan Itä-Suomi-yhteistyön kokemuksia ja kontakteja. Yritykset, matkailun kehittämistoimijat, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, 2008 2010. Tuetaan Joensuun lentokenttää hyödyntävää matkailutoimintaa ja kehitetään nopeat ja sujuvat matkaketjut maakunnan matkailukeskuksiin. Matkailukeskukset, Lisätään ja tuetaan laadukkaiden loma-asuntojen ja lomaasuntokylien rakentamista. Yritykset, kunnat, maanomistajat, Kehitetään ja tuetaan matkailuyrittämisen toimintaedellytyksiä painopisteinä onnistuneet sukupolven- ja omistajanvaihdokset, rahoitus- ja investointiosaaminen, innovaatioiden ja tuotekehityksen kaupallinen hyödyntäminen, yhteistyö ja verkostoituminen sekä nuorten kannustaminen matkailuyrittäjyyteen. Myös matkailuympäristön kohentamista ja maiseman parantamista pyritään tukemaan. Seudulliset kehitysyhtiöt, matkailun oppilaitokset, 5.2 Keskittymät kasvuun Matkailun kehittyminen kannattavaksi elinkeinoksi vaatii riittävää keskittynyttä majoitusmassaa, joka on saavutettavissa vain matkailukeskusten kautta. Kehittämisen vetureina toimivat keskittymät tuottavat parhaan ja näkyvimmän tuloksen sekä tuotekehityksen että markkinoinnin suhteen. Kilpailukykyisesti lahjakkain keskuksemme on Koli, jossa on ylivoimaisesti parhaat mahdollisuudet saavuttaa kaikkia hyödyntävä kasvu Kolin menestys heijastuu imagohyötynä ja matkailijavirtoina koko maakuntaan. Muita tärkeitä kehitettäviä keskuksia ovat Bomba, Joensuu (Ilomantsi) ja Keski-Karjalan alue (Pajarin/Puhoksen alue). (Liite 5, matkailukeskittymien satelliittimalli). 14

Toimenpiteet: Vastuut ja aikataulut: On vain yksi Koli keskitytään kansallisessa ja kansainvälisessä yhteismarkkinoinnissa Koli-vetoiseen Pohjois- Karjala -brandiin. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, yritykset, Ohjataan matkailun rahoitusta Kolin ja muiden matkailukeskittymien majoitus- ja palvelukapasiteettia lisääviin ja matkailun rakenteita kehittäviin hankkeisiin niihin laadittujen Master Plan -suunnitelmien mukaisesti. Matkailun rahoittajat ja kehittämistoimijat, Tuetaan voimakkaasti matkailukeskuksiin verkostoituvaa maaseutumatkailu- ja ohjelmapalveluyhteistyötä koko maakunnassa. Maaseutumatkailuyritykset, matkailun rahoittajat ja kehittämistoimijat, Tuetaan Kolin nimeämistä Unescon maailmanperintökohteeksi osana Saimaa-Pielinen maailmanperintöhanketta. Matkailun kehittämistoimijat, 5.3 Yhteistyön rakenteet kuntoon Matkailuyhteistyön jatkaminen on välttämätöntä maakunnan matkailun pienuuden takia. Erityisiä painopisteitä ovat markkinointi, myynti ja tuotteistaminen. Myös yhtenäisille matkailutuotealueille muodostuvien yritysverkostojen syntyminen ja niiden toimintaedellytysten turvaaminen on tärkeää. Matkailu tarvitsee menestyäkseen yhteistyön foorumeita ja yhteisesti järjestettyjä tukipalveluja. Matkailurahoituksen tehokkaan ja tuloksekkaan ohjauksen kannalta on elintärkeää, että tiedonkulusta ja toimintatavoista on sovittu keskeisimpien toimijatahojen kesken. Yliopiston, ammattikorkeakoulun ja muiden oppilaitosten kanssa harjoitettua yhteistyötä on syytä jatkaa ja syventää. Lisäksi matkailuelinkeinon ja muiden menestyneiden elinkeinojen yhteistyötä tulee lisätä molempia osapuolia hyödyntävästi. Toimenpiteet: Vastuut ja aikataulut: Vahvistetaan maakunnan matkailuimagoa. Lisätään panostusta maakunnan yhteismarkkinointiin, toteutetaan aktiivista viestintää sekä kehitetään markkinointityön suunnitelmallisuutta. Haetaan synergiahyötyjä yhdistämällä maakuntaliiton ja muiden toimijoiden maakunnallisia markkinointisuunnitelmia. Tehdään maakunnan yhteinen viestintä ja markkinointisuunnitelma Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, 2007 2008. Vahvistetaan ja tuetaan Karelia Expert Matkailupalvelun roolia ja toimintaedellytyksiä maakunnan matkailun markkinointi-, myynti- ja kehittämisorganisaationa. Vahvistetaan yhtiön edellytyksiä osallistua maakunnan matkailun kehittämisen ohjaukseen asiantuntijan roolissa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Karelia Expert matkailupalvelu Oy, 15

Erityistä panostusta suunnataan ulkomaan myyntityöhön. Sovitaan ja tehdään yhteiset suunnitelmat Itä-Suomen matkailuyhteistyöstä. Toteutetaan matkailun sähköisten työkalujen kehittämishankkeita tavoitteena myynnin ja markkinoinnin tehostuminen, matkailun näkyvyyden, saavutettavuuden ja reaaliaikaisuuden parantaminen, kanta-asiakkuusmarkkinoinnin mahdollistaminen sekä järjestelmien maakunnallinen kattavuus. Yritykset, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, Kehitetään ja vakiinnutetaan yritysverkostojen ja matkailuyhdistysten toimintaa. Yritykset, matkailuyhdistykset, Kehitetään matkailullisesti tärkeiden reitistöjen laatua (turvallisuus, viitoitukset, opastukset, ylläpito) sekä niihin liittyviä innovatiivisia sovelluksia. Yritykset, matkailuyhdistykset, rahoittajaorganisaatiot, Parannetaan toimialan edunvalvontatyötä; tiedotetaan kerran vuodessa pidettävän matkailuparlamentin yhteydessä maakunnan matkailuelinkeinon kehittämistilasta maakunnan kansanedustajille ja muille vaikuttajille. Toteutetaan aktiivista yhteistyötä Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) kanssa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Karelia Expert matkailupalvelu Oy, Toteutetaan ja tuetaan matkailuelinkeinon ja kulttuuri-, hyvinvointi-, elintarvike-, kivi-, muovi- ja metalli- sekä metsäklustereiden välisen yhteistyön hyödyntämiseen perustuvia matkailunedistämishankkeita, painopisteenä ulkomaan myynnin edistäminen. Yritykset, Karelia Expert matkailupalvelu Oy, kehittämisyhtiöt. Selkeytetään matkailun markkinoinnin ja kehittämisen maakunnallista työnjakoa. Muodostetaan yksi työryhmä, joka ohjaa ja koordinoi matkailun kehitystä maakunnassa. Työryhmään valitaan edustajia matkailuyrittäjistä, seutukunnallisista kehittämisyhtiöistä ja matkailun rahoittajaorganisaatioista sekä oppilaitoksista. Ryhmä työskentelee maakuntaliiton johdolla, operatiivisena toimijana Karelia Expert. Työryhmätyön tavoitteena on myös matkailun ja muiden toimialojen yhteistyön tiivistäminen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, 2007 2008. Karelia Expert matkailupalvelu Oy:n toiminta-ajatus Karelia Expert matkailupalvelu Oy on maakunnan matkailun edistämisyhtiö. Tavoitteen toteuttamiseksi yhtiö tekee matkailun yhteismarkkinointi-, myynti- ja neuvontatyötä sekä osallistuu aktiivisesti matkailun kehittämistyön ohjaukseen asiantuntijan roolissa. 16

5.4 Vahvuutena teematuotteet Parhaiden tuoteteemojen tavoitteena on löytää ne matkailun kehittämisen painopisteet, joihin panostamalla kukin yritys, kunta tai seutukunta hyödyntää tehokkaimmin omia vahvuuksiaan. Lisäksi tavoitteena on, että parhaimmat teematuotteet nostavat koko maakunnan matkailun imagoa ja vetovoimaa. Olennaista on myös, että tuotekehitystyöllä lisätään matkailun kannattavuutta ja verkostoitumista sekä muitten yritysten että matkailukeskusten kanssa. Toimenpiteet: Vastuut ja aikataulut: Tuetaan Joensuun kehittämistä kansallisesti ja kansainvälisesti merkittäväksi kokous-, kongressi- ja tapahtumamatkailukeskukseksi (MICE: Meetings, Incentive, Conferences, Events). Suurtapahtumien vakiinnuttaminen ja hyödyntäminen, technical visits -palveluiden kehittäminen, kansainvälisten urheilutapahtumien jatkuvuuden turvaaminen. Rahoittajat, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, yritykset, Tuetaan hyvinvointimatkailun kehitystyötä Bomballa, Ilomantsissa, Huhmarissa, Kolilla ja Joensuussa. Rahoittajat, yritykset, Kehitetään alueellisia kärkituotteita seuraavissa tuoteryhmissä; maaseutu- ja kiertomatkailu, luontomatkailu, kulttuurimatkailu, tapahtumamatkailu, urheilumatkailu, hyvinvointimatkailu, ruokamatkailu sekä elokuvatuotantoon liittyvä matkailu (liite 3). Rahoittajat, yritykset, matkailun kehittäjät/toimijat, 5.5 Osaaminen ja ammattimaisuus paremmaksi Matkailun kasvu, kysynnän muutokset ja työvoimarakenteen kehitys asettavat uusia vaatimuksia matkailuväen osaamiselle. Kansainvälinen markkinointi-, myynti- ja asiakaspalvelutyö vaatii paljon nykyistä parempia kieli- ja liiketoimintataitoja. Työvoimarakenteen ja matkailuliiketoiminnan kehitys edellyttää nuorten rekrytoimista ja valmiutta palkata sekä kouluttaa ulkomaista (maahanmuuttajat) työvoimaa toimialalle. Matkailualaa leimaavasta suunnittelemattomuudesta, perustilastotietojen puutteesta ja tutkimustiedon heikosta hyödyntämisestä tulee päästä eroon. Toimenpiteet: Vastuut ja aikataulut: Tuetaan matkailuyrittäjien koulutusta; käynnistetään hankkeita, joissa edistetään matkailutoimialan kielitaito-, liiketoiminta-, tuotekehitys-, markkinointi-, myynti-, kansainvälistymis-, asiakashallinta- ja laatuosaamista huomioiden oman kulttuurin ja paikallishistorian tuntemus. Matkailun oppilaitokset, 17

Lisätään ja tehostetaan matkailuelinkeinon ja oppilaitosten yhteistyötä. Turvataan Matkailu Sampo -hankkeen käynnistämän matkailun perustietojen tilastoinnin ylläpitäminen ja jatkohyödyntäminen. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, kehittämisyhtiöt, matkailun oppilaitokset, Rahoittajat, Joensuun yliopisto, P-K:n ammattikorkeakoulu, Toteutetaan matkailuyritysten ympäristökatselmus ja sen perusteella käynnistettävä matkailuyritysten ympäristöohjelmatyö. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, rahoittajat, kehittämisyhtiöt ja neuvontaorganisaatiot. Tuetaan Karelia Expertin edellytyksiä tuottaa matkailun maakunnallista toimialatiedotetta, tiedote tehdään yhteistyössä Pohjois-Karjalan talouskatsauksen kanssa. Rahoittajat, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, Joensuun yliopisto, 5.6 Kasvua kansainvälisyydestä Suomen matkailun kasvusuunta on ollut selvä jo vuosia, rajallisilla kotimarkkinoilla lisäkysyntää on haettava ulkomailta. Markkinointitoimenpiteillä voidaan vaikuttaa potentiaalisiin matkailijoihin erityisesti Euroopassa, jossa kysynnän volyymi on suuri ja Suomen markkinaosuus vielä pieni. Pohjois-Karjalalle tärkeimpiä kohdemaita ovat lukujen valossa olleet Venäjä, Saksa, Ruotsi, Alankomaat ja Britannia (taulukko 4). Myös Kaukoidän ja Intian kasvava keskiluokka avaa uusia markkinoita (liite 2). Suurimpien matkanjärjestäjien tarjonta nojautuu perinteisesti hyviksi koettuihin tuotteisiin. Saksalaisten matkanjärjestäjien suosituin tuote kesällä on mökkiloma, brittien aktiviteettilomat, ranskalaisten ja hollantilaisten kiertomatkat ja venäläisten lyhytlomat 10. Talvimatkailutarjonnassa saksalaisille tarjotaan eniten Adventure -tuotteita (elämysmatkailu), briteille joulua, ranskalaisille, hollantilaisille ja japanilaisille Lappia ja venäläisille uutta vuotta sekä laskettelua Järvi- ja Keski-Suomessa 11. Tuotteiden ja sisältöjen kannalta Pohjois-Karjalalla näyttäisikin olevan tarjottavaa, mutta myyntiä vaikeuttaa jo mainitut kapasiteetin ja riittävän suuren ohjelmapalveluyrityksen puute. Lisäksi maakohtaista tuotteistamista, markkinointia ja matkanjärjestäjille suunnattua myyntityötä tulee merkittävästi lisätä. Venäjän talous ja ostovoima kasvaa raaka-ainevetoisesti vauhdilla, jonka mukanaan tuomia mahdollisuuksia ei kaikesta mediahuomiosta huolimatta ole välttämättä helppoa ymmärtää. Varmaa kuitenkin on, että kuvattu kehitys, pitkä EU:n itä-raja, useat rajanylityspaikat ja Pietarin markkina-alueen läheisyys tuovat aivan huimat mahdollisuudet Pohjois-Karjalan elinkeinotoiminnalle ja erityisesti matkailulle. Myös matkailuluvut kertovat jotain tämänhetkisestä kehityksestä majoitusvuorokaudet ovat kasvussa, matkailuviisumeja Suomeen on myönnetty tällä hetkellä noin 30 % enemmän kuin edellisenä vuonna. 12 10 Matkailun edistämiskeskus (MEK) 2007. 11 MEK 2007. 12 Tilastokeskus 2006, MEK 2006. 18

Maakunnan rajanläheisyys tarjoaa matkailulle myös toisensuuntaisen vetovoimavahvuuden, idän eksotiikkaa voi hyödyntää esim. keskieurooppalaisille tarjotuissa elämyksissä, lisäksi maakuntamme voi muodostaa luontevan portin mm. Venäjälle suuntautuvaan luonto- tai kulttuurimatkailuun. Toimenpiteet: Vastuut ja aikataulut: Lisätään suunnitelmallista markkinointi- ja myyntityötä ulkomaille kohdemaina Venäjä, Saksa, Alankomaat, Ruotsi, Iso- Britannia, Sveitsi ja Japani. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, yritykset, Käynnistetään ulkomaan markkinointihanke, jonka resurssit suunnataan suoraan matkanjärjestäjäportaan palveluun ja Lakeland-hankkeen luomien kontaktien hoitamiseen. Tuotetaan yritysten suoraa myynti- ja markkinointityötä ulkomaille. Vahvistetaan Karelia Expert matkailupalvelun resursseja ulkomaan markkinointi- ja myyntityön toteutukseen. Tehdään aktiivista ulkomaanmarkkinointiyhteistyötä Itä-Suomen tasolla (Lakeland- Finland ry tai vastaavat tahot). Selvitetään edellytykset, tarvittava tieto, materiaali, yhteistyökumppanit, sitoutuvuus ja toteutusmalli P-K:n yrittäjien ja matkailun edustuston/palvelupisteen avaamisesta Pietariin. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, seutukunnalliset kehittämisyhtiöt, 2008 2010. Tuetaan yleisesti Venäjän matkailun edistämiseen suunnattuja kehittämistoimintoja (markkinointi, tuotekehitys), kohdealueena Pietari. Rahoittajat, yritykset, Tuetaan matkailupalvelujen kehittämistä ja investointeja Niiralan rajanylitysaseman lähialueilla. Rahoittajat, yritykset, Tuetaan venäjänkielisen materiaalin tuottamista ja kulttuurin tuntemusta matkailutoimijoiden ja -yrittäjien keskuudessa. Matkailun oppilaitokset, yritykset, Edistetään Joensuu Pietari välisiä liikenneyhteyksiä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Tuetaan maakunnan kautta Venäjälle suunnatun matkailun kehittämistä ja toteuttamista. Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, seutukunnalliset kehittämisyhtiöt, yritykset, 2008 2013. 19

6 Toteutus ja seuranta Strategian toteutuksen ohjauksesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Karelia Expert Matkailupalvelu Oy. Karelia Expertissä työstä vastaa toimitusjohtaja. Toimijoiden työtä ohjaa ja seuraa POKATohjelmalle nimetty matkailun seurantaryhmä tai kohdassa 5.3 perustettavaksi esitetty työryhmä. Ryhmä kokoontuu käsittelemään strategiatyön etenemistä Karelia Expertin toimitusjohtajan kutsusta 2 3 kertaa vuodessa sekä päättää strategiaan liittyvästä tiedottamisesta, ohjaustoimista ja päivittämisestä. Lisäksi ryhmä järjestää kerran vuodessa matkailuparlamentin, johon kutsutaan matkailun yrittäjät, kehittäjät ja vaikuttajat. Seurantaryhmän tehtäviä ovat: strategian toteutumisen ja vaikutusten seuranta suositusten antaminen matkailun kehittämisen koordinointi matkailun yleisen kehittymisen muutosten ennakointi ja niistä tiedottaminen matkailun maakunnallisen rahoituksen suuntaviivojen luominen ja seuraaminen. Seurattavia indikaattoreita ovat: toiminnalliset mittarit (strategiatavoitteiden toteutuminen ja osaamisen kehittyminen) määrälliset luvut (investoinnit, matkailutulo, yöpymisten määrä, viipymä) laadulliset mittarit (matkailualueen imago- ja asiakastyytyväisyysseuranta, kilpailukyky) matkailukeskusten kehittyminen (Koli, Bomba, Joensuu, Keski-Karjala, Ilomantsi). Vaikutusten seurantaa toteutetaan yhteistyössä matkailualan oppilaitosten kanssa ja sen ohjauksessa huomioidaan yhteistyö valtakunnallisen matkailustrategian seurantaprosessien kanssa. 20

Lähteet Aira, M. 2003. Venäläisten matkailu Suomeen tilastojen valossa. Teoksessa: Muuttuva matkailu. Tietoa Suomen ja Venäjän matkailusta ja matkailuyhteistyöstä. 4/2003. Matkailuosaamisen tietokeskus. Joensuun yliopisto. Boxberg, M. ja Luusua, H. 2003. Säkenöivä toivonkipinä. Pohjois-Karjalan matkailu nousuun vuoteen 2006. Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys 2003. Nord info Nordeuropa marketing & Pohjois- Karjalan liitto. Julkaisematon. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos. 2004. Suomi hyötyy Venäjäilmiöstä. Suhdanne 4/2004. Ennakko 2010 -hanke. 2006. Pohjois-Karjalan talouskatsaus 2/2006. www.ennakko2010.fi. Ennakko 2010 -hanke. 2007. Pohjois-Karjalan talouskatsaus 3/2006. www.ennakko2010.fi. European Travel Comission. 2006. Tourism trends for Europe. www.etag-euro.org. Himanen, V., Lehto, M. ja Mannermaa, M. 2001. Viesti ja matka kulkevat omia teitään. Tieto- ja viestintätekniikan vaikutus matkustamiseen. Futura 4/2001, s. 41 50. Itä-Suomi ohjelma. Helmikuu 2005. Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois- Savon maakuntaliitot. Joensuu yliopisto, Täydennyskoulutuskeskus/MatkailuSampo -hanke. 2007. Tulevan ohjelmakauden rahoitusmahdollisuudet matkailualalle. Luentomoniste. Kauppa- ja teollisuusministeriö. 2006. Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 & Toimenpideohjelma vuosille KTM julkaisuja 21/2006. Matkailun edistämiskeskus, 2007. MEK Trade Follow-up System. Kesä 2006. Loppuraportti: Suomen kesän tarjonta ja kysyntä. Tammikuu 2007. www.mek.fi. Matkailun edistämiskeskus, 2007. MEK Trade Follow-up System. Talvi 2006 2007. Väliraportti: Suomen talven tarjonta. Helmikuu 2007. www.mek.fi. Matkailun edistämiskeskus, 2006. Matkailu vuonna 2020 faktaa ja fiktiota. www.mek.fi. Matkailun edistämiskeskus. 2004. Generation project: matkailun kehitysnäkymät vuoteen 2020 mennessä. Yhteenveto. Nousiainen, J. 2007. Matkailustrategia 2007 2013 Pohjois-Karjalaan, strategian laadintaprosessi. Lahden ammattikorkeakoulu. Matkailun koulutusohjelma. Pohjois-Karjalan liitto, Suomen matkailun kehitys Oy ja Matkailun koulutus- ja tutkimuskeskus. 1996. Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996 2000. MKTK:n julkaisuja F:2. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. 2006. POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007 2010. Julkaisu 99. Savolainen, H. 2007. Pohjois-Karjalan matkailustrategia-aineisto 2007 2013 & Toimenpideohjelma.

Liitteet 1 Pohjois-Karjalan matkailun markkinointi-, myynti- ja kehittämisorganisaatioita 2 Arvioita matkailun kehittämistrendeistä ja niiden vaikutuksista kysyntään 3 Tuoteryhmäkohtaiset kärkituotteet seutukunnittain 4 Esimerkkejä strategiatyössä esille nousseista aihioista 5 Matkailukeskittymien satelliittimalli

Liite 1 Pohjois-Karjalan matkailun markkinointi-, myynti- ja kehittämisorganisaatioita Matkailun kunnallisia, seutukunnallisia tai maakunnallisia matkailupalveluorganisaatioita: Karelia Expert Matkailupalvelu Oy Vastaa alueen yhteisestä matkailumarkkinoinnista, tuotekehityksestä, kokous- ja kongressipalvelujen tuottamisesta, matkailupalvelujen myynnistä sekä matkailuneuvonnasta. Osallistuu asiantuntijaroolissa matkailun kehittämisohjaukseen, suunnittelee, toteuttaa ja hallinnoi yhtiön ydintoimintoja tukevia hankkeita. Matkailuyhdistyksiä: Kolin matkailuyhdistys ry Matkakolmio ry Kolin matkailualueen yritysten ja -organisaatioiden yhteistyöjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää Kolin ja Pielisen Karjalan matkailua yritysten yhteistoiminnan kautta sekä lisätä alueen vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta. Kiteen seudun matkailun yhteistyöfoorumi, sekä matkailun tukipalvelujen järjestäjä (yhteismarkkinointi, myynti, kehittäminen, reitistöjen huolto, vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta. Seutukunnallisia kehittämisorganisaatioita: Joensuun seudun kehittämisyhtiö JOSEK Oy Pielisen Karjalan kehittämisyhtiö PIKES Oy Matkailun kehittäminen osana seutukuntien elinkeinostrategiaa, matkailu-hankkeiden suunnittelu ja toteutus. Keski-Karjalan kehittämisyhtiö KETI Oy Maakunnallisia ja valtakunnallisia organisaatioita, jotka osallistuvat matkailun kehittämiseen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Maakunnan matkailun strateginen ohjaus, maakunnan imagomarkkinointi, maakunnan markkinointi- ja viestintäsuunnitelman 2007 2010 laatiminen ja toteutus. Joensuun yliopisto - täydennyskoulutuskeskus - matkailun opetus- ja tutkimuslaitos Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ProAgria Pohjois-Karjala Matkailuelinkeinoa tukevan yliopistollisen opetuksen järjestäminen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen. Matkailuelinkeinoa tukevan korkeakoulutuksen järjestäminen sekä tutkimus- ja kehittämishankkeiden toteuttaminen. Maaseutumatkailun kehittäminen osana maakunnan maatalouden, maaseutuyrittämisen ja kotitalouden edistämistyötä. Maakunnallisia ja valtakunnallisia organisaatiota, jotka osallistuvat matkailun rahoittamiseen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Matkailua koskevien kehittämishankkeiden rahoittaminen maakunnan kehittämisohjelman POKAT 2010 ja Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman 2007 2013 mukaisesti. Pohjois-Karjalan TE-keskus/yritysosasto Matkailua koskevien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoittaminen Itä-Suomen EAKRtoimenpideohjelman 2007 2013 ja POKAT 2010 mukaisesti. 1 (2)

Liite 1 Pohjois-Karjalan matkailun markkinointi-, myynti- ja kehittämisorganisaatioita Pohjois-Karjalan T&Ekeskus/maaseutuosasto kalatalousyksikkö Pohjois-Karjalan T&E- keskus/työvoimaosasto TEKES Teknologian kehittämisosasto Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Finnvera Oyj Leader-toiminta / Vaara-Karjalan Leader ry, Joensuun seudun Leader ry, Keski-Karjalan Jetina ry Itä-Suomen lääninhallitus Matkailua koskevien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoittaminen Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutuohjelman 2007 2013 ja POKAT 2010 mukaisesti. Matkailua koskevien kehittämishankkeiden rahoittaminen Manner-Suomen ESR-toimenpideohjelman 2007 2013 ja POKAT 2010 mukaisesti. Matkailua koskevien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoittaminen vapaa-ajan palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelman 2007 2009 mukaisesti. Matkailua koskevien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoittaminen Pohjois-Karjalan ympäristöohjelman ja Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelman 2007 2013 mukaisesti. Matkailuyritysten rahoittaminen lainoitusten, takausten ja vientitakuiden muodossa. Matkailua koskevien kehittämis- ja investointihankkeiden rahoittaminen Pohjois-Karjalan alueellisen maaseutuohjelman 2007 2013 ja POKAT 2010 mukaisesti. Matkailua koskevien kehittämishankkeiden rahoittaminen Manner-Suomen ESR -toimenpideohjelman 2007 2013, Itä-Suomen EAKR -toimenpideohjelman 2007 2013 ja POKAT 2010 mukaisesti. Matkailun kehittämistä ohjaavia maakunnalliset työryhmät: Matkailun seurantaryhmä/pokat ohjelma Matkailun rahoitustiimi Järjestäytyvät POKAT-ohjelman mukaisesti, tehtävänä maakuntaohjelman seuranta matkailun osalta, 13 jäsentä. Matkailun rahoittajaorganisaatioiden edustajista koostuva ryhmä, 7 jäsentä, tehtävänä matkailun maakunnallisen rahoituksen koordinointi. 2 (2)

Liite 2 Arvioita matkailun kehittämistrendeistä ja niiden vaikutuksesta kysyntään DEMOGRAAFISET MUUTOKSET Trendit & ennusteet Ikäluokan 54+ määrä kasvaa voimakkaasti sekä kotimaassa että ulkomailla. Ihmiset eläköityvät entistä varakkaampina ja terveempinä. Terveystietoisuus lisääntyy ja kasvaa. Määrällisesti lomamatkat kasvavat eniten Iso- Britanniassa, Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Nuorten kuluttajien määrä vähenee Euroopassa ja Yhdysvalloissa, mutta kasvaa Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. Vaikutus kysyntään Terveys-, liikunta- ja hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa.. Helposti saavutettavien luontomatkailu- ja maaseutumatkailupalvelujen kysyntä kasvaa. Perinteisiin ja kulttuuriin liittyvä arvot, omasta hyvän olon tunteesta nauttiminen sekä luonnon vaaliminen korostuvat kuluttaja-käyttäytymisessä. Lomaasuntojen kysyntä kasvaa. Sesongin ulkopuolisten lomien kysyntä kasvaa. Lyhytkestoisten elämyslomien kysyntä kasvaa Venäjällä, Kiinassa ja Intiassa. GLOBAALIN TALOUDEN MUUTOKSET Trendit & ennusteet Venäjä talous hyötyy ja kasvaa raakaöljyn hinnan nousun johdosta. Suomi hyötyy eniten EU maista läheisyyden ja talouksien synergiaetujen vuoksi Internetin suosio matkailuun liittyvien palvelujen hankkimisessa kasvaa. Kuluttajien keskimääräinen koulutustaso kasvaa Tieto- ja viestintätekniikan kehittymisen myötä etätyön mahdollisuudet ja tekeminen lisääntyy. Töissä käyvien vapaa-ajan määrä ei kasva. Pitkät loma-ajat muuttuvat useiksi lyhytlomiksi. Työssä käyvien nuorten määrä vähenee, mutta tulot kasvavat merkittävästi. Työn tehokkuusvaatimukset lisääntyvät. Aasian taloudellinen mahti kasvaa. Matkailuelinkeinon keskittyminen ja voimistuminen kotimaassa/ulkomailla. Usealle matkustaminen on osa arkielämää. Vaikutus kysyntään Venäläisten matkailukysyntä kasvaa. Suorat varaukset netistä kasvaa. Teknologian kehittäminen ja hyödyntäminen matkailussa korostuu. Uusien sähköisten matkailupalveluiden hakuja karttasivustojen tarve kasvaa. Taiteilla, kulttuurilla ja historialla on entistä suurempi painoarvo lomien sisällössä. Lomilla halutaan oppia. Kasvava etätyö vähentää perinteisten liikematkojen tarvetta ja kysyntää, vapaa-ajan ja työn raja hämärtyy. Tarve lyhytkestoisille, helposti ostettaville ja saavutettaville lomatuotteille kasvaa. Kaikki palvelut sisältävien elämysohjelmapalvelujen kysyntä kasvaa. Yhteisöllisyyden kaipuu ja erilaisiin ryhmiin kuuluminen korostuvat (perhe, työ, harrastukset). Omasta itsestä huolehtimiseen, kuntoiluun ja stressinhallintaan liittyen palveluiden kysyntä kasvaa. Kiinalaisten, intialaisten ja japanilaisten matkailukysyntä kasvaa. Pääosa matkailukysynnästä ja -kasvusta keskittyy Suomessa muutamiin, matkailun perusvirroilta riittävän suuriin matkailukeskittymiin, joiden ympärillä elää myös monipuolinen muu matkailutarjonta. Kilpailu ihmisten vapaa-ajasta kiristyy, brandien merkitys kasvaa, jakelukanavien helppous korostuu. Kysyntä suuntautuu aiempaa enemmän ainutlaatuisiin uniikkikohteisiin, yksilöllisesti räätälöitävien palveluiden tarve lisääntyy. 1 (2)

Liite 2 Arvioita matkailun kehittämistrendeistä ja niiden vaikutuksesta kysyntään ILMASTONMUUTOS Ympäristöasioiden tiedostaminen yleistyy. Kestävä kehitys huomioidaan ja ymmärretään. Kasvihuoneilmiö voimistuu. Eteläisessä Suomessa useimmat talvet ovat hyvin vähälumisia tai lumettomia. Osa aurinkolomakohteista muuttuu vanhemmille kuluttajille ilmastoltaan liian kuumiksi. Talvimatkailukohteiden sesonki lyhenee. Meren pinnan nousu uhkaa osia rantakohteista (esim. Venetsia). Kestävän kehityksen periaattein tuotettujen matkailupalvelujen sekä opintomatkojen kysyntä kasvaa. Matkailijavirrat muuttuvat. Talvimatkailu siirtyy lumivarmemmille alueille. Talvien hävitessä ei enää matkustetakaan aurinkorannoille, vaan talvea etsimään. Eko-turismi kasvaa. Kysyntä kuumuudesta ja kuivuudesta kärsiviin loma-kohteisiin vähenee. Matkanjärjestäjät hakevat uusia kohteita, joissa ilmastonmuutoksen aiheuttamat sääoloriskit ovat pienempiä. POLIITTISET TEKIJÄT Trendit & ennusteet Terrorismi, rikollisuus ja kuluttajien turvattomuuden tunne kasvaa. Kansainvälisen matkailun kontrollointi lisääntyy. Riskit erilaisten sairauksien leviämiselle kasvavat. Lisääntyvä ikääntyminen ja ilmastonmuutos aiheuttavat erilaisten verotuskäytäntöjen kiristymistä ja tätä kautta hintojen nousua. Yleinen matkustaminen kasvaa voimakkaasti, ruuhkat lisääntyvät. Vaikutus kysyntään Kysynnän turvallisuushakuisuus kasvaa. Turvajärjestelyiden osalta monimutkaisiksi koettujen matkojen kysyntä vähenee. Matkailun aikana tarjottavien terveyspalveluiden kysyntä kasvaa ja niiden tarjontaa sekä laatuun kiinnitetään huomioita. Hintakilpailu kiristyy, lentomatkustaminen kallistuu. Helppojen, nopeiden ja vaivattomien liikenneyhteyksien tarve korostuu. 2 (2)