o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 4 4 eoriaa nuorten arvoista ja arvostuksista rvot ovat käsitteitä tai uskomuksia, jotka ohjaavat valintaa ja käyttäytymistä sekä tapahtumien arviointia. rvot liittyvät toivottaviin lopputuloksiin tai toivottavaan käyttäytymiseen, ja ne voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen. rvot ovat peräisin siitä kulttuurista, jossa eletään, ja ne opitaan elämän kuluessa. rvot voidaankin nähdä kulttuurissa ja ihmisten ajattelussa ilmenevinä käsityksinä yksilöiden, yhteiskunnan ja ihmiskunnan tärkeistä päämääristä ja toiminnan kriteereistä. urunen (1992) jäsentää arvostamisen laajan kentän kolmeen alueeseen: arvot, ihanteet ja arvostukset. Varsinaiset arvot ovat kauneus, hyvyys ja totuus. Ihanteet (esimerkiksi rehellisyys, vastuullisuus ja ystävällisyys) muistuttavat arvoja, mutta ne ovat lähempänä konkreettista todellisuutta kuin arvot. rvostukset, kuten työ, koulutus, perhe ja koti, ovat vielä konkreettisempia kuin ihanteet ja arvot. Koulu arvoyhteisönä rvokeskustelu, kunnioitus ja suvaitsevaisuus ovat nykypäivän koulujen monikulttuurisessa arjessa tärkeitä. Monet koulumaailman arvot ovat luonteeltaan arvostuksia eli konkreettisiin sisällöllisiin kohteisiin, kuten tietoihin ja taitoihin tai toimintatapoihin suuntautuvia kohdearvoja. rvostukset seuraavat aikansa yhteiskunnallista kehitystä ja muuttuvat sen mukana. Koulun vuorovaikutusta sääteleviä arvoja ovat eettiset ja sosiaaliset ihanteet, kuten ystävällisyys ja suvaitsevaisuus, jotka vaikuttavat ihmissuhteisiin ja organisoivat sosiaalista todellisuutta. Ne suuntaavat yksilön asenteita ja persoonallisuuden kasvua sekä säätelevät hänen käyttäytymistään sisältä päin. Kolmas koulun arvojen laji, sivistyksen ideaalit eli totuus, hyvyys ja kauneus ovat inhimillisiä perusarvoja. Näihin voidaan lisätä myös lähimmäisenrakkaus. rvokkaat kokemukset ovat tärkeitä ihmisenä kasvamiselle. Koulun tehtävänä on tuottaa kaikkiin arvojen lajeihin liittyviä kasvattavia arvokokemuksia, ja siten kehittää oppilaiden persoonallisia, arvojen avautumisen kannalta merkittäviä arvotunteita. Nykypäivän näkemyksiä arvoista Liberalistisen näkemyksen mukaan ihmisillä on erilaisia arvoja ja hyvän elämän käsityksiä, ja yksilöiden erilaiset arvovalinnat ovat keskenään tasa-arvoisia. Ydinarvoina nähdään yksilön autonomia, vapaus, oikeudet, moniarvoisuus ja tasaarvoisuus. Postmodernin etiikan mukaan yksilön on vapaana moraalisena subjektina tehtävä itse valintoja ja otettava niistä vastuu. Moraalin ajatellaan rakentuvan moniarvoisesti sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Yleismaailmalliset arvot chwartzin (1992) mukaan on olemassa kymmenen universaalia arvoa, jotka löytyvät kaikista kulttuureista: VO VL UOIUUMINEN HEDONIMI EIMEKKEJÄ arvovalta varakkuus menestys kunnianhimo mielihyvä elämästä nauttiminen V O P U N I 7. L K 77 uomen Mielenterveysseura
4 o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o V O P U N I 7. L K VO VIIKKEIYY IEOHJUUVUU UNIVELIMI HYVÄNHOIUU PEINEE YHDENMUKIUU UVLLIUU EIMEKKEJÄ jännittävä elämä vaihteleva elämä luovuus riippumattomuus sosiaalinen oikeudenmukaisuus tasa-arvo yhteys luontoon avuliaisuus uskollisuus kulttuurin ja perinteiden säilyttäminen ja eteenpäin vieminen tottelevaisuus vanhempien kunnioitus kansallinen turvallisuus yhteiskunnan järjestyneisyys keskinäinen luottamus Erik hlman (1939) luokitteli arvot seuraavasti: hedonistiset arvot (onni, mielihyvä, ilo, nautinto, aistillisuus) vitaaliset arvot (elämä, terveys, tahto, kuntoisuus) esteettiset arvot (kauneus, ylevyys, suloisuus, taide) tiedolliset arvot (totuus, tieto, oppi, koulutus, viisaus, tiede) uskonnolliset arvot (usko, toivo, pyhyys, laupeus) sosiaaliset arvot (altruismi, ystävyys, rakkaus, uskollisuus, vapaus, veljeys, kunnia, isänmaallisuus, turvallisuus) mahtiarvot (voima, valta, sota, rikkaus, raha, voitto) oikeusarvot (oikeudenmukaisuus, ihmisoikeudet, tasa- arvo, laillisuus) eettiset arvot (hyvyys, moraalinen oikeus) ekologiset arvot (luonnon kauneus ja terveys, eläinten oikeudet) egologiset arvot (omanarvontunto, itsekkyys, oma etu). cheler asettaa arvoluokituksessaan arvot järjestykseen. Ylimpänä ovat pyhät arvot, jotka kohdistuvat persoonaan (esimerkiksi rakkaus). euraavassa luokassa ovat henkiset arvot, jotka ovat eettisiä, tiedollisia tai esteettisiä arvoja. Vitaaliset arvot liittyvät hyvinvointiin ja elämäntuntoon (terveys). limpana luokituksessa ovat mielihyväarvot, joita ovat miellyttäviin ja epämiellyttäviin asioihin liittyviä arvoja sekä niiden kokemuksia. limpana ovat hyötyarvot. uomalainen arvomaailma uomalaisten arvot ovat pysyneet vakaina pitkään. Vuosina 1991 2001 chwartzin arvomittarilla tehdyssä arvotutkimuksessa (Puohiniemi 2002) ilmeni, että suomalaisten neljä tärkeintä arvoa pysyivät samoina, eikä niiden keskinäisessä järjestyksessä tapahtunut juuri muutoksia. Muiden huomiointiin ja omaan turvallisuuteen liittyvät kollektiiviset arvot olivat suomalaisille tärkeämpiä kuin individualistiset, yksilön päämääriä edistävät arvot. uomalaisille tärkein arvo oli hyväntahtoisuus eli lähipiiriin kuuluvien ihmisten hyvinvoinnin edistäminen. euraavaksi tärkeimpiä arvoja olivat turvallisuus ja universalismi. Neljänneksi tärkein arvo oli yhdenmukaisuus. Vähemmän tärkeitä arvoja olivat itseohjautuvuus, hedonismi, suoriutuminen, virikkeisyys, perinteet ja viimeisimpänä valta-arvot. Nuorten tärkeimmät arvot Nuoret pitävät tärkeimpinä asioina elämässään terveyttä, kotia, ihmissuhteita, rakkautta sekä työtä. Myös ympäristö on nuorille tärkeä. airaus, oma tai läheisen kuolema sekä maailmanrauhan järkkyminen ja sota ovat nuorten suurimpia pelkoja. ytöillä painottuvat pehmeämmät humanistiset arvot (kuten ihmissuhteet) ja tasa-arvo enemmän kuin pojilla, pojat taas arvostavat traditionaalisia arvoja sekä materiaalisia arvoja (kuten työnteko) tyttöjä enemmän. Maalla asuvat nuoret painottivat enemmän perinteisiä arvoja sekä tasa-arvoa kuin kaupunkilaiset nuoret. Kaupunkilaisnuorilla yksilöllisyys sekä jälkimodernit arvot painottuvat enemmän. Nykynuoren postmodernit arvot Nuorten arvo- ja aatemaailma ei ole jäsentynyt. Nykynuori ei tarvitse pysyvää identiteettiä eikä hän ole vahvasti kiinni missään tietyssä arvojärjestelmässä, vaan arvomaailma muodostuu joustavaksi. Nuoret kokevat, että he voivat muuttaa näkemyksiään tilannekohtaisesti, ja he tekevät arvovalintojaan yhä uudelleen. Nuorten arvoja uomen Mielenterveysseura 78
o p e t t a j a n t a u s t a t i e t o 4 käsittelevissä tutkimuksissa on havaittu, että suomalaisten nuorten mielipiteet ja arvot eivät ankkuroidu enää poliittisiin, uskonnollisiin tai muihin ideologioihin. iemmin koti ja koulu olivat keskeisessä asemassa nuorten moraalikasvatuksessa. Nykynuoren arvoihin ja asenteisiin vaikutetaan perinteisten viestintävälineiden kautta mutta myös uuden tekniikan mahdollistamin keinoin (internet ja tietokonepelit). Inglehartin mukaan yksilölliset arvot ovat muuttuneet traditionaalisen yhteiskunnan selviytymisarvoista hyvinvointiarvoiksi. raditionaalisessa yhteiskunnassa keskeistä on ollut turvallisuuden tarve, kuten taloudellinen hyvinvointi ja fyysiset perustarpeet, kuten ruoka. Jälkimodernissa yhteiskunnassa arvot nousevat esteettisistä, älyllisistä ja sosiaalisista tarpeista sekä itsensä toteuttamisesta ja johonkin kuulumisen tarpeesta. Näitä hyvinvointiarvoja ovat esimerkiksi luonto, itsensä kehittäminen, koulutus, yhteiskunnalliseen päätöksentekoon vaikuttaminen, perhe, ystävät ja sosiaaliset verkostot. Inglehartin mukaan ihminen oppii arvostamaan sitä, mistä hänen lapsuudessaan on ollut pulaa. äten aineellisessa hyvinvoinnissa kasvaneet nykynuoret asettavat esimerkiksi luonnon, itsensä kehittämisen ja ystävät suurempaan arvoon kuin aiempi sukupolvi. Nuoren arvomaailma muodostuu Perusta arvojärjestelmälle luodaan jo lapsuuden sosiaalisessa ympäristössä kotona, harrastuksissa tai merkittävän aikuisen kautta saaduista virikkeistä. Vanhemmista irrottautumalla nuori tekee mahdolliseksi sen, että myös omalle arvopohdinnalle jää tilaa, eivätkä vanhemmat pääse liikaa välittämään nuorelle omia jäsentyneitä arvojaan. rvopohdinta on jokaisen tehtävä itse. Nuori selkiyttää omaa elämäänsä pohtimalla arvojaan ja arvostuksiaan ja samalla miettimällä valintojensa suuntaa. Nuorten arvot ja uskomukset eivät ole yhdenmukaisia, ja arvomaailmaa leimaa yksilökeskeisyys. rvojen hajanaisuus on myönteinen osoitus siitä, että nykynuori kehittää omaa arvonmuodostustaan aktiivisesti pohtimalla vaihtoehtoja ja menemällä mukaan erilaisiin ryhmiin. Nuoren arvojen ja normien muodostumiseen ovat yhteydessä esimerkiksi ikä, sukupuoli, kieli, sosiaaliluokka, kansallisuus, kotipaikka, harrastus ja koulutus. Lähteet Hannukkala, M. 2002. Elämään ja tulevaisuuteen. apaustutkimus peruskoulun 9. luokan Elämäntaitokurssista. Kotitaloustieteen lisensiaatintutkimus. Helsingin yliopisto. Helve, H. 2002. rvot, muutos ja nuoret. Helsinki: Yliopistopaino. Kallio, E. 2005. Kasvatus hajoavassa ajassa. Nuorten arvot ja moraalikasvatuksen mahdollisuudet. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä: Jyväskylän yliopistopaino Kosketus-materiaali: http://www.edu.fi/oppimateriaalit/kosketus Launonen, L. 2006. rvojen muutos ja elämän mieli. etki koulun näyttämölle eväitä mielenterveysosaamiseen -koulutustilaisuuden luentomateriaali. Launonen, L. & Pulkkinen, L. 2004. Koulu kasvuyhteisönä. eoksessa L. Launonen & L. Pulkkinen (toim.). Koulu kasvuyhteisönä Kohti uutta toimintakulttuuria. Opetus 2000. Jyväskylä: P-kustannus. Lähteenmaa, J. 1997. Nuoret vapaaehtoistyöntekijät: motiiveja ja moraalipohdintoja. apaustutkimus pääkaupunkiseudulta. eoksessa H. Helve, J. Lähteenmaa,. Päivärinta, K. Päällysaho, H. aarikoski ja P. Virtanen. Nuorten elämänpolkuja lama-uomessa. Nuorisotutkimus 2000, 162 209. Niemi, H. 2007. Kenet koulu tekee vahvaksi ja kenet heikoksi? Näkymättömän käsikirjoituksen voima. eoksessa H. Niemi &. arras (toim.). Erilaisuuden valot ja varjot. Eettinen kasvatus koulussa. Helsinki: Otava, 111 119. Nurmi,. 1999. Eläytyen hyvään. Eettistä kasvua draaman avulla. Helsinki: Kerhokeskus koulutyön tuki. Puohiniemi, M. 2002. rvot, asenteet ja ajankuva. Espoo: Linnor. chwartz,. H. 1992. Universals in the Content and tructure of Values: heoretical dvances and Empirical ests in 20 Countries. eoksessa: M. P. Zanna (toim.). dvances in Experimental ocial Psychology, Volume 25. an Diego: cademic Press. olasaari, U. 2003. akkaus ja arvot kasvattavat persoonan Max chelerin kasvatusfilosofiaa. Helsingin yliopisto. chwartz,. H. & Blisky, W. 1987. oward a Universal Psychological tructure of Human Values. Journal of Personality and ocial Psychology, 53 (3), 550 562. urunen, K.E. 1992. rvojen todellisuus. Johdatus arvokasvatukseen. teena Kustannus: Jyväskylä. Venkula, J. & autevaara,. 1993. rvot ja nuorten arvopohdinta. Helsinki: Yliopistopaino. V O P U N I 7. L K 79 uomen Mielenterveysseura
4 a l o i t u s j a m o t i v o i n t i a l o i t u s j a mo t i v o i n t i V O rvot ovat asioita, joita pidämme oikeina, hyvinä, tärkeinä ja välttämättöminä elämäs säm me. rvot vaikuttavat valintojemme ja tekojemme taustalla. Valinnat ja teot taas viesti vät edelleen persoonallisuudestamme. unnista malla itselle tärkeitä arvoja ja arvostuksia on helpompi saavut taa päämääriä ja tavoitteita elämässä. Omien arvo jen tunteminen vahvistaa omaa ihmisyyttä ja minuutta. amalla keskustelu itselle tärkeistä arvoista ja arvostuksista on osa oman elämän perustan ja tarkoi tuksen pohdintaa. Huomaa! a l o i t u s k a lv o n (l i i t e 20) t a v o i t t e i d e n ja k u v a n a v u l l a v o i t h e r ä t t ä ä k e s k u s t e l u a o p e t u s k e r r a n a i h e i s ta. P U N I Motivointi: aloita tunti kotitehtävän purkamisella (). Halutessasi valitse lämmittelytehtäväksi harjoitus B tai C. e d e l l i s e n o p e t u s k e r r a n k o t i t e h t ä v ä n p u r k u p a r e i t t a i n Minkä hyvää mieltä tuottavan asian toteutit? m i t ä p i d ä n t ä r k e ä n ä e l ä m ä s s ä n i? C 7. L K Miten harjoitus toimi? Mitä sait tehtävästä itsellesi? B mistä en olisi valmis luopumaan? ta r k o i t u s Virittää oppilaita arvokeskusteluun. toiminta Istutaan esimerkiksi lattialla ringissä hetki hiljaa. Jokainen miettii minuutin itsekseen tai kirjoittaa lapulle yhden asian, josta ei olisi valmis luopumaan elämässään. ta r k o i t u s Virittää oppilaita arvokeskusteluun. toiminta Keskustellaan yhdessä. Millaisia valintoja teen arjessani lähes päivittäin? Esimerkiksi: tietokone pelien pelaaminen (kuinka paljon), ulkoilu, ystävät, kodin arkisiin töihin osallistuminen, toisten auttami nen, rahan käyttö Harjoitus voidaan tehdä myös kuvakortein. Oppilaat valitsevat kortin, joka kuvaa heille tärkeää asiaa elämässä. p u r k u Kirjataan tärkeimmät asiat taululle. p u r k u Jokainen kertoo ajatuksensa vuorollaan ja tuotokset voidaan koota kalvolle tai taululle. uomen Mielenterveysseura 80
varsinainen t y ö s k e n t e l y 4 v a r s i n a i n e n t y ö s k e n t e l y v a l i t s e o p e t u s k e r r a n t o t e u t u s vaihtoehdoista 1 t a i 2: unti toteutetaan toiminnallisena työskente lynä ja harjoituksina arvojen ja arvostusten valin noista. Harjoitusten tavoitteena on pohtia arvojen ole musta ja löytää itselle tärkeitä arvoja ja arvostuksia ja miettiä omia valintoja. 1 a r v o t p u n t a r i s s a Liite 22 25 toiminta Kesto noin 30 40 minuuttia. Voit toteuttaa harjoituksen myös lyhyempänä käytettävän aikaresurssin mukaisesti ja siirtyä nopeammin tärkeimpiin arvoihin. Oppilaat poimivat kultakin arvokal volta kolme itselle tärkeää arvoa/arvostusta järjestykseen (yhteensä 15). nna oppilaille riittävästi aikaa. Oppilaat keräävät arvot ja esittelevät ne 2 4 hengen ryhmissä toisille. Voidaan tehdä myös papereita vaihtamalla ja lukemalla ominaisuudet. Keskustelu ja arvojen perustelu on kuitenkin parempi vaihtoehto. euraavaksi vähennetään kolme arvoa pois ja esitellään arvot taas 2 4 oppilaalle. Perustellaan miksi jättivät kyseiset arvot pois. Vähennetään neljä arvoa pois ja perustellaan. oiset voivat kysyä, miksi nämä arvot olivat tärkeämpiä kuin toiset ja miksi poislaitettujen joukossa olivat juuri nämä arvot. Myös hiljaisten oppilaiden tulisi saada esitellä arvojaan. Vähennetään vielä kolme arvoa eli jäljelle jää viisi. Nyt vähentäminen voi olla jo vaikeaa, koska kaikki arvot ovat kol me tärkeintä arvoasi Haltija antaa sinulle kolme arvoa seuraavista: valta perhe rikkaus kauneus pitkä ikä terveys ystävyys 2 Valitse arvoista ensin kolme. iputa sitten yksi vähemmän tärkeä arvo pois. Valitse lopuksi näistä jäljelle jääneistä kahdesta arvosta tärkeämpi. niin tärkeitä. Ja edelleen vähennetään kaksi eli jäljelle jää kolme tärkeintä. Lopuksi oppilas valitsee kaksi tärkein tä ja esittelee ja perustelee ne parille tai valitsee tärkeimmän ja perustelee miksi hylkäsi kaksi. Perustelut auttavat hahmottamaan, mitä oppilaat ajattelevat. Viimeiset arvot ovat monilla samoja. Myös materialistisia arvoja voi olla kärkijoukossa. Älä kuitenkaan tyrmää niitä vaan vie keskustelua eteenpäin. p u r k u Kootaan taululle tärkeimmät jäljelle jääneet arvot. Millaisia arvoja jäi jäljelle ja miten ne eroavat toisistaan? Jos oppilaan tärkein arvo on ääretön rikkaus, miten rikkauk sista pystyy nauttimaan, jos on sairas tai onneton? Voiko köyhä olla onnellinen? Voivatko arvot muut tua elämän aikana? Miksi ja mistä syistä? Millaiset arvot ovat vallalla yhteiskunnassamme? Mietitään myös, miten arvovalintani selkiy tyivät. Mitä opin itsestäni tänään? rvokeskustelu päätetään: Montako arvoa oli jäljellä, kun ei enää halunnut antaa omia arvo jaan pois? Mistä arvoista oli erityisen vaikea luopua? rvoharjoituksen päätyttyä jatketaan keskustelua esimerkiksi pienissä ryhmissä. Herätellään keskustelua sii tä, miten oppilas itse heijastaa arvostuksiaan arjes saan, toimiiko hän niiden mukaisesti vai risti riidassa niiden kanssa ja miksi. Miten voisi toi mia arvostustensa mukaisesti? Missä tilanteessa on toi mi nut arvostustensa mukaisesti ja toisaalta onko ollut tilanne, jossa on toiminut eri tavalla ja jos on, niin miksi? V O P U N I 7. L K p u r k u Miksi oppilaat pudottivat muut pois ja valitsivat juuri tietyn arvon? 81 uomen Mielenterveysseura
4 k o k o a m i n e n j a l o p e t u s k o k o a m i n e n j a lo p e t u s Voidaan vielä miettiä: Mitä opin arvovalinnoistani? Mitä uutta opin itsestäni? Kirjataan itsel le tärkeitä arvoja (3 5 arvoa) harjoitusten perus teella Hyvän mielen vihkoon. Huomaa! t u n n i n l o p e t u s k a lv o n a v u l l a (l i i t e 21) v o i t k o o ta o p e t u s k e r r a n keskeiset sisällöt. V O P U N I 7. L K Kotitehtävä Oppilaat etsivät seuraavalle tunnille kuvan (esimerkiksi lehtikuvan), joka ilmentää heille tärkeää asiaa. euraava tunti aloitetaan esimerkiksi ympyrässä istuen. Jokainen saa kuvan avulla kertoa hänelle tärkeästä asiasta. Lopuksi kuva liitetään Hyvän mielen vihkoon. Kuvasta voidaan keskustella myös kotona. Materiaalit Liite 20: unnin aloituskalvo Liite 21: unnin lopetuskalvo Liite 22 25: rvokalvot Lisäksi saatetaan tarvita: Kuvakortteja/opettajan keräämiä postikortteja. uomen Mielenterveysseura 82
4 rvot puntarissa Liite 20 VONI J VOUKENI Mitkä ovat minun arvostuksiani, arvojani sekä valintojani? Mikä merkitys arvoilla ja arvostuksilla on mielen hyvinvoinnille? Miten uskallan toimia arvostusteni mukaisesti? Kuva: uomas Gustafsson uomen Mielenterveysseura 83
4 rvot puntarissa Liite 21 VONI J VOUKENI rvot ja arvostukset ovat ihmisen toiminnan ja valintojen taustalla vaikuttavia tekijöitä. rvot ja arvostukset ovat asioita, joita pidämme oikeina, hyvinä, tärkeinä ja välttämättöminä elämässämme. Ihmiset arvostavat erilaisia asioita. Hyväksyntä ja kunnioitus toisia kohtaan on viisautta. Ympäristön arvot eivät aina ole oikeita ja tavoiteltavia. On tärkeää uskaltaa tehdä omia valintoja. Ihminen, joka tiedostaa arvojansa ja arvostuksiansa, pystyy asettamaan päämääriä ja tavoitteita elämälleen. uomen Mielenterveysseura 84
4 rvot puntarissa Liite 22 ELÄÄ JÄNNIÄVÄ ELÄMÄ MUU ULKOMILLE UMN D OEU FNIOIN ODIUKE PELKKIÄ KYMPPEJÄ PÄÄÄ F1-KUKIKI VOI MILMN- MEUU LUOD IDE KIJOI KIJ KYKY EHDÄ VIN OIKEI KIUJ VÄLYÄ VOIN- KÄYMIILÄ JUO MON D OM KOI EHDÄ HYVÄN- EKEVÄIYY- I VUUYÖÄ OLL PIDEY J KUNNOIEU VÄLYÄ IUKIL U MLL PÄÄÄ HLUMN MMIIN D OEU UNELMN uomen Mielenterveysseura 85
4 rvot puntarissa Liite 23 PÄÄÄ MMI- UHEILIJKI KYKY HYVÄKYÄ IENÄ D NOBEL- PLKINO OLL LUOV IEILIJ OPPI GOUME- KOKIN IDO D ELÄÄ EVEENÄ PEL IHMIHENKIÄ OLL KEU ONNELLINEN ULEVIUU KYKY ELVIÄ PINEEÄ KYKY OLL MENUM D YÄVÄ JOLLE VOI PUHU ELÄÄ EVEENÄ 100-VUOIKI LÖYÄÄ YÖ- tai POIKYÄVÄ OLL MENEYVÄ IEILIJ KYKY HYVÄKYÄ IHMIEN EILIUU MK MILMN YMPÄI OLL UOIU uomen Mielenterveysseura 86
4 rvot puntarissa Liite 24 KYKY EHDÄ IHMIE ONNELLIIKI OLL HYVÄ YÄVÄ OIELLE MENEYÄ KOULU J OPINNOI OLL UPPOIK UOJELL LUONO U KEHIYMIDEN LPI VOI KUNEUKILPILU OLL KIELINEO OLL IV KÄIÄÄN KYKY NU IELLEEN OLL VOEU IHMINEN OLL KUULUI KIII OLL MEMIEI LHJK OLL HYVÄ YÄVÄ O PIÄÄ PUOLEN OLL OC-PLKIU NÄYELIJÄ OLL KUULUI MUOI- UUNNIELIJ LUOMU JUMLN uomen Mielenterveysseura 87
4 rvot puntarissa Liite 25 HYVÄ EVEY ELÄÄ ONNELLINEN ELÄMÄ D OM PEHE PUHD LUONO J ILM HYVÄ KIELIPÄÄ LUONNO EKEILY VIIU LÄPI ELÄMÄN OM MOOOI- PYÖÄ KUNII HIUKE LUOEV KUMPPNI LOON JÄIPOI MLLIN VLO KEÄMÖKKI KOI ULKOMILL KV PUOLIO OLYMPIVOIO ÄYDELLINEN ÄVELKOV UKOMON EIINYMIKYKY KYKY EHDÄ IN PHN VEKPPI ÄYNNÄ MEKKIVEI KYKY KUUNNELL MUIDEN MUHEI uomen Mielenterveysseura 88