Joensuu Joensuun Nuorisoverstas ry Toimintakertomus. Joensuun Nuorisoverstas ry

Transkriptio

1 2016

2 Sisällys 1 Johdanto Nuorten työpajatoiminta yleisesti Tiedotus Nuoret Työpajatoiminnan toteutuminen Taitoverstas Joensuu Tutustujasta tekijäksi -hanke Outokumpu Etsivä nuorisotyö PD2-hanke Meille saa tulla kampanja Henkilöstö Tilat Hallinto ja tukipalvelut Yhdistyksen asiantuntijatehtävät Yhteistyökumppanit ja asiakkaat Talouden toteutuminen Kohti vuotta

3 1 Johdanto on perustettu Vuosi 2016 oli yhdistyksen 21. toimintavuosi. Yhdistyksen tavoitteena on edistää ja kehittää nuorten elämänhallinnan valmiuksia ja arjentaitoja sekä tukea siirtymistä koulutukseen ja työelämään. Yhdistyksen toiminnan perustana on nuorten työpajatoiminta Joensuun seudulla. Koko toimintansa ajan yhdistys on ylläpitänyt ja kehittänyt työpajatoimintaa paikallisista erityispiirteistä nousseiden tarpeiden mukaisesti. :n tavoitteena on parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten edellytyksiä osallistua koulutukseen ja työelämään sekä tarjota laadukkaita valmennustuotteita ja -palveluja seutukunnallisesti, kilpailukykyiseen hintaan. Joensuun Nuorisoverstas ry on luonut työpajapalveluille ammattimaiset ja tavoitteelliset olosuhteet. Yhdistys pyrkii toimimaan sosiaalisen työllistämisen kehittäjänä Pohjois-Karjalassa. Työpajojen lisäksi yhdistyksen tavoitteena on verkostoitua ja olla mukana moniammatillisessa yhteistyössä, kehittämässä muita palveluita sekä hankkeita, joihin on kytkettävissä vapaaehtoista kansalaistoimintaa ja nuorten osallisuutta lisäävää toimintakulttuuria. 2 Nuorten työpajatoiminta yleisesti :n toiminnan ydin on seudullisessa nuorten työpajatoiminnassa, jota tehdään Joensuussa ja Outokummussa. Liperin ja Kontiolahden nuoret saavat nuorten työpajapalvelut Joensuun toimipisteestä. Nuorten työpajatoiminnasta säädettiin Nuorisolaissa (3 luku, 7 ). Sen mukaan kuntien nuorisotyöhön ja -politiikkaan katsotaan tarvittaessa kuuluvan nuorten työpajapalvelut tai muut olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Yhdistys haluaa edistää nuorisolain määrittelemiä tavoitteita sosiaalisen vahvistamisen, aktiivisen kansalaisuuden sekä nuorten kasvu- ja elinolojen parantamisen näkökulmista. Uusi nuorisolaki astui voimaan

4 Seudullista nuorten työpajatoimintaa kehittää ja ohjaa Seudullisen nuorten työpajatoiminnan ohjausryhmä, joka kokoontui vuonna 2016 kahdesti. Ohjausryhmään kuuluvat kuntien asettamat edustajat, Pohjois-Karjalan TE-toimiston edustaja ja yhdistyksen toiminnanjohtaja. Ohjausryhmän tehtävä on ohjaava ja tiedottava. Se käsittelee kokouksissaan nuorten tilannetta ja yleisiä kehittämislinjauksia sekä arvioi tavoitteita ja tuloksia seudullisessa työpajatoiminnassa. Ohjausryhmän kokoonpano 2016: Joensuun seudun TE-toimisto: Joensuu: Minna Kontturi/Heidi Hirvonen Jukka-Pekka Mattila/Jouni Erola Tarja Husso ja Tuuli Ollila Kontiolahti: Liperi: Outokumpu: Nuorisoverstas: Veijo Sallinen (Pekka Huovinen)/ Jani Loponen Raimo Piiroinen Anne Kuokkanen/Jukka Orenius Ulla Mänttäri-Tikka 3 Tiedotus Työpajatoiminnasta tiedottamista ja tiedonvaihtoa tehtiin verkostossa päivittäin. Toimintaan kuuluivat Pohjois-Karjalan TE-toimiston ja kuntien kanssa kokoukset puolivuosittain sekä toiminnan sisällöistä ja rahoituksesta käydyt neuvottelut. Yhdistys raportoi toimintaansa kuukausittain/neljännesvuosittain/kolmannesvuosittain kuntiin ja ohjausryhmälle, vuosittain opetus- ja kulttuuriministeriöön ja Itä-Suomen Aluehallintoviraston nuorisotoimeen. Toiminnan asiakastilaston (Party,

5 Parent) koonti lähetettiin kolmannesvuosittain kansalliseen tilastoon. Tiedotuksessa otettiin huomioon sopimukset ja rahoittajien ohjeet. Yhdistyksen kotisivuille koottiin ajankohtainen materiaali. Päivittäinen toiminnan ja alan tiedotus hoidettiin Facebookin ja Instagramin kautta sekä kohdennetuilla sähköpostiviesteillä verkostoon. Suurin osa yhdistyksen tiedotuksesta siirtyi sosiaaliseen mediaan ja eri applikaatioita otettiin ahkerasti käyttöön. Verstaalla tehtiin myös esittely- ja ohjevideoita. Osa videoista on katsottavissa YouTubessa. Tämän lisäksi järjestettiin avoimet ovet, kierrettiin oppilaitoksissa tiedottamassa ja kerrottiin ahkerasti nuorten tarpeista ja ajankohtaisista asioista. Kuva 1 Nuoren tekemä juliste.

6 4 Nuoret Vuonna 2016 :n toiminnassa mukana oli 367 eri nuorta ( 1 316). Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Etsivä nuorisotyö toimi jo kolmatta vuotta, ja siellä tavoitettujen sekä ilmoitettujen nuorten määrä kasvoi merkittävästi. Seudullisessa työpajatoiminnassa aloitti 151 nuorta (140), ja Verstailla tehtiin 186 (161) jaksoa. Seudullisen työpajatoiminnan parissa nuorten ohjautuminen palveluihin alkoi vuoden alussa reippaasti. Toiminnassa aloittaneet nuoret olivat vuotiaita vuotiaiden osuus oli 81 % (90 %) 18 %:a nuorista oli yli 25 vuotiaita. Poikia oli 64 % (55 %) nuorista. Poikien osuus toiminnassa on vuosien mittaan kasvanut. Nuorten äidinkieli oli suomi, 16 (11) nuorta lukuun ottamatta. 28 % (37 %) nuorista tuli Verstaille Pohjois-Karjalan TEtoimiston tai Työvoiman palvelukeskuksen ohjaamana ja noin 30 % (13 %) ohjautui sosiaalitoimesta. 10 % (9 %) nuorista tuli työpajalle oma-aloitteisesti. Muita ohjaavia tahoja olivat mm. Etsivä työ 26 % (26 %), mielenterveyspalvelut, oppilaitokset ja asumisyksiköt sekä muut toimijat ja hankkeet 6 % (8 %). Nuorten koulutustaustana peruskoulu ja 2. asteen tutkinto nousivat suuruusluokaltaan rinnakkain. Peruskoulu 49 % (54 %) ja 49 % (41 %) toisen asteen ammatillinen tutkinto tai ylioppilastodistus. Nuoria, jotka olivat käyneet lukion, oli joukossa 11 %. Mukana oli myös yksi nuori, jolla ei ollut peruskoulun päättötodistusta. Nuorten koulutusprofiilissa näkyy työllistymisen vaikeus. Yhä useammat nuoret joutuvat vaihtamaan ammattiaan tai muuttamaan työn perässä. Lukion käyneiden määrän kasvu johtuu enemmänkin koulutukseen pääsy kitkasta, eli ei päästä opiskelemaan halutulle alalle, ja taas joudutaan odottamaan vuosi. Kun työpaikkoja on vähän, näyttäytyy tämä Verstailla. Nuorista 83 %:lla (81 %) suunnitelma toteutui myönteisesti työpajajakson aikana tai sen jälkeen. Positiivisena tuloksena pidetään työn, koulutuksen, armeijan tai muun omaa tulevaisuutta edistävän toiminnan alkamista. Lukuun kuuluvat myös nuoret, jotka jatkoivat vuodenvaihteen yli työpajan valmennuksessa. 10 (kahdeksan) nuorta työllistyi palkkatyöhön. Työtön, keskeyttänyt, muualle ja ei tietoa (negatiivinen tulos) kirjattiin 17 % (19 %) nuorista. Nuorten työpajatoiminnan keski- 1 Suluissa vuoden 2015 lukumäärät.

7 määräinen positiivinen tulos on kansallisella tasolla noin 75 %. Positiivinen tulos ja nuorten sijoittuminen yleensä vaihtelevat vuositasolla jonkin verran. Yleinen taloustilanne, työpaikkojen määrä ja koulutuspaikkojen saatavuus, sekä toimintaympäristön muutokset vaikuttavat tulokseen. Toisaalta myös nuorten terveyteen ja toimintakykyyn liittyvien palveluiden saatavuus vaikuttavat nuorten ohjautuvuuteen. Yhdistyksen valmennustyötä seurataan Par-asiakasrekisterin avulla. Rekisterit vastaavat Opetusja kulttuuriministeriön vuosikyselyiden kysymyksiä. Vuonna 2016 tuli mahdolliseksi ottaa asiakasrekisteristä kuntakohtainen koonti, joka on yhtä kattava kuin kuntasopimusten kolmannesvuosiraportointi. Tämä asiakaskoonti lähetettiin kuntiin jokaisesta kolmannesvuosi-jaksosta. Lisäksi vuonna 2016 seurattiin Joensuun kaupungin osalta yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden nuorten määrää. Näitä nuoria oli toiminnassa mukana 19. Yksilötasolla nuorten työpajatoiminnan ensisijaiset tavoitteet olivat nuoren identiteettityöskentely ja sopivaan koulutukseen hakeutumisen tukeminen. Näiden avulla nuori voi saada työelämässä tarvittavan ja kysytyn ammattitaidon ja pysyvämmän työpaikan. Seuraavassa luvussa tarkastellaan toiminnan sisältöä :n seudullisessa nuorten työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä, eriteltynä eri toimintoihin. 5 Työpajatoiminnan toteutuminen 5.1 Taitoverstas Joensuu :n Taitoverstaan toimintayksikössä oli työkokeilussa ja kuntouttavassa työtoiminnassa vuonna 2016 yhteensä 116 joensuulaista nuorta. Kaikkiaan verstaan valmennusjaksoille osallistui 135 eri nuorta. He tekivät yhteensä n kk jaksoa. Osa heistä oli ns. lyhyen ohjauksen parissa ja ohjautui muihin palveluihin. Taitoverstaalla työkokeilussa oli lisäksi myös kuusi

8 kontiolahtelaista ja 14 liperiläistä nuorta. Vuoden 2016 sopimuksella toteutettiin ensimmäisen kerran myös kuntouttavaa työtoimintaa nuorten työtoiminnan osana. Valmennusmenetelminä Taitoverstaalla toteutettiin yksilö-, työ- ja ryhmävalmennusta sekä ohjattua työkokeilua. Keväällä 2016 koulutus- ja työnhakukurssi toteutettiin ryhmätoimintana, jonka vetäjinä toimivat Itä-Suomen yliopiston opinto-ohjaajaopiskelijat. Yhteistyö Pohjois-Karjalan Marttojen kanssa jatkui vuonna 2016: Arki sujuvaksi -ruokakursseja järjestettiin kolme kokonaisuutta sekä erikoisruokakurssi teemaltaan aasialainen keittiö. Näille kursseille osallistui yhteensä 30 nuorta. Syksyllä 2016 nuorille suunnatun taloustaitokoulutuksen kouluttajina toimivat paikallisten pankkien asiantuntijat. Koulutusta järjestettiin kolme kertaa kahden tunnin jaksoissa ja toimintaan osallistui yhteensä 15 nuorta. Koulutuksen mahdollisti Helsingin Diakonissalaitoksen Taloustaito -hanke. Edellisten lisäksi nuorilla oli mahdollisuus suorittaa työelämässä tarvittavia lupakortteja yhdistyksen vuonna 2015 saamilla joululahjoituksilla. Yhteensä 16 nuorta suoritti hygieniapassin, EA1-kurssin, työturvallisuus- tai trukkikortin. Vierailuja tehtiin opintojen merkeissä Pohjois- Karjalan ammattioppilaitoksen Joensuun ja Outokummun toimipisteisiin mukaan lukien Avoin ammattiopisto sekä Valma-koulutus, Ammattiopisto Luovin Liperin yksikköön ja Karelia-ammattikorkeakoululle. Nuoret osallistuivat myös Toisen asteen yhteys tapahtumaan. Nuorille suunnattuja yritysvierailuja tehtiin Amican Ravintola Auraan, Heinosen Leipomolle ja Woutila ry:n työ- ja galleriatilaan. Työantajakontakteja nuoret hankkivat myös Tuhat Työpaikkaa Tarjolla -rekrymessuilta. Taitoverstaalla kävi asiantuntijavieraina Nuorten palvelukeskuksen seksuaalineuvoja, JHL ammattiliiton edustaja ja Sovatek-säätiön päihdeneuvoja. Nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia tuettiin muun muassa yhteisillä liikuntapäivillä sekä sieni-, marja- ja eräretkillä. Taitoverstaan nuoret osallistuivat Joensuun kaupungin liikuntapalveluiden järjestämään Harrastepankki-toimintaan. Näin nuoret pääsivät tutustumaan ilmaiseksi uusiin liikuntalajeihin ja -muotoihin. Teatterin, elokuvan ja museovierailuiden kautta nuoret saivat myös kulttuurielämyksiä. Kansainvälisyys puolestaan näkyi muun muassa nuorisovaihtona: kaksi Taitoverstaan nuorta osallistui Metsäkartanon Including Youth-nuorisovaihtoon Espanjan Sonsecassa. Nuorisoverstas myös osallistui aktiivisena toimijana erilaisiin tapahtumiin. Mahdollisuuksien tori -yleisötapahtuma, Ilosaarirock, Parafest-

9 festivaali ja Joen Yö -tapahtuma rikastuttivat työpajatoimintaa. Yhteistyö Iisalmen Nuorten Tuki ry:n, kanssa tiivistyi vuonna 2016: vierailimme puolin ja toisin työpajoillamme ja aloitimme yhteisen taideprojektin. Vuonna 2016 Taitoverstaan yhteistyö eri verkostojen kanssa oli erittäin tiivistä. Tämä sisälsi toiminnan esittelyä ja vierailuja. Henkilökunta päivitti ammattitaitoaan osallistumalla eri koulutuksiin esimerkiksi lääkeainekoulutukseen ja Startti parempaan elämään -juurruttamishankkeen Talousfoorumiin. Taitoverstaan henkilökuntaa vieraili Helsingin kaupungin Sinisellä verstaalla ja osallistui Valtakunnallisen työpajayhdistyksen järjestämiin työpajapäiviin sekä Synergiaseminaariin. Taitoverstaalla nuoret työskentelivät tekstiiliverstaan ja teknisen verstaan töissä sekä muissa projektiluonteisissa yhteisissä työtehtävissä. Tekstiilipuolen tilaaja-asiakkaita olivat Pohjois-Karjalan Pelastuslaitos (korjaus- ja merkkiompelu), Itä-Suomen Poliisilaitos (Joensuun poliisiasema), Joensuun Ev. Lut. Seurakuntayhtymä sekä Joensuun kaupungin tekninen virasto, puistonhoitoyksikkö. Lisäksi tekstiiliverstaalla tehtiin asiakastöitä muun muassa HSL Fondo Oy:lle, Joensuun kaupungin lastensuojelulle, Nuorten Palvelu ry:lle, Sinkkolan ja Rantakylän nuorisotaloille, Joensuun Nuortenpalvelukeskukselle, MLL:n Naistoimikunnalle sekä Pyhäselän 4H-yhdistys ry:lle. Banderolleja valmistettiin Soroppi ry:lle, P-K:n Sosiaaliturvayhdistykselle ja JoMoni ry:lle. Taitoverstaan tuotteita myytiin Hyväntekijä Puodissa ja Kolin luontokeskus Ukon Matkamuistomyymälässä. Tekstiiliverstaan tekniikoita olivat mm. ompelu, kankaanpainanta, neulonta, virkkaus sekä erilaiset kuvataiteen työt, kuten maalaus ja digitaalinen kuvankäsittely. Uutuutena Taitoverstaalla toteutettiin joulukorttikampanja, jossa nuorten taideteokset pääsivät joulukorttien muodossa maailmalle. Teknisellä verstaalla nuoria työllisti pientuotteiden ja kunnostustöiden tekeminen. Käytöstä poistettiin vanhoja koneita ja tuotannossa keskityttiin karkeampiin tuotteisiin. Ilosaarirock-yhteistyö jatkui. Nuoret osallistuivat kahtena päivänä talkoisiin ja saivat siitä palkaksi pääsyliput. Muita työkokeilumahdollisuuksia nuorille tarjosivat keittiötehtävät ja ruoanlaitto, erilaiset asiointikäynnit, toimistotehtävät, videoiden teko, sekä nuorten valmistamat omat projektit.

10 Kuva 2Nuoret ja valmentajat Kolin retkellä. 5.2 Tutustujasta tekijäksi -hanke Tutustujasta tekijäksi -hanke käynnistyi Hankkeessa edistetään opinnollistettujen työkokeilujen kautta nuorten osallisuutta ja pystyvyyttä haettaessa koulutukseen ja työhön. Hankkeen tavoitteena on osaamisen tunnistamisen ja opinnollistettujen työkokeilujaksojen sisältöjen kehittäminen. Hankkeessa tuotetaan prosessikuvaus ja etsitään uusia laajemminkin sovellettavia toimintamalleja, joissa tuetaan nuorten tasa-arvoa, osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä. Tutustujasta tekijäksi -hankkeelle perustettiin koordinaatioryhmä, jonka tavoitteena on kartoittaa ja arvioida hankkeen edistymistä ja suunnitella jatkotoimenpiteitä. Opinnollistamiskäytänteiden kehittämiseksi solmi kumppanuussopimuksen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Tutustujasta tekijäksi -hankkeeseen osallistui syksyn 2016 aikana 12 nuorta. Nuorten taustat ja tavoitteet ovat moninaiset, joka antaa monipuolista tietoa ja kokemusta opinnollistamisen pilotointiin. Tutustujasta tekijäksi -hanke saa rahoituksensa Joensuun Kake-hank-

11 keesta, joka on kansalaistoimijalähtöinen kaupungin kehittämishanke. Hankeen rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus ja Joensuun kaupunki. Hanke jatkuu saakka. Kuva 3 Kake-logo. 5.3 Outokumpu Vuonna 2016 Outokummun verstaan toiminnassa oli 15 outokumpulaista nuorta. (Vuonna 2015 nuoria oli yhteensä 14) Heistä tyttöjä oli kolme ja poikia yksitoista. Työkokeilussa oli kaksi ja yksilövalmennuksessa kolmetoista nuorta. Vuoden aikana oli lyhytaikaisia ohjauksia tai ohjattiin muihin kuin Nuorisoverstaan palveluihin, yhteensä yhdeksän. Nuoria ohjautui verstaalle TE- toimesta kolme, sosiaalitoimesta kolme, Typ -palveluista neljä, etsivästä nuorisotyöstä neljä ja itse ohjautuen yksi. Ikäjakauma oli tytöillä 17-23v ja pojilla 18-28v. Keskimääräinen valmennusjakson pituus oli lähes 4,5 kuukautta. Suoraan verstasjakson jälkeen nuoria työllistyi kaksi, työkokeiluun muuanne ohjautui kolme, (joista kaksi siirtynyt koulutukseen/jatkamaan kesken jääneitä opintoja ja yksi palkkatuki työhön keväällä 2017), työvoimakoulutukseen/ uravalmennukseen kolme (joista yksi työkokeilun kautta palkkatuki työllistyi tammikuussa Työttömäksi jäi yksi ja muuhun toimenpiteeseen kaksi. Armeijan aloitti yksi ja verstaalla jatkaa vuoden vaihteen yli kolme nuorta.

12 Nuorten kasvun tukemista tuetaan harjoitteiden ja keskustelujen kautta tapahtuvalla yksilövalmennuksella, jossa laaditaan henkilökohtainen suunnitelma. Työvalmennuksessa opitaan konkreettisia työelämän taitoja kaupungin nuoriso- ja kulttuurityön avustavissa tehtävissä nuorisotalolla, tapahtumissa ja leireillä. Lisäksi nuorella on mahdollisuus tutustua itseä kiinnostaviin yrityksiin/toimijoihin ja saada työhönvalmennusta yrityksessä tapahtuvan työkokeilun tueksi. Outokummun verstas toimii samassa työtilassa ja tiiviissä yhteistyössä kaupungin nuorisotoimen ja etsivän nuorisotyön kanssa. Yhteistyötä tehtiin laaja-alaisesti eri toimitahojen kanssa mm. pienyritysten, ev.lut. seurakunnan nuorisotyön, oppilaitosten, kaupungin työpajan ja matkailutoimen. Outokummussa järjestettiin ja oltiin mukana kaupungissa tapahtuvissa erilaisissa tempauspäivissä, kuten yritys- ja hankevierailuissa, elämyspäivissä kalakeitaalla, suojatiepäivystyksessä koulujen alkaessa ja jouluaskarteluissa. Oppilaitosten kanssa osallistuttiin seiskaluokkalaiseten ryhmäyttämiseen, ja kutsuttiin ysiluokkalaiset tutustumiskäynneille, sekä tutustutettiin uusia ammattikoululaisia kaupunkiin. Outokummun työllisyysasioita pohdittiin yhdessä työllisyyskoordinaattorin kanssa ja laitettiin alulle kaupungin työllisyyssuunnitelman laatiminen, nuorten työllistymisen näkökulmasta. Vuonna 2016 osallistuttiin maakunnallisen Ohjaamo 2.0 -hankkeen järjestämiin kokouksiin ja vierailukäynteihin. Loppuvuodesta ohjaamo hankkeen toimesta kokeilussa oli myös viikoittainen päivystysaika Nuorisokahvila Servolla. Tämä koettiin kuitenkin tarpeettomaksi ja Outokummussa päädyttiin järjestämään teematapahtumia liittyen koulutukseen ja työnhakuun. Yrittäjien tapaaminen järjestettiin joulukuussa. Verstaan valmentajan työnkuvaan liittyi vahvasti verkostotyö (mm. nuorten ohjaus ja palveluverkosto, TYP) ja osallistuminen erilaisiin menetelmällisiin täydennyskoulutuksiin (mm. mielenterveys voimavaraksi, velkaneuvonta, synergiaseminaari ja työpaikkaohjaajakoulutus). Valmentaja toimi myös työpaikkaohjaajana, osallistui useampiin näytönarviointeihin ja PKKY:n Niittylahden opiston nuoriso- ja vapaa-ajanohjaajien pääsykokeisiin, työelämän edustajana.

13 5.4 Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön toiminnan tavoitteena on tukea ja ohjata eri elämäntilanteissa olevia alle 29- vuotiaita nuoria. Joensuun etsivää nuorisotyötä jatkettiin kolmen etsivän nuorisotyöntekijän voimin. Etsivää nuorisotyötä tehtiin entiseen malliin yhteistyössä Joensuun kaupungin ja PKKY:n kanssa. Etsivät nuorisotyöntekijät kuuluvat Joensuun kaupungin lasten ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostoon. Vuonna 2016 etsivät jatkoivat osana Nuorten palvelukeskusta osallistuen sen toiminnan kehittämiseen. Vuoden 2016 loppuun mennessä etsivälle nuorisotyölle tuli 394 ilmoitusta, joista noin viidennes nuorisolain puitteissa. Ilmoitusnuorista 248 oli miehiä ja 146 naisia, selvästi keskeisin ikäryhmä oli vuotiaat. Ilmoitettujen nuorten määrästä tavoitettiin 216. Tavoitetulla nuorella tarkoitetaan, että nuori on ollut ohjauksessa useammin kuin kerran. Eniten etsivälle nuorisotyölle ilmoituksia tuli PKKY:ltä, toiseksi eniten yhteydenottoja tuli nuorilta itseltään sähköisen median tai suoran yhteydenoton kautta. Muita merkittäviä yhteistyötahoja olivat mm. sosiaalitoimi, TE-palvelut sekä nuorten vanhemmat ja sukulaiset. Etsivää nuorisotyötä tehtiin yksilöohjauksen menetelmin tiiviissä yhteistyössä laajan verkoston kanssa. Nuoria tavattiin heidän omissa ympäristöissään ja heidän kanssaan jalkauduttiin eri palveluihin. Ensisijaisesti nuoria tuettiin viranomaisverkoston luomisessa ja palveluohjauksessa, opiskeluun ja toimeentuloon liittyvissä asioissa, työllistymistä tukevien palveluiden saavuttamisessa sekä ohjattiin terveydenhuollon palveluihin. Kaiken asiakastyön taustalla on kokonaisvaltainen arjen hallinnan tukeminen. Vuoden aikana toistettiin edellisvuodelta hyväksi havaittuja toimintoja esimerkiksi esittäytymällä kaikille perusasteen päättöluokkalaisille sekä osallistumalla kutsuntoihin sekä Puolustusvoimien aluetoimiston järjestämiin tarkastuksiin. Uutena toimintona aloitettiin Joensuun Yhteiskoulun lukiossa kokeiltu jalkautuva etsivän päivystys.

14 5.5 PD2-hanke Pajalta Duuniin2 -hanke ( ) edisti nuorten työelämäosallisuutta ja yritteliäisyyttä. Hankkeen aikana kootaan nuorten työpajoille soveltuva yritteliäisyyttä edistävä lyhytkoulutus, aloitetaan nuorten työosuuskuntatoiminta ja kehitetään markkinointipaketti sekä tilausjärjestelmä osuuskuntatyötä varten. Tuloksena on nuorten vireytynyttä yritteliäisyyttä, tuotantoa ja toimeentuloa, sekä työpajatoiminnan rinnalle oikeaa työtä nuorille. Hanke toimii yhteistyössä nuorten, yritysten, yhdistysten ja sidosryhmien kanssa. Vuonna 2016 aloitettiin hankkeen kehittämistoimet. Hankkeen toteutus hidastui alkuperäisestä suunnitelmasta, johtuen sairaslomista, henkilöstövaihdoksista ja toimintaympäristön muutoksista. Hankeen rahoittajina toimivat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus ja Joensuun kaupunki. 5.6 Meille saa tulla kampanja hallinnoi rasisminvastaista Meille saa tulla -kansalaiskampanjaa jo seitsemättä vuotta. Kampanja toimii ja näkyy pääsääntöisesti erilaisissa tapahtumissa. Kampanjaa rahoitetaan avustuksilla. Meille saa tulla -kampanjan aktiivit olivat mukana järjestämässä rasisminvastaista jalkapalloturnausta, joka kantaa kampanjan nimeä. Kampanja oli esillä myös Kristalliyön muistokulkueessa ja erilaisissa vuoden aikana järjestetyissä rasisminvastaisissa tapahtumissa ja mielenilmauksissa.

15 Kuva 4 Henkilöstöpäivän lounas Kreetalla. 6 Henkilöstö :n henkilöstöön kuului vuoden 2016 aikana yhdeksän työ- tai yksilö-valmentajaa, yksi koulutusvalmentaja, toiminnanjohtaja, kuusi etsivän nuorisotyön tekijää, osa-aikainen kirjanpitäjä, osa-aikaisia siivoojia ja osa-aikaohjaajia sekä järjestötyöntekijä. Henkilöstö: Toiminnanjohtaja: Kirjanpitäjä: Ulla Mänttäri-Tikka Arja Kempas Järjestötyöntekijä: Katrina Immonen ( ) Yksilövalmentajat: Anita Makkonen (Johtava valmentaja) Leea Arffman ( , työvapaalla ) Hilkka Rissanen (Vastaava valmentaja, kuntouttava työtoiminta) ( alkaen, siirtyi Leea Arffmanin sijaiseksi )

16 Jaana Kokkonen (työ- ja yksilövalmentaja) Työvalmentajat: Vesa Mitrunen (opintovapaalla ) Sijaiset: Harri Lankinen ( ) Jarkko Sirainen ( ) Nora Kettunen (äitiyslomalla ) Sijainen: Iina Friman ( ) Tutustujasta tekijäksi -hanke: Iina Friman Koulutusvalmentaja ( ) Etsivä nuorisotyö: 1. Jenni Turpeinen ( saakka) 2. Katariina Kauppila ( saakka) Mirkka Sarkkinen ( alkaen) 3. Juho Pakarinen ( saakka) Niina Kokkinen ( ) Jarkko Sirainen ( alkaen) Siistijät: Marketta Arffman ( ) Leenu Miikki ( , ja ) Klaara-Liisa Arffman ( )

17 Osa-aikaohjaajat/palkkatuki: Jonne Nuutinen ( ) Iina Siippola ( ) Yury Podkopayev ( ) Iida Uurtio ( ) Raija Harju ( ) Kaiken kaikkiaan vuonna 2015 työsuhteessa oli 26 eri henkilöä. Kokoaikaisia oli 10 henkilötyövuotta ja osa-aikaisia n. 2,8 henkilötyövuotta, joista palkkatuella palkattuja henkilöitä oli vuoden mittaan 5 eri henkilöä. Valmennushenkilöstöstä oli kahdella, omasta pyynnöstä, lyhennetty työaika. Valmennushenkilöstön ja etsivän nuorisotyön työntekijöiden koulutustausta (sis. toiminnanjohtajan ja sijaiset, ei osa-aikaohjaajia) koulutusaste 2.asteen amm.tutkinto opisto amk yliopisto lukumäärä yhteensä 15 henkilöä Henkilöstön hyvinvointi on toiminnan kannalta avainasemassa. Henkilöstö on valinnut keskuudestaan edustajan, joka toimii tarvittaessa työntekijöiden tukena. Henkilöstön edustaja raportoi hallitukselle. Lisäksi yhdistys mahdollistaa työnohjausta ja Tyhy-liikuntaa henkilöstölleen.

18 7 Tilat Joensuun seudullinen nuorten työpajatoiminta/taitoverstas toimii osoitteessa Tulliportinkatu 54 sijaitsevissa tiloissa. Hallinnon toimitilat sijaitsevat samassa osoitteessa. Outokummussa tilat on vuokrattu kaupungin tiloista. Etsivän nuorisotyön tilat sijaitsivat Joensuussa osoitteessa Torikatu 17. Vuoden alussa Etsivä nuorisotyö muutti Joensuun Nuorten palvelukeskuksen tiloihin, samaan osoitteeseen 2. kerrokseen. 8 Hallinto ja tukipalvelut Hallitus kokoontui kahdeksan kertaa ja yhdistys kutsui koolle kaksi yleistä kokousta. Joensuun Nuorisoverstas ry:n hallitukseen kuuluivat seuraavat henkilöt: Syyskokous : Puheenjohtaja Anne-Mari Souto, Varapuheenjohtaja Leena Nyyssönen, Antti Pottonen, Merja Pääkkönen, Pekka Parviainen, Pauliina Sormunen, Hannu Siponen, Anton Sutinen ja Jenni Turpeinen, Sihteerinä toimi Ulla Mänttäri-Tikka. Yhdistyksen kirjanpitäjänä toimii edelleen Arja Kempas, ja atk-tukea saatiin Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen Kathy-hankkeesta. Ray-avustuksella palkattu järjestötyöntekijä työskenteli maaliskuulle saakka. Kuluneena vuonna yhdistyksellä oli 72 jäsentä. 9 Yhdistyksen asiantuntijatehtävät Yhtenä osoituksena yhdistyksen toiminnan vakiintumisesta ja pätevyydestä nuorisoalan toimijana, on eri edustus- ja asiantuntijatehtävät.

19 toimi Joensuun ja Outokummun kaupunkien nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen monialaisen ryhmän jäsenenä. Yhdistyksen toiminnanjohtaja toimi Startti parempaan elämään juurruttamishankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana ja starttivalmennusmentorina. Yhdistystä pyydettiin mukaan myös SiunSote -uudistusta käsittelevään Hyvinvointiryhmään (Maakuntaliitto) ja toimimme Järjestöasiain neuvottelukunnan varajäsenenä, edustamassa nuorisojärjestöjä. Toiminnanjohtaja oli mukana myös Nuorten Pohjois-Karjala aloitteessa, joka nostaa esille niitä vetovoimatekijöitä ja nuorten hyvinvointia, jota maakunnassamme on. Yhdistys toimi myös useissa pienemmissä yhteistyö- ja koordinaatioryhmissä, joilla on kehittävä sekä tietoa jakava ja välittävä merkitys. Lisäksi yhdistys toimii Työpajayhdistyksen Aluetoiminnan koordinaattorina alkaen vuoden 2015 loppupuolelta. 10 Yhteistyökumppanit ja asiakkaat Yhdistyksen ylläpitämät verstaat tekivät kiinteää yhteistyötä sekä kolmannen sektorin toimijoiden että viranomaisten kanssa. Työpajatoiminta on asettunut luontevasti seutukunnalliseen palvelukenttään ja asiakkaat ovat löytäneet Verstaan tarjoamat palvelut hyvin. Esimerkiksi nuorten työvoima-asiantuntijat tuntevat pajojen toiminnan ja osaavat ohjata nuoria työkokeiluun perustellusti ja tavoitteellisesti. Jokaisesta jaksosta keskustellaan lähettävän tahon kanssa, ja nuoren tarpeet sekä tavoitteet kartoitetaan yksilöllisesti. Yhteistyösuhteiden ja verkostotyön kehittämiseen on panostettu jokaisen työntekijän tasolla. Vuonna 2016 :n yhteistyökumppaneina ovat olleet mm. Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Polvijärven ja Outokummun kuntien nuorisotoimet, sosiaalitoimet ja muut hallintokunnat, kuntien etsivä nuorisotyö ja kuntouttava työtoiminta,puolustusvoimat, Pohjois- Karjalan TE-toimisto, Joensuun seudun työvoiman palvelukeskus, Joensuun seudun yhteispalvelupisteet Eno ja Hammaslahti, Joensuun seudun seurakunnat ja diakoniatyö, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry, Rikosseuraamusvirasto, Joensuun nuorten palvelukeskus, Sovatek-säätiö ja eri päihdehoitoyksiköt, Mannerheimin lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piiri, Pohjois-Karjalan palo- ja

20 pelastuslaitos, Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys ry, Joensuun Nuorisoasunnot ry, Poliisi, Puolustusvoimat, Pelastakaa Lapset ry Joensuu, Asumispalvelusäätiö ASPA, Kaski-työvalmennus Joensuu, Kotikartanoyhdistys ry, Nuorten paja Apaja, Nurmes, Perheidenpaikka ry, Outokummun Yrittäjät, Pohjois-Karjalan syöpäyhdistys ry, Kyykerin kylätalo, Pohjois-Karjalan Martat, Pohjois- Karjalan kylät ry, Utran asukasyhdistys ry, Joensuun pop-muusikot ry, Aktiiviset työtähakevat ry, Karjalan Apu ry, Nuorisokeskus Hyvärilä, Nuorisokeskus Metsäkartano, Uusyrityskeskus ry, SPR Savo-Karjalan piiri, Ohjaamo 2.0, ja Sisu-hanke sekä alueen ammatilliset oppilaitokset, Karelia - ammattikorkeakoulu ja Itä-Suomen yliopisto. Yhdistyksellä on Iisalmen Nuorison tuki ry kehittämiskumppanina. Yhteisiä kehittämisen aiheita olivat Sosiaalisen työllistämisen laadunarviointimalli ja palvelut sekä vertaiskehittäminen nuorten kanssa yleensä. Kaiken kaikkiaan Nuorisoverstas teki vuoden mittaan yhteistyötä lukuisten yritysten, järjestöjen, yhteisöjen sekä oppilaitosten kanssa. Kuva 5 Nuorten valokuvanäyttely, Joensuu, kävelykatu toukokuu 2016.

21 11 Talouden toteutuminen :n tilikauden 2016 toiminnan kulut olivat ,02 euroa ja toiminnan tuotot ,02 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 301,16 euroa. Tuotot ja kulut kustannuspaikoittain: Kustannuspaikka Tuotot Kulut Yhteensä Taitoverstas , , ,62 Outokumpu 51847, ,33-801,59 Palkkatukityö 33245, ,80 0 Etsivä nuorisotyö , ,84 0 RAY-hanke 6195, ,90-391,05 Tutustujasta tekijäksi 18639, ,76 0 PD2 3100, ,22 0 Meille saa tulla 0,00 219,10-219,10 Hallinto 10092, , ,72 Varainhankinta 601,16 0,0 601,16 Sijoitus ja rah. toiminta 0,0 300,00-300,00 Yhteensä , ,02 301,16

22 Yhdistyksen talousarvio vuodelle 2016 oli yhteensä 579,657 euroa (hallitus 05/2016). Yhdistyksen tulot muodostuvat pääasiassa valtionavustuksista, kunta-avustuksista ja hankeavustuksista. Palkkatukea anottiin ja saatiin n euroa vähemmän kuin mitä oli arvioitu, toisaalta syksyn palkkatukipäätökset tulivat 100 %:lla tuella. Seudullisen työpajatoiminnan kulut jäivät alle odotetun ja myyntitulotkin olivat pienemmät kuin edellisinä vuosina. Tähän liittyi kuntouttavan työtoiminnan aloittaminen, joka starttivalmennuksellisena toimintana ei tuottanut varsinaisia tuotannon myyntituloja. Ray-hanke (nuoren palkkaaminen yhdistystoimintaan) päättyi maaliskuun2016 lopussa. Etsivän nuorisotyön talousarvio myös alittui hieman. Tähän syynä oli esim. hallinnon kulujen jakautuminen enemmän seudullisen työpajatoiminnan ja hankkeiden puolelle. Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajatoiminnan valtionavustukset ovat käytettävissä myös vuoden 2017 puolella, maaliskuun loppuun saakka. Meille saa tulla -kampanjassa oli avustusta aiemmilta vuosilta käyttämättä 959,38 euroa, joka on jäänyt yhdistyksen tulokseen vuonna Nyt siitä käytettiin 219,10 euroa. Palkkoihin ja sivukuluihin oli budjetoitu euroa, ja niihin kului euroa, vuokriin euroa ja meni euroa. Verstastuotteiden ja palvelujen myynti oli euroa. Tähän kuuluvat ei-sopimuskuntien valmennusjaksot sekä Taitoverstaan työn myyntitulot. Nuorten aloituspaikkoihin perustuva kunta-avustusten laskutus toteutui suunnitellusti. Toiminnanjohtaja toimi starttivalmennus mentorina, josta tuli palkkioita myös hallintoon. Taloudellisesti vuosi 2016 oli vaikeasti arvattava. Alkuvuonna oli useita henkilövaihdoksia ja sijaisuuksia, jolloin oman tuotannon tuotot jäivät puoleen odotetusta. Hanketoiminnassa PD-2 hanke ei toteutunut oletetusti, johon liittyivät toteuttajan sairaslomat ja toimintaympäristöön ilmaantuneet epävarmuustekijät. Toisaalta vuosi meni kohtalaisesti, taloudellista tappiota ei tullut ja kaikki lupaukset nuorten määristä täytettiin ja ylitettiin, ja toiminnan laadulliset tuloksetkin olivat hyvät. Kaiken kaikkiaan talous toteutui hyvin ja sopivasti. Yhdistyksen toiminnan perusta on myös taloudellisesti hyvällä mallilla.

23 12 Kohti vuotta 2017 Vuosi 2016 oli :n 21. toimintavuosi. Uutta oli Joensuun kaupungin työllisyysyksikön kanssa yhteistyössä toimiminen. Vuodelle 2017 kaikki kuntasopimukset solmittiin kuntien nuorisopalvelujen kanssa. SiunSote, maakunnalliset kehittämishankkeet ja tulevaisuudessa häämöttävä aluehallinnon uudistus pitävät yhdistyksen toiminnan varpaillaan. Yhdistyksen ennakoiva katse kohdistuu myös ammattikoulutuksen reformiin, joka nähdään koskettavan nuoria ja nuoria aikuisia lähitulevaisuudessa. Yhdistyksen toimintaa tarkastellaankin muuttuvan toimintaympäristön viitekehyksessä. Toiminta pyritään pitämään laadukkaana: mm. osaamisen tunnistamisessa, osuuskuntatoiminnan kehittämisessä, uusien hankkeiden käynnistämisessä tavoitellaan uusia askeleita ja avauksia yhteistyössä alan verkostotoimijoiden kanssa. Kaikkiaan nuorten valmennustoiminnassa panostetaan edelleen matalan kynnyksen palveluihin, monikulttuurisuuden huomioimiseen ja nuorten tasa-arvoisiin mahdollisuuksiin.