3. LANGI KESÄLLÄ 2009... 11 LANGIN KARTANON NAVETTA JA AITTA... 13

1

SISÄLTÖ 1. OTTEITA HENRIK LILIUKSEN TEOKSISTA DER PEKKATORI IN RAAHE JA RAAHEN PEKKATORI... 3 LANGIN SIVURAKENNUS (1812-1823), ALAKARTANO, JOHAN LANG 1745-1823:... 3 LANGIN SIVURAKENNUS (1823-1852), ALAKARTANO, ZACHARIAS FRANZEN 1787-1852: 3 LANGIN ALAKARTANO (1852-), FREDRIK SOVELIUS NUOREMPI 1822-1897:... 3 2. ALAKARTANON JULKISIVUJEN VAIHEITA VANHOJEN VALOKUVIEN MUKAAN... 4 VALOKUVA KIRKON TORNISTA 1890 LUVULTA... 4 LANGIN SIVURAKENNUKSEN TORISIIPI1900-LUVUN ALUSSA JA KIRKKOKADUN SIIPI 1960 LUVULLA... 5 VUOSI 1908... 6 LANGIN ALAKARTANO 1920- LUVULLA... 8 LANGIN KARTANO 1912-1920... 9 ALAKARTANO 1930-LUKU... 9 LANGIN KARTANO JA ALAKARTANO 1934... 10 LANGIN ALAKARTANO 1935... 10 LANGIN ALAKARTANO 1935... 10 LANGIN TALO 1966-1979... 10 LANGIN LIIKETALO, SIVURAKENNUS, ALAKARTANO 2005... 10 PEKKATORI 2005... 11 3. LANGI KESÄLLÄ 2009... 11 LANGIN KARTANON NAVETTA JA AITTA... 13 4. ASEMAKAAVAN MUUTOS; RAAHEN KAUPUNKI; VANHA KAUPUNKI; KOLMAS OSA, PEKKATORIN YMPÄRISTÖKORTTELIT YM14.3.1986... 13 LANGIN KARTANO, TONTTI 22... 13 LANGIN ALAKARTANO, TONTTI 21... 13 ASEMAKAAVAN ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ:... 14 TONTIN 21 JA 22 LISÄRAKENNUSOIKEUS... 15 5. MUSEOVIRASTON OSASTONJOHTAJA PEKKA KÄRJEN KOMMENTTI LANGIN KARTANON KUNTOARVIOSTA 28.6.2002... 15 6. KAUPUNKIARKEOLOGINEN INVENTOINTI... 15 7. LANGIN TALO JA ALAKARTANO, LAAJUUSTIETOJA... 17 8. LÄHDEVIITTAUKSET... 17 2

1. OTTEITA HENRIK LILIUKSEN TEOKSISTA DER PEKKATORI IN RAAHE JA RAAHEN PEKKATORI LANGIN SIVURAKENNUS (1812-1823), ALAKARTANO, JOHAN LANG 1745-1823: 1. 1816 Raahen Pekkatorin reunalla Langin oli palvelukunnan asuntoja. Torisiipi oli länsipäästään n. 7 m nykyistä lyhyempi. Sen länsipäässä oli renkitupa, suola-aitta, kamari torille / eteinen pihalle, itäpäässä leivintupa. Kirkkokadun varressa oli v. 1812 valmistunut siipi, jossa eteinen ja kamari, suuri panimohuone ja v. 1816 rakennettiin pitkä pulpettikattoinen varasto, Henrik Liliuksen rekonstruointi i. 2. Rakennus muutettiin liiketaloksi 1820-luvulla, rakennukseen sisustettiin kauppoja LANGIN SIVURAKENNUS (1823-1852), ALAKARTANO, ZACHARIAS FRANZEN 1787-1852: Torisivulle talon länsipäähän rakennettiin 1834 pihalle avoin vaunuvaja. Anders Johan Hedmanin akvarelli v. 1851. Kirkkokadun siipi lienee purettu vuoteen 1827 mennessä, kun Kirkkokadun varteen rakennettiin siipi, joka sisälsi varastotiloja. Torisiipi vuorattiin ja itäpään leivintupa muutettiin vuoteen 1834 mennessä puodiksi. Torisiiven länsipäässä oli vaunuvaja, sali ja eteinen, kaksi kamaria, pieni makasiini sekä myymälä, ennen vuotta 1851 torisiipeen sijoitettiin myös toinen puoti. Kirkkokadun siipeä jatkettiin kolmella liiterillä ja jääkellarilla, Anders Johan Hedmanin akvarelli 1851 ii. Torisiipi oli tuolloin vuorattu ja maalattu keltaiseksi, pilasterit jakoivat torifasadin viiteen kaistaan, läntisin vaunuvajaa vastaava kaista on ikkunaton ja sen itäpuolella sali kaksine ikkunoineen, puoti, joka avautui torille katuoven ja ikkunan välityksellä. Sama aihe kertaantui talon itäpäädyssä. Väliin jäi ikkunallinen huone. Kirkkokadun siivessä oli rakennusvaiheet jakava nurkkalauta. Siiven seinäpinta on maalattu punaiseksi ja 1827 valmistuneeseen osaan avautui leveä katuovi kiviportaineen. Liiketalo, jossa kauppa-apulaiset ilmeisesti asuivat. Samuli Paulaharju: Vanha Raahe 1925 iii. LANGIN ALAKARTANO (1852-), FREDRIK SOVELIUS NUOREMPI 1822-1897: Perimätiedon mukaan Johan Oldenburg suunnitteli Langin talon julkisivut 1850- luvulla. Langin liikerakennus (sivurakennus, Alakartano) koki ilmeisesti samassa yhteydessä muodonmuutoksen. 3

Torisiipi ja Kirkkokadun 1827 valmistunut osa vuorattiin uurretulla vaakalaudoituksella. Samassa yhteydessä lienee länsipäädyn vaunuvaja korvattu asuttavalla huonetilalla. Seinäpintoja, jotka maalattiin keltaisiksi, elävöitettiin valkoiseksi maalatuilla rustikapilastereilla, joiden alkuperäinen määrä ei ole enää määriteltävissä. Pihaseinät vuorattiin samalla tavalla. Katusiiven pohjoispäässä sijainnut suuri punamullattu varasto oli olemassa vielä 1893 ja on ilmeistä, että se säilyi aina 1930-luvulle saakka, jolloin koko Kirkkokadun siipi kaikesta päättäen rakennettiin kokonaan uudelleen. Ilmeisesti 1850-luvulla tehdyn vuorauksen jälkeen talossa suoritetut korjaukset ovat yhtä poikkeusta lukuun ottamatta tuoneet negatiivisen lisän rakennuksen arkkitehtuuriin. Vuoden 1900 vaiheilla rakennettiin näet talon kaakkoiskulmaan pieni uusgoottilainen erkkeri ja torni, mutta nekin on purettu myöhemmin iv 2. ALAKARTANON JULKISIVUJEN VAIHEITA VANHOJEN VALOKUVIEN MUKAAN VALOKUVA KIRKON TORNISTA 1890 LUVULTA Kuvassa näkyy Langin sivurakennuksen Kirkkokatujulkisivu. 4

Katutasosta päätellen kulmapuotiin on kulmasisäänkäynti?. Katusivun molemmissa päädyissä on yksittäiset ikkunat ja julkisivun keskellä on 4:n ikkunan ryhmä. Naapuritontin rajalla on rakennus, jonka päädyssä on kaksi ikkunaa Kirkkokadulle. Myös naapuritontin puolella on rajalla ikkunallinen rakennus. Kirkkokatusivussa on 6 + 2 samankokoista ikkunaa. Pihasisäänkäyntien edessä on aitaus? tai kattamaton terassi? Kasvitarha? (vrt. Fontellin talon pihasivulla näkyvä avoin, katettu sisäänkäyntikuisti). Torisiivessä on 3 savupiippua, Kirkkokatusiivessä ei näy savupiippua. Naapuritontin rajalle, Kirkkokatuun kiinni rakennetussa rakennuksessa näkyy kaksi savupiippua ja ilmahormeja?. Torisiiven pihasivussa on yksinkertainen, pieni ulkoeteinen. Vaunuvajan paikalle rakennetussa huoneessa on kolmijakoinen ikkuna, muut ikkunat ovat ilmeisesti samanlaisia kuin katusivussa. Niiden yläpuolella on yläikkunat. Seinäpilasterit näkyvät kuvassa vastaavilla paikoilla kuin torisivulla vuonna 1851 maalatussa Hedmanin akvarellissa. Julkisivulaudoitus samaa paneelia (etenemä n. 155 mm) kuin nykyisin? Langin makasiinissa ei näy korotusta. Makasiinin kääty on umpinainen, ilman ikkunoita. Verhouslauta on leveää vaakalautaa, samaa kuin nykyisin makasiinin päädyn yläosassa, Langin alakartanon puotiosan Kirkkokadun puoleisessa ulkoseinässä ja navetan kadunpuoleisen päädyn yläosassa. LANGIN SIVURAKENNUKSEN TORISIIPI1900-LUVUN ALUSSA JA KIRKKOKADUN SIIPI 1960 LUVULLA 1900-luvun alussa torifasadi on ollut Henrik Liliuksen mukaan jaettu viiteen osaan, länsipäädyn huoneessa kaksi ikkunaa torille ja kaksi ikkunaa pihalle, kapteenin huoneessa kaksi ikkunaa torille, huoneen kohdalla eteinen, ovi pihalle, makuuhuoneessa ja puotineitsyen huoneessa yksi ikkuna torille, kauppapuodissa kaksi ikkunaa torille ja yksi Kirkkokadulle, kulma on viistetty ja siinä on puotiin johtava ulko-ovi, Kirkkokadun siiven huonejärjestys ja ikkunajako 1960-luvulta, siiven runkosyvyys on suurentunut aikaisemmista vaiheista v. 5

VUOSI 1908 Valokuvassa vuodelta 1908 näkyy torijulkisivussa kulmatorni Langin alakartanon kulmassa. Museovirasto vi. Torijulkisivussa ei näy pilasteria, julkisivulaudoitus jatkuu yhtenäisenä kulmapuodista seuraavaan huoneen ikkunaan. Julkisivulaudan korkeus on n. 16 cm. Nykyinen julkisivuverhouslauta?. Julkisivulaudoituksen alareunassa on ikkunalistan väriin maalattu vaakalauta/puu. Julkisivussa nykyisin näkyvä voimakas taipuma lienee ollut jo tässä vaiheessa? Vesikate on huopakate kolmiorimoin. 6

Raahen puukirkon v. 1908 palon jälkeen otetussa valokuvapostikortissa näkyy kirkon kellotapuli ja Langin alakartanon kulmatorni. Kuvasta näkyy, että kulmapuodissa on korkeammat ikkunat kuin torisiiven muissa huoneissa. Kulmapuodin vasemmalla puolella näkyy kolme ikkunaa. Katu on kivetty. Kellotapuli purettiin kun uusi kirkko valmistui v. 1912. Kuva Raahen museosta. 7

LANGIN ALAKARTANO 1920- LUVULLA Kuvassa näkyy kulmasisäänkäynti. Katu on kivetty. Torijulkisivussa on 8 ikkunaa, jotka kaikki ovat samankokoisia ja mallisia. Torisivun ikkunat on uusittu 1908 vuoden jälkeen. Kulmapuodissa on yksi ikkuna Kirkkokadun puolella. Kirkkokadun puoleisen siiven ikkunat ovat pienemmät. Kulmapuodin ikkunat ovat matalammat kuin aikaisemmassa kuvassa, jossa näkyy kulmatorni ja erkkeri. Muiden torisiiven huoneiden ikkunat ovat korkeammat kuin em. kulmatornillisessa kuvassa. Julkisivussa näkyy vain kaksi pilasteria, joilla seinä on jaettu kolmeen osaan. Kuva Raahen museosta S.Paulaharju. Kuvassa näkyy torisivulla vaakapaneeli (vertaa torisivun nykyinen paneeli), kahden ikkunan huone siiven länsireunassa ja sen ja seuraavan huoneen väliseinän kohdalla pilasteri, kaksi ikkunaa seuraavan huoneen kohdalla, sitten 2 yksittäistä ikkunaa ja kulmapuodin kaksi ikkunaa. Kulmapuodin ja sen viereisen huoneen rajalla on pilasteri. Kulmassa on lasiaukolliset puiset pariovet, samat ovet kuin ennen kirkon paloa otetussa valokuvassa. Kirkkokadun puolella puotiosassa on yksi ikkuna. Kaikki edellä mainitut ikkunat ovat samankokoisia. 8

Kirkkokadun siivessä on pienemmät ikkunat, ensin kahden ikkunan huone ja sen jälkeen pilasteri ja taas kahden ikkunan huone ja pilasteri. Päätyhuoneessa on yksi ikkuna Kirkkokadulle. Siiven jatkeena näkyy rakennuksen pääty tontin rajalla ja siinä kaksi samanlaista ikkunaa. Julkisivulaudoitus näyttää yhtenäiseltä ja se on tehty leveämmästä laudasta kuin torisiivessä (vertaa kulman liikehuoneiston nykyinen julkisivuverhouslauta Kirkkokadun puolella). LANGIN KARTANO 1912-1920 Valokuva kirkontornista, Langin alakartanon torisiiven länsipäädyssä pihanpuolella on kaksi kuistia, länsipäädyn huoneeseen ja entisen salin kohdalla sen länsipuolella, molempien kuistien vieressä on ikkuna, joista itäpuoleisen päällä on yläikkuna. Lisäksi kuvassa näkyy kaksi 6-ruutuista ikkunaa ja mahdollisesti oven yläkulma, mutta ilmeisesti ei nykyisin kulmassa olevaa kuistia. Torisiivessä on kolmiorimahuopakatto, joka jatkuu kulman yli Kirkkokadulle päin vii. ALAKARTANO 1930-LUKU Raahen museosta saatu kuva, 1930-luku. Kirkkokadun puoleisen siiven katujulkisivussa näkyy kulmapuodin yksi ikkuna, sitten kaksi-ikkunainen huone, pilasteri ja kaksi-ikkunainen huone, pihakäynnin viereisessä huoneessa on yksi ikkuna. Siiven pohjoispäädyn katto on aumattu. Vesikate muuttuu, Kirkkokadun siivessä on kulmassa kolmiorimahuopakate kuten torisiivessä, mutta siiven pohjoispää on sileämpi. Tontin rajalla olevan rakennuksen pääty on käsitelty katujulkisivuna; sileä aumakatto, jossa näkyy saumoja, mutta harvemmassa ja matalampia kuin torisiiven kolmiorimahuopakate. Julkisivuverhous värityksineen on kuten muualla katusivussa, 9

kaksi-ikkunainen huone. Kun vertaa kuvaa Veljekset Karhumäen 1934 ottamaan valokuvaan, Kirkkokadun siiven katujulkisivu ja piharakennuksen pääty ovat kuvan mukaan vaaleita torijulkisivun tapaan, mutta pihasivut ovat punamullatut torisiipeen liittyvää osaa lukuun ottamatta. LANGIN KARTANO JA ALAKARTANO 1934 Valokuva Veljekset Karhumäki Oy, Raahen museo viii. Langin Alakartanon, sivurakennuksen varastorakennus ulottuu koko tontin pituudelle Kirkkokadun varressa, Kirkkokadun nykyisen asuinrakennussiiven valmistumisajankohta on siis v. 1934 jälkeen. Piharakennukset kiertävät Langin talon ja sivurakennusliiketalon tonttien ulkorajoja pitkin. Kivinavetan kohdalla on tyhjä väli, jonka edessä on pulpettikattoinen rakennus, joka jakaa talon ja sivurakennuksen pihoja/tontteja yhdessä makasiinin kanssa. Torifasadin ikkunat ovat 1900-luvun alun asussa. Julkisivuväri on valkoinen, ikkunalistat tummat? 1930-luvulla valmistui Kirkkokadun suuntainen asuinsiipi, joka rakennettiin (osin vanhoista hirsistä) 1820-luvulta säilyneen rankorakenteisen makasiinin paikalle. ix LANGIN ALAKARTANO 1935 Vuonna 1935 rakennuksen länsipäähän muutti oy Alkoholiliike Ab, jolloin länsipäähän tehtiin merkittäviä tilamuutoksia ja avattiin uusi katusisäänkäynti. Kirkkokadun kulman liikehuoneistoon avattiin näyteikkunat sekä Pekkatorille että Kirkkokadulle. x LANGIN ALAKARTANO 1935 Vuonna 1953 koko Pekkatorin julkisivlle avattiin näyteikkunat. Raahen kaupunki osti alakartanon vuonna 1985 L. ja S. Nordstömiltä. xi LANGIN TALO 1966-1979 Isot näyteikkunat puhkaistiin 1900-luvun puolivälissä. Talon omisti v. 1966 Karjalainen. Tiilinen keskuslämmitys lisättiin v. 1966. Talon omisti 1979 Lauri Nordström. Rakennus peruskorjattiin v. 1979. xii Pihasivulla oli 1998 kaksimutterikuistia, yksi pikkukuisti sekä keskuslämmityshuone. LANGIN LIIKETALO, SIVURAKENNUS, ALAKARTANO 2005 Alakartanon huonejako näkyy Pekkatorin julkisivussa; lännestä 3 huonetta, joissa on isot näyteikkunat. Ne muodostuvat kahdesta toisiinsa liitetystä, pystysuuntaisesta ikkunasta. Kulmahuoneessa on kolme erillistä, lähekkäin sijoitettua näyteikkunaa ja niiden länsipuolella huoneessa yläikkuna, xiii. Julkisivun luonne on muuttunut ikkunamuutosten takia. Julkisivun ehyt, tasapainoinen seinäpinta, jossa pystysuuntaiset ikkunat sijoittuvat huonejaon ja hirsirakenteen mukaan symmetrisesti, on muuttunut. Lisäksi on poistettu julkisivun pystysuuntaisuutta lisääviä, huonejakoa ja ikkunajärjestelyä 10

täydentäviä pilastereita. Julkisivuvaikutelma on lähes vaakasuuntainen ja seinäpinta on rikkonainen isojen ikkuna-aukkojen takia. Kirkkokadun puoleisessa julkisivussa on puodissa kaksi näyteikkunaa. Asuntosiiven ikkunat ovat 1960-luvun asussa xiv. PEKKATORI 2005 Valokuva kirkontornista, Langin alakartanon Kirkkokadun puoleisen siiven suuri runkosyvyys ympäröiviin rakennuksiin verrattuna näkyy kuvassa xv. 3. LANGI KESÄLLÄ 2009 ALAKARTANON TORIJULKISIVU Langin alakartanon torijulkisivussa on vaakaponttilauta, jonka etenemä on 155-160 mm. Sivun länsipäässä näkyy entisen vaunuvajan kohdalla kaksi umpeen laudotettua aukkoa, samoin seuraavan huoneen kohdalla on kaksi umpeen laudoitettua aukkoa. Seuraavien huoneiden kohdalla näkyy myös umpeenlaudoitetut yksittäiset aukot. Yhtenäinen graniittikiviperustus loppuu vaunuvajan rajakohtaan. Entisen vaunuvajan kohdalla ei ole näkyvissä kiviperustusta. Saumassa on n. 470 mm leveä pilasteri julkisivuverhouslautaa. Myös räystään alalaudoituksessa näkyy saumakohta. Seinän alaosassa, verhouslaudan alapuolella, on yläreunastaan viistetty 3 x 8 vaakapuu, joka ei jatku länteen vaunuvajan kohdalle vaan päättyy vaunuvajan saumakohtaan. Julkisivun itäpäässä alareunan vaakapuun takana on 4 x 4 pystyparrut ja niiden takana hirsiseinä. Pystyparrujen alapuolella on parrujen päät peittävä, graniittisokkelin pinnan mukaan lovettu vaakalauta 28x100 160 mm. Graniittisokkeli on hirsipinnan tasossa. Torijulkisivua jakaa kolmeen osaan kaksi pilasteria; vaunuvajan saumakohdassa ja kulmapuodin rajalla. Lisäksi sivun länsipäässä on pilasteri. Vanhoissa valokuvissa on näkyvissä kaksi pilasteria, kolmas on rajautunut pois kuvasta. Seinän ja räystään vaakasuoran aluslaudoituksen saumakohdassa on räystään aluslaudoituksen suuntainen lauta ja uurrettu kourulista, joka jatkuu pilasterin kohdalla. Julkisivu on painunut voimakkasti keskiosastaan. Painuma näkyy myös vesikatossa. Graniittisokkelissa on avonaisia saumoja, jotka ovat mahdollisesti antaneet periksi perustuksen sortumaan (sivun keskikohtaan) päin. Ikkunat ovat hirsiseinän kohdalla. Ikkunapielien syvyys vaihtelee 213 mm (1.idästä), 145/185 mm (2.idästä), 235/240 mm (3.idästä), 205/192 mm (4.idästä). ALAKARTANON KULMA Kulmapuodin näyteikkunan kohdalla näkyy paikattu laudoitus. Vanhoissa valokuvissa kulmapuodissa on kaksi erillistä ikkunaa. 11

Kulmassa julkisivuverhouslaudan etenemä on 105 mm. Kulmassa on graniittikivet, jotka lienevät puretun kulmaerkkerin ja tornin perustukset. Porrasaskelmat ovat graniittikiveä. KIRKKOKADUN PUOLEINEN JULKISIVU Kirkkokadun julkisivun torin puoleisessa reunassa on verhouslaudan etenemä 230 mm. Pilasteri on samaa lautaa. Julkisivussa näkyy paikattu aukko. Samaa leveää julkisivulautaa on Kirkkokadun puoleisen siiven pohjoispäädyssä ullakkotilan kohdalla, kivinavetan itäpäädyssä ullakkotilan kohdalla sekä makasiinin seinälaudoituksen alaosassa ja korotuksen yläpuolella pohjoispäädyn päätykolmiossa. Betonisokkeli on katusivulla tasan seinän alareunan vaakapuun kanssa. Vaakapuu kulkee vaunuvajan rajalta, torisivulta, kulman ympäri liikehuoneiston väliseinään saakka. Julkisivussa on saumakohta, joka näkyy räystäällä, sokkelissa ja julkisivuverhouslaudassa, jonka etenemä on sauman pohjoispuolella n. 90 mm. Seinän alareunassa, julkisivulaudoituksen alapuolella on vinoon asennettu 1 x 3 lauta. Sen takana on pystykoolaus ja hirsiseinä. Betonisokkeli on hirsiseinän tasossa. Kirkkokadunpuoleisen siiven ikkunaparin jälkeisen yksittäisen ikkunan eteläreunassa on hirsiseinän liitoskohta, sokkeli on hieman sisempänä, verhouslaudotuksen takana on pystykoolauksen takana korokepalat, koolausväli on n. 2,. Lisäksi ullakolla näkyy pohjoispäästä lukien 14. kattotuolin kohdalla hirsiseinän jatkoskohta, joten tässä kohdassa saattaa olla eri aikoina rakennettujen osien raja. ALAKARTANON PIHASIVUT Alakartanon torisiiven kaksi pihakuistia; mutterikuisti ja pikkukuisti on purettu. Kuistin seinät ovat olleet julkisvulaudoitukseen lovettuja. Pienemmän kuistin itäreunassa on ollut seinäpilasteri. Nykyisen oviaukon itäreunassa on pilasteri, joka on osittain lovettu oviaukon puhkaisemisen takia. Näitä pilastereita ei voi nähdä n. 1912-1920-luvulla kirkontornista otetuissa valokuvissa. Oven länsipuolella oven ja puretun pikkukuistin välissä seinälaudoituksessa näkyy umpeen laudoitetun ikkunan paikka. Sen kohdalla on ullakkotilan viisiruutuinen ikkuna. Seinän itäreunassa oleva ikkuna on puolitettu nurkkaan rakennetun kuistin takia. Ikkuna näkyy 1912-1920-luvulla kirkontornista otetuissa kahdessa valokuvassa. Valokuvissa näkyvä ikkunan yläpuolinen viisiruutuinen ikkuna on paikallaan. Torisiiven pihasivulla verhouslaudan etenemä on 155-160 mm kuten torisivulla. Torisiiven pihasivulla on pilastereita, joita ei näy 1930-luvulla kirkontornista otetuissa valokuvissa. Kuvissa näkyy kaksi pilasteria. Pihasivun pilasterit liittyvät räystään alapuoliseen vaakalaudoitukseen pyöristetyllä listalla, joka jatkuu koko sivulla räystään aluslaudoituksen ja seinän saumakohdassa. Pihan sisäkulmassa olevan kuistin reunassa on näkyvissä puolikas kuusiruutuista ikkunaa, jonka puitekorkeus on 1440 ja leveys 455. Ikkunan alareunassa on n. 45 karmista ulkoneva alapuu. Ikkuna on vanhempi kuin julkisivun muut ikkunat. Tässä kohdassa näkyy ikkuna kokonaisena 1930-luvulla kirkontornista otetuissa valokuvissa. Kirkkokadun puoleisen siiven pihasivulla on sama vaakaverhouslauta kuin kadun puolella, etenemä n. 90 mm. Betoninen perusmuuri on luoteiskulmassa 240 mm maanpinnan alapuolella. Alimmat hirret ovat maan sisässä. 12

LANGIN KARTANON NAVETTA JA AITTA Aitta lienee tuotu paikalle 1900-luvun alussa. Kivinavetta on vuodelta 1862. Alun perin navettaan kuuluneessa sivurakennuksessa oli mm. kanala, porstua, ruokavarasto xvi Raahen Osaamiskeskus on kunnostanut kivinavettaa ja aittaa. Kivinavetta on Kummatti Oy:n huoltohenkilökunnan käytössä. 4. ASEMAKAAVAN MUUTOS; RAAHEN KAUPUNKI; VANHA KAUPUNKI; KOLMAS OSA, PEKKATORIN YMPÄRISTÖKORTTELIT YM14.3.1986 LANGIN KARTANO, TONTTI 22 Langin kartanon tontilla on merkintä YH-1, hallinto- ja virastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa asuin-, liike-, myymälä- ja verstastiloja. Tontille sallitusta kokonaiskerrosalasta saa enintään 1/3 käyttää asuin-, liike- ja työhuonetarkoituksiin. Langin kartano, alakartano ja makasiini on suojeltu asemakaavassa sr-merkinnällä, rakennustaiteellisesti tai historiallisesti arvokas tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta tärkeä rakennus. Rakennuksia ei saa hävittää ilman pakottavaa syytä. rakennuksissa suoritettavien korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoitusten muutosten tulee olla sellaisia, että rakennuksen rakennustaiteellisesti tai historiallisesti tai kaupunkikuvan säilymisen kannalta merkittävä luonne säilyy. Mikäli tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennuksessa aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Korjattaessa on katsottava, että ovija ikkuna-aukot sekä näiden muodot ja jaot, kattomuoto ja erilaiset ulokkeet, savupiiput ja vesikourut sekä muut rakennukselle ominaiset yksityiskohdat ja käytetty materiaali säilytetään taikka niiden laatu entistettäessä otetaan huomioon. Rakennuslautakunta voi erityisestä syystä sallia, että ullakolle saa sisustaa huonetiloja rakennusalalle tai tontille merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä. Sr-merkinnällä varustetut rakennukset kuuluvat rakennusjärjestyksen 6. pykälän edellyttämään tarkan julkisivuvalvonnan alueeseen. Rakennuslautakunnan lupa on hankittava rakennuksen tai sen osan purkamiseen, oleelliseen muuttamiseen tai siirtämiseen. Rakennuslautakunnan tulee ennen päätöksen tekemistä pyytää museoviraston lausunto. LANGIN ALAKARTANO, TONTTI 21 Langin alakartanon tontilla on AL-merkintä, asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Aittaa koskee sh-merkintä, historiallinen tai kaupunkikuvaan sopeutuva rakennus. rakennuksen säilyminen on suotavaa, mutta sen korvaaminen ympäristöön sopeutuvalla uudisrakennuksella on mahdollista. 13

Korjaus- ja muutostöiden sekä käyttötarkoituksen muutosten tulee olla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvia. Milloin tämän pyrkimyksen vastaisesti on rakennukseen aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön soveltuvalla tavalla. Rakennuslautakunta voi erityisestä syystä sallia, että ennen 31.1.1967 rakennusluvan saaneen rakennuksen ullakolle saa sisustaa huonetiloja rakennusalalle tai tontille merkityn rakennusoikeuden ja kerrosluvun sitä estämättä. Rakennuksen tai sen osan purkamiseen, oleelliseen muuttamiseen tai siirtämiseen on hankittava rakennuslautakunnan lupa. ASEMAKAAVAN ERITYISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: Kuisteja, sisäänkäyntikatoksia tai vastaavia saa rakentaa rakennusalan ulkopuolelle. Myönnettäessä rakennuslain 132 pykälän nojalla vähäisiä poikkeuksia rakentamista koskevista määräyksistä, kuten pääikkunan edessä olevasta säädetystä rakentamattomasta vähimmäistilasta, huonekorkeudesta tai muista rakennusasetuksen 9 luvun säännöksistä, autopaikkojen määrästä ja sijoituksesta tai paloturvallisuuteen liittyvistä määräyksistä on rakennuslautakunnan erityisesti katsottava, että rakennustoimenpide on samalla omiaan edistämään vanhan kaupunkiluonteen ja kuvan säilymistä. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta, ellei ole erityistä syytä poiketa tästä. Tontin rajalle rakennettaessa rajaseinä on käsiteltävä julkisivun tavoin. Kaikessa rakentamisessa on käytettävä sellaisia rakennus-, väri- ja kattamisaineita, jotka soveltuvat kaupunkikuvaan ja rakennuksen ominaisluonteeseen. Rakennettaessa uudis- tai lisärakennuksia tai siipiä tulee käyttää tontin tai alueen yleistä kattokaltevuutta ja muotoa. Kattokaltevuuden tulee olla 1:2,5 1:1,5 ellei ole erityistä syytä poiketa tästä. Kadunvarsirakennusten julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan enimmäiskorkeudet ovat yleensä 6,5 m (7 m), min 3,5, talousrakennuksissa yleensä enintään 3,5. piharakennuksien enimmäiskorkeus on sama kuin tontin kadunvarsirakennuksen. Kadun varressa olevien asuinhuoneistojen ikkunoiden alareunan lasiaukon korkeuden tulee yleensä olla vähintään 150 cm viereisen kadunpinnan tasoa ylempänä. Tontit on aidattava yleisiä alueita vastaan yhtenäisellä ympäristöön sopivalla tiiviillä lauta-aidalla, jonka keskikorkeus on 180 cm, ellei ole erityistä syytä poiketa tästä. Aidassa olevat kulkuaukot on yleensä varustettava umpinaisella puurakenteisella portilla. 14

Tontin uudis- tai lisärakennustoimenpiteen yhteydessä tulee tontinomistajan osoittaa tontiltaan autopaikkoja: - yhden autopaikan kutakin 150 asuntokerrosalan neliömetriä kohti, autopaikkoja ei kuitenkaan tarvitse osoittaa enempää kuin yksi autopaikka kutakin asuntoa kohti - yhden autopaikan 150 liike-, myymälä- ja verstastilojen kerrosneliömetriä kohti. TONTIN 21 JA 22 LISÄRAKENNUSOIKEUS Asemakaavan mukaan tontille 21 (Alakartanon tontti) saa nykyisten rakennusten lisäksi rakentaa 270 k-m2 uusia asuin-, liike- ja toimistorakennuksia 1 ½- kerroksisina. Tontille 22 (Langintalon tontti) saa uudisrakennuksia rakentaa 300 k-m2, josta asuin-, liike- ja työhuonerakennuksia saa olla n. 230 k-m2. 5. MUSEOVIRASTON OSASTONJOHTAJA PEKKA KÄRJEN KOMMENTTI LANGIN KARTANON KUNTOARVIOSTA 28.6.2002 Suojelukohteina rakennukset on säilytettävä ja korjauksissa noudatettava hyviä restaurointiperiaatteita. Etenkin makasiinin ja alakartanon tekniset viat ja puutteet on korjattava mittatilaustoimin ei millään yleisillä saneerausperiaatteilla. Rakennustekniseen analyysiin on liitettävä sisätilojen, -rakenteiden ja pintojen rakennushistoriallinen tutkimus, joka saattaa paljastaa mielenkiintoisia ja hienoja historiallisia kvaliteetteja (maalauksia, tapetteja, suljettuja ovia, listoituksia, lattioita ym). Ent. maistraatin piirustusarkistosta (Oulun maakunta-arkistossa?) ja palovakuutusasiakirjoista (Kansallisarkistossa) on saatavissa tietoja rakennuksista ja niiden vaiheista. Entistäminen, ennallistaminen ja konservointi on alusta pitäen otettava mahdollisuudeksi, joka palauttaa Langin talon ja Alakartanon entiseen loistoonsa myös sisätiloiltaan. Kaikkia restaurointitoimia ei välttämättä toteuteta kerralla, mutta on varauduttava siihen, että rakennuksia korjataan ja huolletaan tämän jälkeenkin, on siis varauduttava tulevaisuuteen, koska rakennusten suojelutavoite on ikuinen, jos sellaista käsitettä uskaltaa käyttää. Alakartanon julkisivuissa on ehdottomasti tehtävä muutoksia, joilla tarpeettomat ja rumat näyteikkunat (ainakin pääosa niistä) korvataan alkuperäismitoituksen mukaan 6- ruutuisilla ikkunoilla. Tämä edellyttää todennäköisesti vuorauksen uusimista ja samassa yhteydessä voidaan toteuttaa mm. mahdollisesti tarvittava lisälämmöneristys. xvii 6. KAUPUNKIARKEOLOGINEN INVENTOINTI Inventoinnin on museoviraston rakennushistoriallisella osastolla tehnyt Teemu Mökkönen. Raportin otsikkona on; Raahe-Brahestad. Kaupunkiarkeologinen inventointi, Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointi. Raportissa todetaan mm. seuraavaa: 15

Langin talon ja Langin alakartanon tontit kuuluvat luokkaan 1.) Säilyneet alueet. Tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoiset ja suojelullisesti arvokkaat alueet. Tähän luokkaan kuuluvat kaikki alueet, joilla 1600-luvun kerrostumat ovat todennäköisesti hyvin säilyneitä. Lisäksi luokkaan kuuluvat tutkimuksellisesti erityisen mielenkiintoiset alueet, kuten esim. raatihuoneen ympäristö ja porvariston asuinalueet, joiden kerrostumat ovat todennäköisesti kuitenkin osittain tuhoutuneet. Ensimmäisen luokan kohteet tulisi pyrkiä suojelemaan tai tilanteen vaatiessa vapauttaa rakentamiselle tapauskohtaisesti arvioitavalla tutkimuksella. xviii Kaikista 1.- ja 2.-luokan alueella tehtävistä maaperään kajoavista rakennustöistä on ilmoitettava etukäteen Museoviraston rakennushistorian osastoon (p. 09-40501), josta annetaan tapauskohtaiset toimintaohjeet. Myös Raahen vanhan ruutukaava-alueen katualueilla tehtävistä rakennustöistä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin Museovirastoon. xix Inventointialueen voimassa olevat asemakaavat ovat 1980-luvun alusta. Tutkimusalueella on runsaasti asemakaavassa sr- ja sh-merkinnöillä varustettuja rakennuksia. Näiden lisäksi löytyy muutama Valtioneuvoston vahvistaman erillisen suojelupäätöksen alainen rakennus. Voimassa olevassa kaavassa on runsaasti suuria rakennusoikeuksia (Liite 7.1)., jotka periaatteessa mahdollistavat raskaan rakentamisen sisäpihoille. Käytännössä tutkimusalueella ei ole muita rakennuksia kuin kaavassa sr- tai sh-merkittyjä ja modernimpia rakennuksia. On odotettavaa, että tulevaisuudessa tapahtuva mahdollisesti arkeologisesti tutkittavia kerrostumia tuhoava rakennustoiminta kohdistuu etupäässä sisäpihoihin (ks. Liitteet 7.1 ja 7.2). Voimassa olevien asemakaavojen rakennusoikeuksien mahdollistama sisäpihojen massiivinen uudisrakentaminen on kuitenkin niin suuressa ristiriidassa historiallista puukaupunkia säilyttävien arvojen kanssa, ettei voimassa olevien rakennusoikeuksien toteuttaminen kokonaisuudessaan tunnu todennäköiseltä. Tämän takia tulevaisuudessa sisäpihojen uudisrakennusten volyymi tulee todennäköisesti olemaan voimassa olevien rakennusoikeuksien äärirajoja huomattavasti pienempiä. (sivu 16, Liite 7.1, 7.2 kartat). xx Langin alakartano Kiinteistötunnus 67800300100021 Arkeologinen mielenkiinto Kohdekuvaus 1 Tontti on otettu rakennuskäyttöön heti kaupungin perustamisen jälkeen 1650- luvulla. Vuoden 1750 kartassa nykyisen tontin eteläisimmät osat kuuluivat nykyisellä Pekkatorilla sijainneeseen tonttiin. Nykyisen tontin pohjoisosassa sijaitsi tuolloin osia kahdesta tontista. Tontin kerrostumat ovat oletettavasti kauttaaltaan säilyneitä. Tontin alue on palanut vuoden 1810 tulipalossa. Kunnallistekniset kaivannot eivät ole tuhonneet tontin kerrostumia. Langin talo Kiinteistötunnus 67800300100022 Arkeologinen mielenkiinto Kohdekuvaus 1 Tontti on otettu rakennuskäyttöön heti kaupungin perustamisen jälkeen 1650-luvulla. Vuoden 1750 kartassa nykyisen tontin alueeseen kuului yksi kokonainen tontti ja osia toisesta. Tontin kerrostumat ovat todennäköisesti tuhoutuneet rakennusten kellareiden alueelta. Hiekalla ja nurmella olevan pihan kerrostumat ovat hyvin säilyneitä. Tontin alue on palanut vuoden 1810 tulipalossa. Kunnallistekniset kaivannot eivät ole tuhonneet tontin kerrostumia. xxi 16

7. LANGIN TALO JA ALAKARTANO, LAAJUUSTIETOJA Langin talon ja alakartanon tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on n. 3200 m2. Langin talon huoneistoala on n. 440 m2 ja kerrosala n. 460 k-m2. Makasiinin huoneistoala on n. 173 m2 (kahdessa kerroksessa) ja kerrosala n. 208 k- m2. Alakartanon huoneistoala on n. 330 m2 ja kerrosala n. 370 k-m2. xxii 8. LÄHDEVIITTAUKSET i ii iii Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.99 Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.136 Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.97 iv Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.115,116, 60 v Der Pekkatori in Raahe, Henrik von Lilius, Suomen Muinaismuistoyhdistyksen Aikakauskirja 65, Helsinki 1967, tafel XXXIII-XXXV, Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.115,116 vi vii viii Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.60 Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.126 Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.97 ix Langin kartanon kuntoarvio, arkk.yo Janne Laukka, arkk.yo Pekka Tuominen 25.7.2002 OYAO s.9 x Langin kartanon kuntoarvio, arkk.yo Janne Laukka, arkk.yo Pekka Tuominen 25.7.2002 OYAO s.9 xi Langin kartanon kuntoarvio, arkk.yo Janne Laukka, arkk.yo Pekka Tuominen 25.7.2002 OYAO s.9 xii xiii Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Langin Alakartano 23.4.1998 Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.132 xiv Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.98 xv Raahen Pekkatori, Henrik Lilius, Rannikon Laatupaino Oy 2006, s.127 xvi xvii Suomen rakennuskulttuurin yleisluettelo Langin kartano aitta ja navetta 23.4.1998 Langin kartanon kuntoarvio, arkk.yo Janne Laukka, arkk.yo Pekka Tuominen 25.7.2002 OYAO s.11 17

xviii Raahe Brahestad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen, Museovirasto Rakennushistorian osasto 2001, sivut 14 15, liite 8 xix Raahe Brahestad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen, Museovirasto Rakennushistorian osasto 2001, sivu 16 xx Raahe Brahestad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen, Museovirasto Rakennushistorian osasto 2001, sivu 16, liitteet 7.1, 7.2 xxi Raahe Brahestad. Kaupunkiarkeologinen inventointi. Vaasa- ja suurvalta-ajan kaupunkiarkeologinen inventointiprojekti. Teemu Mökkönen, Museovirasto Rakennushistorian osasto 2001, liite 6.1, 6.3 kartat, liite 9 xxii Langin kartanon kuntoarvio, arkk.yo Janne Laukka, arkk.yo Pekka Tuominen 25.7.2002 OYAO s.13-14 18