Kuntien valtionosuusjärjestelmät Pohjoismaissa Unna Heimberg, VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 12.9.2019 Kuntamarkkinat
Suomen valtionosuusjärjestelmän rakenne 2
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus: 8,491 mrd. vuonna 2019 Tarve- ja kustannuserojen tasaus Valtionosuustehtävien yhteenlasketut laskennalliset kustannukset muodostavat kustannuspohjan, josta valtio rahoittaa 25,37 koko maan tasolla Loppuosa on kuntien omarahoitusosuus, joka jakautuu kuntien kesken tasasuuruisesti /asukas Tasauksen määrä muodostuu kunnan laskennallisen kustannuspohjan ja omarahoitusosuuden erotuksesta 78 Tulopohjan erojen tasaus 9 Maan keskimääräinen, laskennallinen verotulo per asukas asettaa tasausrajan Kunnan laskennallista verotuloa per asukas verrataan tasausrajaan Jos kunnan verotulo alittaa tasausrajan saa kunta valtionosuuteen tasauslisän (80 erotuksesta) Jos kunnan verotulo ylittää tasausrajan tehdään kunnan valtionosuuteen tasausvähennys (väh. 30 erotuksesta) Kustannusneutraali kunta-valtio-suhteessa Lisäosat (syrjäisyys, saamelaisten kotiseutualue ja työpaikkaomavaraisuus) Vähennykset ja lisäykset
Ruotsin valtionosuusjärjestelmä Kustannuserojen tasaus 10 osamallia (kuvastavat toimintaa tai kustannuslajia) joille lasketaan kuntakohtaiset vakiokustannukset Esim. varhaiskasvatus, peruskoulu, vanhustenhuolto Yhteenlasketut vakiokustannukset muodostavat kunnan rakennekustannuksen, jota verrataan maan keskiarvoon Kustannusneutraali kunta-valtiosuhteessa 9 Tulojen tasaus Tasausraja 1,15 kertainen maan keskimääräiseen verotuloon verrattuna Ruotsin valtio rahoittaa tasauksesta noin 90 Perustuu kahden vuoden takaisiin verotulotietoihin Tasauslisä/-vähennys muodostuu tasausrajan ja kunnan tulopohjan erotuksesta 85 Rakenteellinen tuki: Aluepoliittinen tuki esimerkiksi heikon väestöpohjan kunnille 4
Tanskan valtionosuusjärjestelmä Kansallinen nettotasausjärjestelmä 79 Järjestelmä tasaa laskennallisen verotulon ja laskennallisen menotarpeen erotusta ali-/ylijäämän tasaus Symmetrinen tasaus: sekä ali- että ylijäämää tasataan 61 Valtion ja ylijäämäisten kuntien rahoittama Korkean rakenteellisen alijäämän tasaus Pääkaupunkiseudun tasausjärjestelmä PK-seudun kuntien välinen nettotasausjärjestelmä Tasaus on kuntien keskinäistä Maksetaan kunnille joiden laskennallinen alijäämä ylittää maan keskimääräisen alijäämän Valtion rahoittama, yli 50 kuntaa saa tuen 11 Ylitasauksen kompensaatio Yleinen valtionosuus 2,4 5
Norjan valtionosuusjärjestelmä Väestötuki, /as 96 Kustannusten tasaus Pohjana valtionosuustehtävistä johtuvat, kahden vuoden takaiset nettokustannukset koko maan tasolla Yksittäisen kunnan kustannustarve todetaan 24 indikaattoriin perustuvan indeksin mukaan Tasauslisä tai -vähennys Tasaus on kuntien keskinäistä Tulopohjan tasaus Verotulojen tasauksen määrä lasketaan ja maksetaan jokaiselle kunnalle jatkuvana prosessina 10 kertaa vuodessa, 2 kk viiveellä Tasausrajana toimii maan keskimääräinen, siihen mennessä saatu verotulo per asukas Symmetrinen tasaus: 60 tasausrajan ja kunnan veropohjan erotuksesta Tasaus on kuntien keskinäistä Pohjois- ja Etelä-Norjan tuet, harkinnanvaraiset tuet, nopean väestökasvun tuki, kaupunkituki ja muut tuet 4 6
Valtionosuusjärjestelmien vertailua Järjestelmän osat Suomi Ruotsi Tanska Norja Tulojen tasaus 9 85 x 79 Kustannusten tasaus 78 9 x Kiinteä osa - - 2 96 Muut osat 13 6 19 4 Osuus kuntasektorin tuloista 2017: Suomi Ruotsi Tanska Norja Verotulot, 48,8 66,1 63,3 40 Yleiset valtionosuudet, 19,2 11,7 16,7 34 Korvamerkityt avustukset, 0,8 6,7 5,7 5,0 Toimintatuotot, 20,7 7,1 16,7 14 7
Kustannusten tasaus Laskennalliset kustannukset määräytyvät erilaisten kriteereiden tai indikaattoreiden mukaan Indikaattori voi olla suoraan sidoksissa tiettyyn kunnan toimintaan tai olla yleisempi kriteeri, joka vaikuttaa monen eri toiminnan kustannuksiin Muista maista poiketen, Suomessa kustannuksia ei tasata tasausvähennysten kautta, vaan ainoastaan tasauslisän määrää muuntamalla Ruotsissa ja Norjassa kustannusten tasaus on kuntien keskinäistä Tulojen tasaus Tasausraja, Tasauslisä- Tasausvähennys- Vähennyksen saavien kuntien osuus 2019, Suomi 100 80 30 + luon. log 9,3 Kunnat Rahoitusvastuu Ruotsi 115 (95) (85) 3,8 Valtio ja kunnat Tanska (nettotasaus) Tulojen ja menojen erotus 61 61 10,2 Valtio ja kunnat Norja 100 60 60 15,8 Kunnat 8
Lopuksi Kaikkien maiden järjestelmät ovat moniosaisia sekä rakenteiltaan että laskennaltaan Tietty monimutkaisuus on tarpeen, jotta järjestelmä ottaisi huomioon kuntien erityispiirteet Tasausjärjestelmien painopisteet ja rakenteet vaihtelevat maiden välillä Korvamerkittyjen valtionavustusten osuus on suurempi muualla Pohjoismaissa 9
Unna Heimberg Suunnittelija Lisätietoja: unna.heimberg@vm.fi vm.fi Lue koko raportti: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-367-033-4