Annina Ropponen TerveSuomi-seminaari 24.5.202 Pysyvä työkyvyttömyys riskitekijöiden varhainen tunnistaminen: voiko kaksostutkimus antaa uutta tietoa? Ergonomia ja kaksoset? Pysyvä työkyvyttömyys??
Tutkimusryhmä Annina Ropponen, Pia Svedberg 2, Antti Huunan-Seppälä 3, Karoliina Koskenvuo 4, Markku Koskenvuo 5, Kristina Alexanderson 2, Karri Silventoinen 6, Jaakko Kaprio 5,7,8 Ergonomia, Lääketieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto 2 Division of Insurance Medicine, Karoliininen Instituutti, Tukholma 3 Lääketieteen yksikkö, Tampereen yliopisto 4 Tutkimusosasto, Kela 5 Kansanterveystieteen osasto, Hjelt-instituutti, Helsingin yliopisto 6 Sosiaalitieteiden laitos, Helsingin yliopisto 7 Mielenterveys- ja päihdepalvelut osasto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 8 Suomen molekyylilääketieteen instituutti 3 Pysyvä työkyvyttömyys 4 2
Pysyvä työkyvyttömyys Riskitekijät Myöntösyyt Ehkäisy Työkyvyttömyyseläkkeet 5 Kaksoset? - Perimä Taustalla useissa kroonisissa sairauksissa: alaselkäkivussa 30%, nivelrikossa 60%, masennuksessa 40%, ahdistuneisuudessa 20%, ja verenpaineessa 50% Työkyvyttömyyseläkkeissä 35 48% Myös riskitekijöissä: mm. kivussa, tupakoinnissa, alkoholin suurkulutuksessa ja vähäisessä liikunnan harrastamisessa Perhettäisillä tekijöillä (perimällä ja yhteisellä ympäristöllä) voisi olla vaikutusta riskitekijöiden ja työkyvyttömyyseläkkeiden väliseen yhteyteen. 6 3
Kaksostutkimus Ainutlaatuinen asetelma Huomioi perimän ja yhteisen ympäristön vaikutuksen työkyvyttömyyseläkkeissä Erot samankaltaisuudessa geneettisesti identtisten ja epäidenttisten kaksosten välillä antavat tietoa perimän ja yksilöllisten tekijöiden vaikutuksista 7,6 Esimerkki suorasta yhteydestä,4,2 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Whole cohort Discordant DZ Discordant MZ 8 4
,6,4,2 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Esimerkki yhteydestä, jossa näkyy perhettäisyyden (perimän ja yhteisen ympäristön) vaikutus Whole cohort Discordant DZ Discordant MZ 9,6,4,2 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Esimerkki perimän vaikutuksesta Whole cohort Discordant DZ Discordant MZ 0 5
Hieman aineistoista ja seuranta-ajoista Suomessa ja Ruotsissa koottu kyselylomaketietoa kaksoskohorteista jo 960-70-luvulta Suomessa tiedot yli 24 000 kaksoselta, Ruotsissa noin 60 000 Seuranta-aika jopa 30 vuotta Henkilötunnukset mahdollistavat eläketietojen (myöntösyyt ja - ajankohta) yhdistämisen Coxin suhteellisen vaaran mallit Tuloksia Perheiden yhteisillä tekijöillä hyvin erilainen merkitys: eri riskitekijöissä (kuten terveys, työ tai sosiodemograafiset tekijät). diagnooseissa tai diagnoosiryhmissä, jolla työkyvyttömyyseläke on myönnetty. Riskitekijät erilaisia: vrt. tuki- ja liikuntaelindiagnoosien perusteella myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ja selkädiagnoosien tai nivelrikon perusteella myönnetyt eläkkeet saati mielenterveysdiagnoosit 2 6
Tuloksia Riskitekijät tunnistettavissa varhain (30 vuoden seuranta) Ei systemaattista eroa sukupuolten välillä: osa riskitekijöistä samoja miehillä ja naisilla, osa sukupuolispesifisiä Osa riskitekijöistä ns. suoria riskitekijöitä (riippumattomia perimästä ja yhteisestä ympäristöstä), joten potentiaalisimpia mittareita tai ehkäisykohteita esim. työterveyshuollolle mm. selkävaivojen perusteella myönnetyissä eläkkeissä elämään tyytymättömyys, neuroottisuus, kipu, tupakointi, krooniset sairaudet, särkylääkkeiden käyttö, koulutustaso 3 Samuelsson Å, Alexanderson K, Ropponen A, Lichtenstein P, Svedberg P. Incidence of disability pension and associations with socio-demographic factors in a Swedish twin cohort. Soc Psych Psych Epidemiol. 202. Published online 20 March 202, DOI 0.007/s0027-02-0498-5. Samuelsson Å, Ropponen A, Alexanderson K, Lichtenstein P, Svedberg P. Prevalence of disability pension over a 6- year period and associations with sociodemographic factors: a cohort study of 53 000 twins in Sweden. J Occup Environ Med. 202; 54: 0-6. Ropponen A, Silventoinen K, Tynelius P, Rasmussen F. Association between hand grip strength and disability pension due to musculoskeletal disorders: a population-based cohort study of one million Swedish men. Scand J Public Health 20; 39: 830 838. RopponenA, Silventoinen K, Svedberg P, Alexanderson K, Koskenvuo K, Huunan-Seppälä A, Koskenvuo M, Kaprio J. Health related risk factors for disability pensions due to musculoskeletal diagnoses: a 30-year Finnish twin cohort study. Scand J Public Health 20; 39: 839 848. Ropponen A, Narusyte J, Alexanderson K, Svedberg P. Stability and change in health behaviours as predictors for disability pension: a prospective cohort study of Swedish twins. BMC Public Health 20, :678. doi:0.86/47-2458--678 Narusyte J, Ropponen A, Silventoinen K, Alexanderson K, Kaprio J, Samuelsson Å, Svedberg P. Genetic Liability to Disability Pension in Women and Men: A Prospective Population-Based Twin Study. PLoS ONE 20; 6(8): e2343. doi:0.37/journal.pone.002343 Pietikäinen S, Silventoinen K, Svedberg P, Alexanderson K, Huunan-Seppälä A, Koskenvuo K, Koskenvuo M, Kaprio J, Ropponen A. Health related and sociodemographic risk factors for disability pensions due to low back disorders: a 30 year prospective Finnish twin cohort study. J Occup Environ Med. 20; 53:488 496 Svedberg P, Ropponen A, Lichtenstein P, Alexanderson K. Are self-report of disability pension and long-term sickness absence accurate? Comparisons of self-reported interview data with national register data in a Swedish twin cohort. BMC Public Health 200, 0:763 doi:0.86/47-2458-0-763 4 7
www.uef.fi 8