Helsinki No YS 1309

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Helsinki 18.9.2006 Annettu julkipanon jälkeen Dnro UUS 2004 Y 783 111 No YS 1309 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Nurmijärvellä sijaitsevan Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan lämpölaitoksen toimintaa. LUVAN HAKIJA Altia Oyj PL 350 00101 Helsinki LAITOS JA SEN SIJAINTI Altia Oyj, Rajamäen tehtaiden vanha lämpölaitos Valta akseli 05200 Rajamäki Kiinteistörekisteritunnus: 543 401 32 69 Toimialatunnus: 40320 Liike ja yhteisötunnus: 1505555 7 Ympäristövahinkovakuutus: IF vakuutusyhtiö Oy, 0295540000 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 3 b ja 43 TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Uudenmaan ympäristökeskus Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentin kohta 3 MAKSU 5 610 A14 111 AT20 Asemapäällikönkatu 14 PL 36, 00521 Helsinki Puh. 020 490 101 Faksi 020 490 3200 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.ymparisto.fi/uus Stinsgatan 14 PB 36, FI 00521 Helsingfors, Finland Tfn +358 20 49 01 01 Fax +358 20 490 32 00 kirjaamo.uus@ymparisto.fi www.miljo.fi/uus

2 (22) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Uudenmaan ympäristökeskukseen 16.12.2004. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toimintaa koskevat luvat ja päätökset Alueen kaavoitustilanne Nurmijärven kunnan terveyslautakunta on antanut terveydenhoitolain mukaisen sijoitusluvan laitokselle päätöksellä 15/29.1.1975. Nurmijärven kunnan terveyslautakunta on antanut terveydenhoitolain mukaisen sijoitusluvan LaMont kattilan muuttamiseksi kivihiilen käyttöön päätöksellä 90/27.4.1982. Uudenmaan lääninhallitus on antanut ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta päätöksen No YMT 76/18.1.1988. Korkein hallinto oikeus on antanut asiasta päätöksen No 3933/3.10.1988. Uudenmaan lääninhallitus on muuttanut päätöstä No YMT 76/18.1.1988 päätöksellä No YMT 956/3.8.1989. Uudenmaan lääninhallitus on hyväksynyt laitoksen päästöjen tarkkailusuunnitelman päätöksellä No YMT 957/3.8.1989. Uudenmaan lääninhallitus on antanut ilmansuojelulain 11 :ssä tarkoitetun ilmoituksen johdosta päätöksen No YMT 1284/17.12.1992. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt laitokselle ympäristölupamenettelylain 2 :n mukaisen ympäristöluvan, joka sisältää jätelain 8 luvussa tarkoitetun jäteluvan, päätöksellä No YS 356/11.5.2000. Laitoksen kemikaaliviranomainen on Keski Uudenmaan pelastuslaitos. Laitosalue on korkeimman hallinto oikeuden 8.3.1995 vahvistamassa rakennuskaavassa merkitty teollisuusrakennusten ja laitosten korttelialueeksi. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Lämpölaitos sijaitsee Altia Oyj:n tehdasalueella Nurmijärven kunnan Hyvinkään kylässä, noin kilometrin Rajamäen taajaman keskustan pohjoispuolella.

3 (22) Ympäristön tila ja laatu Alueen hydrologia, geologia ja ympäristön luonnon tila Rajamäen tehdasalue sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Pohjavesi virtaa tehdasalueelle länsiluoteesta. Vesistön tila ja käyttökelpoisuus Ilmanlaatu Lähimmillään noin 250 metriä lämpölaitoksesta itään virtaa Koiransuolenoja, joka yhtyy myöhemmin Luhtajokeen ja edelleen Vantaanjokeen. Julkaisun Uudenmaan ja Itä Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoritutkimus vuosina 2004 ja 2005 mukaan Nurm ärven kunnan alueella jäkälälajistoa ja jäkälien kuntoa kuvaavat muuttujat olivat samaa tasoa kuin koko tutkimusalueella keskimäärin. Sormipaisukarpeen keskimääräinen kunto havaintoaloilla oli hieman huonontunut ja jäkälälajisto hieman köyhtynyt vuoteen 2000 verrattuna. Nurm ärven alueella neulasten rikkipitoisuudet olivat nousseet noin 15 % ja typpipitoisuudet noin 11 % vuoteen 2001 verrattuna. Keskimääräiset pitoisuudet olivat nousseet myös koko tutkimusalueella, joten Nurm ärvellä esiintyneet pitoisuudet eivät ylittäneet tutkimusalueen keskitasoa. Maaperän tila Alueen maaperä on ainekseltaan pääasiassa hiekkaa ja soraa, mutta seassa saattaa esiintyä myös hienompia maalajeja sekä lajittumattomia moreenimaisia välikerroksia. Alueella on ollut pitkään teollista toimintaa. Kemikaalivuotoja lämpölaitokselta maaperään ei tiedetä tapahtuneen. Lämpölaitoksen länsipuolella aikaisemmin sijainnut 1 500 m 3 :n raskaan polttoöljyn säiliö on purettu. Säiliön betonianturan alta on purkamisen jälkeen vuonna 2002 otettu kokoomanäyte, jossa on havaittu merkkejä öljyistä. Mineraaliöljyjen (IR) pitoisuudeksi näytteessä on saatu 410 mg/kg ka ja öljyjen (GC/MS) pitoisuudeksi 110 mg/kg ka. Alueet ja kohteet, joihin toiminnalla voi olla vaikutuksia Tehdasalueen viereisillä tonteilla on sekä metsää että haja asutusta. Lähin asutus sijaitsee noin 250 300 metrin, yhdeksän päiväkotia 0,4 1,8 kilometrin, neljä koulua 0,6 1,7 kilometrin, vanhusten päiväkeskus 0,8 kilometrin ja terveysasema 0,7 kilometrin etäisyydellä lämpölaitoksesta. Rajamäen vesitorninmäen luonnonsuojelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin päässä. Tehdasalueen läheisyydessä ei sijaitse Natura alueita. Melu, liikenne ja muu kuormitus alueella Rajamäen tehdasalueella sijaitsevat alkoholijuomatalo Altia Oyj:n tuotantolaitokset oheistoimintoineen sekä useita muita ulkopuolisia tehdaslaitoksia ja toimintoja.

4 (22) LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Rajamäen tehdasalueella tarvittavan lämmön ja prosessihöyryn tuotannosta vastaa vuonna 2002 ympäristöluvan saanut Fortum Lämpö Oy:n kattilalaitos LK 211, jonka polttoaineteho on noin 30 MW. Lämmöntarve tehdasalueella on tällä hetkellä maksimissaan noin 20 MW. Lämpöä tarvitsee Altia Oyj:n lisäksi myös muu alueen teollisuus. Altia Oyj:n omistaman tehdasalueen vanhan lämpölaitoksen polttoaineteho on 70 MW ja se otetaan käyttöön, mikäli uudessa kattilalaitoksessa tapahtuu vakava vikaantuminen. Laitosta on viimeksi käytetty vuonna 2002. Hakemuksessa on arvioitu, että nykyisen kattilalaitoksen kaikkien kattiloiden käytön estävä vikaantuminen voisi olla niin mittava, että sen korjaaminen kestäisi 1 5 kuukautta. Vanhan lämpölaitoksen raskasöljykattiloiden käyttöönotto kestäisi 2 4 viikkoa ja kivihiilikattilan 8 10 viikkoa. Tuotteet, tuotanto ja kapasiteetti Vanhassa lämpölaitoksessa on raskasta polttoöljyä käyttävät kattilat K1 (Warko I) ja K2 (Warko II) sekä kivihiiltä käyttävä ketjuarinakattila K3 (LaMont). Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot kattiloista ja arvio käytöstä uuden kattilan 5 kk kestävässä vikatilanteessa. Kattila ja sen käyttöönottovuosi K1, Warko I (1974) K2, Warko II (1964) K3, LaMont (1953) Polttoaineteho Hyötysuhde Käyttöaika 35 MW 0,83 5 kk 9 MW 0,83 5 kk 26 MW 0,83 3 kk Höyryn tuotanto Yhteensä 105 GWh Polttoaine ja kulutus Raskas polttoöljy yhteensä 2 000 t Kivihiili 3 500 t Uuden kattilalaitoksen vikatilanteessa K1 on todennäköisin käyttöönotettava kattila. Kattilan K2 on kuitenkin arvioitu olevan nopein käynnistää, joten sitä saatettaisiin käyttää, kunnes K1 saadaan kuntoon. Kesäaikana kattilan K2 teho todennäköisesti riittäisi yksistään kattamaan tehdasalueen lämmöntarpeen. Kattila K3 on hidas käynnistää ja sen käyttö on hyvin epätodennäköistä. Kattilassa K3 voidaan polttaa myös pelkästään kevyttä tai raskasta polttoöljyä, mutta silloin kattilan teho ei välttämättä olisi riittävä tehdasalueen lämmöntarpeen tyydyttämiseen. Polttoaineet ja kemikaalit Kivihiili varastoidaan lämpölaitoksen sisätiloissa 200 m 3 :n hiilisiilossa ja poikkeustilanteissa ulkona asfaltoimattomalla alueella, jota ei ole ojitettu. Normaalitilanteessa suurin kerrallaan varastoitava määrä on noin 150 tonnia. Suuren lämmöntarpeen aikana hiilisiilon kapasiteetti riittäisi viikonlopun yli, pienemmän lämmöntarpeen aikana noin viikon ajaksi. Lämpölaitoksella ei ole käytön lopettamisen jälkeen varastoitu suuria määriä polttoaineita tai kemikaaleja. Tiedot merkittävimmistä käytön aikana varastoitavista kemikaaleista on esitetty seuraavassa taulukossa:

5 (22) Liikenne Kemikaali tai valmiste Luokitus Maksimi varastointimäärä Raskas polttoöljy, POR T 80 m 3 Kevyt polttoöljy, POK Xn, N 4,8 m 3 + 0,7 m 3 Natriumhydroksidi, NaOH C 21 m 3 + 2 m 3 Rikkihappo, H 2 SO 4 C 6 m 3 + 2 m 3 Suolahappo, HCl C 2 m 3 LUOKITUKSET: F helposti syttyvä F+ erittäin helposti syttyvä O hapettava T myrkyllinen T+ erittäin myrkyllinen E Xn Xi C N räjähtävä haitallinen ärsyttävä syövyttävä ympäristölle vaarallinen Raskaan polttoöljyn 80 m 3 :n säiliö sijaitsee betonisessa suoja altaassa, johon mahtuu koko säiliön sisältö. Säiliö on varustettu ylitäytön estimellä sekä pinnankorkeuden mittauksella (punnus ja mittalasi). Kevyen polttoöljyn 4,8 m 3 :n säiliö sijaitsee laitoksen sisällä ja sillä ei ole suojaallasta. Säiliössä on ylitäytön estin. Varavoimakoneen öljysäiliö (0,7 m 3 ) sijaitsee laitoksen sisällä ja on varustettu 1 m 3 :n suoja altaalla. Säiliö täytetään tynnyristä. Laitoksella ei ole maanalaisia öljynsiirtoputkia. Natriumhydroksidin 21 m 3 :n ja rikkihapon 6 m 3 :n säiliöt sijaitsevat ulkona erillisissä suoja altaissaan. Natriumhydroksidin, rikkihapon ja suolahapon 2 m 3 :n säiliöt sijaitsevat sisällä erillisissä suoja altaissaan. Vanhan lämpölaitoksen käyttöönotto ei hakemuksen mukaan lisäisi liikennettä tehdasalueella ja sille johtavilla teillä, sillä lämpölaitoksen käyttötilanteessa nykyisen kattilalaitoksen polttoaine ja tuhkakuljetukset jäävät pois. Polttoöljykuljetuksia on lämpölaitoksen mahdollisen käyttöjakson aikana keskimäärin yksi täysperävaunullinen säiliöauto joka kolmas päivä. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Jätevedet ja päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Laitoksen sosiaalijätevedet johdetaan Klaukkalan jätevedenpuhdistamolle ja jäähdytysvedet Koiransuolenojaan. Ioninvaihtohartsien elvytyksessä käytetty natriumkloridi johdetaan laimeana liuoksena jätevedenpuhdistamolle. Laitoksen lattiavedet sekä öljynpurkualueen ja raskasöljysäiliön suoja altaan hulevedet johdetaan öljynerotuksen kautta Koiransuolenojaan. Öljysäiliön suoja altaassa on sulkuventtiili, joka pidetään normaalisti kiinni. Kaikkien laitoksen kattiloiden savukaasut johdetaan samaan maanpinnasta 70 metriä korkeaan piippuun, jossa on yksi yhteinen hormi. Kattiloiden K1 ja K3 savukaasut johdetaan multisyklonien kautta. Savukaasujen nousunopeus piipussa on arviolta 5 7 m/s.

6 (22) Seuraavassa taulukossa on esitetty päästökomponenttien ominaispäästöt mg/mj sekä pitoisuudet savukaasuissa yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen (raskas polttoöljy, kattilat K1 ja K2) ja 6 %:n happipitoisuuteen (kivihiili, kattila K3). Lisäksi hakemuksen tuotantotietojen perusteella on laskettu päästöt ilmaan, jos öljykattiloita käytetään 5 kuukautta ja hiilikattilaa 3 kuukautta. Käytännössä kaikkia kattiloita ei käytettäisi samanaikaisesti. Kattila ja Päästökomponentti Ominaispäästö Pitoisuus Arvioitu päästö ilmaan K1 + K2, Warko I + II Rikkidioksidi, SO 2 440 mg/mj 1 550 mg/m 3 (n) 35 t Typen oksidit, NO x 150 mg/mj 520 mg/m 3 (n) 12 t Hiukkaset 20 mg/mj 70 mg/m 3 (n) 2 t Hiilidioksidi, CO 2FOSS 76,6 g/mj 6 000 t K3, LaMont Rikkidioksidi, SO 2 430 mg/mj 1 200 mg/m 3 (n) 40 t Typen oksidit, NO x 170 mg/mj 480 mg/m 3 (n) 15 t Hiukkaset 50 mg/mj 140 mg/m 3 (n) 4 t Hiilidioksidi, CO 2FOSS 92,7 g/mj 9 000 t Kattiloiden K1 ja K3 savukaasujen hiukkaspitoisuudet on mitattu viimeksi vuonna 1999 ja kattilan K2 vuonna 1991. Melu Lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuva melu on pääosin tasaista huminaa. Poikkeavaa lyhytaikaista melua voi syntyä käynnistämisen, nuohouksen sekä häiriötilanteiden yhteydessä. Varoventtiili on varustettu äänenvaimentimella ja kivihiilen kuljetinhihna on koteloitu. Hakemuksen mukaan lämpölaitoksen melu ei erotu tehdasalueen muusta melusta. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Lämpölaitoksella ja Altia Oyj:n Rajamäen tehdasalueen muilla toiminnoilla on yhteinen jätehuolto. Lämpölaitoksella syntyvät jätemäärät ovat vähäisiä ja jätteitä syntyy harvoin. Tavanomaiset jätteet toimitetaan kaatopaikalle tai hyötykäyttöön. Ongelmajätteet varastoidaan kahdessa erillisessä ongelmajätteiden välivarastossa ennen käsittelyyn toimittamista. Öljykattilat K1 ja K2 nuohotaan höyrynuohouksella, arinakattilassa K3 on höyry ja ääninuohous. Öljykattiloiden pohja ja lentotuhka välivarastoidaan ulkona lämpölaitoksen vieressä lavoilla olevissa säkeissä. Hiilen polton tuhkat varastoidaan vanhalla puhdistamolietteen varastointikentällä. Kentällä on betonipohja ja viemäröinti kaivoon, josta hulevedet pumpataan Koiransuolenojaan. Lämpölaitoksella muodostuvien jätteiden laadusta, määrästä ja hyödyntämisestä pidetään jätekirjanpitoa. Ongelmajätteistä laaditaan siirtoasiakirja, josta annetaan kopio jätteen kuljettajalle edelleen luovutettavaksi jätteen käsittelijälle. Ongelmajätettä toimitetaan vain käsittelijöille, joilla on siihen asianmukaiset luvat.

7 (22) Häiriötilanteiden aikana syntyvät päästöt ja jätteet Lämpölaitoksen käynnistys ja polttohäiriöitä voi tapahtua ja häiriöt kestävät tyypillisesti 1 2 tuntia. Tavallisimmat häiriöt ovat poltinhäiriöitä. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA (BAT) Seuraavassa taulukossa on esitetty Suomen ympäristökeskuksen julkaisun Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa mukaisia BAT päästötasoja ja päästöjen vähentämistekniikoita olemassa oleville öljy ja hiilikattiloille. Polttoaine ja päästökomponentti BAT päästötaso, mg/m 3 (n) Raskas polttoöljy Rikkidioksidi, SO 2 < 1 700 vähärikkinen polttoaine Typen oksidit, NO x 500 670 (Warko I) < 900 (Warko II) Hiukkaset 50 140 sykloni tai multisykloni 60 70 % Kivihiili Rikkidioksidi, SO 2 < 2 200 vähärikkinen polttoaine Typen oksidit, NO x 415 550 Palamisilman vaiheistus 10 50 % Hiukkaset 55 140 sähkösuodatin 95 99 % kuitusuodatin > 99 % BAT:n mukainen päästöjen vähentämistekniikka ja erotusaste low NO X poltto ja yläilman käyttö 30 70 % Vanhan lämpölaitoksen ilmoitetut päästöt ilmaan ovat edellä esitetyn BAT päästötason mukaisia. Hakemuksen mukaan laitoksen ikä ja käyttötapa huomioiden parhaana käyttökelpoisena tekniikkana voidaan multisyklonien lisäksi pitää laitoksen optimaalista ja huolellista ajotapaa ja käyttötarkkailua. Ympäristöasioiden hallintajärjestelmä Altia Oyj:n Rajamäen tehtailla on sertifioitu, ISO 14001 standardin mukainen ympäristöjärjestelmä. Lämpölaitoksen jätehuolto kuuluu ympäristöjärjestelmän piiriin. Energiatehokkuus Hakemuksen mukaan lämpölaitoksen hyötysuhde on laitoksen ikä huomioon ottaen melko korkea. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vanha lämpölaitos toimii varalaitoksena ja sitä arvioidaan käytettävän hyvin harvoin. Hakemuksen mukaan lämpölaitoksen toiminnalla ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen, alueen ilmanlaatuun, maaperään, eikä pinta tai pohjavesiin. Melusta tai savukaasupäästöistä ei odoteta olevan haittaa ihmisten terveydelle tai viihtyvyydelle.

8 (22) LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Lämpölaitosta käytetään miehitettynä ja valvonta tapahtuu laitoksen omasta valvomosta. Toiminnasta pidetään käyttöpäiväkirjaa ja siihen kirjataan muun muassa tuotantotiedot ja mahdolliset käyttöhäiriöt. Sellaisista häiriöistä, jotka lisäävät päästöjä oleellisesti, kirjataan häiriön syy ja kestoaika sekä pyritään arvioimaan häiriötilan aikana syntyneen päästön määrä. Polttoaineiden kulutuksen seuranta on jatkuvaa. Kattiloiden käyttötarkkailu suoritetaan seuraavassa taulukossa esitetyllä tavalla: Savukaasun lämpötila K1, Warko I jatkuva (piirturi), luetaan kerran tunnissa K2, Warko II paikallisnäyttö, luetaan kerran tunnissa K3, LaMont jatkuva (piirturi), luetaan kerran tunnissa Savukaasun Savukaasun Jäännöshappi hiukkaspitoisuus jatkuva (piirturi) optisen tiheyden mittari (osoitinkoje + piirturi) jatkuva (piirturi) optisen tiheyden mittari (osoitinkoje) Savukaasujen häkäpitoisuutta ei mitata missään kattilassa. Savukaasujen nokikuva mitataan tarvittaessa. Optisen tiheyden mittauksiin ja happipitoisuuden mittauksiin on liitetty hälytys. Päästötarkkailu (vesi, ilma, melu, jätteet) Lämpölaitoksen jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien laatua tarkkaillaan Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden ja Nurmijärven kunnan välisen sopimuksen mukaisesti. Laitoksen vaikutusten tarkkailu Raportointi Laitoksen päästöistä ilmaan ei ole tehty leviämismallilaskelmia. Hakemuksen mukaan lämpölaitokselle ei sen erittäin vähäiseksi arvioidun käytön vuoksi ole perusteltua asettaa ilmanlaadun tai pohjaveden laadun tarkkailuvelvoitetta eikä osallistumisvelvoitetta yhteistarkkailuihin. Mikäli lämpölaitosta käytetään, raportoidaan käyttö, päästö ja jätetiedot sekä laitoksella tapahtuneet häiriöt ja häiriöiden poistamiseksi tehdyt toimenpiteet vuosittain ympäristönsuojeluviranomaisille.

9 (22) POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Toimet onnettomuuksien estämiseksi Koko Rajamäen tehdasalue on aidattu ja kolmivuorovartioitu ulkopuolisen vartiointiliikkeen toimesta. Öljyn purkauslaitteistoissa, varastoinnissa ja siirtoputkistoissa on varauduttu häiriötilanteisiin muun muassa viemäröinnin, hälytysautomatiikan sekä toimintaohjeiden avulla. Öljynerotuskaivon öljyhälyttimen toimintakuntoa ei ole tarkastettu sen jälkeen, kun laitoksen käyttö on lopetettu. Öljynerottimia tarkkaillaan kuitenkin Altia Oyj:n mukaan säännöllisesti ja hoidetaan niin, että niiden puhdistusteho on mahdollisimman hyvä. Lämpölaitos kuuluu Turvatekniikan keskuksen ylläpitämään painelaiterekisteriin. Rekisteriin on ilmoitettu, että laitos ei ole käytössä, eikä TUKES tällä hetkellä suorita laitoksen määräaikaistarkastuksia. Toimet onnettomuus ja häiriötilanteissa Laitoksen öljynpurkauspaikalla on kansia, joilla läheiset viemärinkannet voidaan vuodon sattuessa peittää. Koiransuolenojassa on tehdasalueen hulevesien purkupaikan jälkeen pato ja padon lähellä varastoituna öljyntorjuntapuomia ja imeytysturvetta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty 28.2.2005, 3.3.2005, 13.1.2006, 11.5.2006 ja 6.7.2006. Lupahakemuksesta tiedottaminen Uudenmaan ympäristökeskus on tiedottanut asian vireilletulosta kuuluttamalla lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan 20.2.2006 21.3.2006 ja Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla 20.2.2006 21.3.2006 sekä ilmoittamalla kuulutuksesta Nurmijärven kellokas nimisessä sanomalehdessä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Tarkastukset, neuvottelut ja katselmukset Lausunnot Ympäristölupahakemusta koskeva tarkastus on suoritettu 21.4.2006. Tarkastusmuistio No YS 633/25.4.2006 on liitetty asiakirjoihin. Toiminnanharjoittajalle on varattu mahdollisuus kommentoida muistiossa esitettyjä seikkoja. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Nurmijärven kunnan ympäristölautakunnalta ja Nurmijärven kunnanhallitukselta.

10 (22) Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta toteaa 21.3.2006 päivätyssä lausunnossaan, ettei sillä ole huomauttamista hakemuksesta. Muistutukset Hakemuksen johdosta ei ole tullut muistutuksia. VIRANOMAISEN RATKAISU Ratkaisu Uudenmaan ympäristökeskus myöntää Altia Oyj:n Rajamäen tehtaiden vanhan lämpölaitoksen (polttoaineteho 70 MW) hakemuksen mukaiselle toiminnalle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan seuraavin lupamääräyksin: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Toimintaa koskevat yleiset lupamääräykset (YSL 43 ) 1. Rajamäen tehtaiden vanhaa lämpölaitosta saa käyttää vain, jos tehdasalueen normaalisti käytössä oleva kattilalaitos ei vikaantumisen vuoksi pysty tuottamaan tehdasalueen tarvitsemaa energiaa. Ennen käyttöönottoa laitos on kunnostettava lupamääräysten mukaiseen tilaan. 2. Lämpökeskuksen käyttöönotosta on viipymättä ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksessa on mainittava käyttöönoton syy ja arvio sen kestosta. Päästöt vesiin ja viemäreihin (YSL 43 ) 3. Laitoksen sosiaali, lattia ja prosessijätevedet on johdettava vesihuoltolaitoksen viemäriin. Laitoksen jäähdytysvedet sekä raskaan polttoöljyn suoja altaan ja öljyn purkausalueen hulevedet voidaan johtaa Koiransuolenojaan. 4. Laitoksen lattiavedet sekä öljysäiliön suoja altaan ja öljyn purkausalueen hulevedet on johdettava öljynerottimen kautta. Öljynerottimet on varustettava hälyttävillä öljynilmaisimilla ja hälytysjärjestelmien toimivuus on testattava vähintään vuoden välein. Toiminnanharjoittajan on oltava selvillä käyttämiensä kemikaalien haittavaikutuksista. Viemäriin ei saa johtaa jätevesiä siten, että siitä aiheutuu vauriota viemäriverkolle, haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. Luvan saaja on vastuussa jäteveden johtamisesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta tai muusta edunmenetyksestä.

11 (22) Päästöt ilmaan (YSL 43, VNA 689/2006, VNp 888/1987) 5. Lämpölaitoksen savukaasut on johdettava maanpinnasta vähintään 70 metriä korkean piipun kautta ulkoilmaan. 6. Laitoksen käyttäessä polttoaineena vain polttoöljyä, saa savukaasujen hiukkaspitoisuus olla enintään 140 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 3 %:n happipitoisuuteen. Laitoksen käyttäessä polttoaineena kivihiiltä, saa savukaasujen hiukkaspitoisuus olla enintään 140 mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muunnettuna 6 %:n happipitoisuuteen. Päästöraja arvoa katsotaan kertamittauksissa noudatetun, jos kunkin mittaussarjan tai muiden vastaavien menettelyjen tulokset, jotka lupaviranomainen on hyväksynyt, eivät ylitä raja arvoa. Kattiloiden käynnistys ja alasajojaksoja eikä häiriötilanteita oteta huomioon päästöraja arvon noudattamisen tarkasteluissa. 7. Laitoksessa polttoaineena käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia. Laitoksessa polttoaineena käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 0,10 painoprosenttia. Laitoksessa polttoaineena käytettävä kivihiili saa sisältää rikkiä enintään 390 milligrammaa yhden megajoulen suuruista energiamäärää kohti. Melu ja tärinä (YSL 43, NaapL 17, VNp 993/1992) 8. Laitoksen toiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa päivällä klo 7 22 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 55 db eikä yöllä klo 22 7 ekvivalenttimelutasoa L Aeq 50 db. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointi ja käsittely (YSL 43 ) 9. Polttoaineet ja kemikaalit on varastoitava ja niitä on käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, pölyämistä, hajuhaittaa, pilaantumisvaaraa maaperälle tai pintavesille eikä muutakaan haittaa ympäristölle. Kemikaalit on varastoitava kullekin kemikaalityypille tarkoitetussa ja asianmukaisesti merkityssä astiassa laitoksen sisällä tai erillisessä lukittavassa varastossa. Varastointitilan lattia on pinnoitettava varastoitavia kemikaaleja kestävällä pinnoitteella. Nestemäisten kemikaalien astiat on lisäksi sijoitettava suoja altaisiin tai reunakorokkein varustettuun tilaan siten, että suoja altaan tai reunakorokkein varustetun tilan tilavuus vastaa suurimman astian tilavuutta. Varastointitilassa ei saa olla viemäreihin yhteydessä olevia lattiakaivoja.

12 (22) Laitoksen 4,8 m 3 :n kevytöljysäiliö on varustettava suoja altaalla, jonka tilavuus on vähintään 1,1 kertaa suurin säiliössä varastoitava polttoainemäärä. 80 m 3 :n raskasöljysäiliössä ja 4,8 m 3 :n kevytöljysäiliössä on oltava ylitäytön estävä hälytys tai lukitusjärjestelmä. 10. Öljyn purkausalueen yhteydessä olevat sadevesikaivot on suljettava tai peitettävä öljynpurun ajaksi siten, ettei mahdollinen vuotoöljy pääse viemärijärjestelmään. 11. Polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin, käsittelyyn ja vuotojen tarkkailuun käytettävien rakenteiden ja laitteiden kuntoa on tarkkailtava säännöllisesti ja tarvittaessa on ryhdyttävä viipymättä korjaustoimenpiteisiin. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen (YSL 43, JL 6, VNp 659/1996, VNp 101/1997, YMA 1129/2001) 12. Kivihiilen poltossa syntyvät tuhkat voidaan välivarastoida tehdasalueen vanhalla puhdistamolietteen varastointikentällä. Tuhkaa voidaan varastoida kentällä yhtäjaksoisesti korkeintaan viiden kuukauden ajan. 13. Laitoksen toiminnasta muodostuvat jätteet on lajiteltava syntypaikoillaan ja säilytettävä lajiteltuina toisistaan erillään siten, että niistä ei aiheudu roskaantumis tai muuta haittaa ympäristölle. Toiminnassa on pyrittävä siihen, että jätteitä syntyy mahdollisimman vähän. Hyötykäyttöön kelpaavat jätejakeet on ensisijaisesti toimitettava kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti kohteeseen, jossa hyödynnetään jätteen sisältämä energia. Vain hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet saa toimittaa kaatopaikalle, mikäli ne eivät sisällä ongelmajätteiksi luokiteltavia aineita siinä määrin, että kyseessä olevat jätteet on luokiteltava ongelmajätteiksi. Tavanomaisesta yhdyskuntajätteestä poikkeavasta kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä on teetettävä kaatopaikkakelpoisuustesti. Säännöllisesti syntyvän samanlaatuisen jätteen kaatopaikkakelpoisuus on varmistettava laadunvalvontatestein kaatopaikan pitäjän edellyttämin väliajoin. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain alueellisen ympäristökeskuksen päätöksellä jätetiedostoon hyväksytylle toiminnanharjoittajalle. 14. Laitoksella syntyvät ongelmajätteet on toimitettava säännöllisesti, mutta kuitenkin vähintään kerran vuodessa, hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely on hyväksytty. Ongelmajätteet on pidettävä erillään muista jätteistä. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan ja ryhmiteltävä ja merkittävä ominaisuuksiensa mukaan. Ongelmajätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen ongelmajätteen käsittely. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenevät valtio

13 (22) neuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelmajätteistä. Siirtoasiakirjan on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet (YSL 43, YSA 30 ) 15. Mikäli prosessilaitteisiin tulee vikoja tai toimintahäiriöitä, jotka lisäävät päästöjen määrää tai muuttavat päästöjen laatua haitallisemmaksi, on laitteet saatettava normaaliin toimintakuntoon niin pian kuin se teknisesti on mahdollista. Yli 24 tuntia kestävistä häiriötilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Muissa häiriötilanteissa tai poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, viemäriin, vesistöön tai maaperään, on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava viivytyksettä Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Merkittävistä polttoaine tai kemikaalivuodoista on välittömästi ilmoitettava pelastuslaitokselle. Jätevesiviemäriin joutuvista poikkeuksellisista päästöistä on välittömästi ilmoitettava vesihuoltolaitokselle. 16. Vahinko ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävä määrä imeytysmateriaalia ja muuta tarvittavaa öljyntorjuntakalustoa helposti saatavilla. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttonesteet ja muut aineet on kerättävä välittömästi talteen. Muut toimet, joilla ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja (YSL 43 ) 17. Lämpölaitoksen länsipuolelta pois puretun 1 500 m 3 :n raskaan polttoöljysäiliön alueelta on selvitettävä mahdollinen maaperän pilaantuminen ja sen levinneisyys. Maaperätutkimukset on suoritettava 31.5.2007 mennessä. Tutkimussuunnitelma, josta käyvät ilmi mittauspaikat ja syvyydet sekä puretun säiliön sijaintipaikka, on toimitettava hyväksyttäväksi Uudenmaan ympäristökeskukseen vähintään kuukautta ennen tutkimusten aloittamista. Saatujen tulosten perusteella on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ja tarvittaessa tehtävä ympäristönsuojelulain 78 :n mukainen maaperän puhdistamista koskeva ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle.

14 (22) Toiminnan lopettamiseen liittyvät määräykset (YSL 43, 90 ) 18. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen laitoksen valmiudessa pidon lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, ilmansuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. Tarkkailu ja raportointimääräykset Tarkkailu (YSL 43, 46, 108, NaapL 17 ) 19. Laitoksen käyttötarkkailu on suoritettava sivulla 8. esitetyllä tavalla. Laitoksen kattilan savukaasujen typen oksidien ja hiukkasten pitoisuudet ja päästöt on mitattava kahden viikon kuluessa kyseisen kattilan käynnistämisestä. Mittaustilanteen on vastattava mahdollisimman hyvin normaalia käyttötilannetta muun muassa polttoaineen laadun ja palamisolosuhteiden suhteen. 20. Mittausraportissa on esitettävä tiedot polttoaineen laadusta ja mittaustulokset yksikössä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n (kevyt ja raskas polttoöljy) tai 6 %:n (kivihiili) happipitoisuuteen. Lisäksi mittausraportissa on esitettävä mittaustulokset yksikössä mg/mj sisään syötettyä energiayksikköä kohti laskentakaavoineen, yksikössä kg/h ja t/a sekä arvio tulosten luotettavuudesta. Mittausraportti on toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden viikon kuluessa mittausten suorittamisesta. 21. Mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava standardien (CEN, ISO, SFS tai vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti. Tarkkailuohjelmia voidaan tarvittaessa muuttaa Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla, mikäli tarkkailutulokset tai muu perusteltu syy antaa aihetta. Raportointi ja kirjanpito (YSL 46, JL 51, 52 ) 22. Toiminnanharjoittajan on kahden kuukauden kuluessa laitoksen käyttöjakson päättymisestä toimitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Nurmijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle käyttöjaksoa koskeva raportti, josta käyvät ilmi muun muassa seuraavat kattilakohtaiset tiedot: käyntiajat kuukausittain (h/kk) lämpöenergian tuotanto (GWh/kk) polttoaineiden kulutustiedot (t/kk) sekä sisään syötetty energian kokonaismäärä polttoaineen rikkipitoisuus ja muut laatutiedot

15 (22) mitatut ja/tai laskennalliset rikkidioksidi, typenoksidi, hiukkasja hiilidioksidipäästöt (t/a) sekä ominaispäästötiedot yksiköissä mg/m 3 (n) kuivaa savukaasua muutettuna 3 %:n (kevyt ja raskas polttoöljy) tai 6 %:n (kivihiili) happipitoisuuteen ja mg/mj mitatut ja/tai laskennalliset raskasmetallien (nikkeli, vanadiini) päästöt (kg/a) yhteenveto vesihuoltolaitoksen viemäriin johdettujen vesien aiheuttamasta kuormituksesta yhteenveto Koiransuolenojaan johdettujen jäähdytysvesien aiheuttamasta kuormituksesta päästöjen laskentatavat ja mittausmenetelmät sekä arvio tulosten luotettavuudesta ympäristönsuojelun kannalta merkittävät häiriötilanteet ja onnettomuudet (syy, kestoaika ja päästö), niistä aiheutuneet seuraamukset ja toimenpiteet, joihin tapahtuman vuoksi on ryhdytty tiedot (laatu, määrä, käsittelytapa, toimituspaikka) muodostuneista ja laitosalueelle tuoduista jätteistä ja ongelmajätteistä sekä raportointihetkellä varastossa olevat määrät jätteiden hyötykäyttö (laatu, määrät ja toimituspaikat). Raportointi on soveltuvin osin tehtävä sähköisesti sähköisen palvelun tuottajan välityksellä. Laitoksen toiminnasta ja sen valvonnasta sekä toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista ja toimenpiteistä on pidettävä käyttöpäiväkirjaa. Siihen on kirjattava edellä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito koskee päästö ja vaikutustarkkailumittauksia, käyttötarkkailua, näytteidenottoa ja analysointia, mittalaitteiden laadunvarmennusta ja kalibrointeja sekä öljynerotuksen tarkkailua ja tyhjennyksiä. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että asetetut lupamääräykset huomioon ottaen laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteis

16 (22) Lupamääräysten perustelut ta annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon laitoksen luonne varalaitoksena, toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys, onnettomuusriski ja alueen kaavamääräykset. Yleiset perustelut Valtioneuvosto on antanut asetuksen polttoaineteholtaan vähintään 50 megawatin polttolaitosten ja kaasuturbiinien rikkidioksidi, typenoksidija hiukkaspäästöjen rajoittamisesta (VNA 1017/2002). Asetuksen 4 :n mukaan kahta tai useampaa polttolaitosta voidaan pitää yhtenä polttolaitoksena, mikäli ympäristölupaviranomainen katsoo, että niiden savukaasut voidaan tekniset ja taloudelliset tekijät huomioon ottaen poistaa yhteisen piipun kautta. Tämä koskee polttolaitoksia, joiden toiminnan aloittamiseksi on myönnetty lupa 1.7.1987 tai sen jälkeen. Lämpölaitoksen kattilat on otettu käyttöön vuosina 1953, 1964 ja 1974. Tämän vuoksi Uudenmaan ympäristökeskus ei katso lämpölaitoksen muodostavan valtioneuvoston asetuksen mukaista polttolaitoskokonaisuutta. Lupamääräyksiä annettaessa on ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan otettava huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, jolla toiminnan vaikutus ilmenee, toiminnan vaikutus ympäristöön kokonaisuutena, pilaantumisen ehkäisemiseksi tarkoitettujen toimien merkitys ympäristön kokonaisuuden kannalta sekä tekniset ja taloudelliset mahdollisuudet toteuttaa nämä toimet. Päästöraja arvoja sekä päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Lisäksi on tarpeen mukaan otettava huomioon energian käytön tehokkuus sekä varautuminen onnettomuuksien ehkäisemiseen ja niiden seurausten rajoittamiseen. Vanha lämpölaitos toimii varalaitoksena ja sitä käytetään vain, jos tehdasalueen nykyisin käytössä oleva kattilalaitos vikaantuu. Vanhan lämpölaitoksen arvioitu käyttö on erittäin vähäistä. Laitoksessa syntyvät jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle. Öljysäiliöiden suoja altaan ja öljyn purkausalueen hulevedet johdetaan Koiransuolenojaan öljynerotuksen kautta. Polttoöljysäiliöt on varustettu ylitäytön estimillä ja sijaitsevat suoja altaissa. Päästöt ilmaan mitataan, mikäli laitos otetaan käyttöön. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo toiminnan laatu huomioiden, että toimittaessa annettujen lupamääräysten mukaisesti voidaan toiminnan katsoa edustavan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lupamääräysten yksilöidyt perustelut Ympäristönsuojelulain 43 :n mukaan ympäristöluvassa on annettava tarpeelliset määräykset päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä ja niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä, toimista häiriö ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, toiminnan lopettamisen jälkeisistä toimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä, ja muista toimista, joil

17 (22) la ehkäistään, vähennetään tai selvitetään pilaantumista, sen vaaraa tai pilaantumisesta aiheutuvia haittoja. Tehdasalueen vanha lämpölaitos otetaan hakemuksen mukaan käyttöön vain, mikäli laitosalueen uudessa kattilalaitoksessa tapahtuu vakava vikaantuminen. Vanhan lämpölaitoksen luonne varalaitoksena on otettu huomioon ympäristölupapäätöksen määräyksiä annettaessa. Ottaen huomioon lämpölaitoksen sijainti tärkeällä pohjavesialueella, on laitoksella ennen käyttöönottoa toteutettava ympäristölupamääräysten edellyttämät toimenpiteet muun muassa lattiavesien johtamisen ja kevyen polttoöljyn säiliön suoja altaan osalta. Ennen käyttöönottoa on myös varmistettava, että muut toimintaa koskevat viranomaisluvat, kuten Turvatekniikan keskuksen myöntämät luvat, ovat kunnossa. (Määräys 1.) Lupahakemuksen mukaan lämpölaitoksen jätevedet on aikaisemmin johdettu Rajamäen tehdasalueen jätevedenpuhdistamolle ja sieltä edelleen Koiransuolenojaan. Klaukkalan jätevedenpuhdistamon valmistuttua tehdasalueen oma jätevedenpuhdistamo on lopettanut toimintansa ja ympäristölupahakemuksen täydennyksen (11.5.2006) mukaan laitoksen lattiavedet johdetaan tällä hetkellä öljynerotuskaivon kautta Koiransuolenojaan. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että laitoksen jätevedet on edelleen syytä johtaa jätevedenpuhdistamolle. Määräykset laitoksen jätevesien johtamisesta vesihuoltolaitoksen viemäriin ja hulevesien johtamisesta Koiransuolenojaan öljynerotuksen kautta on annettu ympäristön suojelemiseksi. Happoja, emäksiä, öljyjä tai muita vaarallisia aineita sisältävien jätevesien johtaminen vesihuoltolaitoksen viemäriin ja edelleen puhdistamolle ilman asianmukaista esikäsittelyä saattaa aiheuttaa vaurioita viemäriverkolle tai haittaa puhdistamon toiminnalle tai puhdistamolietteen hyötykäytölle. (Määräykset 3. ja 4.) Määräys savukaasujen johtamisesta piipun kautta on annettu savukaasujen riittävän laimenemisen varmistamiseksi. (Määräys 5.) Suomen ympäristökeskuksen pienten polttolaitosten BAT julkaisun mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukainen hiukkaspäästötaso tehdasalueen vanhan lämpölaitoksen kokoluokan raskasöljykattiloille on 50 140 mg/m 3 (n) ja kivihiilikattilalle 55 140 mg/m 3 (n). (Määräys 6.) Valtioneuvosto on antanut asetuksen raskaan polttoöljyn ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006). Asetuksen mukaan Suomessa käytettävän raskaan polttoöljyn rikkipitoisuus saa olla enintään 1,00 painoprosenttia ja kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus enintään 0,10 painoprosenttia. Valtioneuvosto on antanut päätöksen kivihiilen rikkipitoisuudesta (888/1987). Päätöksen mukaan kotimaista käyttöä varten maahantuotavassa kivihiilessä saa olla rikkiä enintään 390 milligrammaa yhden megajoulen suuruista energiamäärää kohti. Polttoöljyjen ja kivihiilen rikkipitoisuutta koskevat määräykset on annettu valtioneuvoston asetuksen ja päätöksen noudattamiseksi. (Määräys 7.)

18 (22) Valtioneuvoston päätöksessä melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) on asumiseen käytettävillä alueilla, virkistysalueilla taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä sekä hoito tai oppilaitoksia palvelevilla alueilla ohjeena, että melutaso ei saa ylittää ulkona melun A painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Lämpölaitoksen toiminnasta aiheutuvia päivä ja yöaikaisia melutasoja on rajoitettu kyseisen valtioneuvoston päätöksen ohjeiden mukaisesti. Ottaen huomioon laitoksen sijainti teollisuusalueella, Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, ettei laitoksen käyttömelua ole tässä vaiheessa tarpeen mitata. Ympäristökeskus voi kuitenkin antaa määräyksiä melun mittaamisesta, mikäli laitoksen melu osoittautuu oletettua häiritsevämmäksi. (Määräys 8.) Laitos sijaitsee I luokan pohjavesialueella. Määräykset polttoaineiden ja kemikaalien varastoinnista ja käsittelystä on annettu maaperän sekä pinta ja pohjavesien suojelemiseksi. Erityisen riskin aiheuttaa laitoksella varastoitava kevyt polttoöljy. Säännöllinen laitteiden ja rakenteiden toiminnan tarkkailu vuotojen havaitsemiseksi on tarpeen. Erityisen tärkeää on seurata turvallisuuden kannalta oleellisten suojausten kuntotasoa, jotta voidaan ajoissa havaita esimerkiksi alkavat ongelmat. Mikäli rakenteiden tai laitteiden toimintakunnon havaitaan heikentyneen, on asiaan edellytetty puututtavaksi välittömästi. Myös kemikaalien säilytys ja käsittelytilojen, säiliöiden ja putkistojen sekä hälyttimien ja ilmaisimien toimivuutta on syytä seurata säännöllisesti. (Määräykset 4. ja 9. 11.) Alueen vanhalla puhdistamolietteen varastointikentällä on betonipohja. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että kentällä voidaan tarvittaessa välivarastoida hiilen polton tuhkia. Varastointiaikaa on rajoitettu kentän hulevesien mukana Koiransuolenojaan kulkeutuvien haitallisten aineiden määrän rajoittamiseksi. (Määräys 12.) Laitoksen toiminnasta muodostuu jätteitä, jotka varastoidaan jätejakeittain erillisiin varastopaikkoihin jätteen keräilyä ja kuljetusta varten. Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä toisistaan erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa kuin se on muun muassa jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se on teknisesti mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Laitoksen toiminnasta muodostuvien jätteiden lajittelu ja varastointi jätejakeittain mahdollistaa jätteen sisältämän aineen hyötykäytön. Jätelain 6 :n mukaan jätehuolto on järjestettävä siten, ettei jätteistä tai jätehuollosta aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Erilaatuisia ongelmajätteitä ei saa sekoittaa keskenään eikä muihin jätteisiin tai aineisiin paitsi, jos se on jätteiden hyödyntämisen tai käsittelyn kannalta välttämätöntä ja se voidaan tehdä aiheuttamatta terveydelle tai ympäristölle vaaraa tai haittaa. Jäteasetuksen 6 :n mukaan ongelmajätteen pakkaukseen on merkittävä jätteen ja jätteen haltijan nimi sekä turvallisuuden ja jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeelliset tiedot ja varoitukset.

19 (22) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätelain 6 :n nojalla ongelmajätteen tuottaja ja kuljettaja ovat vastuussa siitä, että ongelmajätteet kuljetetaan lain mukaiseen paikkaan. Valtioneuvoston päätöksen öljyjätehuollosta (VNp 101/1997) 2 :n mukaan öljyjäte on pyrittävä hyödyntämään ensisijaisesti uudistamalla ja toissijaisesti energiana. Valtioneuvoston päätöksessä ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (VNp 659/1996) on annettu ongelmajätteiden siirtoa varten laadittavaa siirtoasiakirjaa koskevat määräykset. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata ongelmajätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis tai käsittelypaikkaan ja helpottaa valvontaa. (Määräykset 13. ja 14.) Häiriö ja muita poikkeuksellisia tilanteita koskevat määräykset ovat tarpeen päästöjen minimoimiseksi ja valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 15. ja 16.) Pois puretun 1 500 m 3 :n öljysäiliön alapuolisesta maasta vuonna 2002 otetussa kokoomanäytteessä on ollut öljyjä. Ottaen huomioon sijainti tärkeällä I luokan pohjavesialueella, on alueen maaperän mahdollinen pilaantuminen ja sen laajuus syytä selvittää tarkemmin. (Määräys 17.) Hyvissä ajoin ennen laitoksen valmiudessa pidon lopettamista on tarpeen esittää suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä ympäristönsuojelutoimista, kuten alueen kunnostamisesta ja päästöjen ehkäisemisestä sekä tarkkailun järjestämisestä. (Määräys 18.) Otettaessa huomioon lämpölaitoksen polttoaineteho ja sijainti asutuksen ja muiden häiriintyvien kohteiden läheisyydessä erilaisten päästöjen kuormittamalla alueella, on laitoksen hiukkas ja typenoksidipäästöjä tarpeen tarkkailla. Mittaukset on syytä tehdä pikaisesti laitoksen käyttöönoton jälkeen, jotta pystytään arvioimaan laitoksen käytön kokonaispäästöjä ja ympäristövaikutuksia. Savukaasujen rikkidioksidipitoisuus voidaan arvioida tarkasti polttoaineen rikkipitoisuuden avulla. Mittausten on oltava hyvin dokumentoituja. Uudenmaan ympäristökeskus antaa tarvittaessa lisämääräyksiä päästöjen tai ympäristön tarkkailusta. (Määräykset 19. 21.) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan valvontaviranomaisella on oikeus saada toiminnanharjoittajalta valvontaa ja tehtävien hoitamista varten tarvittavat tiedot. Tiedottamista, raportointia ja kirjanpitoa koskeva määräys on annettu valvonnan toteuttamiseksi. (Määräykset 2. ja 22.) LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennaiseen laajentamiseen tai muuttamiseen on oltava lupa. (YSL 28 )

20 (22) Lupamääräysten tarkistaminen Korvautuvat päätökset Asetusten noudattaminen Luvan saajan on toimitettava 1.10.2016 mennessä ympäristölupahakemus toimivaltaiselle viranomaiselle lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakemuksessa on esitettävä ainakin: yhteenveto mahdollisista laitoksen käyttöjaksoista sekä käytön ja päästöjen tarkkailujen tuloksista yhteenveto käyttöjaksojen merkittävimmistä päästöihin vaikuttaneista häiriötilanteista ja mahdollisista päästörajojen ylityksistä selvitys BAT:n kehittymisestä ja sen huomioon ottamisesta laitoksen toiminnassa soveltuvin osin muut ympäristönsuojeluasetuksen 8 12 :ssä mainitut tiedot ja selvitykset. (YSL 55 ) Tämän päätöksen saadessa lainvoiman se korvaa seuraavat päätökset: Nurmijärven kunnan terveyslautakunnan päätös 15/29.1.1975 Nurmijärven kunnan terveyslautakunnan päätös 90/27.4.1982 Uudenmaan lääninhallituksen päätös No YMT 76/18.1.1988 (korkein hallinto oikeus No 3933/3.10.1988) Uudenmaan lääninhallituksen päätös No YMT 956/3.8.1989 Uudenmaan lääninhallituksen päätös No YMT 957/3.8.1989 Uudenmaan lääninhallituksen päätös No YMT 1284/17.12.1992 Uudenmaan ympäristökeskuksen päätös No YS 356/11.5.2000. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 56, YSA 19 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus Tämä lupapäätös on lainvoimainen 19.10.2006, jos päätökseen ei haeta muutosta. Siihen asti, kunnes tämä päätös on lainvoimainen, noudatetaan voimassa olevia päätöksiä. (YSL 100 ) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 28, 35, 38, 43, 45, 46, 55, 56, 90, 100, 108 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 30, 43 Jätelaki (1072/1993) 3, 4, 6, 9, 15, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3 a, 5, 6 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17

21 (22) Valtioneuvoston asetus raskaan polttoöljyn, kevyen polttoöljyn ja meriliikenteessä käytettävän kaasuöljyn rikkipitoisuudesta (689/2006) Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös öljyjätehuollosta (101/1997) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (993/1992) Valtioneuvoston päätös kivihiilen rikkipitoisuudesta (888/1987) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ympäristöluvan maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1237/2003) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista olevan maksutaulukon mukaisesti. Lämpölaitoksen polttoaineteho on 70 MW. Voimalaitoksen, kattilalaitoksen tai muun laitoksen, jonka suurin polttoaineteho on 50 150 MW, lupa maksaa 5 610. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Altia Oyj PL 350 00101 Helsinki Jäljennös päätöksestä Tieto päätöksestä Nurmijärven kunnan ympäristölautakunta Nurmijärven kunnanhallitus Etelä Suomen lääninhallitus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Tieto päätöksestä lähetetään liitteessä 1 esitetyille henkilöille ja tahoille. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Uudenmaan ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Nurmijärven kunnan ilmoitustaululla sekä ilmoittamalla vähintään yhdessä paikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. (YSL 54 )

22 (22) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. (YSL 96 ) Valitusoikeus lupapäätöksestä on luvan hakijalla ja niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. (YSL 97 ) Valitusosoitus on liitteenä 2. Ylitarkastaja Heli Antson Ylitarkastaja Sami Rinne Liitteet Päätöksestä tiedon saavat (Liite 1.) Valitusosoitus (Liite 2.)