Joensuun Nuorisoverstas ry

Joensuun Nuorisoverstas ry Toimintakertomus 2015

Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Nuorten työpajatoiminta yleisesti... 4 3 Tiedotus... 5 4 Nuoret... 5 5 Työpajatoiminnan toteutuminen... 7 5.1 Taitoverstas Joensuu... 7 5.2 Kontiolahti... 9 5.3 Outokumpu... 10 5.4 Etsivä nuorisotyö... 12 5.5 Meille saa tulla kampanja... 14 6 Henkilöstö... 14 7 Tilat... 16 8 Hallinto ja tukipalvelut... 16 9 Yhdistyksen asiantuntijatehtävät... 17 10 Yhteistyökumppanit ja asiakkaat... 18 11 Juhlavuosi... 19 12 Talouden toteutuminen... 20 13 Kohti vuotta 2016... 20 2

1 Johdanto Joensuun Nuorisoverstas ry on perustettu 13.10.1995. Vuosi 2015 oli yhdistyksen 20. toimintavuosi. Yhdistyksen tavoitteena on edistää ja kehittää nuorten elämänhallinnan valmiuksia ja arjentaitoja sekä tukea siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Yhdistyksen toiminnan perustana on nuorten työpajatoiminta Joensuun seudulla. Koko toimintansa ajan yhdistys on ylläpitänyt ja kehittänyt työpajatoimintaa paikallisista erityispiirteistä nousseiden tarpeiden mukaisesti. Joensuun Nuorisoverstas ry:n tavoitteena on parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten edellytyksiä osallistua koulutukseen ja työelämään ja tarjota laadukkaita valmennustuotteita ja -palveluja seutukunnallisesti, kilpailukykyiseen hintaan. Joensuun Nuorisoverstas ry on luonut työpajapalveluille ammattimaiset ja tavoitteelliset olosuhteet. Yhdistys pyrkii toimimaan sosiaalisen työllistämisen kehittäjänä Pohjois-Karjalassa. Työpajojen lisäksi yhdistyksen tavoitteena on verkostoitua ja olla mukana moniammatillisessa yhteistyössä, kehittämässä muita palveluita sekä hankkeita, joihin on kytkettävissä vapaaehtoista kansalaistoimintaa ja nuorten osallisuutta lisäävää toimintakulttuuria. Kuva 1 Verstas Joen Yö -tapahtumassa 3

2 Nuorten työpajatoiminta yleisesti Joensuun Nuorisoverstas ry:n toiminnan ydin on seudullisessa nuorten työpajatoiminnassa, jota tehdään Joensuun lisäksi Kontiolahdessa, Liperissä ja Outokummussa. Nuorten työpajatoiminnasta säädetään Nuorisolaissa (3 luku, 7 ). Sen mukaan kuntien nuorisotyöhön ja -politiikkaan katsotaan tarvittaessa kuuluvan nuorten työpajapalvelut tai muut olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Yhdistys haluaa edistää nuorisolain määrittelemiä tavoitteita sosiaalisen vahvistamisen, aktiivisen kansalaisuuden sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantamisen näkökulmista. Seudullista nuorten työpajatoimintaa kehittää ja ohjaa Seudullisen nuorten työpajatoiminnan ohjausryhmä, joka kokoontui vuonna 2015 kahdesti. Ohjausryhmään kuuluvat kuntien asettamat edustajat, Pohjois-Karjalan TE-toimiston edustaja ja yhdistyksen toiminnanjohtaja. Ohjausryhmän tehtävä on ohjaava ja tiedottava. Se käsittelee kokouksissaan nuorten tilannetta ja yleisiä kehittämislinjauksia sekä arvioi tavoitteita ja tuloksia seudullisessa työpajatoiminnassa. Ohjausryhmän kokoonpano 2015: Joensuun seudun TE-toimisto: Kevät 2015, Anu Huotari/Päivi Väänänen Syys 2015, Minna Kontturi/Heidi Hirvonen Joensuu: Jukka-Pekka Mattila/Jouni Erola Sari Riikonen Kontiolahti: Liperi: Outokumpu: Nuorisoverstas: Veijo Sallinen/ Jani Loponen Raimo Piiroinen Anne Kuokkanen/Jukka Orenius Ulla Mänttäri-Tikka 4

3 Tiedotus Työpajatoiminnasta tiedottamista ja tiedonvaihtoa tehtiin verkostossa päivittäin. Toimintaan kuuluivat Pohjois-Karjalan TE-toimiston ja kuntien kanssa kokoukset puolivuosittain sekä toiminnan sisällöistä ja rahoituksesta käydyt neuvottelut. Yhdistys raportoi toimintaansa kolmannesvuosittain kuntiin ja ohjausryhmälle, vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöön ja Itä-Suomen Aluehallintoviraston nuorisotoimeen. Toiminnan asiakastilaston (Party, Parent) koonti lähetettiin kolmannesvuosittain kansalliseen tilastoon. Tiedotuksessa otetaan huomioon sopimukset ja rahoittajien ohjeet. Yhdistyksen toiminnasta julkaistiin lukuisia lehtijuttuja paikallisessa lehdistössä, ja tehtiin radio-ohjelmaa. Yhdistyksen uudet kotisivut julkaistiin maaliskuussa 2015. Nuorisoverstaan Verstaan sanomat -niminen pdf-tiedote korvattiin kotisivuihin liitetyllä blogilla ja Facebook -tiedotuksella. Yhdistyksen sosiaalisen median-osaamista nostettiin eri verkko-applikaatioiden ja ilmaisohjelmien opettelulla henkilöstön keskuudessa. Lisäksi yhdistys anoi ja sai Microsoftilta nonprofit toiminnan statuksen, jonka myötä ohjelmistojen ja esim. Office 365-palvelun käyttö tulee jatkossakin edullisemmaksi kuin aiemmin. Käytännössä nämä muutokset tarkoittivat sitä, että yhdistyksen tiedotus ja viestintä siirtyi moderniin digiaikaan vuonna 2015. 4 Nuoret Vuonna 2015 Joensuun Nuorisoverstas ry:n toiminnassa mukana oli 316 eri nuorta ( 1 287). Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna, koska vuonna 2015 Etsivä nuorisotyö oli jo vakiinnuttanut toimintansa. Seudullisessa työpajatoiminnassa aloitti 140 nuorta (197, 2014 sis. Starttiverstas-hanke), ja 161 jaksoa. Seudullisen työpajatoiminnan parissa nuorten ohjautuminen palveluihin alkoi vuoden alussa reippaasti. Toiminnassa aloittaneet nuoret olivat 16 28-vuotiaita. 17 24-vuotiaiden osuus oli 90 % (82 %). Poikia oli 55 % (53 %) nuorista. Poikien osuus toiminnassa on vuosien mittaan kasvanut. Nuorten äidinkieli oli suomi, 11 (9) nuorta lukuun ottamatta. 37 % (36 %) nuorista tuli Verstaille Pohjois-Karjalan TE-toimiston tai Työvoiman palvelukeskuksen ohjaamana ja noin 13 % (20 %) ohjautui sosiaalitoimesta. 9 % (11 %) nuorista tuli työpajalle oma-aloitteisesti. Muita ohjaavia tahoja olivat mm. Etsivä työ 26 % (16 %), mielenterveyspalvelut, oppilaitokset ja asumisyksiköt sekä muut toimijat ja hankkeet 8 % (18 %). Nuorten koulutustaustana oli useimmiten peruskoulu 54 % (65 %) ja 41 % (35 %) toisen asteen ammatillinen tutkinto tai ylioppilastodistus. Nuoria, jotka 1 Suluissa vuoden 2014 lukumäärät. 5

olivat käyneet lukion, oli joukossa peräti 14 %. Mukana oli myös kaksi nuorta, joilla ei ollut peruskoulun päättötodistusta. Nuorten koulutusprofiilissa näkyy lama-aika ja työllistymisen vaikeus. Yhä useammat nuoret joutuvat vaihtamaan ammattiaan tai muuttamaan työn perässä. Lukion käyneiden määrän kasvu johtuu enemmänkin koulutukseen pääsy kitkasta, eli ei päästä opiskelemaan halutulle alalle, ja taas odotetaan vuosi. Kun työpaikkoja on vähän, näyttäytyy tämä Verstailla. Nuorista 81 %:lla (77 %) suunnitelma toteutui myönteisesti työpajajakson aikana tai sen jälkeen. Positiivisena tuloksena pidetään työn, koulutuksen, armeijan tai muun omaa tulevaisuutta edistävän toiminnan alkamista. Lukuun kuuluvat myös nuoret, jotka jatkoivat vuodenvaihteen yli työpajan valmennuksessa. Kahdeksan (seitsemän) nuorta työllistyi palkkatyöhön. Työtön, keskeyttänyt, muualle ja ei tietoa (negatiivinen tulos) kirjattiin 19 % (23 %) nuorista. Nuorten työpajatoiminnan keskimääräinen positiivinen tulos on kansallisella tasolla noin 75 %. Positiivinen tulos ja nuorten sijoittuminen yleensä vaihtelevat vuositasolla jonkin verran. Yleinen taloustilanne, työpaikkojen määrä ja koulutuspaikkojen saatavuus, sekä toimintaympäristön muutokset vaikuttavat tulokseen. Toisaalta myös nuorten terveyteen ja toimintakykyyn liittyvien palveluiden saatavuus vaikuttavat tulokseen. Kuva 2 Nuottavalmennuksessa 6

Yhdistyksen valmennustyötä seurataan Par -asiakasrekisterin avulla. Rekisterit vastaavat opetusja kulttuuriministeriön vuosikyselyiden kysymyksiä. Vuonna 2015 tuli mahdolliseksi ottaa asiakasrekisteristä kuntakohtainen koonti, joka oli yhtä kattava kuin kuntasopimusten kolmannesvuosiraportointi. Tämä asiakaskoonti lähetettiin kuntiin jokaisesta kolmannesvuosi-jaksosta. Yksilötasolla nuorten työpajatoiminnan ensisijaiset tavoitteet ovat nuoren identiteettityöskentely ja sopivaan koulutukseen hakeutumisen tukeminen. Näiden avulla nuori voi saada työelämässä tarvittavan ammattitaidon ja pysyvämmän työpaikan. Joensuun seudun ongelmana on edelleen työpaikkojen puute ja korkea työttömyysaste. Seuraavassa luvussa tarkastellaan toiminnan sisältöä Joensuun Nuorisoverstas ry:n seudullisessa nuorten työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä, eriteltynä eri toimintoihin. 5 Työpajatoiminnan toteutuminen 5.1 Taitoverstas Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toimintayksikössä oli työkokeilussa vuonna 2015 yhteensä 95 joensuulaista nuorta (laskutettuja 90 nuorta), valmennusjaksoja nämä nuoret tekivät yhteensä 105 kappaletta. Lisäksi ns. yhdistystyön puitteissa tapasimme 15 joensuulaista nuorta. Taitoverstaalla työkokeilussa oli lisäksi myös 7 kontiolahtelaista (työkokeilussa Taitoverstaalla, yhteensä yksilövalmentajan ohjauksessa oli 18 nuorta) ja 12 liperiläistä nuorta (tekivät yhteensä 14 3 kk:n jaksoa). Valmennusmenetelminä Taitoverstaalla toteutettiin yksilö-, työ- ja ryhmävalmennusta sekä ohjattua työkokeilua. Ryhmävalmennuksessa näkyi vahvasti Nuorisoverstaan 20-vuotisjuhlavuosi, sillä 19 nuorta oli mukana keväällä Elämän Tiipii-yhteisötaideprojektissa, joka kiersi kevään ja kesän aikana näytteillä ympäri Pohjois-Karjalaa. Koulutus- ja työnhakuryhmien lisäksi vuonna 2015 alkoi uudestaan yhteistyö Pohjois-Karjalan Marttojen kanssa ja syksyllä heidän Arki sujuvaksi- ja Pidä kiinni rahoistasi- kursseilla nuoret pääsivät harjoittelemaan kodinhoito-, ruoanlaitto- ja ta- 7

loudenpitotaitoja. Kursseihin osallistui yhteensä 18 nuorta. Vierailuja nuorten kanssa tehtiin esimerkiksi John Deerelle, Painotalo PunaMustalle, Karelia-ammattikorkeakoululle, Luoviin sekä Pohjois-Karjalan ammattioppilaitoksen Joensuun ja Outokummun toimipaikoille. Lisäksi Taitoverstaalla kävi asiantuntijavieraita esimerkiksi Pohjois-Karjalan Osuuspankista Taloustaito-hankkeen myötä, Sovatek- säätiöltä päihdetyöntekijöitä, Joensuun poliisilaitokselta Miika Mutanen (nettiviisautta neuvomassa) ja Valtone-hankkeen neuropsykiatrisiin häiriöihin erikoistuneita ohjaajia. Taitoverstaalla nuoret työskentelivät vuonna 2015 tekstiiliverstaan ja teknisen verstaan töissä sekä muissa projektiluonteisissa yhteisissä työtehtävissä. Tekstiilipuolen tilaaja-asiakkaita olivat Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos (korjaus- ja merkkiompelu), Itä-Suomen Poliisilaitos (Joensuun poliisiasema), Joensuun Ev. Lut. Seurakuntayhtymä sekä Joensuun kaupungin tekninen virasto, puistonhoitoyksikkö. Lisäksi tekstiiliverstaalla tehtiin yhteistyötä muun muassa HSL Fondo Oy:n, Scancap Finland Oy:n ja Enon sekä Rantakylän nuorisotalojen kanssa. Hyväntekijä Puodin kanssa aloitettua yhteistyötä jatkettiin kirahvikeittiösarjan lisäksi myös kukka- ja lahjalaatikoiden sekä Joensuu-aiheisten taulujen teon myötä. Tekstiiliverstaan tekniikoina olivat mm. ompelu, kankaanpainanta, neulonta, virkkaus sekä erilaiset kuvataiteen työt, kuten maalaus ja digitaalinen kuvankäsittely. Teknisellä verstaalla nuoria työllisti eniten alihankintatyönä Valukummulle tehty kokoonpanotyö, jossa vuoden aikana saatiin aikaan huikea 71109 kpl:n kasauslukema. Toimintaa tehtiin ns. kotityö-sopimuksella. Ilosaarirock-yhteistyö jatkui anniskelupöytien korjauksina, farmari-näyttelyyn teimme pienen kylätalon esittelypisteeksi. Muita työkokeilumahdollisuuksia nuorille tarjosivat keittiötehtävät ja ruoanlaitto, erilaiset asiointikäynnit, toimistotehtävät sekä nuorten valmistamat omat projektit. 8

Kuva 3 27.11.2015 5.2 Kontiolahti Kontiolahdessa Nuorisoverstaan toiminta on kulkenut nimellä TANE-starttivalmennus: Tukea arkeen nuoren elämässä. Toiminnan tavoitteena on ollut, että nuori osallistuisi valmennukseen kahden kuukauden ajan ja siirtyisi sen jälkeen muihin toimenpiteisiin, kuten työkokeiluun tai koulutukseen. Valmennuksen pääasiallisena kohderyhmänä ovat olleet ensisijaisesti 17 25-vuotiaat työttömät nuoret, jotka eivät opiskele tai ole mukana muussa aktiivitoimenpiteessä. Vuonna 2015 TANE-valmennusta järjestettiin yhteensä 20 kontiolahtelaiselle nuorelle. Asiakkuudet Tane-starttivalmennukseen ovat syntyneet pääasiassa etsivän nuorisotyön, sosiaalitoimen ja TE-toimiston kautta. TANE-starttivalmennus on ollut matalan kynnyksen palvelua, jonka keskeisiä tavoitteita ovat olleet nuoren elämänhallintataitojen parantaminen sekä koulutus- ja työelämävalmiuksien edistäminen. Vuonna 2015 toiminnan kehittämisen kohteena oli erityisesti uudenlaisen ryhmätoiminnan käynnistäminen yksilövalmennuksen rinnalle. Ryhmätoiminnan tavoitteena oli tarjota välineitä ja vertaistukea muun muassa nuorten sosiaalisen vahvistumisen ja arjen hallintaan liittyvien asioiden tu- 9

kemiseen. Toimintaa ei kuitenkaan voitu käynnistää sillä hetkellä riittämättömän osallistujamäärän vuoksi, sen sijaan nuoret osallistuivat Taitoverstaan ryhmätoimintoihin ja Nuottavalmennukseen. Vuonna 2015 Kontiolahden yhteistyöverkostoon kuuluivat Kontiolahden nuorisopalvelut, Kontiolahden seurakunta, Kontiolahden sosiaalitoimi, kuntouttava työtoiminta, Pohjois-Karjalan TEtoimisto sekä Ohjaamo 2.0-hanke. Verkosto on toiminut yksilövalmentajan tukena paikallisessa nuorten elämäntilanteiden edistämisessä, uusien toimintatapojen kehittämisessä sekä nuorten jatkosuunnitelmien tukemisessa ja seurannassa. Perinteinen TANE-toiminta Kontiolahdessa päättyi vuoden lopussa 2015. Nuorten työpajapalvelut järjestetään Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toimesta Joensuussa. Jaksot ovat myös pidemmät, mutta kuntapaikkoja on vuonna 2016 kymmenen. Joensuun Nuorisoverstas voi järjestää nuorten työpajapaikkoja useammallekin kontiolahtelaiselle nuorelle, tarpeen vaatiessa. 5.3 Outokumpu Vuonna 2015 Outokummun verstaan toiminnassa oli 14 nuorta, joista outokumpulaista oli 13 ja joensuulaisia yksi. (Vuonna 2014 nuoria oli yhteensä 13) Heistä tyttöjä oli viisi ja poikia yhdeksän. Työkokeilussa oli seitsemän ja yksilövalmennuksessa seitsemän nuorta. Muihin kuin Nuorisoverstaan palveluihin ohjattiin kahdeksan nuorta vuoden aikana. Lisäksi Outokummun verstaalla oli Niittylahden nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja koulutuksesta työssä oppija. Nuoria ohjautui verstaalle, Te- toimesta viisi, sosiaalitoimesta/itse ohjautui kaksi, etsivästä nuorisotyöstä seitsemän. Ikäjakauma oli tytöillä 15-26v ja pojilla 19-24v. Keskimääräinen valmennusjakson pituus oli 2 kuukautta. Suoraan verstasjakson jälkeen nuoria työllistyi kaksi, työkokeiluu ohjautui viisi, koulutukseen kaksi (ammattikoulu ja AMK) ja työvoimakoulutukseen yksi. Työttömäksi jäi kolme (joista kaksi on muuttanut paikkakunnalta) ja MTT:n palveluiden piiriin ohjautui yksi. 10

Nuorten kasvun tukemisessa tärkein pääpaino on edelleen harjoitteiden ja keskustelujen kautta tapahtuva yksilövalmennus, jossa rakennetaan henkilökohtainen jatkosuunnitelma. Työvalmennuksessa opitaan konkreettisia työelämän taitoja. Outokummussa työvalmennus on pääasiassa nuoriso- ja kulttuurityön avustavia tehtäviä nuorisotalolla, tapahtumissa, leireillä sekä mahdollisia tutustumisia itseään kiinnostavassa yrityksessä tai yhteisöissä. Outokummun verstaan toimintaan kuuluu oleellisesti myös osallistuminen tekijänä ja kokijana erilaisten paikallisten toimijoiden järjestämiin tapahtumiin ja toimintoihin. Vuodesta 2015 mainittakoon, elämyspäivät, Outokummun ammattiopiston avoimet ovet, Joen-, Outo- ja Leffayö sekä kaupungin jouluruokailu. Luontoretket, elokuvat ja liikuntatuokiot sekä yritys- ja oppilaitosvierailut ovat myös osa toimintaa. Toimintamuoto jatkui edelleen samassa työtilassa tiiviissä yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen ja etsivän nuorisotyön kanssa. Yhteistyöverkostoon kuuluu edelleen myös pienyritykset, ev.lut. seurakunnan nuorisotyö, kaupungin työpaja, matkailutoimi ja Pohjois-Karjalan Ensikoti. Outokummun verstas teki yhdessä Outokummun kaupungin nuorisotoimen kanssa vierailu- ja tutustumismatkan Venäjän Petroskoin nuorisotyöhön. Myös Outokummun ammattiopiston kanssa tiivistettiin yhteistyötä ja järjestettiin uusille opiskelijoille kaupunkiin tutustumiskierrosta ja osallistuttiin nuorisoverstaan esittelyllä ammattiopiston hyvinvointi virtaa viikolle. Olimme mukana myös kaupungin peruskoulun seiskaluokkien ryhmäyttämispäivässä. Uutena toimintamuotona tulivat mukaan yhdessä etsivän nuorisotyön kanssa tarvittaessa nuoren luokse tehtävät kotikäynnit ja kutsuntoihin osallistuminen. Lisäksi järjestettiin outokumpulaisille nuorille mahdollisuus osallistua Marttojen pidä kiinni rahoistasi kurssille. Verstaan valmentaja osallistui monialaisten verkostoryhmien tapaamisiin ja toimintoihin. Lisäksi hän osallistui vuoden aikana erilaisin täydennyskoulutuksiin ja mm. synergia-, laatu-, vaikuttaminen seminaareihin ja työpaikkaohjaajakoulutukseen. Tänäkin vuonna ohjaaja oli mukana valitsemassa Pkky:n Niittylahden opistoon uusia nuoriso- ja vapaa-ajanohjaaja opiskelijoita työelämän edustajan näkökulmasta. Verstaan juhlavuotta vietettiin niin yhteisten kuin Outokummun omien verkostojen kesken. Lehdistössä oltiin esillä vuoden aikana Outokummun Seudussa ja Radio Rexissä ja valmentaja päivitteli Facebookiin Outokummun verstaan tapahtumia. 11

Kuva 4 Etsivät nuorisotyöntekijät 5.4 Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön toiminnan tavoitteena on tukea ja ohjata eri elämäntilanteissa olevia alle 29- vuotiaita nuoria. Joensuun etsivää nuorisotyötä on jatkettu kolmen etsivän nuorisotyöntekijän voimin. Etsivää nuorisotyötä tehdään entiseen malliin yhteistyössä Joensuun kaupungin ja Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän (jatkossa PKKY) kanssa. Etsivät nuorisotyöntekijät kuuluvat Joensuun kaupungin lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon. Vuoden 2015 loppupuolella etsivät liittyivät osaksi Nuorten palvelukeskusta. Vuoden 2015 aikana etsivälle nuorisotyölle tuli 373 ilmoitusta, joista 200 nuorisolain puitteissa. Ilmoitetuista nuorista 258 oli miehiä ja 115 naisia. Ilmoituksia tuli erityisen paljon 18 20 vuotiaista, noin 56 % kaikista ilmoituksista. Suurimmat etsivälle nuorisotyölle ilmoituksia tehneet tahot olivat PKKY ja Puolustusvoimien Pohjois-Karjalan aluetoimisto. Ilmoitetuista nuorista tavoitetuiksi nuoriksi ohjaukseen päätyi 128. Koko vuoden aikana ohjauksessa on ollut 176 nuorta. Tavoitetuista nuorista suurin osa ohjautui etsivään nuorisotyöhön ottamalla itse yhteyttä etsiviin, sekä toisen asteen ammatillisen koulutuksen kautta. Vuoden 2015 aikana lisääntyivät erityisesti nuorten suorat 12

yhteydenotot etsivään nuorisotyöhön. Muita merkittäviä yhteistyötahoja olivat sosiaalitoimi, työja elinkeinopalvelut sekä nuorten vanhemmat ja sukulaiset. Etsivää nuorisotyötä tehtiin yksilöohjauksen menetelmin tiiviissä yhteistyössä laajan verkoston kanssa. Nuoria tavattiin heidän omissa ympäristöissään ja heidän kanssaan jalkauduttiin eri palveluihin. Ensisijaisesti nuoria tuettiin opiskeluun liittyvissä asioissa, viranomaisverkoston luomisessa, työllistymistä tukevien palveluiden saavuttamisessa, toimeentulo- ja asumisasioissa sekä ohjattiin terveydenhuollon palveluihin. Kaiken asiakastyön taustalla on kokonaisvaltainen arjen hallinnan tukeminen. Vuoden aikana toistettiin edellisvuodelta hyväksi havaittuja toimintoja esimerkiksi esittäytymällä kaikille perusasteen päättöluokkalaisille, olemalla mukana kutsunnoissa, Puolustusvoimien aluetoimiston järjestämissä tarkastuksissa sekä pitämällä kesänuokkaria nuorisokeskus Whisperissä. Uusina toimintoina aloitettiin etsivän nuorisotyön ryhmätoiminta ja ryhmäytykset PKKY:n ammattiopistojen opiskelijoille. Etsivässä nuorisotyössä oli mukana läpi vuoden myös harjoittelijoita. Vuonna 2015 etsivä nuorisotyö oli useasti esillä erilaisissa tilaisuuksissa kuten seminaareissa ja koulutuksissa. Kuva 5 27.11.2015 esityksen kuvitusta 13

5.5 Meille saa tulla kampanja Joensuun Nuorisoverstas ry hallinnoi rasisminvastaista Meille saa tulla kansalaiskampanjaa jo kuudetta vuotta. Kampanja toimii ja näkyy pääsääntöisesti erilaisissa tapahtumissa. Kampanjaa rahoitetaan avustuksilla. Meille saa tulla -kampanjan aktiivit järjestivät sarjan rasisminvastaisia kouluvierailuja kaikille Kontiolahden yläkoulun oppilaille. Kampanja oli esillä myös Ilosaarirockissa ja Kristalliyön muistokulkueessa. 6 Henkilöstö Joensuun Nuorisoverstas ry:n henkilöstöön kuului vuoden 2015 aikana seitsemän työ- tai yksilövalmentajaa, neljä hanketyöntekijää, kehittäjä, toiminnanjohtaja, kolme Etsivän nuorisotyön tekijää, osa-aikainen kirjanpitäjä, osa-aikainen siivooja ja osa-aikaohjaajia. Työllistimme kaksi nuorta palkkatuella Joensuun työllistämisen kuntakokeilun kautta, ja yhden nuoren Sanssi -kortilla. Henkilöstö: Toiminnanjohtaja: Kirjanpitäjä: Ulla Mänttäri-Tikka Arja Kempas Järjestötyöntekijä: Katriina Immonen (1.3.2015 -) Yksilövalmentajat: Anita Makkonen (Johtava valmentaja) Leea Arffman Lauri Kuhmonen (-31.5.2015) Mirkka Sarkkinen (9.2. 31.12.2015) Jaana Kokkonen (työ- ja yksilövalmentaja) Työvalmentajat: Vesa Mitrunen (opintovapaalla 3.8.2015 alkaen) Sijaiset: Lievonen Erkki (29.6. 11.8.2015) 14

Juha Vattulainen (3.8.-17.11.2015) Nora Kettunen (äitiyslomalla 1.8.2015 alkaen) Sijainen: Iina Friman 8.6.2015 alkaen Etsivä nuorisotyö: Jenni Turpeinen Katariina Kauppila Juho Pakarinen Siistijät: Säde Tahvanainen ( 30.1.2015) Heini Manner (13.2.-31.5.2015) Sanna-Mari Savolainen (1.9.-20.12.2015) Osa-aikaohjaajat/palkkatuki: Marjo Loijas (3.12.2014-5.6.2015) Liisa Nikitin (8.12.2014-7.6.2015) Taisto Peuhkurinen (30.12.2014-29.6.2015) Iina Siippola ( 20.7.2015-) Yury Podkopayev (17.8.2015-) Nuorten kesätyö/videoprojekti; kahden viikon työt kesä-heinäkuussa 2015 Sanna Laiho Henna Halonen Kaiken kaikkiaan vuonna 2015 työsuhteessa oli 25 eri henkilöä. Kokoaikaisia oli 11 henkilötyövuotta ja osa-aikaisia kaksi henkilötyövuotta. Palkkatuella palkattuja henkilöitä oli vuoden mittaan 5 eri henkilöä. Valmennushenkilöstön ja etsivän nuorisotyön työntekijöiden koulutustausta (sis. toiminnanjohtajan ja sijaiset, ei osa-aikaohjaajia) 15

koulutusaste 2.asteen amm.tutkinto opisto amk yliopisto lukumäärä yhteensä 14 henkilöä 6 1 3 4 Henkilöstön hyvinvointi on toiminnan kannalta avainasemassa. Henkilöstö on valinnut keskuudestaan edustajan, joka toimii tarvittaessa työntekijöiden tukena. Henkilöstön edustaja raportoi hallitukselle. Lisäksi yhdistys mahdollistaa työnohjausta ja Tyhy-liikuntaa henkilöstölleen. 7 Tilat Joensuun seudullinen nuorten työpajatoiminta/taitoverstas toimii osoitteessa Tulliportinkatu 54 sijaitsevissa tiloissa. Hallinnon toimitilat sijaitsevat samassa osoitteessa. Kontiolahdessa ja Outokummussa tilat on vuokrattu joustavasti kuntien tiloista. Etsivän nuorisotyön tilat sijaitsivat Joensuussa osoitteessa Torikatu 17. Vuoden lopulla Etsivä nuorisotyö muutti Joensuun Nuorten palvelukeskuksen tiloihin, samaan osoitteeseen 2. kerrokseen. 8 Hallinto ja tukipalvelut Hallitus kokoontui kymmenen kertaa ja yhdistys kutsui koolle kaksi yleistä kokousta. Joensuun Nuorisoverstas ry:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: Syyskokous 20.11.2014: Puheenjohtaja Anne-Mari Souto, Varapuheenjohtaja Leena Nyyssönen, Antti Pottonen, Merja Pääkkönen, Pekka Parviainen, Pauliina Sormunen, Hannu Siponen, Anton Sutinen ja Jenni Turpeinen, Sihteerinä toimi Ulla Mänttäri-Tikka. Yhdistyksen sääntöjä muutettiin kevätkokouksessa 14.4.2015. Hallituksen toimikaudeksi määriteltiin kalenterivuosi, joka on myös yhdistyksen tilikausi, ja hallituksen jäsenistöä määriteltiin uudestaan niin, että Hallituksen jäseneksi voidaan valita yksi yhdistyksen työntekijä toimikaudessa. Yhdistyksen kirjanpitäjänä toimii edelleen Arja Kempas, ja atk-tukea saatiin Pohjois-Karjalan Sosiaa- 16

liturvayhdistyksen Kathy-hankkeesta. Iso asia vuonna 2015 on ollut Ray-avustuksella palkattu Järjestötyöntekijä ja yhdessä etsivän työn kanssa toteutettu some ja viestintäuudistus. Kuluneena vuonna yhdistyksellä oli 72 jäsentä. Kuva 6 Elämän Tiipii 9 Yhdistyksen asiantuntijatehtävät Yhtenä osoituksena yhdistyksen toiminnan vakiintumisesta ja pätevyydestä nuorisoalan toimijana, on eri edustus- ja asiantuntijatehtävät. Joensuun Nuorisoverstas ry toimi Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Kontiolahden kunnan nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen monialaisen ryhmän jäsenenä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimi Startti parempaan elämään juurruttamishankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana ja starttivalmennusmentorina. Yhdistystä pyydettiin mukaan myös Siun sote-uudistusta käsittelevään Hyvinvointiryhmään (Maakuntaliitto) ja Järjestöasiain neuvottelukuntaan varajäseneksi, edustamaan nuorisojärjestöjä. Toiminnanjohtaja on myös mukana Nuorten Pohjois-Karjala aloitteessa, jossa on tarkoitus nostaa esille kaikkia niitä vetovoimatekijöitä ja nuorten hyvinvointia, 17

jota maakunnassamme on. Yhdistyksen Puheenjohtaja toimii Valtakunnallisen työpajayhdistyksen Tiedonhallinnan kehittämiskokonaisuuden ohjausryhmän jäsenenä. Yhdistys toimii myös useissa pienemmissä yhteistyö- ja koordinaatioryhmissä, joilla on kehittävä, sekä tietoa jakava ja välittävä merkitys. Lisäksi yhdistys toimii Työpajayhdistyksen Aluetoiminnan koordinaattorina alkaen vuoden 2015 loppupuolelta. 10 Yhteistyökumppanit ja asiakkaat Yhdistyksen ylläpitämät verstaat tekivät kiinteää yhteistyötä sekä kolmannen sektorin toimijoiden että viranomaisten kanssa. Työpajatoiminta on asettunut luontevasti seutukunnalliseen palvelukenttään ja asiakkaat ovat löytäneet Verstaan tarjoamat palvelut hyvin. Esimerkiksi nuorten työvoima-asiantuntijat tuntevat pajojen toiminnan ja osaavat ohjata nuoria työkokeiluun perustellusti ja tavoitteellisesti. Jokaisesta jaksosta keskustellaan lähettävän tahon kanssa, ja nuoren tarpeet sekä tavoitteet kartoitetaan yksilöllisesti. Yhteistyösuhteiden ja verkostotyön kehittämiseen on panostettu jokaisen työntekijän tasolla. Vuonna 2015 Joensuun Nuorisoverstas ry:n yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Outokummun kuntien nuorisotoimet, sosiaalitoimet ja muut hallintokunnat, kuntien etsivä nuorisotyö ja kuntouttava työtoiminta, Pohjois-Karjalan TE-toimisto, Joensuun seudun työvoiman palvelukeskus, Joensuun seudun yhteispalvelupisteet Eno ja Hammaslahti, Joensuun seudun seurakunnat ja diakoniatyö, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Rikosseuraamusvirasto, Joensuun nuorisoasema, Sovatek-säätiö ja eri päihdehoitoyksiköt, Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri, Pohjois-Karjalan palo- ja pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry, Joensuun Nuorisoasunnot ry, Poliisi, Pelastakaa Lapset ry Joensuu, Asumispalvelusäätiö ASPA, Kaski-työvalmennus Joensuu, Kotikartanoyhdistys ry, Nuorten paja Apaja, Nurmes, Pohjois-Karjalan Ensikoti ry, Outokummun Yrittäjät, Pohjois-Karjalan syöpäyhdistys ry, Kyykerin kylätalo, Pohjois-Karjalan Martat, Pohjois-Karjalan kylät ry, Utran asukasyhdistys ry, Joensuun pop-muusikot ry, Aktiiviset työtähakevat ry, Karjalan Apu ry, Nuorisokeskus Hyvärilä, Nuorisokeskus Metsäkartano, Uusyrityskeskus ry, SPR Savo-Karjalan piiri, Ohjaamo 2.0 -hanke sekä alueen ammatilliset oppilaitokset, Karelia -ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Yhdistyksellä on myös kehittämiskumppani vertaiskehittämistä varten. Iisalmen Nuorison tuki ry. on 18

nuorten työpajatoimintaa ja etsivää nuorisotyötä toteuttava yhdistys pikkukaupungissa ja maaseudulla, niin kuin Verstaskin. Yhteisiä kehittämisen aiheita olivat Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalli ja palvelut sekä vertaiskehittäminen yleensä.. Kaiken kaikkiaan Nuorisoverstas teki vuoden mittaan yhteistyötä lukuisten yritysten, järjestöjen, yhteisöjen sekä oppilaitosten kanssa. Kuva 7 Juhlavuotta liputetaan. 11 Juhlavuosi Joensuun Nuorisoverstas ry juhli 20 vuotis-synttäreitään lokakuussa. Juhlavuosi aloitettiin Elämän tiipii-taideprojektilla. Tiipii kiersi näyttelynä Pohjois-Karjalassa, eri paikoissa. Nuorille järjestettiin kannanottokampanja, jonka voitti Kuunnelkaa Meitä teos. Yhdistykseen haettiin myös avustusta nuorten kesätyöhön palkkaamiseen, jonka tuloksena syntyi Verstaan toimintaa esittelevä video, se julkaistiin You tubessa. Syksyllä pidettiin juhlat ja päiväjuhlan jälkeen tarjottiin ilmaiskonsertti nuorille, jossa esiintyi mm. Sini Sabotage. Lisäksi juhlavuoden merkeissä osallistuttiin syyskuussa seminaariin, ja järjestettiin marraskuun lopulla oma puolen päivän koulutus. 19

12 Talouden toteutuminen Joensuun Nuorisoverstas ry:n tilikauden tuotto/kulujäämä oli - 2413,74 euroa. Toiminnan kulut olivat 598 045,13 euroa ja toiminnan tuotot 595631,39 euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuottojen ja kulujen jälkeen tilikauden alijäämä oli -2553,74 euroa. Yhdistyksen talousarvio vuodelle 2015 oli yhteensä 622 040 euroa. Palkkatukea anottiin ja saatiin n. 10 000 euroa vähemmän kuin mitä oli arvioitu. Seudullisen työpajatoiminnan kulut ylittyivät 6000 euroa. Ray-hankkeen kustannukset olivat 6000 euroa talousarviota vähemmän, mutta ne siirtyivät nuoren työllistämiseen vuodelle 2016. Etsivän nuorisotyön talousarvio myös alittui. Tähän syynä oli esim. hallinnon kulujen jakautuminen enemmän seudullisen työpajatoiminnan puolelle. Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan valtionavustukset ovat käytettävissä myös vuoden 2016 puolella. Vuoden mittaan palkkauskuluja lisäsi mm. Nuorten kesätyö-projekti, johon saatiin avustusta Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiöltä. Avustus kattoi vain osan kuluista. Palkkoihin ja sivukuluihin oli budjetoitu 455 000 euroa, ja niihin kului 458 600 euroa. Vuokriin oli budjetoitu 65 020 euroa ja meni 65 260 euroa. Verstastuotteiden ja palvelujen myynti oli 37 825 euroa. Tähän kuuluvat ei-sopimuskuntien valmennusjaksot sekä Taitoverstaan työn myyntitulot. Nuorten aloituspaikkoihin perustuva kunta-avustusten laskutus toteutui suunnitellusti. Toiminnanjohtaja toimi starttivalmennus mentorina, josta tuli palkkioita myös hallintoon. 13 Kohti vuotta 2016 Vuosi 2016 0n Joensuun nuorisoverstas ry:n 21. toimintavuosi. Uutta on Joensuun kaupungin työllisyysyksikön kanssa toimiminen kuntouttavan työtoiminnan parissa. Joensuussa on yli 350 yli 300 päivää työmarkkinatukea saanutta nuorta. Yhdistyksen strategiaa tarkistetaan muuttuneen toimintaympäristön mukaan, toiminnan laatu pyritään pitämään hyvänä ja osaamisen tunnistamiseen sekä osuuskuntatoiminnan kehittämiseen aiotaan ottaa uusia askeleita. Nuorten valmennustoiminnassa panostetaan edelleen matalan kynnyksen palveluihin, monikulttuurisuuden huomioimiseen ja nuorten tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin. Yhdistys on myös nostanut yhdeksi kehittämisen kärjeksi vaikuttamisen. Vuoden 2015 kokemukset vaikuttamisesta olivat rohkaisevia, ja sitä aiotaan jatkaa. 20