S e l v i t y s o s a : Pääluokka 28 VALTIOVARAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Valtiovarainhallinto Suomen kansantalouteen ja sitä myötä julkiseen talouteen syntynyt vakava tilanne korostaa valtiovarainhallinnon strategista vastuuta tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta, valtiontalouden hyvästä hoidosta, kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä sekä tuloksellisesta julkisesta hallinnosta. Valtiovarainhallinto on talouden, julkisen hallinnon ja julkisten palvelujen uudistaja ja ohjaaja. Valtiovarainhallinnon toiminnan tavoitteena on kestävä, kilpailukykyinen ja innovatiivinen kansantalous, jonka julkinen sektori on tehokas ja laadukas. Valtiovarainhallinto turvaa osaltaan tulevien sukupolvien talouden perustan ja valinnanmahdollisuudet. Valtiovarainhallinnon toiminta perustuu vahvaan tietopohjaan ja näkemykseen tulevaisuuden muutostarpeista ja niitä tukevista ohjausprosesseista, asiakaslähtöisten julkisten palvelujen tehokkaaseen tuottamiseen sekä valtion yhteisten palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen. Valtiovarainministeriö suunnittelee ja johtaa toimintaansa seuraavina kokonaisuuksina: talouspolitiikan valmistelu hallintopolitiikan valmistelu ja hallinnonalan ohjaus. Talouspolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee ja toteuttaa hallituksen talouspolitiikkaa. Ministeriö myös valmistelee Suomen osalta EU:n talouspolitiikan koordinointia ja euroalueen talouspolitiikkaa. Taloustutkimus ja talouden ennustaminen Talouspolitiikan valmistelu edellyttää talouden kehityksen seurantaa, analysointia ja ennustamista. Valtiovarainministeriö kehittää talouden ennustamista ja julkaisutoimintaa vastaamaan yhä paremmin yhteiskunnan muuttuvia tarpeita. Ministeriö tekee tiiviisti yhteistyötä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen kanssa ja hyödyntää enenevässä määrin tutkimuskeskuksen asiantuntemusta talouspolitiikan valmistelutyössä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkimusalueita ovat julkisten palvelujen vaikuttavuus, julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot sekä työmarkkinat ja kestävää kasvua tukeva politiikka. Julkinen toiminta ja talous Valtiovarainministeriö tiivistää talouspolitiikan valmistelun yhteyttä hallintopolitiikan valmisteluun. Ministeriö kohdentaa resurssejaan enenevässä määrin julkisen toiminnan ja talouden analyyseihin ja jatkaa toimenpiteitä julkisen talouden tasapainon vahvistamiseksi. Keskeistä on hallitusohjelman menolinjauksen noudattaminen ja uuden hallituksen toimintalinjan valmistelu. Valtion- ja yleisemmin julkistaloudelle asetettavien tavoitteiden lisäksi keskeinen tehtävä on hallituksen meno- ja kehyssääntöjen valmistelu. Peruspalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia väestön ikärakenteen muuttuessa ja kuntien menopaineiden kasvaessa. Rakenteellisia muutoksia toimeenpannaan hallitusohjelman mukaisesti. Julkisessa toiminnassa keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden parantaminen mm. lisäämällä sähköisiä toimintaprosesseja, keskittymällä ydintoimintoihin sekä valtion ja kuntien välisen työnjaon ja rahoitussuhteiden tarkistaminen. EU:n budjetti Valtiovarainministeriö vaikuttaa EU:n budjetin valmisteluun ja rahoituskehysten uudistamiseen nettomaksajan näkökulmasta. Ministeriö pyrkii vaikuttamaan siihen, että EU:n toimintaa ja voimavaroja kohdennetaan asioihin, joissa EU:n ja jäsenvaltioiden yhteistyö saa aikaan lisäarvoa unionille. Rahoitusmarkkinoiden säätely Rahoitusmarkkinapolitiikalla valtiovarainministeriö vahvistaa ja luo rahoitusmarkkinoille toimintapuitteet ja pelisäännöt, jotka ylläpitävät yleisön luottamusta rahoitusmarkkinoiden toimintaan Suomessa ja kansainvälisesti. Suomen tavoitteena EU:n talouskriisin ajan on ollut euroalueen taloudellisen vakauden, kasvun ja työllisyyden turvaaminen sekä Suomen riskien rajaaminen pienimpään mahdolliseen turvaten suomalaisten veronmaksajien edut. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
Verotus ja tullitoimi Veropolitiikan tavoitteena on Suomen verojärjestelmän kilpailukyvyn säilyttäminen ja veropohjan turvaaminen eri veromuodoissa. Valtiovarainministeriön tehtävänä on kehittää verojärjestelmiä ja arvioida veropoliittisten toimenpiteiden vaikutuksia. Verohallinto toimittaa verotusta ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille. Tullilaitos turvaa yritysten ulkomaankaupan sujuvuuden, huolehtii EU:n kauppapolitiikan ja kansallisen tavaraverotuksen täytäntöönpanosta sekä takaa tuloksellisen rikostorjunnan. Valtion varainhallinta Valtiovarainministeriö vastaa valtion velanhoidon strategisesta ohjauksesta ja tavoitteenasettelusta ja Valtiokonttori toteuttaa velanhoidossa tarvittavat rahoitusoperaatiot. Valtion budjettitalouden velanhallinnan strategisena tavoitteena on tyydyttää valtion budjettitalouden rahoitustarve ja minimoida velasta aiheutuva kustannus pitkällä aikavälillä hyväksyttäväksi katsottavalla riskitasolla. Toiminnon merkitys korostuu valtion siirryttyä velkojensa lyhentämisestä uusien velkojen ottajaksi. Valtion eläkerahaston (VER) avulla valtio varautuu eläkemenojen maksamiseen ja niistä aiheutuvien vuosittaisten menojen tasaamiseen. VER on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, josta voidaan siirtää varoja talousarvion katteeksi. Tilastotoimi Tilastokeskus huolehtii tilastojen laadinnasta sekä kansallisen tilastotoimen kehittämisestä yhteistyössä muiden tilastoja laativien valtion viranomaisten kanssa. Hallintopolitiikan valmistelu Valtiovarainministeriö valmistelee julkisen hallinnon kehittämisen yleiset periaatteet poliittiseen päätöksentekoon. Valmistelu ulottuu valtionhallinnon lisäksi kuntien toiminnan yleisten edellytysten kehittämiseen. Tavoitteena on hallitusohjelman tavoiteasettelun pohjalta kehittää hallinnon rakenteita ja ohjausjärjestelmiä, parantaa ministeriöiden tulos- ja talousohjausta, kehittää tietohallintoa ja julkishallinnon informaatioteknologian hyödyntämistä sekä syventää konserniohjausta ja -ratkaisuja. Hallinto- ja palvelurakenteiden kehittäminen Valtiovarainministeriö jatkaa kuntauudistusta hallitusohjelman mukaisesti. Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Kuntalain kokonaisuudistus toteutetaan vuoteen 2015 mennessä. Peruspalveluohjelman taloudellisia ohjauskeinoja tehostetaan siten, että ohjelma on tehokas poikkihallinnollinen kunnallisten palvelujen ja niiden rahoituksen kokonaisuuden ohjausväline poliittisessa päätöksenteossa. Valtion aluehallinnossa seurataan aluehallintouudistuksen toteutumista eduskunnan edellyttämällä tavalla. Keskusja aluehallinnon toimintoja kootaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen ja aluehallintovirastoihin hallinnon kehittämisen ministeriryhmän linjauksen mukaisesti. Valtion paikallishallintoa uudistetaan osana hallinto- ja palvelurakenteiden uudistamista. Valtion paikallishallinnon asiakaspalvelut tarjotaan pääasiassa yhteispalveluna. Valtionhallinnon työpaikkojen alueellistamista jatketaan aiempaa tasaisemmin maan eri osiin. Valtionhallinnon konserniohjaus ja yhteisten palvelujen kehittäminen Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja ohjataan ja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, lisäarvoa ja mittakaavaetuja tuottava, osaamista yhdistävä valtiokonserni. Valtiovarainministeriö luo valtion vastuulla olevan palvelutuotannon konserniperiaatteita ja konsernipalveluja. Henkilöstövoimavarojen käytön ohjaus ja tietotekniikan tehokkaampi hyödyntäminen korostuvat sekä palvelutuotannossa että valtionhallinnon sisäisissä järjestelmissä. Valtiovarainministeriö varmistaa valtiolle yhtenäisen ja taloudellisen hankinta-, toimitila- ja matkustuspolitiikan. Valtiovarainhallinto edistää valtion kilpailukykyä työnantajana. Valtiovarainministeriö valmistelee valtion työnantajapolitiikkaa ja eläketurvaa koskevat säädökset. Konsernipalvelujen tuottajana Valtiokonttorin toiminnan painopisteenä on virastojen yhteisen talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmäkokonaisuuden (Kieku) toteutus ja käyttöönotto. Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävien uudistamista jatketaan. Palvelukeskusprosesseja ja toimintakulttuuria yhdenmukaistetaan tehokkuushyötyjen saavuttamiseksi. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
Vuonna valmisteltava valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskus kehittää ja tuottaa valtionhallinnolle suunnatut toimialariippumattomat ICT-palvelut valtiovarainministeriön ohjauksessa. Palvelukeskukseen kootaan hallitusohjelman ja talouspoliittisen ministerivaliokunnan linjausten mukaisesti valtion toimialariippumattomat ICT-tehtävät vuosien 2016 aikana. Julkisen hallinnon viranomaisten tietohallinnon yleinen ohjaus Valtiovarainministeriö vastaa julkisen hallinnon tieto- ja viestintäteknisten toimintojen (ICT) ohjaamisesta ja kehittämisestä. Valtiovarainministeriö ohjaa julkisen hallinnon viranomaisten tietohallintoa vuonna laaditun JulkICT-strategian mukaisesti. Ohjauksen tavoitteena on yhteentoimiva, kustannustehokas, asiakaslähtöinen ja tietoturvallinen julkisen hallinnon tiedonhallinta. Valtiovarainministeriö huolehtii julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurin suunnittelusta ja kuvaamisesta; julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisen kokonaisarkkitehtuurin edellyttämien yhteentoimivuuden kuvausten ja määritysten laatimisesta ja ylläpidosta sekä julkisen hallinnon tietohallinnon yhteisten palvelujen ja muiden tietohallintoon liittyvien yhtenäisen toiminnan kannalta tarpeellisten toimenpiteiden ohjauksesta. Kuntiin kohdistuvalla IT-toiminnan ohjauksella edistetään valtakunnallisiin ratkaisuihin perustuvaa kunnallishallinnon tietoteknologian yhteen sovittamista. Valtiovarainministeriö ohjaa ja yhteen sovittaa myös julkishallinnon ja erityisesti valtionhallinnon tietoturvallisuuden kehittämistä. Lisäksi valtiovarainministeriö vastaa turvallisuusverkkotoiminnan yleishallinnollisesta ja strategisesta ohjauksesta sekä julkisen hallinnon sähköisen asioinnin yleisestä ohjauksesta. Hallinnonalan ohjaus Hallinnonalan rakenteiden ja toimintatapojen kehittäminen Hallinnonalan ohjaus on ministeriön ydintoimintaa, jossa painottuvat strategisesti tärkeät kysymykset, kuten hallinnonalan keskeiset substanssiasiat sekä valtiokonsernin strategiset, vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden sekä laadun parantamiseen tähtäävät hankkeet. Aluehallintoviraston strategisen ohjauksen sisältöä ja muotoja yhtenäistetään. Hallinnonalalla toimeenpannaan vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa valmisteltuja uudistamistoimia. Tavoitteena on hallinnollisen taakan vähentäminen sekä inhimillisten voimavarojen kokonaisuuden hyvä hallinta ja johtaminen. Toimintaympäristö Kansainvälisen talouden epävarmat näkymät heijastuvat Suomen talouteen ennustehorisontin ajan. Viimeaikaiset talouden tilaa kuvaavat indikaattorit osoittavat kuitenkin kansainvälisen taloustilanteen heikkenemisen pysähtyneen ja rahoitusmarkkinoiden tilanne on myös vakiintumaan päin. Euroalueen tilanne on kuitenkin vielä herkkä ja sen shokkien sietokyky alhainen. Vuonna Suomen BKT:n ennustetaan kasvavan 0,4 prosenttia. Ennuste pitää sisällään suhdannekäänteen parempaan päin. Historiaan nähden alhaiset kasvunäkymät sekä epävarmuus tulevasta johtavat siihen, että yksityiset investoinnit laskevat jo toista vuotta peräkkäin. Työllisyys heikkenee ja työttömyysaste nousee 8,2 prosenttiin. Ennustettu talouskasvu ei riitä kääntämään valtiontaloutta selvästi vahvistuvalle uralle. Hallituksen toimet kohentavat valtion rahoitusasemaa, mutta rahoitusasema säilyy alijäämäisenä kehyskaudella. Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon. Kotimaan riskit kohdistuvat etupäässä siihen, kuinka reaalitalous reagoi kansainväliseen taloustilanteeseen. Kuntien talous pysyy alijäämäisenä kehyskaudella. Työeläkelaitosten ylijäämä pienenee, kun eläkemenot kasvavat. Kauden lopulla työeläkelaitosten ylijäämä on noin 2 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Muiden sosiaaliturvarahastojen talous pysyy lähellä tasapainoa. Alhaiset reaaliansiot painavat yksityistä kulutusta, mutta kotitalouksien heikosta tulokehityksestä huolimatta yksityisen kulutuksen määrä on arviolta puoli prosenttia. Kotitalouksien velkaantuminen jatkuu. Inflaatio pysyy lähivuodet yli kahdessa prosentissa. Hallitus päätti maaliskuun kehyspäätöksen yhteydessä lisäsopeutustoimista. Verotus kiristyy ns. haittaveroissa. Toisaalta yhteisöverokantaa alennetaan. Kuluttajahintojen arvioitiin valtiovarainministeriön maaliskuun ennusteessa nousevan 2,1 %, joten inflaatio hidastuu edellisestä vuodesta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
Valtion velka oli vuoden lopussa 84 mrd. euroa eli neljässä vuodessa velka on kasvanut liki 30 mrd. euroa. Koska valtion budjetti on kehyskautena joka vuosi alijäämäinen, valtionvelan nimellinen määrä on sopeutustoimista huolimatta kasvamassa keskipitkällä aikavälillä. Julkisen talouden velkaantuminen jatkuu. Julkisyhteisöjen velka kasvoi vuonna 10 mrd. eurolla ja ylitti ensimmäisen kerran 100 mrd. euroa. Velkasuhde eli julkisen velan suhde BKT:hen kasvoi 4 prosenttiyksikköä ja oli 53,0 %. Julkisen talouden kestävyysvaje on kasvanut taantuman seurauksena nopeasti. Rahoitusaseman jyrkkä heikkeneminen rapauttaa varautumista väestön ikääntymisen tuomiin menopaineisiin ja lisää siten julkisen talouden kestävyyttä vahvistavien toimien tarpeellisuutta. Sukupuolten välinen tasa-arvo Valtiovarainministeriön pääluokan menoista noin 95 % on erilaisia säädös- tai sopimusperusteisia etuuksia, jäsenmaksuja ja tukia, joilla ei ole välittömiä sukupuolivaikutuksia. Valtiovarainministeriön hallinnonalalla otetaan huomioon sukupuolivaikutukset lainsäädännön valmistelussa, henkilöstö- ja työnantajapolitiikassa, hankkeissa, talousarvion valmistelussa ja virastojen tulosohjauksessa. Vaikuttavuustavoitteet Valtioneuvosto asettaa valtiovarainministeriön hallinnonalalle seuraavat vaikuttavuustavoitteet: 1) Taloudellisesti kestävä hyvinvointi Talous- ja hallintopolitiikan tavoitteena on taloudellisesti kestävä hyvinvointi. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi tulee turvata kilpailukyky ja vakaus avoimilla ja globaaleilla markkinoilla, parantaa julkisten palvelujen tuottavuutta sekä kannustaa työntekoon, innovatiivisuuteen ja yrittämiseen. Valtiovarainministeriö voi vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen lainsäädännöllä, valtionhallinnon ohjauksella, kehittämällä julkisen sektorin hallinto- ja palvelurakenteita sekä edistämällä teknologian hyödyntämistä. 2) Laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut Hallintopolitiikan tavoitteena on turvata laadukkaat ja taloudellisesti tuotetut julkiset palvelut, joiden kehittämisessä Suomi on edelläkävijä. Julkisten palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvät työnjaot selkiytetään ja poistetaan päällekkäisyyksiä. Palvelujen tuottamisessa otetaan huomioon sekä asiakas- että tuottavuusnäkökulma. Vaikuttavuustavoitteen saavuttamiseksi syvennetään konserniohjausta sekä kehitetään toimintatapoja ja julkisia palveluja, tietohallinnon yhteen toimivuutta ja konserniratkaisuja, hallinto- ja palvelurakenteita ja uusia innovatiivisia ratkaisuja. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma Talousarviovuonna toteutettavat vaikuttavuus- ja tuloksellisuustoimet täsmentyvät hankkeen valtioneuvostokäsittelyn myötä. Pääluokan valtuudet momenteittain (milj. euroa) varsinainen talousarvio esitys 28.90.20 Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) hankesopimusvaltuus - 5,0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
Hallinnonalan määrärahat vuosina v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 01. Hallinto 121 831 124 754 163 544 38 790 31 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 39 493 38 820 39 524 704 2 13. Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja -palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) 4 792 1 649 3 031 1 382 84 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) 215 215 415 200 93 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) 566 3 516 30-3 486-99 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) 73 865 80 154 79 144-1 010-1 69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) 1 900 400 35 000 34 600 8650 (88.) Valtiovarainhallinnon ohjauksessa olevien osakeyhtiöiden ja liikelaitosten pääomittaminen (siirtomääräraha 2 v) 1 000 0 89. Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) 6 400 6 400 0 10. Verotus ja tullitoimi 602 475 615 181 624 628 9 447 2 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 410 620 426 244 429 907 3 663 1 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 163 328 165 037 165 821 784 0 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) 1 692 3 200 3 200 0 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) 25 958 17 700 22 700 5 000 28 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) 878 3 000 3 000 0 20. Palvelut valtioyhteisölle 32 358 33 778 40 691 6 913 20 01. Valtiokonttorin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 26 155 27 923 30 550 2 627 9 03. Valtiovarain controller -toiminnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 1 079 1 091 1 089-2 0 06. Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 459 1 964 2 454 490 25 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 07. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 3 v) -335 2 000 2 000 0 08. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 1 000 800 598-202 -25 09. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 3 000 3 000 0 10. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskuksen investointimenot (siirtomääräraha 2 v) 1 000 1 000 0 88. Senaatti-kiinteistöt 0 0 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto 60 884 61 903 65 341 3 438 6 01. Tilastokeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 49 200 50 587 51 311 724 1 02. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 4 207 4 233 4 219-14 0 03. Väestörekisterikeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 7 477 7 083 9 811 2 728 39 40. Valtion alue- ja paikallishallinto 88 117 87 541 86 486-1 055-1 01. Aluehallintoviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 54 257 54 481 54 178-303 -1 02. Maistraattien toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 33 636 32 836 32 084-752 -2 03. Alue- ja paikallishallinnon tukitoimet (siirtomääräraha 3 v) 224 224 224 0 50. Eläkkeet ja korvaukset 4 188 650 4 413 805 4 611 635 197 830 4 15. Eläkkeet (arviomääräraha) 4 021 360 4 219 860 4 396 500 176 640 4 16. Ylimääräiset eläkkeet (arviomääräraha) 2 357 2 130 1 940-190 -9 17. Muut eläkemenot (arviomääräraha) 1 542 2 830 2 810-20 -1 50. Vahingonkorvaukset (arviomääräraha) 38 615 39 285 39 185-100 0 63. Muiden eläkelaitosten vastattavaksi kuuluvat eläkemenot (arviomääräraha) 110 067 130 800 148 790 17 990 14 95. Muiden eläkelaitosten valtion puolesta maksamien eläkemenojen ja valtiolle maksamien enna- 14 710 18 900 22 410 3 510 19 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % koiden korkomenot (arviomääräraha) 60. Valtionhallinnon yhteiset henkilöstömenot 868 1 290 13 548 12 258 950 02. Erikseen budjetoidut palkkamenot (arviomääräraha) 0 50 50 0 03. Valtion henkilöstöjärjestelyistä aiheutuvat palkkamenot (arviomääräraha) 66 60 40-20 -33 10. Työturvallisuuden edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 900 900 0 12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 12 328 12 328 0 (20.) Työhyvinvoinnin edistäminen (siirtomääräraha 2 v) 675 0 60. Siirto Koulutusrahastolle (arviomääräraha) 127 280 230-50 -18 70. Valtionhallinnon kehittäminen 108 223 80 125 68 730-11 395-14 01. Valtion ICT:n ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 11 893 11 100 11 813 713 6 02. Valtion talous-, henkilöstö- ja toimitilahallinnon tietojärjestelmät (siirtomääräraha 3 v) 26 910 27 200 9 912-17 288-64 03. Kansallisen tietoalan ohjaus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) 13 000 13 000 0 04. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen tietojärjestelmien tietoturvallisuus ja varautuminen (siirtomääräraha 3 v) 300 300 0 20. Tuottavuuden edistäminen (siirtomääräraha 3 v) 69 420 41 825 33 705-8 120-19 80. Siirrot Ahvenanmaan maakunnalle 280 437 249 646 251 045 1 399 1 30. Ahvenanmaan tasoitusmaksu (arviomääräraha) 204 346 211 646 213 045 1 399 1 31. Verohyvitys Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 17 441 25 000 25 000 0 (32.) Ylimääräinen määräraha Ahvenanmaan maakunnalle (siirtomääräraha 3 v) 50 000 0 40. Arpajaisveron tuoton palauttaminen Ahvenanmaan maakunnalle (arviomääräraha) 8 651 13 000 13 000 0 90. Kuntien tukeminen 8 530 242 8 762 407 8 834 090 71 683 1 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % 20. Valtion ja kuntien yhteiset tietojärjestelmähankkeet (siirtomääräraha 3 v) 18 000 17 995 16 995-1 000-6 22. Kunta- ja palvelurakennemuutosten toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) 600 600 0 30. Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen (arviomääräraha) 8 470 927 8 677 405 8 781 467 104 062 1 31. Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki (arviomääräraha) 41 315 67 007 35 028-31 979-48 91. Työllisyyden ja elinkeinoelämän tukeminen 144 577 304 050 299 020-5 030-2 41. Energiaverotuki (arviomääräraha) 144 577 304 050 299 020-5 030-2 92. EU ja kansainväliset järjestöt 3 241 496 2 072 505 1 940 150-132 355-6 20. Euroopan unionin osallistuminen matkamenojen korvauksiin (siirtomääräraha 2 v) 2 400 2 800 2 500-300 -11 40. Isäntämaakorvaus Pohjoismaiden Investointipankille (kiinteä määräraha) 7 929 8 350 9 140 790 9 67. Kansainvälisille rahoituslaitoksille annettujen sitoumusten lunastaminen (arviomääräraha) 0 170 170 0 68. Suomen osuus Kansainvälisen jälleenrakennus- ja kehityspankin peruspääoman korottamisesta (arviomääräraha) 3 288 3 350 3 340-10 0 69. Maksut Euroopan unionille (arviomääräraha) 1 789 958 1 930 000 1 925 000-5 000 0 (87.) Suomen osuus Euroopan investointipankin peruspääoman korottamisesta (siirtomääräraha 3 v) 127 835-127 835-100 (88.) Suomen osuus Euroopan vakausmekanismin pääomasta (arviomääräraha) 1 437 920 0 (95.) Valtion takaussuoritukset (arviomääräraha) 0 99. Erikseen budjetoidut valtionhallinnon menot 15 286 175 450 138 450-37 000-21 (20.) Kehysvaraus turvaviestinnän kehittämiseen (siirtomääräraha 3 v) 0 (22.) Sektoritutkimus (siirtomääräraha 2 v) 0 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
v. tilinpäätös 1000 v. varsinainen talousarvio 1000 v. esitys 1000 Muutos 1000 % (24.) Kehysvaraus Museoviraston kulttuuri- ja nähtävyyskohteiden tilahankintaan (siirtomääräraha 2 v) 0 (25.) Varaus STUVE-yhtiön perustamiskustannuksiin 0 (26.) Varaus STUVE-yhtiön eläketurvan korvaamiseen 0 (70.) Kehysvaraus yhtenäiseen kansalliseen palveluarkkitehtuuriin (siirtomääräraha 3 v) 0 87. Pankkiveron tuoton käyttö (siirtomääräraha 3 v) 170 000 133 000-37 000-22 95. Satunnaiset säädösperusteiset menot (arviomääräraha) 192 300 300 0 96. Ennakoimattomat menot (siirtomääräraha 3 v) 5 000 5 000 5 000 0 97. Valtion saatavien turvaaminen (arviomääräraha) 94 150 150 0 (98.) Kassasijoitusten riskinhallinta (siirtomääräraha 3 v) 10 000 0 Yhteensä 17 415 444 16 982 435 17 137 358 154 923 1 Henkilöstön kokonaismäärä 12 463 12 152 11 951 1) 1) Htv-arvio ilman TORI-virastoa. 01. Hallinto S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana tasapainoisen ja kestävän kasvun talouspolitiikasta valtiontalouden hyvästä hoidosta kestävän kuntatalouden toimintaedellytyksistä julkisen hallinnon vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallinnonalansa tulosohjaajana valtiovarainministeriö vastaa hallinnonalansa toiminnan tuloksellisuudesta sekä siitä, että konserniohjauksen linjaukset toimeenpannaan omalla hallinnonalalla. Valtiovarainministeriön strategisena tavoitteena on julkisen talouden vakauttaminen ja talouden kestävän kasvun turvaaminen varmistaa julkisten palvelujen ja hallinnon vaikuttavuus ja tuloksellisuus taata henkilöstön hyvinvoinnin ja johtamisjärjestelmien kehittämisellä tehokas ja tuloksellinen työnteko siten, että VM on hyvä paikka työskennellä. Strategisten tavoitteiden kohteena ovat poliittiset päätöksentekijät, valtionhallinto, kunnat, kuntayhtymät ja muu julkishallinto, EU ja muut kansainväliset tahot, työmarkkinaosapuolet sekä välillisesti myös yritykset, yhteisöt ja kansalaiset. Valtiovarainministeriö toimii siten, että valtiontalouden ja -hallinnon kokonaisuuden edut ja tavoitteet valtion yhteisissä palveluissa ja toiminnoissa tunnistetaan ja edistetään niiden ottamista huomioon eri hallinnonaloilla, niiden Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
virastoissa, laitoksissa ja rahastoissa. Valtiovarainministeriö luo ja toimeenpanee toimialueellaan yhteisiä pelisääntöjä sekä järjestää ja ohjaa hallinnonalan virastoja, Senaatti-kiinteistöjä ja Hansel Oy:tä järjestämään toimialallaan valtioyhteisölle yhteisiä, sisäisiä palveluja sekä työ- ja toimintaprosesseja siten, että niiden avulla hallinnonala voi saavuttaa ja tuottaa taloudellista ja toiminnallista hyötyä ja hyvää toiminnan laatua. 01. Valtiovarainministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 39 524 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) vastikkeettomien menojen maksamiseen kansainvälisille yhteisöille 2) EU-yhteistyöhön hallinnon kehittämisessä. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon 1) siirtyvän omaisuuden väliaikaisesta hallinnasta valtiovarainministeriölle saatavat tulot 2) Julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan (JHTT-lautakunnan) tulot. S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriö asettaa toiminnalleen seuraavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi: Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet 1) Turvaamme julkisen talouden kestävän rahoituksen Luomme suotuisat puitteet talouden kasvulle Vahvistamme finanssipolitiikan ohjausmekanismeja Valtionhallinto toimii joustavana verkostona Hallinnon ohjausjärjestelmät toimivat saumattomasti yhteen Turvaamme julkiset palvelut, niiden asiakaslähtöisyyden ja uudistamme hallinnon rakenteita ICT on julkisten palvelujen strateginen voimavara ja tukee palveluja ja hallintoa Johtamisjärjestelmä on selkeä ja johtaminen ammattimaista Osaamisemme on sekä syvää että laaja-alaista Viestintä on strateginen voimavara, joka vahvistaa vaikuttavuutta ja luottamusta Toteutetaan hallitusohjelmaan sisältyvät säästötavoitteet. Vahvistetaan peruspalveluohjelman ohjaavuutta. Kartoitetaan kuntien lakisääteiset tehtävät. Uudistetaan kuntalaki kestävään talouden pitoon kannustavaan ja tehokkaamman seurannan mahdollistavaan suuntaan. Kehitetään välineitä työllisyyttä, tuottavuutta ja kilpailukykyä edistävien toimien vaikutusten arvioimiseksi. Ohjataan pääomamarkkinoita kasvua edistävään suuntaan. Vahvistetaan euroalueen vakautta. Pannaan toimeen valtion vaikuttavuus ja tuloksellisuusohjelma. Saatetaan voimaan julkista taloudenpitoa ohjaavat EU-asetusten ja -sopimusten edellyttämät menettelytavat. Koko julkista taloutta koskevien finanssipoliittisten tavoitteiden lisääminen ja tavoitteiden saavuttamisen seuranta mahdollisine korjaustoimineen. Valmistellaan kuntarakennelaki sekä uudistetaan valtionosuuslainsäädäntö ja kuntalaki (kuntauudistus). Luodaan menettelytavat kuntakonsernien tilinpäätösinformaation keräämiseksi ja hyödyntämiseksi. Valmistellaan keskushallinnon uudistusta. Kehitämme valtionhallinnon yhteisiä palveluja. Selkeytämme VM:n roolia ja vahvistamme yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Uudistamme tulosohjausta ja vakiinnutamme tuloksellisuusajattelun. Toteutamme kuntauudistusta. Rakennamme julkisen hallinnon yhteistä asiakaspalvelua. Yhdistämme toimialariippumattomat ICT-palvelut. Kehitämme sähköisiä yhteisiä palveluita. Strategian toimeenpano sisältyy tulostavoiteasiakirjoihin ja johtamisen prosesseihin. Selkeytämme johtoryhmärakennetta. Henkilöstösuunnittelu on tulevaisuuteen suuntautunutta ja tukee ministeriön ydintoimintoja. Vahvistamme kaikkien henkilöstöryhmien osaamista. Lisäämme asiakasajattelua yhteistyökumppaneiden kanssa. Käytämme aktiivisesti verkkoviestintää työnteon tukena ja tiedon jakamisen välineenä. Hankkeiden suunnitelmallisella viestinnällä edistämme vaikuttavuutta ja ymmärrettävyyttä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet 1) Valmistelumme on suunnitelmallista ja tietopohja tukee päätöksentekoa Laadukas ICT ja luotettava tieto tukevat joustavaa työntekoa 1) Taulukossa esitetty esimerkinomaisesti muutamia toimenpiteitä. Hyödynnämme tutkimustietoa entistä paremmin osana valmistelua. Tietojohtaminen on osa kokonaiskehittämistä. Kehitämme säädösvalmistelua. Sähköiset toimintatavat ovat joustavia ja yhteisöllisiä. Yhteisissä tietojärjestelmissä on oikeat ja ajantasaiset tiedot ja edistämme niiden käyttöä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen on osa valtiovarainministeriön henkilöstöpolitiikkaa sekä toimintatapojen ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Valtiovarainministeriö toimeenpanee ja seuraa laatimaansa tasaarvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisen alueita suunnitelmassa ovat rekrytointi ja perehdyttäminen työssä kehittyminen ja uralla eteneminen työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen arvojen mukainen johtaminen ja toiminta moniarvoisuus ja häirinnän ehkäiseminen sama palkka samasta ja samanarvoisesta työstä. Valtiovarainministeriön tasa-arvotyöryhmä arvioi suunnitelman toteutumista vuosittain sekä päivittää sitä tarvittaessa. Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen arvio tavoite Henkilöstömäärä, htv 386 381 372 Sairauspoissaolot, pv/htv 7,4 8,2 8,0 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VM Baro - 3,5 3,6 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 40 297 39 148 40 540 Bruttotulot 1 894 328 1 016 Nettomenot 38 403 38 820 39 524 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 792 siirtynyt seuraavalle vuodelle 1 882 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Kansalaisen sähköinen osallistumisympäristö (siirto momentille 25.01.01) -20 Kuntauudistuksen hanketoiminnan rahoitus (siirto momentille 28.90.22) -100 Toiminnan turvaaminen 1 500 Turvallisuusverkkotoiminnan strateginen ohjaus (kertaluonteinen siirto 120 000 euron osalta) (siirto momentilta 28.70.01) 400 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -135 Palkkausten tarkistukset 115 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -82 Tasomuutos -974 Yhteensä 704 talousarvio 39 524 000 I lisätalousarvio 85 000 talousarvio 38 820 000 tilinpäätös 39 493 000 Määrärahaa saa käyttää julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käyttöönottoihin ja alkuvaiheen kustannuksiin sekä asiakasvirastojen ja -laitosten yhteisten järjestelmien ja palveluiden kanssa päällekkäisten ratkaisujen alasajoon. S e l v i t y s o s a : Momentin määrärahaa käytetään yhteisten tietojärjestelmien ja palveluiden käyttöönotoista aiheutuvien kulujen alentamiseen, alkuvaiheen kustannuksiin sekä asiakasvirastojen ja -laitosten yhteisten järjestelmien ja palveluiden kanssa päällekkäisten ratkaisujen alasajoon. Määrärahaa voidaan käyttää muun muassa seuraaviin järjestelmiin ja palveluihin: valtion yhteinen turvallinen tietoliikenneratkaisu (VY-verkko) valtion yhteinen viestintäratkaisu (VyVi) virkamiehen tunnistaminen (Virtu) valtion yhteinen päätelaite- ja käyttäjätukipalvelu valtion yhteinen integraatiopalvelu (VIA) julkisen hallinnon verkkotunnistamis- ja maksamispalvelu (VETUMA) kansalaisen asiointitili. Valtiovarainministeriö päättää määrärahan käyttämisestä myös muihin julkisen hallinnon tai valtionhallinnon yhteisiin tietojärjestelmiin ja palveluihin. 13. Julkisen hallinnon yhteisten tietojärjestelmien ja - palvelujen käyttöönottojen tuki (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 3 031 000 euroa. Vaikuttavuus- ja tuloksellisuustavoitteet Toimenpiteet Palveluiden laajennukset uusien palveluiden osalta onnistuvat hallinnonaloittain suunnitellun aikataulun mukaisesti kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Palveluiden käyttöönottojen myötä päällekkäinen toiminta vähenee IT-palvelutuotannossa sekä valtionhallinnon kokonaiskustannukset alenevat. Päivitetään palveluiden toteutussuunnitelmat valtiotasoisesti ja asiakaskohtaisesti huomioiden JulkICT-strategia. Sovitaan valtion yhteisten strategisten järjestelmien käyttöönotoista virastoissa ja laitoksissa. Toteutetaan käyttöönottojen tehokas läpivienti. Tasomuutos 1 382 Yhteensä 1 382 Momentin nimike on muutettu. talousarvio 3 031 000 I lisätalousarvio 3 935 000 talousarvio 1 649 000 tilinpäätös 4 792 000 20. Valtion kiinteistöstrategian toteuttaminen ja hallinnonalan omistajaohjaus (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 415 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) kiinteistövarallisuuteen liittyvistä omaisuus- ja omistusjärjestelyistä aiheutuviin menoihin 2) kiinteistövarallisuuden hallinnoinnista ja käytön tehostamisesta aiheutuviin menoihin 3) omistus- ja yritysjärjestelyistä aiheutuvien menojen sekä omaisuuden hallinnointiin ja omistajaohjaukseen liittyvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on otettu huomioon kiinteistöstrategian mukaisiin hallinnansiirtoi- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
hin liittyvistä arvioinneista ja lausunnoista aiheutuvat menot sekä muut valtion kiinteistövarallisuuden hoidosta ja käytön tehostamisesta sekä investoinneista aiheutuvat menot. Lisäksi mitoituksessa on otettu huomioon omistus- ja yritysjärjestelyjen toimenpiteistä sekä niiden valmistelusta aiheutuvat kulut, kuten osakkeiden hallinnointi- ja valtion tarvitsemien asiantuntijapalvelujen kulut. Valtiovarainministeriön hallinnonalan omistajaohjauksessa on Fingrid Oyj, Aalto-yliopistokiinteistöt Oy, Hansel Oy, HAUS Kehittämiskeskus Oy, Helsingin yliopistokiinteistöt Oy, Suomen yliopistokiinteistöt Oy sekä Tietokarhu Oy. Määrärahan arvioitu käyttö (euroa) Kiinteistöstrategian toteuttaminen 215 000 Omistajaohjauksen menot 200 000 Yhteensä 415 000 Finanssialan asiantuntijapalvelut 200 Yhteensä 200 Momentin nimike on muutettu. talousarvio 415 000 I lisätalousarvio 200 000 talousarvio 215 000 tilinpäätös 215 000 21. Valtiovarainministeriön hallinnonalan tuottavuusmääräraha (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 30 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää valtiovarainministeriön hallinnonalalla tuottavuuden edistämiseen tähtäävien investointien, tutkimusten, selvitysten sekä koulutus- ja muiden palveluiden hankkimiseen. S e l v i t y s o s a : Momentille on koottu hallinnonalan tuottavuustoimenpiteistä aiheutuneita säästöjä vastaavat määrärahat. Määrärahaa on tarkoitus käyttää hankkeisiin, joilla tuetaan hallinnonalan tuottavuuden paranemista. Hallinnonalan virastot saavat rahoittaa määrärahalla hankkeita, joista valtiovarainministeriö on erikseen sopinut viraston kanssa. ESB-integraatioratkaisu -2015 (siirto momentille 28.10.01) -2 000 Kapasiteettihanke -2015 (siirto momentille 28.10.01) -2 626 Keskimääräisen ALV-kantalaskelman laatiminen (siirto momentille 28.30.01) -20 Mikrosimulointimallin kehittäminen (siirto momentille 28.30.01) -70 Toiminnan sopeuttaminen (siirto momentille 28.20.01) -1 000 Tasomuutos 2 230 Yhteensä -3 486 talousarvio 30 000 I lisätalousarvio -2 900 000 talousarvio 3 516 000 tilinpäätös 566 000 29. Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 79 144 000 euroa. talousarvio 79 144 000 talousarvio 80 154 000 tilinpäätös 73 865 372 69. Suomen Pankin eräiden sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle (kiinteä määräraha) Momentille myönnetään 35 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää eräiden sijoitustuottojen siirtoon Kreikan valtiolle. S e l v i t y s o s a : Eduskunnan suuren valiokunnan hyväksymän järjestelyn mukaisesti euroryhmä päätti 27.11. osana Kreikan talouden sopeutusohjelman jatkoa, että euroalueen jäsenvaltiot siirtävät niiden kansallisten keskuspankkien Kreikan valtionvelkakirjoihin osana Euroopan keskuspankkijärjestelmän arvopaperimarkkinaohjelmaa tekemistä sijoituksista saatavat tuotot Kreikan valtiolle. Suomen osuus näistä siirrettävistä tuotoista vuonna on 35 milj. euroa. Vastaava tulo on merkitty momentille 13.04.01. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
Sijoitustuottojen siirto Kreikan valtiolle 34 600 Yhteensä 34 600 talousarvio 35 000 000 I lisätalousarvio 41 880 000 talousarvio 400 000 tilinpäätös 1 900 000 89. Suomen Erillisverkot Oy:n pääomittaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 6 400 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää Suomen Erillisverkot Oy:lle tehtävään oman pääoman ehtoiseen sijoitukseen. Määrärahaa voidaan käyttää myös VN-verkon liittämisen osaksi hallinnon turvallisuusverkkoa aiheuttamiin kustannuksiin ja turvallisuusverkkotoiminnan liikkeenluovutukseen liittyen Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiön Suomen Turvallisuusverkko Oy:n lisäeläkemaksujen hoitoon. S e l v i t y s o s a : Momentin määräraha on tarkoitettu käytettäväksi oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi Suomen Erillisverkot Oy:n tytäryhtiön Suomen Turvallisuusverkko Oy:n käyttöpääoman ja investointien rahoittamiseksi. Lisäeläkevakuutuksella korvataan valtion eläkelainsäädännön piiristä työeläkelainsäädännön piiriin siirtyvien henkilöiden menetetyt eläkekertymät ja alhaisempi eroamisikä 60 ikävuodesta alkaen. Eläkekorvaukset 5 000 VN-verkon liittäminen 1 400 Yhteensä 6 400 talousarvio 6 400 000 I lisätalousarvio 8 000 000 10. Verotus ja tullitoimi S e l v i t y s o s a : Verohallinto on yhteiskunnan suurin verojen ja maksujen kerääjä ja siten ratkaiseva toimija julkisen talouden rahoitustoiminnan näkökulmasta. Verohallinnon perustehtävä on toimittaa verotus ja tilittää verot ja veronluonteiset maksut veronsaajille siten, että veronsaajat saavat verotulonsa oikean määräisinä, oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti. Verotus toimitetaan niin, että se aiheuttaa varsinaisten verojen lisäksi mahdollisimman vähän kustannuksia ja haittaa asiakkaan taloudelliselle toiminnalle. Tulli kantaa tullit, tehtäväalueelleen kuuluvat verot ja muut maksut tehokkaasti ja oikein, huolehtii ulkomaankaupan sujuvuudesta ja torjuu laitonta tuontia, vientiä sekä muuta ulkomaankauppaan ja -liikenteeseen liittyvää rikollisuutta. Tulli edistää sisäistä turvallisuutta muiden turvallisuusviranomaisten kanssa kansallisesti ja EU-laajuisesti. Tulli turvaa osaltaan Euroopan unionin ulkomaankaupan ja sisämarkkinoiden häiriöttömän toiminnan huolehtimalla kansallisista ja unionin sekä elinkeinoelämän toimintaedellytyksistä ja tietotarpeista samoin kuin kauppa-, kilpailu- ja maatalouspoliittisten velvoitteiden toimeenpanosta. Valtiovarainministeriö asettaa Verohallinnolle ja Tullille seuraavat alustavat vaikuttavuustavoitteet vuodelle : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14
Vaikuttavuustavoitteet Toimenpiteet Verotulojen kertymä turvataan edistämällä veronmaksumyönteisyyttä, antamalla ennakoivaa ohjausta ja hoitamalla verovalvonta uskottavasti. Harmaan talouden torjuntaa tehostetaan kehittämällä verotustoimintoja, tehostamalla valvontaa ja parantamalla yhteistyötä viranomaisten välillä. Asiakasvaikuttavuutta parannetaan ja sähköistä asiointia edistetään. EU:n laajuisten sähköisten tullitoimintojen käyttöön ottaminen varmistetaan uudistetun tullikoodeksin edellyttämässä aikataulussa. Tullia koskevat sisäiseen turvallisuuteen liittyvät kansalliset ja EU-tason toimintastrategiat ja periaatepäätökset toteutetaan. Verohallinnon verotustoimenpiteet kohdennetaan veronmaksajien tilanteiden ja toiminnan edellyttämällä tavalla. Segmentoinnin avulla tunnistetaan eri asiakasryhmien erilaiset neuvontaohjaus- ja valvontatarpeet. Verotukseen liittyvä neuvonta annetaan kullekin asiakasryhmälle kohdennetusti. Keinoja ovat esim. sähköiset uutiskirjeet, ohjaus- ja valvontakampanjat, verohallintoaloitteinen ohjaus puhelimitse sekä verovälittäjä- ja tilitoimistoyhteistyön kehittäminen. Verohallinto panostaa veroja kerryttävään valvontaan, kuten suurten ja kansainvälisten yhtiöiden valvontaan sekä siirtohinnoittelun valvontaan. Kansainvälistä tietojenvaihtoa kehitetään edelleen. Verovajeen kokonaismäärän ja eri osatekijöiden selvittämistä jatketaan. Tullissa kehitetään verotuksen varmistavia menettelyjä ja järjestelmiä. Asiakasohjausta kohdennetaan tarpeiden mukaisesti ja verot kannetaan pienin verojäämin. Harmaan talouden toimintaedellytyksiä ennaltaehkäistään tehokkaalla valvonnalla, yleiseen mielipiteeseen vaikuttavalla tiedottamisella ja kehittämällä verojen ilmoittamisen ja maksamisen menettelyjä. Konkreettisia keinoja ovat mm. Verohallinnon ylläpitämän julkisen veronumerorekisterin ylläpito, rakennusalalla käyttöönotettava työntekijä- ja urakkatietojen kuukausittainen ilmoittamisvelvollisuus, verovelkatietojen julkistaminen luomalla Verohallinnon ylläpitämä rekisteri. Viranomaistiedon käytettävyyttä lisätään velvoitteidenhoitoselvityksiin liittyvällä viranomaistietopalvelurajapintahankkeella. Myös viranomaisyhteistyötä kehitetään edelleen. Tullissa toteutetaan Harmaan talouden torjuntaohjelman toimintasuunnitelma. Asiointitarvetta Verohallinnossa vähennetään edelleen mm. joustavia sähköisiä palveluita ja menettelytapoja kehittämällä. Henkilöasiakkaiden tarvetta veroasiointiin vähennetään hankkimalla mahdollisimman suuri osa verotukseen tarvittavista tiedoista heidän puolestaan. Tietoja toimittavien tahojen kustannuksia ja hallinnollista taakkaa kevennetään kehittämällä yhtenäisiä sähköisiä palveluja ja ratkaisuja, joiden avulla tiedot välittyvät Verohallinnon järjestelmiin automaattisesti ja mahdollisimman reaaliaikaisesti. Verotustietojen kerääminen ja käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa. Sähköinen käsittely mahdollistaa mm. valtakunnalliset tehokkaat toimintaprosessit, valtakunnalliset työjonot ja valtakunnallisesti tasapuolisen työnjaon. Tullissa kehitetään ja otetaan käyttöön valmisteverotuksen sähköinen asiointijärjestelmä vuonna. Tulli osallistuu EU-tasoiseen valmisteluun ja kehittää tietojärjestelmiä EU-aikataulujen mukaisesti. Tulli osallistuu järjestäytyneen rikollisuuden torjunta-, terrorismintorjunta- ja kyberturvallisuusstrategioiden täytäntöönpanoon. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 15
Vaikuttavuustavoitteet Kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa tehostetaan. Turvataan kasvavan itärajan liikenteen sujuvuus ja tullivarmuus. Toimenpiteet Tullin toimintaedellytyksiä rajat ylittävän tullirikollisuuden torjumiseksi parannetaan. Rikostorjunnassa korostuu kansallinen ja kansainvälinen viranomaisyhteistyö. Kehitetään itärajan rajanylityspaikkojen kapasiteettia ja toimintaprosesseja viranomaisyhteistyössä. 01. Verohallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 429 907 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin 2) kansainvälisestä yhteistyöstä aiheutuvien maksuosuuksien maksamiseen 3) verohallinnon menettelystä asiakkaille aiheutuneiden vahinkojen sopimusperusteisiin korvauksiin. S e l v i t y s o s a : Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet tavoite tavoite Tuotokset ja laadunhallinta Tarkastuskattavuus (liikevaihto yli 10 milj. euroa), % 21 15 15 Tapauskohtaisen perinnän kertymä, % 49 44 45 Sähköisten kausi-ilmoittajien osuus asiakasmäärästä (arvonlisävero), % 81 85 85 Verokortti verkossa asiakkaiden osuus verokorttimuutosta hakeneista, % 37 50 50 Veroilmoitus verkossa asiakkaiden osuus palauttajien kokonaismäärästä, % 41 42 42 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi, parivuosi 1) 103,8 105,7 102,4 Taloudellisuusindeksi, parivuosi 1) 96,7 100,2 98,9 Siirtohinnoitteluvalvontaan kohdistettava työaika, htv 33 37 37 Harmaan talouden tarkastuksiin kohdistettavan työajan osuus verotarkastuksen kokonaistyöajasta, % 34 30 30 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet yhteensä 5 130 5 225 5 184 Htv:t tehtävittäin Harmaan talouden torjunnan lisätehtävät (HO:n vaatimukset) 36 92 128 YLE-veron tehtävät (siirto LVM:stä Verohallinnolle) 2) - 2 13 Pankkiveron tehtävät (määräaikainen, vuodet 2015) - (4) 4 Sairauspoissaolot, pv/htv 11,4 9 9 Työtyytyväisyysindeksi, 1 5 VMBaro 3,44 3,46 3,46 1) Indeksiluvut on laskettu parivuosimenetelmällä, jolloin edellisen vuoden vertailuluku on 100. Indeksikaavat: tuottavuusindeksi = tuotosindeksi/työpanosindeksi ja taloudellisuusindeksi = kustannusindeksi/tuotosindeksi. 2) Yleisradioveron verotustehtäviin sovitut henkilötyövuosien siirrot LVM:n hallinnonalalta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 16
Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 401 695 430 744 433 877 Bruttotulot 6 884 4 500 3 970 Nettomenot 394 811 426 244 429 907 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 33 569 siirtynyt seuraavalle vuodelle 49 378 Määrärahan mitoituksessa on huomioitu: 1) alle omakustannusarvon hinnoitelluista ennakkopäätöksistä ja julkisoikeudellisista suoritteista aiheutuvien menojen kattaminen 2) Ahvenanmaan ajoneuvoverotuksen kustannukset vuonna 3) tulot yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa 4) tietojärjestelmien kokonaisuudistus. ESB-integraatioratkaisu -2015 (siirto momentilta 28.01.21) 2 000 Kapasiteettihanke -2015 (siirto momentilta 28.01.21) 2 626 Muut pakollisen perustoiminnan turvaamisen teknologiamuutokset (puhelinjärjestelmäntoimittajan vaihto) 800 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.20.01) -5 Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistus (siirto momentille 28.70.20) -25 400 Verohallinnon valmisohjelmisto ja ohjelmistouudistus (siirto momentilta 28.70.20) 26 800 Yleisradiovero, 13 htv 650 Yritystietopalvelurajapinta viranomaiskäyttöön (siirto momentille 28.70.20) -500 Yritystietopalvelurajapinta viranomaiskäyttöön (siirto momentilta 28.70.20) 500 Harmaan talouden torjunta (HO) 2 200 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -1 382 Palkkausten tarkistukset 1 139 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -810 Tasomuutos -4 955 Yhteensä 3 663 talousarvio 429 907 000 talousarvio 426 244 000 tilinpäätös 410 620 000 02. Tullin toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 165 821 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuihin. Nettobudjetoinnissa otetaan tuloina huomioon: 1) huumekoiratoimintaan saatavat lahjoitukset 2) EU:lta saatavat tulot pois lukien EU:lle kannettavista kolmansien maiden tulleista saatava kantopalkkio 3) mahdolliset tulot viranomaisyhteistyöstä 4) tullilaitoksen käsikirjojen ja muiden vastaavien tuotteiden myynnistä saatavat julkaisupalkkiot 5) tullialan ammattitutkinnon valmistavasta koulutuksesta saatavat tulot. S e l v i t y s o s a : Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 17
Toiminnallisen tuloksellisuuden tavoitteet tavoite tavoite Tuotokset ja laadunhallinta Sähköisten tuonti- ja vienti-ilmoitusten käsittelyaika: alle tunnissa käsiteltyjen osuus, % 80 85 90 Neuvonta-asiakastukipalveluiden odotusaika enintään, minuuttia >3 3 3 Käteisasiakkaiden autoveroilmoitusten käsittelyajan mediaani, pv 8 7 7 Tullivalvonnan avainsuoritteet, kpl 1 180 000 1 200 000 1 200 000 Paljastetut tullirikokset, kpl 9 425 8 000 8 000 Toiminnallinen tehokkuus Tuottavuusindeksi 100 103 105 Verojäämien osuus maksettavaksi määrätyistä veroista, % 0,1 0,1 0,1 Elintarvike- ja kulutustavaravalvonnan osuus, % 22,1 23 23 Tullirikosten selvittämistaso, % 80,8 87,8 86,9 Takaisin saatu rikoshyöty, milj. 26,1 35,9 37,4 Henkilöstövoimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilötyövuodet, peruslaskelman mukaiset 2 283 2 244 2 147 Henkilötyövuodet, harmaan talouden torjuntaohjelma 12,5 21 21 Sairauspoissaolot, pv/htv 12,4 12,0 11,5 Työtyytyväisyysindeksi, 1 20 Työterveyslaitoksen tutkimus 12,7 Toiminnan menot ja tulot varsinainen talousarvio esitys Bruttomenot 166 224 165 507 166 291 Bruttotulot 656 470 470 Nettomenot 165 568 165 037 165 821 Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta 12 740 siirtynyt seuraavalle vuodelle 10 500 Pasilan muuttokustannukset ja investoinnit 1 800 Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille 31.20.01) -15 Toiminnan/valvonnan turvaaminen itärajan rajaasemilla 2 200 Verovapaan maahantuonnin alarajan lasku (8 htv) 400 Julkisen hallinnon atk-menosäästö, II-kohdennus (HO) -520 Palkkausten tarkistukset 508 Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen -362 Tasomuutos -3 227 Yhteensä 784 Momentin nimike on muutettu. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 18
talousarvio 165 821 000 I lisätalousarvio 2 800 000 talousarvio 165 037 000 tilinpäätös 163 328 000 63. Takaisin maksetut verot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 200 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) veron takaisin maksamiseen tapauksissa, joissa maksuvelvollinen on sosiaalisista tai muista veronhuojennussäännöksissä taikka verosopimuksissa tarkoitetuista syistä valtiovarainministeriön, verohallinnon ja Tullihallituksen päätöksen nojalla oikeutettu saamaan takaisin jo maksetun veron 2) tuomioistuimen päätöksellä palautettavaksi määrättyjen verojen, korkojen ja oikeudenkäyntikulujen maksamiseen tapauksissa, joissa vastaavaa tulo- tai muuta momenttia ei ole käytettävissä. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. talousarvio 3 200 000 talousarvio 3 200 000 tilinpäätös 1 691 502 95. Verotukseen liittyvät korkomenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 22 700 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää verotukseen liittyvien korkomenojen maksamiseen. Korkomenot perustuvat seuraaviin säädöksiin: 1) verontilityslaki (532/1998) 2) veronkantolain 27 b ja siihen liittyvä voimaantulosäännös (568/2004) 3) autoverolain 65 (1482/1994) 4) valmisteverotuslain 49 :n 1 momentti (182/2010) 5) tullilain 39 :n 2 momentti (1258/2009) 6) arvonlisäverolain 101 :n 2 momentti (1486/1994). Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Verohallinnon maksamien korkojen tasotarkistus 5 000 Yhteensä 5 000 talousarvio 22 700 000 I lisätalousarvio 2 300 000 talousarvio 17 700 000 tilinpäätös 25 957 974 97. Autoveron vientipalautus (arviomääräraha) Momentille myönnetään 3 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ajoneuvon arvossa jäljellä olevan autoveron palauttamiseen, kun Suomessa käytössä ollut ajoneuvo viedään maasta pysyvästi ulkomaille käytettäväksi. Vientipalautusta voidaan myöntää vain niille ajoneuvoille, jotka on ensiverotettu lain 5/2009 voimaantulon jälkeen. Määräraha budjetoidaan maksuperusteisena. S e l v i t y s o s a : Määräraha perustuu autoverolakiin (1482/1994). Autoveroa palautetaan se määrä, joka ajoneuvon arvossa on jäljellä vientiajankohtana. Vientipalautusta ei voida maksaa enempää kuin ajoneuvosta on maksettu autoveroa. Palautuksen edellytyksenä on myös, että ajoneuvon ensimmäisestä käyttöönotosta on kulunut enintään 10 vuotta ja että ajoneuvo on käyttökelpoinen. talousarvio 3 000 000 talousarvio 3 000 000 tilinpäätös 877 778 20. Palvelut valtioyhteisölle S e l v i t y s o s a : Valtiovarainministeriön hallinnonalan keskitetysti koko valtioyhteisölle tuottamia palveluja ovat mm. valtion rahoituksen hankinta, valtion myöntämien lainojen hoito, valtion eläkejärjestelmä, valtion yhteiset ITpalvelut, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, valtiovarain controller -toiminnon palvelut sekä toimitilapalvelut. Valtion yhteisiä toimintoja ja palveluja kehitetään tavoitteena yhtenäisesti toimiva, osaamista yhdistävä valtiokonserni, joka tuottaa lisäarvoa ja mittakaavaetuja. Valtiokonttorin tehtävänä on toimia valtionhallinnon sisäisten palveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Valtiokonttori mahdollistaa toiminnallaan toimintamenosäästöjen toteutumista ja tuottavuuden kasvua valtion virastoissa ja laitoksissa sujuvilla ja tehokkailla sisäisillä palveluilla sekä osallistumalla aktiivisesti näiden palveluiden ja prosessien kehittämiseen. Palveluiden ja prosessien kehittäminen tapahtuu yhteistyössä Palkeiden, valtiovarainministeriön ja asiakkaiden kanssa. Valtiokonttorin hoidossa olevia valtion sisäisiä palveluita ovat: Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 19
valtion rahoitustoiminnot valtion keskuskirjanpidon hoito sekä laskentatoimen ja maksuliikkeen ohjaus valtionhallintotasoisen talous- ja henkilöstötiedon tuottaminen ja raportointi valtionhallintotasoiset talous- ja henkilöstöhallinnon prosessit ja tietojärjestelmät valtion yhteiset ja ministeriöille tuotettavat IT-palvelut valtion virastojen ja laitosten lakisääteistä vahinkovakuuttamista vastaava vahinkoturva samoin kuin niihin liittyvät työnantajapalvelut valtion henkilöstön työkykyä ylläpitävän toiminnan tuki valtion henkilöstön liikkuvuutta ja uudelleensijoittumista tukevat palvelut valtionperinnöt. Valtiokonttorin toisena keskeisenä toiminta-alueena on tuottaa palveluita yksityisille kansalaisille ja yrityksille. Tällaisia palveluita ovat: sotilasvammakorvaukset rikosvahinkokorvaukset ja korvaukset syyttömästi vangituille sekä vahingonkorvaukset eräille erityisryhmille ym. korvaukset tietopalvelut kansalaisille (Suomi.fi ja Netra) tietojärjestelmäpalvelut kansalaisten käyttöön (asiointitili, Lomake.fi ja Vetuma) maksuvapautuspäätökset. Valtiovarain controller -toiminto on valtioneuvoston yhteinen tulos- ja valtiovarainvalvoja. Toiminto palvelee valtioneuvostoa sekä ministeriöiden johtoa ylimmän johdon neuvonantajana, hallinnon ohjaajana ja toiminnallisesti riippumattomana valvontaviranomaisena valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien laadun varmistamisessa ja kehittämisessä sekä tilivelvollisuuden varmistamisessa. Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus Palkeet tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaikille valtionhallinnon virastoille ja laitoksille. Rahoitus muodostuu asiakaslaskutuksesta, joka perustuu omakustannushintaiseen palvelujen hinnoitteluun. Omakustannushinta sisältää palvelujen tuottamisesta ja kehittämisestä aiheutuneet kustannukset. Omakustannushintaan ei sisälly varautumista liiketoimintariskeihin, jotka valtion sisäisessä liiketoiminnassa voivat liittyä mm. tietojärjestelmien toimintahäiriöihin tai yleisen kustannustason ennakoimattomaan nousuun, jonka vaikutus voidaan viedä hintoihin vasta viiveellä. Kieku-toimintamallin ja siihen liittyvän tietojärjestelmän käyttöönottovaiheessa aiheutuu päällekkäisiä tietojärjestelmäkustannuksia, jotka on huomioitu bruttomenoissa ja -tuloissa. Kieku-toimintamallin käyttöönottoon liittyvä työ (esim. konversiot) edellyttää tilapäisen lisätyöpanoksen vuosittain, joka rahoitetaan momenteilta 28.20.07 ja 28.20.08 sekä momentilta 28.70.02. Bruttomenoissa, -tuloissa tai htv-määrissä ei ole huomioitu muutoksia, jotka aiheutuvat mahdollisista Kiekun toimintamallin muutoksista tai tuotantoon tulevista uusista palveluista. Valtion yhteisten perustietotekniikka- ja tietojärjestelmäpalvelujen palvelukeskukseen kootaan valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-tehtävät vaiheittain vuosien 2016 aikana. Palvelukeskus vastaa valtion toimialariippumattomien ICT-palveluiden tuottamisesta yhdistämällä palvelukeskuksen omaa palvelutuotantoa ja markkinoilta hankittuja palveluita asiakkaille toimitettaviksi palveluiksi. Palvelukeskus vastaa palvelutuotannon järjestämiseen liittyvästä kehittämisestä, hankinnasta, toteutuksesta, ylläpidosta ja tuotannosta. Valtiokonttorin yhteydessä toimivan Valtion IT-palvelukeskuksen tehtävät siirtyvät pääosin uuteen palvelukeskukseen. Senaatti-kiinteistöt on valtiovarainministeriön hallinnonalalla toimiva liikelaitos, joka huolehtii valtion kiinteistövarallisuuden hallinnasta, kehittämisestä ja toimitilojen vuokraamisesta pääosin valtioyhteisöön kuuluville yksiköille. Valtionhallinnolle yhteisiä toimitila- ja asiantuntijapalveluja tarjoavaa Senaatti-kiinteistöt -liikelaitosta ohjataan siten, että virastojen ja laitosten tilat tukevat toimintaa kustannustehokkaasti, valtion kokonaisetu ja toiminnan yhteiskuntavastuullisuus varmistetaan sekä virastojen ja laitosten saatavana on tilakysymyksiin liittyviä asiantuntijapalveluita rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten tueksi. Valtion kiinteistöhallinnan kokoamista ja tehostamista jatketaan samoin kuin virastojen ja laitosten työympäristöjen parantamista valtion toimitilastrategian mukaisesti. Valtion tilankäyttöä ja toimitiloihin liittyvää energiankulutusta voidaan seurata ja ohjata tehokkaammin, kun yhteisen tietojärjestelmän tietopohja täydentyy. Tavoitteena on toimitila- ja energiatehokkuuden paraneminen. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 20